The Project Gutenberg eBook of Ihmisen osa
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Ihmisen osa
Runoja
Author: Väinö Kolkkala
Release date: August 11, 2025 [eBook #76674]
Language: Finnish
Original publication: Helsinki: Otava, 1917
Credits: Tuula Temonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK IHMISEN OSA ***
language: Finnish
IHMISEN OSA
Runoja
Kirj.
VÄINÖ KOLKKALA
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Otava,
1917.
SISÄLLYS:
Ihmisen osa
I
Liian myöhään
Toukokuu
Tule, kulta!
Vapahtajalleni
Oma syy
Iltatunnelma
Lumihiutaleet
Sataa lunta
Kulkijan laulu
Unho
Ylitse vetten hiljaisien
Joko — tahi
Vanitas vanitatum
II
Vanha talo
Vieraalla maaperällä
Kotipuoleen
Kotona jälleen
Suvihymni
Elon leikkiä
Pääsiäistarhassa
Jouluvirsi
III
Syysmetsä
Erämaan töllissä
Syksyisessä salossa
Metsä I—IV
Elegia
IIHMISEN OSA.
Leipääs syöt sä kyynelin,
kitsas niin on emo: maa,
kitsahammat kuitenkin
vallat taivaan, jotka sun
vaihees viitoittaa.
Ei ne kärsi onneas,
min loi sulle järki, työ.
Näät: jo kohta portillas
väijyy syys, ja jossakin
läsnä vartoo yö.
Kohtalosi karu on:
lepää taivaan kirous
päällä pääsi. Auringon
kotvan näit, kun kutsu soi
yön jo. Arvoitus.
I
LIIAN MYÖHÄÄN.
Miks kaikki jätinkään
mä työni viime tinkaan.
Ennenkuin arvasinkaan,
nyt kaiken menneen nään.
On tullut loppu, syys:
tuul' itkee, putoo lehti,
Ah, kaikki kuolla ehti,
mit' toivoin sydän pyys.
Ma liian myöhään sain
herätä tietoisuuteen.
Halua taistoon uuteen
ei enää rinnassain.
Ma arvioida voin
nyt vasta onnen hinnan. —
Tuul' yli joen pinnan
käy kuolonkohinoin.
TOUKOKUU.
Jo sykähtää, jo sykähtää
maan uumenissa elon voimat,
jo suli talven hanki, jää
ja haihtui surut, soimat.
Käy haassa lämmin henkäys,
unelmoi nurmi, puu,
on kaikkialla heräämys
ja toivon toukokuu.
Ja aamuin lauluun, aurinkoon
jo havaa talo, vanha puisto,
ja kevään ensi suuteloon
se sulaa synkkä muisto,
min rintahain loi talviyö
ja mykkä, jäinen maa,
nuoresti jälleen sydän lyö
keväistä tunnelmaa.
Ja jälleen kuohuu rinnassain
kuin koski huima toukokuinen,
ja kannel, joka itki vain,
taas soipi niinkuin muinen.
Oi, laulut armaan nuoruuden
ne tulvii huuliltain,
ens' lemmestäni kertoen
ja ensi murheestain.
Oi toukokuu, koi keväimen!
Kuin kullan syliin sykkäilevään
ma rinnoillesi raukenen,
nään unta pyhää kevään:
Taas puhkee sydän kukkihin
kuin kesänurmet maan,
pois painuu murhe multihin,
soi sielu riemujaan.
TULE, KULTA!
Kun kiihkeimmin miel'aloin
ma talvesta pois ikävöin,
tuli taas kevät välkkyvin valoin,
kedoin kukkivin, heljin öin.
Taas laineet rintani nuoren
niin korkeina kuohahtaa.
Tule, kulta! Juurella vuoren
tupa pieni jo kohoaa.
Sua oottelin pitkät päivät,
öin siunasin muistoas sun,
kukat toivon elohon jäivät
yli talven ja taistelun.
Oi, vankinakin yön, tuulen,
vain sulle mun harppuni soi
kunis lämpeni taas hymy huulen,
sydän päivään uskoa voi.
* * *
Miten välkkyy taivahalla,
miten helkkyy taas säveleet!
Mun mökkini akkunan alla
jo tuomet on puhjenneet.
Pesii pääsky jo räystäällä katon
kodin onnea visertäin,
mun kaihoni sammumaton
sua tervehtii sepelpäin.
