The Project Gutenberg EBook of Japanilaisia satuja, by Anonymous
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
Title: Japanilaisia satuja
Author: Anonymous
Translator: Valfrid Hedman
Release Date: October 27, 2016 [EBook #53379]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JAPANILAISIA SATUJA ***
Produced by Tapio Riikonen
JAPANILAISIA SATUJA
Suomentanut
V--d H--n [Valfrid Hedman]
WSOY, Porvoo, 1918.
SISÄLLYS:
I. Shippettaro.
II. Ihmeellinen teekeittiö.
III. Kalastajanpoika Urashima.
SHIPPEITARO.
Kauan, kauan sitten, vanhaan hyvään aikaan, jolloin vielä oli
keijukaisia ja jättiläisiä, peikkoja ja lohikäärmeitä, urhoollisia
ritareja ja hätään joutuneita neitosia, eräs urhea nuori soturi läksi
maailmaan seikkailuja etsimään.
Jonkun aikaa hän samoili kohtaamatta mitään erikoisempaa, mutta vihdoin
hän eräänä iltana, kuljettuaan tiheän metsän läpi, joutui aution ja
yksinäisen vuoren kupeelle. Ei kylää, ei mökkiä ollut näkyvissä, eipä
edes hiilenpolttajan majaa, vaikka niitä niin usein tapaa metsän
liepeillä. Hän oli seurannut heikkoa ja hyvin ruohoittunutta polkua,
mutta vihdoin hän kadotti senkin näkyvistään. Hämärä läheni ja turhaan
hän ponnisteli löytääkseen kadotetun tien. Joka yrityksellä hän näytti
yhä toivottomammin takertuvan orjantappurapensaisiin ja pitkään
ruohoon, jota kasvoi tiheästi joka puolella. Heikkona ja väsyneenä hän
hapuili eteenpäin yhä yltyvässä pimeydessä, kunnes hän äkkiä saapui
pienelle autiolle ja puoliksi raunioittuneelle temppelille. Kuitenkin
se vielä sisälsi pyhätön. Täällä oli toki suojaa kylmältä kasteelta, ja
niin hän päätti viettää yönsä temppelissä. Ruokaa hänellä ei ollut;
kietoutuen viittaansa ja asettaen oivallisen miekkansa viereensä hän
laskeutui levolle ja vaipui pian sikeään uneen.
Puoliyön lähetessä hän heräsi hirvittävään meluun. Ensiksi hän luuli
nähneensä unta, mutta melu jatkui, ja koko rakennus kaikui mitä
kauheimmista huudoista ja ulvonnasta. Nuori soturi kohottausi varovasti
ja tarttuen miekkaansa katsahti ulos rappeutuneessa seinässä olevasta
reiästä. Hän näki omituisen ja kaamean näyn. Joukko inhoittavia kissoja
pyöri hurjaa ja hirvittävää tanssia, ja niiden kiljunta kaikui
hiljaiseen yöhön. Niiden kamalan parkunan seasta saattoi nuori soturi
selvästi erottaa seuraavat sanat:
"Älköön siitä Shippeitaro
kuulko hiiskuvammekaan!
Älköön kuulko Shippeitaro!"
Kaunis täysikuu valaisi säteillään tätä kamalaa näytelmää, jota nuori
soturi katseli kummastuksella ja kauhulla. Kun puoliyön aika oli
ohitse, hävisivät aavekissat ja kaikki oli hiljaista jälleen.
Loppu yötä kului häiritsemättä, ja nuori mies nukkui sikeästi aamuun
asti. Hänen herätessään oli aurinko jo korkealla taivaalla, ja hän
kiirehti lähtemään yöllisen seikkailunsa näyttämöltä. Aamun kirkkaassa
valossa hän pian keksi jälkiä polusta, joka edellisenä iltana oli ollut
näkymätönnä. Tätä seuratessaan huomasi hän suureksi ilokseen, että se
ei, kuten hän oli pelännyt, vienytkään takaisin siihen metsään, jonka
läpi hän eilen kulki, vaan päinvastaiseen suuntaan avonaista kenttää
kohti. Siellä hän näki pari kolme mökkiä erillään toisistaan, ja vähän
kauempaa hän erotti kylän. Nälän ahdistamana hän kiirehti minkä jaksoi
kylää kohti, mutta silloin hän kuuli naisen kovalla äänellä valittavan
ja rukoilevan apua. Tuskin olivat nämä hätähuudot kaikuneet soturin
korviin, kun hän jo unohti nälkänsä ja kiirehti lähimpään mökkiin asiaa
tiedustelemaan ja, jos mahdollista, tarjoamaan apuaan.
Ihmiset kuuntelivat hänen kysymyksiään, mutta pudistaen surumielisesti
päätään he vakuuttivat, että kaikki apu oli turhaa. "Joka vuosi",
sanoivat he, "vuorenhenki vaatii uhrin. Aika on nyt tullut, ja juuri
tänä yönä se nielaisee ihanimman neitosemme. Tämä on itkumme ja
valituksemme syynä."
Ja kun nuori soturi kummissaan kyseli enemmän, kertoivat he hänelle,
että auringon laskiessa uhri asetettaisiin jonkinlaiseen laatikkoon ja
vietäisiin samaan raunioittuneeseen temppeliin, missä hän oli viettänyt
yönsä, ja sinne se jätettäisiin yksinään. Aamulla olisi tyttö hävinnyt.
Niin oli käynyt monena vuonna, ja niin kävisi nytkin: sitä ei voinut
auttaa. Nuoren soturin kuunnellessa tätä puhetta täytti hänet palava
halu pelastaa neitonen. Raunioittuneen temppelin mainitseminen oli
tuonut hänen mieleensä hänen eilisiltaisen seikkailunsa, ja siksi hän
kysyi väeltä, olivatko he koskaan kuulleet Shippeitaron nimeä ja
tiesivätkö he, ketä tai mitä sillä tarkoitettiin. "Shippeitaro on
voimakas ja kaunis koira", kuului vastaus. "Sen omistaa ruhtinaamme
lähin mies, joka asuu vain vähän matkan päässä täältä. Usein näemme sen
seuraavan isäntäänsä, ja komea ja reipas eläinpä se onkin."
Nuori ritari ei jäänyt tekemään enempiä kysymyksiä, vaan kiirehti
Shippeitaron isännän luo pyytämään tätä lainaamaan hänelle koiransa
yhdeksi yöksi. Omistaja ensiksi vastusteli, mutta vihdoin suostui
luovuttamaan Shippeitaron ehdolla, että se tuotaisiin takaisin
seuraavana päivänä. Riemuissaan menestyksestään nuori soturi vei koiran
mukanaan.
Sitten hän riensi tapaamaan onnettoman neitosen vanhempia, pyytäen
heitä pitämään tyttärensä sisällä huoneissa ja vartioimaan häntä
huolellisesti, kunnes hän palaisi. Asetettuaan Shippeitaron neitosta
varten valmistettuun laatikkoon ja kuljetettuaan sen muutamien kylän
nuorten miesten avulla raunioittuneen temppelin edustalle, hän laski
laatikon sinne. Nuoret miehet kieltäytyivät viipymästä hetkeäkään
kummituspaikalla, vaan kiirehtivät alas vuorelta kuin kokonainen joukko
peikkoja olisi ollut heidän kintereillään. Ilman muuta toveria kuin
koira jäi nuori soturi odottamaan, mitä tapahtuisi.
Puoliyön aikaan, kun kuu oli kohonnut korkealle taivaalle valaen
hohdettaan vuorelle, saapuivat aavekissat jälleen. Tällä kertaa oli
niillä keskellään suuri musta kolli, kaikkia muita hurjempi ja
hirvittävämpi, ja tämän nuori soturi helposti tunsi itse hirvittäväksi
vuorenhiideksi. Tuskin se oli huomannut laatikon, kun se alkoi tanssia
ja hyppiä sen ympäri, ulvoen toveriensa säestämänä voitonriemusta ja
kamalasta ilosta. Kylliksi kauan ivattuaan ja ärsytettyään uhriaan se
tempasi laatikon kannen auki.
Mutta tällä kertaa kohtasi se vertaisensa. Urhea Shippeitaro syöksähti
kollin kimppuun, iski siihen hampaansa ja piti sitä kiinni, kunnes
nuori soturi yhdellä ainoalla oivallisen miekkansa iskulla kaatoi sen
kuoliaaksi jalkojensa juureen. Muut kissat taasen ällistyivät niin,
etteivät voineet paetakaan, vaan jäivät tuijottamaan johtajansa
ruumista, saaden nopeasti surmansa ritarin säilästä tai Shippeitaron
terävistä hampaista.
Tuhansin kiitoksin vei soturi koiran takaisin sen isännälle, kävi
kertomassa tytön isälle ja äidille, että heidän tyttärensä oli
pelastettu, ja ilmoitti kylänväelle, että hiisi oli vaatinut viimeisen
uhrinsa, eikä sen koommin heitä häiritsisi. "Tästä kaikesta saatte
kiittää urhoollista Shippeitaroa", sanoi hän jättäessään heidät
hyvästi, ja jatkoi matkaansa etsiäkseen uusia seikkailuja.