Tule, kulta! Ja sulle soittaa
ma tahdon kaiken sen,
miten miesi kärsinyt voittaa
voi elämän orpouden,
miten yöhön musertavaan
luo rakkaus hohtehen,
elonkirjat sulle ma avaan
ja sydämeni lämpöisen!
VAPAHTAJALLENI
Hänen silmänsä hohtavat syvempinä merta,
ja suvituulta pehmeämmin äänensä soi.
Kuin heljä säde auringon tietään hän kulkee
ja hymyllä hän elon tuskat lientää voi.
Oi, missä hänen naurunsa helisee ja minne
hän katseensa luo, surun tyrehtyvi vuo!
Ja missä hänen jalkansa polkevat maata,
somer soi ja kukat auki kaikki umpunsa luo!
Suru suurin kun kerran mun ylläni häilyy,
hän luokseni saapuu ja vapahtavi mun,
elon keitaiden vilpoisten luo minut johtaa
kuin lapsen, yöstä aavikon kirvoitetun.
OMA SYY.
Veri sakoo,
päässä takoo,
näköalat väljät lyhentyy.
Hiiltyy liesi,
miettii miesi:
Kaikki katoo, häipyy — kenen syy?
Saartaa sumu,
taisto, humu
jäivät kauas minne jäivätkään.
Mieltä nosta
autiosta
maast' ei syksyn kuulaat päivätkään.
Tullen ehtoon
keltalehtoon
katse uppoo niinkuin iäks pois.
Tietämättään
nostaa kättään,
niinkuin kuvan armaan nähnyt ois.
Nähnyt vielä
peltotiellä
valkoliinan hiljaa häilyvän
luokse käyden,
tähkäntäyden
pellon auringossa päilyvän.
Veri sakoo,
päässä takoo,
näköalat vitkaan hämärtyy
Sammui liesi,
yössä miesi
yksin istuu, huokaa — oma syy.
ILTATUNNELMA.
Kedoilla autioilla kulkee syksy vain,
kuin keltalehdet toiveet kuollen putoo,
taas murhe viihtyen mun huoneessani
jo seittejänsä kutoo.
Ma turhaan moitin, valitan. Mi meni, iäks meni;
pois meni parhaat hetkeni, iloni, nuoruuteni.
Ne lentelee mun aatokseni väsyneet
kuin linnut siipirikot sinne tänne.
Kai loppuu matka jo, kai tyyntyy veet
ja kätkee harpun jänne.
Ma turhaan moitin, valitan. Mi meni, iäks meni;
pois meni parhaat hetkeni, iloni, nuoruuteni.
Näät: ilta saapuu, sydän sykkii väsyksiin,
ja hiljaa hiipii silmiin raskas uni.
Ja on kuin autius yön astuis niin
myös verkkaan sieluhuni.
Ma turhaan moitin, valitan. Mi meni, iäks meni;
pois meni parhaat hetkeni, iloni, nuoruuteni.
LUMIHIUTALEET.
Tyyntyi myrsky ja jäähtyi veet,
puisto on autio, ankee.
Pehmeät yön lumihiutaleet
maan yli hiljaa lankee.
Toivehet kuolivat, häipyi pois
myös säde riemun ainoon,
on kuin sieluni hukkua vois
talven hankeen ja painoon.
Niinkuin aina ma yksin jäin
kyynele silmäkulmaan.
Saan minä jälleen miettiä näin:
sorminko leikkiin julmaan,
leikkihin nuoren, hymyyvän suun,
loistohon silmän kahden?
Ah, minä muistelen: sirppi kuun
purtemme yllä ja lahden.
Kuolonko enteenä, murheiden
välkkyi sirppi se meille?
Ah, minä muistelen: hopeinen
jäi vana vetten teille!
Toivehet kuolivat, jäähtyi veet,
on elo autio, ankee,
pehmeät yön lumihiutaleet
muistojen haudoille lankee.
Näin minä taas kysyn itseltäin:
mennytkö? ei enää palaa?
Tunnen: vierivi loppuun päin
eloni hiljaa, salaa.
Miks enää mielisin kääntyväin
leikkikin, taistoon julmaan?
Jäisin kuin aina ma yksin jäin
kyynele silmäkulmaan.
SATAA LUNTA.
Sataa lunta, suuri luonto
rauhan unta uneksuvi.
Riemu riutuu, elo taukoo,
muisto vain on onni, suvi.
Sataa lunta, rauhan saa myös
jälkeen taisteluiden rinta.
Liian raskas oli taisto,
liian kallis onnen hinta.
Sataa lunta, käärinliinaan
peittyy metsät, kylät, pellot,
yli maan ja sielun sairaan
kumaa unhon hautakellot.
KULKIJAN LAULU.
Jalan alla lumi narskahtaa,
kylmä kajastus on taivahalla,
autio on metsä, maa,
autiompaa rinnan alla.
Raskaat ompi hetket päivän, yön,
raskahampi vielä mieli miehen,
jolta toivot, toimet työn
jäivät kaikki puolitiehen.
Kaukana on vielä kotilies,
talvipäivä alkaa hämärtäydä.
Painava on mieron ies,
vieraan ukset kylmät käydä.
Keltä sortui linnat unelmain,
keltä hetkeks uupui usko, tarmo,
sille taival synkemp' ain',
katkerampi vieraan armo.
Joka omin siivin lentää sai,
hän ei tyydy lainalentimihin.
Miettii miesi: kuolla vai
jatkaa siitä, jäi hän mihin?
Jatka, jatka! Se on elämän
laulu lyhyt, koruton ja karu.
Onneen sitten käy tai tän
katketkohon elon taru!
UNHO.
Minun mieleni on kuin raskas, äänetön yö,
min taivasta kierrä ei lempeä tähtivyö,
min rauhaa häiri ei mainen riemu, ei nyyhky, —
ah, ammoin kuoli jo sieluni valkea kyyhky.
Kuin kipinät vieminä myrskyn lensivät mun
pois hetkeni hurmassa lemmen ja taistelun,
kunis kyllästyin ilonmaljahan, myös sotahuoleen,
elon kiitävät vaunut viskasi mun tiepuoleen.
Mua ennen on monen täällä käynyt näin,
mun jälkehein joukko se kasvaa vain väsyväin.
Meist' ei jää muuta muistoa kuin karut kummut,
joill' orpoina häilyy ohdakkeen tylyt ummut.
YLITSE VETTEN HILJAISIEN...
Mua armahda, oi älä anna, Herra,
mun nähdä sitä päivää, jona kerran
maaks sortuu viimeinenkin toivehein
ja hymy tuskan hyytyy huulillein.
Oi silloin, kun on vielä usko vakaa
ja päivä täysi paistaa merten takaa,
mä yöhön mykkään, missä tähteä
ei yhtään tuiki, tahdon lähteä.
Ylitse vetten hiljaisien, summain,
sivuitse saarten äänettömäin, tummain,
yön lohduttoman halki lasken ma, —
on siellä jossain uusi maailma.
JOKO — TAHI.
Onnen apilasta taita
tääll' ei moni matkamies.
Näin on elo nurja, saita:
kahtahalle vain on ties.
Kussa synnyit, siinä pysy,
kunnes maadut multaan maan.
Ällös uhmaa, ällös kysy,
päivä menköön kerrallaan.
Syöksy lentoon, korkealle
pyri töin ja taisteluin.
Putoot jonkun kuusen alle
siivin poikkileikatuin.
VANITAS VANITATUM.
Sydän, tyydy osahasi,
ällös liikaa unelmoi.
Herkee, toivo, lennostasi,
siipes eivät kestää voi!
Kuka vaatii liikaa, hukkaa
kaiken. Voi, niin köyhä on
elämä: vain pari kukkaa,
pilke pieni auringon.
II
VANHA TALO.
Tää kuva sieluani kirkastaa:
ahteella joen vanha, vankka talo,
etelän puolta puisto reunustaa,
ylt'ympärillä pellot aukeaa,
tasangon rantaa kiertää tumma salo.
Ne hedelmiä työn ja taistojen
nää mannut viljavat ja laajat ovat.
Kun isät uupui auran kurkehen
vakonsa viereen, pojat täytti sen,
mi kesken jäi. Lait elon on niin kovat.
Ma teitä, sankareita, ylistän,
on raskain ollut teidän päivätyönne,
mi tehty hyväksi on maamme tän.
Jää unhoon urhot miekan iskevän,
te ette jää, tyyn' olkoon tuonen-yönne!