IHMEELLINEN TEEKEITTIÖ.
Kauan, kauan sitten asui Morindjin temppelissä Kotsuken maakunnassa
vanha pappi.
Tämä pappi oli hyvin ihastunut teen keittämiseen ja juomiseen; se homma
oli tosiaan hänen elämänsä suurin harrastus ja ilo.
Eräänä päivänä hän sattui löytämään muinaisesineiden kaupasta hyvin
somannäköisen vanhan teepannun, jonka hän osti ja vei kotiinsa perin
ihastuneena sen muotoon ja taiteelliseen tekotapaan.
Seuraavana päivänä hän otti esille uuden ostoksensa ja istui pitkän
aikaa käännellen sitä käsissään ja tarkastellen puolelta ja toiselta.
"Oletpa sinä oikein soma, olet tosiaankin", sanoi hän ihastuksissaan.
"Minä kutsun kaikki ystäväni teejuhlaan, ja miten ne mahtavatkaan
kummastua nähdessään tällaisen erinomaisen teekeittimen!"
Hän asetti aarteensa laatikolle, jossa voisi sen siroutta mielin määrin
ihailla, ja istahti suunnittelemaan teekutsujaan. Hetkisen perästä hän
kävi uniseksi, alkaen torkkua, ja vihdoin tuupertui pää pöytää vasten;
hän vaipui sikeään uneen.
Silloin tapahtui kummallinen muutos. Teepannu alkoi liikkua. Sen
torvesta pisti esille karvainen pää, toiselta puolen tuli näkyviin
tuuhea häntä, sitten ilmaantui neljä jalkaa, ja hieno turkki näkyi
vähitellen peittävän koko astian pinnan. Vihdoin se hypähtäen
laatikolta alkoi tepastella lattialla aivan mäyrän näköisenä.
Kolme nuorta opiskelijaa, jotka istuivat kirjojensa ääressä viereisessä
huoneessa, kuulivat melun, ja kun yksi heistä työntäen paperioven
sivulle kurkisti sisään, niin kummastuipa hän suuresti nähdessään
teekeittiön tanssivan neljällä jalalla edestakaisin huoneessa.
Hän huudahti: "Oi, miten hirveätä! Teepannu on muuttunut mäyräksi!"
"Mitä!" virkkoi toinen opiskelija. "Tahdotko väittää, että teepannu on
muuttunut mäyräksi? Mitä loruja!" Näin sanoen työkkäsi hän toverinsa
syrjään ja kurkisti huoneeseen, mutta hänkin pelästyi näkemästään ja
parkaisi.
"Se on peikko. Se tulee päällemme -- rientäkäämme pakoon!"
Kolmas opiskelija ei pelästynyt niin helposti.
"Tulkaa, tämähän on hauskaa", rohkaisi hän. "Miten tuo olento
hyppääkään! Minä herätän sen isännän, jotta hänkin saa nähdä."
Sitten hän astui huoneeseen ja ravisti pappia sanoen: "Herätkää, herra,
herätkää! Jotakin ihmeellistä on tapahtunut."
"Mikä on hätänä!" vastasi vanhus, unisena hieroen silmiään. "Mikä
meluava veitikka!"
"Ken tahansa meluaisi, kun tällaisia ihmeellisiä asioita tapahtuu."
"Katsokaahan vain, mestari! Teidän teepannunne on saanut jalat ja
juoksentelee ympärinsä!"
"Mitä, mitä, mitä! Mitä sinä sanot?" kysyi pappi taas -- "pannu on
saanut jalat! Mitä se merkitsee? Annahan kun katson!"
Mutta sitten kun vanhus oli ehtinyt täydelleen havahtua, oli teekeitin
palannut alkuperäiseen muotoonsa ja seisoi rauhallisena laatikollaan.
"Miten hupsuja nuorukaisia te olette!" lausui pappi. "Tuollahan pannu
on laatikon päällä -- eipä siinä tosiaan ole mitään kovin kummallista!
Ei, ei; olenhan kuullut taikinakaulaimelle kasvaneen parin siipiä,
joilla se lensi tiehensä, mutta vaikka olenkin kauan elänyt, en ole
koskaan kuullut omin jaloin liikkuvasta teepannusta! Ette koskaan saa
minua sellaista uskomaan!"
Mutta siitä huolimatta jäi pappi hiukan levottomaksi mielessään ja
ajatteli tapausta kaiken päivää. Kun hän illan tullen oli yksin
huoneessaan, otti hän keittimen esille ja asetti sen palaville hiilille
kiehumaan, aikoen valmistaa teetä.