Vain yhden tunsitte te laulun: työn,
vain yhteen luotitte te voimaan: miehen,
vain yksi lohtu teillä päivän, yön:
jumala, vaimon hartaan hellä syön,
mi sykki teille asti tuonentiehen.
* * *
Tää kuva sielussani kapinoi;
ahteella joen ränsistynyt talo,
salissa nauru, laulu raaka soi,
mut puisto hellää kättä vaikeroi
ja raiskattuna voihkii aava salo.
Ja mannut metsittyneet valittaa:
sa minne menit, mies ja miehen usko! —
Ah, vanha talo, laiminlyöty maa,
sinulle konsa jälleen puhkeaa
työn aika uus ja uusi huomenrusko?
VIERAALLA MAAPERÄLLÄ.
Miks lähdinkään minä pois,
pois piiristä pellon ja metsän ja veen?
Vain kärjessä auran mun paikkani ois
ja varressa viikatteen.
Toki sarkani muokannut
siell' oisin jos kuinkakin pienen vain.
En korkealtapa ois pudonnut
vaon vierehen kaatuissain.
Niin raskas on vereni mun,
se on perintö korvenraatajain:
suvun yksinäisen ja unhotetun
siin' itkee kohtalo vain.
Sen lumoista pääse en,
se on laulu totisen, ankaran työn,
se nyyhkii pienuutta ihmisen
ja kauhuja korven yön.
Pois miksi mä lähdinkään? —
Maaperällä vieraalla kuljen nyt.
Ja tuskalla, raukka, nyt vasta nään,
kuin kaikki on särkynyt.
Kuin kaikki särkynyt on,
kuin olen jo vanha ja harmaapää.
Esi-isien raskaan kohtalon
käsi päälläni lepäjää.
KOTIPUOLEEN.
Muistan maita kotipuolen,
peltoja ja teitä,
kaipaelen alla huolen
nuoruussäveleitä,
jotka yhä korvissani
hiljallensa helää,
jotka yhä rinnassani
hymisee ja elää.
Joki kylän halki kulkee,
rantamilla talot,
pellot piirihinsä sulkee
etäämpänä salot,
kirkonkelloin harras ääni
kaukaa sunnuntaina —
sieltä soinnut elämääni,
siellä mieli aina.
Mennyt aika, nuoruusaika!
Uus on vaihe eessä.
Muistot niinkuin armas taika
välkkyy kyyneleessä,
ajattelen kotipuolen
linnunlaulupuita,
kaipaelen alla huolen
lemmen lauleluita.
Joki vuolas. Rantamalle
hiivin suvilehtoon,
istun haavan hennon alle
saapuessa ehtoon,
häilähtävän valkoliinan
nään ma vasten puuta,
itken alla huolen, piinan
pikku ruususuuta.
Mikä nyyhkii rinnassani?
Aika, jok' ei palaa.
Kuka vaanii askeltani
viekkahasti, salaa?
Vanhuus vaisu. Alta huolen
nousta en ma saata,
kaipaelen kotipuolen
tyyntä kirkkomaata.
Siell' on haudat alla puiden
heimon menneen, oman.
Jälkeen töiden, taisteluiden
päivän levottoman
siellä toivon nukkuvani
poissa paino huolen,
haudallani, sielussani
henki kotipuolen.
KOTONA JÄLLEEN.
Lepikkorantamilla kotitienoon
taas aikain pitkäin jälkeen kuljen yksin,
mun sielun' yhtyy herkin värähdyksin
taas hiljaisuuden soittoon vienoon.
Ja valkeet henget yllä korkeuksissa
niin pehmein siivenvedoin vaiti entää,
taas toivon kultateitä mieli lentää
kuin ennen lapsuusunelmissa.
Ja laulu, joka pitkin joen pintaa
kisoista nuorten kiirii kuullakseni,
ajoilta autuailta, jotka meni,
tuo tervehdyksen lientäin rintaa.
Ja äiti armas uottaa kuistillaan taas
kuin muinenkin, mut, voi, niin hapsin harmain,
ja tervetulleeks lausuu katsein armain:
»Syliini sinut vihdoin saan taas!»
»Mun tähten' vanhaks sait, sun väsyi silmä,
kun unhotin sun teillä synnin, humun!»
Hän hymyy vastaan läpi kyynelsumun:
»Maailma on niin kylmä, kylmä!»
SUVIHYMNI.