Mutta heti kun vesi alkoi kiehua, huusi kattila: "Kuumaa! kuumaa!" ja
hyppäsi alas tulelta.
"Apua! apua!" parkaisi pappi joutuen pelästyksestä suunniltaan.
Mutta kun opiskelijat riensivät häntä auttamaan, otti teekeitin heti
luonnollisen muotonsa jälleen. Senpä vuoksi yksi heistä sieppasi kepin
ja huudahti:
"Kylläpä pian otamme selville, onko siinä henki vai ei!" Ja hän alkoi
piestä sitä voimainsa takaa. Kapineessa ei nähtävästi ollut mitään
eloa, sillä vain kilahtava metallin ääni vastasi hänen tarmokkaisiin
iskuihinsa.
Silloin vanha pappi sydämestään katui, että oli ostanut kujeilevan
teekeittimen. Mutta kun hän juuri hautoi päässään, miten pääsisi siitä
erilleen, astui parahiksi kattilanpaikkaaja sisään.
"Tuossa on oikea mies", ajatteli pappi. Kaupat tehtiin pian, mies
maksoi pannusta muutamia vaskikolikoita ja vei sen kotiinsa hyvin
tyytyväisenä ostokseensa.
Ennen levolle menoa hän katseli sitä vielä kerran ja se oli hänestä
parempi kuin hän ensin oli luullutkaan, jonka vuoksi hän nukahti mitä
parhaalla tuulella.
Kesken hauskaa unelmaansa kattilanpaikkaaja äkkiä havahti, luullen
kuulleensa jonkun liikkuvan huoneessa; mutta avatessaan silmänsä ja
katsahtaessaan ympärilleen hän ei ketään nähnyt.
"Näin kai vain unta", sanoi hän itsekseen, kääntäen kylkeään ja
nukahtaen uudelleen.
Mutta hän häiriytyi taaskin kuullessaan jonkun huutavan:
"Kattilanpaikkaaja, kattilanpaikkaaja! Nouse ylös, nouse ylös!"
Tällä kertaa hän hypähti ylös täysin valveutuneena, ja kas kummaa!
siinä tepsutteli teekeitin edestakaisin lattialla, ja sillä oli mäyrän
pää, häntä ja turkki.
"Peikko, peikko!" kirkaisi kattilanpaikkaaja. Mutta teekeitin lausui
nauraen:
"Älä pelkää, hyvä kattilanpaikkaaja. Minä en ole peikko, vaan
ihmeellinen teekeittiö. Nimeni on Bumbuku-Tshagama, ja minä tuon onnea
jokaiselle, ken kohtelee minua hyvin; mutta tietysti minä en pidä
siitä, että minut asetetaan tulelle tai saan kepin iskuja, kuten
tapahtui temppelissä eilen."
"Miten sitten voin olla sinulle mieliksi?" kysyi kattilanpaikkaaja.
"Säilytänkö sinua laatikossa?"
"Ei, ei suinkaan!" vastasi teekeitin. "Minä pidän herkullisista ruuista
ja toisinaan haluan vähän viiniä juodakseni, juuri niin kuin sinä itse.
Tahdotko pitää minua talossasi ja ruokkia minua? Ja kun en tahtoisi
olla sinulle taakkana, teen mielelläni sinulle työtä, mitä vain
haluat."
Tähän kattilanpaikkaaja suostui.
Seuraavana aamuna hän laittoi oivalliset pidot Bumbukulle, ja sitten
tämä puhui näin:
"Minä olen todellakin ihmeellinen ja täysoppinut teekeittiö, ja neuvon
sinua kuljettamaan minua näytteillä pitkin maata laulun ja soiton
säestyksellä."
Kattilanpaikkaaja piti neuvoa hyvänä ja toimeenpani heti näyttelyn,
jota hän kutsui Bumbuku-Tshagamaksi. Onnellinen teekeitin laittoi
liikkeen nopeasti menestymään; sillä se ei ainoastaan kävellyt nelin
jaloin, vaan tanssipa pingoitetulla köydelläkin ja teki kaikenlaisia
voimistelutemppuja, lopettaen esityksen kumartamalla syvään
katselijoille ja pyytäen heidän vastaistakin suosiotaan.
Näiden esitysten maine levisi pian laajalle, ja näyttely täyttyi joka
päivä tungokseen asti, kunnes vihdoin maan ruhtinaatkin tilasivat
kattilanpaikkaajan teekeittimineen luokseen; ja esitykset saavuttivat
riemastuneitten prinsessojen ja hovinaisten suurta suosiota.