Taas äidinunelmissaan uinuu emo: maa,
jo kukkii kentät, tähkät tekee jyvää,
tuul' laulain viestit vie ja viestit saa,
veet päilyy rauhaa syvää,
ja säteilevä avaruus
se lepää kaiken yllä
maan, ihmislapset autuuttani
pitkällä syleilyllä.
Ma istun pientarella. Suuri sunnuntain
hiljaisuus mailla, pihoilla ja mulla.
Se rauha, jota määränäni hain,
jo taisi vihdoin tulla
mun sydämeeni, jok' on nyt
niin ihmeen altis, tyyni,
Kuin unta ovat taistoni
ja syntini ja syyni.
On niinkuin kirkoss' istuisin. Niin lempeää
säveltä humiseepi sydänsuvi,
ja metsä nyökkää, heinä värähtää,
ruis hiljaa kumartuvi,
kuin saapuis hän, jonk' käskystä
hedelmä kypsyy, putoo,
hän, joka muovaa mielemme,
elomme langat kutoo.
Hän saapuukin, on läsnä hän — ma tunnen sen,
ja kun ma suljen silmäni, nään hiljaa
kätensä kohoavan siunaten
maan lasta, vettä, viljaa
ja kuulen äänen lempeän
kuin kuiskeen kesätaivaan:
»Te jotka työtä teette, te,
jotk' uuvuitte jo vaivaan...»
On unhottuneet tappioni katkerat
ja veri, joka juoksi kuumaan hiekkaan,
myös turhat tuskat, iskut karvahat
ja erheet vietin viekkaan,
maailman villit markkinat,
sen turut, kylmät kadut
ja äkin yltänehet yöt
ja umpeen luodut ladut.
Ma muistan vain: ain' laupiaana valaissut
on taivas sydäntäni, valintaani,
niin hellävaroin haavat hoitanut,
niin kauniiks suonut maani.
Jokainen hetki, raskainkin,
ol' askel määrää kohti,
jokaisen pilven takana
uus aurinko jo hohti.
Ma muistan vain: sain elon runsaan, autuaan,
se vaati paljon, runsahammin antoi,
sain nousta vuorille ja nähdä maan
luvatun, jonne kantoi
vain herkin, pyhin aavistus
ajoilta kaukaisilta.
Ah, mulla ollut useempi
on päivä kuin yö, ilta.
Vain yhtä vielä toivon: kun on kuluneet
työn tiimat, jotka osakseni on pantu,
näin saada nukahtaa, kun siintää veet
ja kukkii kaunis mantu;
kesästä unta nähdessäin
siirtyisin kesän maille,
miss' aukee kukkaan kaikki se,
mi täällä jääpi vaille.
ELON LEIKKIÄ.
Jo syttyy kevät elämään,
vain hetki, hengenveto.
Taas aalto nostaa vaahtopään
ja kukkatarhat keto,
unesta taivas heräjää,
ja voimat mannun, veen
sen sätehissä sikiää
sadasta tuhanteen.
Ja neidoilla on heräämys
ja suuret unelmansa.
Kuin kevään armain ilmestys
he keijuu polkujansa,
on silmä arka, täysi syön
ja hymyy ujo suu.
He uinuu valkeen kevätyön,
he lempeen havahtuu.
On uusiin maihin auki tie
nuorella sydämellä.
Ja joka kukka, sävel lie
kuin haave heljä, hellä.
Elämän vehmas viinipuu
se kutsuu, viekottaa.
Niin suurna taivas avartuu,
niin ihanana maa.
Mut joka kevät köyhemmäks
käy, tuntuu, ihmislapsi.
Niin moni tähti sammui, läks,
niin moni valkes hapsi.
Vaan tuosta viis, kun elonpuu
vaan jaksaa viekottaa.
Niin suurna taivas avartuu,
niin ihanana maa.
Niin monta tääll' on tähteä
kuin vaan laps itse halaa,
hän tulla voi ja lähteä,
kuhunka mieli palaa.
Niin rikas ompi taivas, maa,
mut rikkaamp' elämä,
se käsin kaksin tarjoaa —
ei tarvis säästellä!
Ken eli, tuhlas, taisteli
poluilla lemmen, sotain,
ei köyhdy hän kuin saituri,
jää hälle aina jotain,
mi kalliimpi on maailman
mainetta, mammonaa.
Käy leikkiin elon! Rohkean
on taivas sekä maa.
PÄÄSIÄISTARHASSA.
Räystäät tippuu auringossa huhtikuun,
kylän yllä havun, pihkan tuoksu.
Kottaraiset vihkii lempeen pihapuun
vapahana peltopuron juoksu.
Ilman täyttää vilpas kevään tohina,
linnun laulut, mannun värähtelyt,
takaa lepikon soi kosken kohina,
jäät jo lähti, loistaa taivaan helyt.
Hyv' on maata päällä tarhan havujen,
tuntea: jo unhoon muistot siirtyy.
Alta menneen onnen tuhkan, savujen
uusi onni, riemu sieluun piirtyy.
Kelakeinu pyörii, mielen sytyttää
nilkka siro, lieve valkeen hameen.
Kirkas naisennauru syömmeen soimaan jää
jälkeen pitkän talven, syksyn sameen.
JOULUVIRSI.
Yö vaiti vartoo, syttyy tähti tyyn'
laella taivaan, mantu kylmä havaa.
Ah, tuntuu: keventyvi taakka syyn,
ovensa sielu avaa,
ja halki avaruuden seijaan taas
havina valkeen siiven hiljaa soipi,
ja vitkaan vierähtävi haudan paas',
ja sydän unelmoipi.
Miks unelmoida? Haihtuu haavehet
kuin kultaperhot hennot syksyn sumuun.
Mit' tänään lemmit, huomennapa et
hänestä enää varma ole, hän
kuin muistot lapsuusajan lempeän
kai hukkui elon humuun.
Niin monet muistot, moni päivä, ilta
ajoilta autuailta, kaukaisilta
iäksi haihtui pois.
Ne eivät palaa enää mielehein,
ma hautahankin niistä monta vein,
taas monen palaavankaan enää sois
en vieraaksein.
Ah vuodet, vuodet — minne häivyitte,
jälkeenne mitään kypsää jättämättä?
Ei, totta, jotain sentään soitte te:
Mun on jo pääni harmaa, ponsi sauvan
tukevi vapisevaa, vanhaa kättä,
lyö sydän harvaan, mutta kuinka kauvan?
Ah kuinka kauvan, — tiedät yksin sinä,
min kunniaksi poltan kynttilääni
myös minä.
Sydämin nöyrin taivutan ma pääni,
majani ovehen kun kolkutat,
käyt sisään, sammuksihin puhallat
sa kynttiläni:
sen, joka tuikkii pöydälläni,
ja sen, mi palaa sielussain.
Ja koetan jaksaa kiittää, kiittää vain:
»Sa, Herra, annoit, sinä otit myös,
iäti ylistetty sinä, työsi»
III
SYYSMETSÄ.
Kuin hiljaiseksi metsä käynyt onkaan,
kuin kuihtuu kaikki katoomista tehden!
Vain tikan iskut jossain kelohonkaan,
havina jonkun siiven, liike lehden.
Kuin paha omatunto metsä säikkyy,
maa paljas huokaa askeleiden alla.
Kuin synnin ajatukset lehdet väikkyy
ja hehkuu keltaisina kaikkialla.
Lymyyvi teeriperhe viidan helmaan
ja puron ilot hyytyy uomahansa.
Niin uppoo kaikki kuolon kuvitelmaan,
vain tikka hakkaa ruumisarkkuansa.
ERÄMAAN TÖLLISSÄ.
Harmaa, matala tölli
suon syrjässä niinkuin rampa haave
Päivä paista ei tänne,
ei saavu tään katon alle riemu.
Korven armoton henki
tään yllä vaanii kuin tyly lintu.
Auta ei rukous, työkään,
suo viljan korjaa, vain oljen sirppi.
Niin on kohtalo raskas,
voi kaatua raataja kesken sarkaa,
mennä voi elo hukkaan
ja piennar pajua jälleen työntää.
Sataa... kuin lyijyrakeet
sade rapsaa tuohikattoa vasten.
Tuntuu: sieluunkin valuu
jotain raskasta, kovaa ja toivotonta.
SYKSYISESSÄ SALOSSA.
Kangas aava, kumiseva,
siellä täällä polku yksinäinen,
taustalla syystumma, orpo neva,
yllä ehtootaivas miettiväinen.
Hiljaisuus niin suuri, painaa
mieltä se kuin kuolon kylmä kirsi,
puiden latvoissa vain tyyni virsi,
sama tänään, huomenna ja aina.
Sama, sama. Samoin retkin
kuin ma käynee uuden polven miesi
näitä maita, kytee kukatiesi
mielessänsä samat miettehetkin.
Kuulee silloin kuin nyt minä
kankaan kumisevan jalkain alla,
kurjen valittavan korkealla,
metsän hymisevän sävelinä.
Elon turhuuden saa ilmi,
saa hän ikävyyden rintahansa,
nousee huokaus syvä huuliltansa,
ristii kätensä hän kyynelsilmin.
Niin hän seisoo, sieluun syvään
tieto katoovaisuudestaan syöpyy.
Ah, kuin kuiske saloon hämärtyvään
pois hän iäisyyteen kerran yöpyy.
METSÄ.
I.
Jo läsnä metsänhaltiatar mun
lumosi katsein hyväilevin, virsin vienoin.
Ma nukuin, heräsin sen lauluhun,
ja pyssy olalla kun painuin niin
syysmetsihin, hän askelin mua seuras hienoin.
Ja silloin tunsin: iäks
hän sai mun kahleisiin.
Niin syöpyi metsä suuri mielehen,
siell' alla puiden soiva rauha, henki tuulen.
Ja kun ma tahdon: humut honkien,
pyyn viheltävän yksin oksallaan
ja teeren kuhertavan kankahalla kuulen,
sun, metsänhaltiatar,
sun laulus kuulen vaan.
II.
Säteissä ihmeellisen aamuruskon
nyt välkkyy joka ruoho, puu.
Ajoista kevään armahan ja uskon
syysmetsä uneksuu.
Soi hiljaisuuden herkät urut
niin äänin hartain, hillityin. —
Niin kaukana on mailman turut,
joill' ennen riehuin, ostin, myin.
Kun maaten sammalilla päällä mäen
väreissä aamun metsän suuren näen,
kun tähtään taivaan lakeen katsehein
ja kuolon sykintää mä kukkain kuulen,
humua puiden, valitusta tuulen
ja ääntä oman sairaan sydämein:
Niin on kuin joku tulla hyssyttäisi
ja pehmein käsin kietois mun
ja korvahani hiljaa nyyhkyttäisi
satuja voitetun
ja raukeen alakuloisuuden,
satuja elon tyhjyyden,
satuja mykän ikuisuuden,
mi kerran tempaa jokaisen.
III.
Äänettömyys jähmettynyt
yllä metsien,
pilvet mustat kiirii matalalla.
Poissa laulut, luomisinto
poissa keväinen,
suru kulkee puissa, puiden alla.
Ristiin rastiin keltalehdet
putoo, eikä käy
elonriemu sydänmailta vastaan.
Niinkuin vuottain kuolemaa jo
metsä hämärtäy,
puuttuu viime isku ainoastaan.
IV.
Ja se saapuu, myrsky kiihtynyt,
öin hourivin, ruoskivin tuulin,
se ulvoo kuin peto ärtynyt
vihan vimmasta hyrskivin huulin,
kunis uupuu ja itkee raivon
se valkeita kyyneleitä, —
mies sieltä turhaan etsii
enää uusia säveleitä.
Lumen alla valkean, raskaan nyt
niin metsä kärsinyt nukkuu.
Ken sinne on kerran eksynyt,
hänen rinnastaan ilo hukkuu
kuin on hukkunut elämä siellä
ja laulut kylmään hankeen,
vain kalpea taivas katsoo
yli maiseman kuolleen, ankeen.
ELEGIA.
Yläällä: laki taivaan lyijynharmaan,
alaalla: varjot, usvat paljaan maan
Mies yksin sielussaan vain kuva armaan
ainoona lohtunaan.
Sumusta jostain metsäin takaa kumaa
ään' kirkonkellon, malmiin taotun,
tuo viestiä se miehen kammoksumaa:
»Hän kuoli, jätti sun.»
»Hän hautaan viedään, vyöryy virsi, saarna
jäähyväisiksi armaan siunatun.
Tie ihmisen: kuin lehti, kuiva kaarna
tomusta tomuhun.»
»Ja paateen värsy: Niin, hän tuli, meni,
välillä hieman eli, kapinoi.»
Mies jatkaa: »Täys on munkin autuuteni,
jo viime sävel soi.»
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK IHMISEN OSA ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