Vihdoin kattilanpaikkaaja tuli niin rikkaaksi, että hän lopetti
liikkeen, ja haluten suoda uskolliselle teepannulleenkin lepoa, vei hän
sen suuren rahasumman kera takaisin Morindjin temppeliin, jossa sitä
säilytettiin arvokkaana aarteena, ja sanovatpa jotkut sitä
pyhimyksenäkin palvellun.
KALASTAJAPOIKA URASHIMA
Kauan, kauan sitten eli Japanin meren rannalla nuori kalastaja nimeltä
Urashima, hyvänlaatuinen nuorukainen ja varsin taitava ongenvapaansa ja
siimaansa käyttämään.
Eräänä päivänä hän taasen läksi veneessään ulapalle kalastamaan. Mutta
kalojen asemesta hän sai jotakin muuta. Arvaatteko mitä? Niin, hän sai
suuren kovakuorisen kilpikonnan, jolla oli omituiset, ruttuiset,
vanhannäköiset kasvot ja hento häntä. Nyt on minun kerrottava teille
jotakin, mitä varmaankaan ette tiedä. Kilpikonnat, näetkös, elävät
kokonaista tuhannen vuotta -- ainakin japanilaiset kilpikonnat. Niinpä
ajatteli Urashima itsekseen: "Kala kelpaisi päivälliseksi aivan yhtä
hyvin kuin tämä kilpikonna -- vieläpä paremminkin. Miksikä surmaisin
eläinraukan ja estäisin sitä nauttimasta elämästään vielä
yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän vuotta. Ei, ei! Minä en tahdo
olla niin julma. Varmaankaan ei äitini pitäisi siitä, että olisin niin
paha." Ja näin sanoen hän viskasi kilpikonnan takaisin mereen.
Pian sen jälkeen uinahti Urashima veneeseensä. Oli näet sellainen kuuma
kesäpäivä, jolloin jokainen mielellään nukahtaa päivällisen jälkeen. Ja
nukkuessaan hän näki aalloista nousevan kauniin tytön, joka astui
veneeseen lausuen:
"Minä olen meren jumalan tytär, joka asun isäni kanssa
lohikäärmelinnassa aaltojen alla. Se ei ollut kilpikonna, jonka juuri
äsken sait onkeesi ja niin ystävällisesti viskasit takaisin mereen. Se
olin minä. Isäni, merenjumala, oli lähettänyt minut katsomaan, olitko
hyvä vai paha.
"Me tiedämme nyt, että olet hyvä, kiltti poika, joka vältät julmia
tekoja; ja siksi minä olen tullut sinua noutamaan. Sinä otat minut
vaimoksesi, jos tahdot, ja me elämme onnellisina yhdessä tuhat vuotta
lohikäärmelinnassa syvän sinisen meren tuolla puolla."
Urashima tarttui siis toiseen airoon ja merenjumalan tytär toiseen, ja
he soutivat, soutivat soutamistaan, kunnes vihdoin saapuivat
lohikäärmelinnaan, missä merenjumala eli ja hallitsi kuninkaana kaikkia
lohikäärmeitä, kilpikonnia ja kaloja.
Hyvänen aika, miten ihanaa siellä oli! Palatsin seinät olivat
korallista, puissa oli smaragdeja lehtinä ja rubiineja marjoina,
kaloilla oli hopeasuomukset ja lohikäärmeitten pyrstöt olivat
täysipitoista kultaa. Kuvitelkaa mielessänne kauneinta ja kiiltävintä,
mitä koskaan olette nähneet, ja asettakaa se kaikki yhteen, niin
silloin saatte käsityksen, millaiselta tämä palatsi näytti. Ja kaikki
tämä kuului Urashimalle; sillä olihan hän merenjumalan vävy, ihanan
lohikäärmeprinsessan puoliso.
Näin he elivät onnellisina kolme vuotta, kävellen joka päivä noiden
uhkeitten smaragdilehväisten ja rubiinimarjaisten puiden alla.
Mutta eräänä aamuna Urashima sanoi vaimolleen:
"Olen hyvin onnellinen täällä. Mutta kuitenkin tahtoisin käydä kotona
tervehtimässä isääni ja äitiäni, veljiäni ja sisariani. Päästähän minut
lyhyeksi aikaa. Kyllä minä pian palaan."
"Mielelläni minä en laskisi sinua menemään", sanoi merenneito; "minä
pelkään pahoin, että jotakin hirveätä tapahtuu. Mutta jos tahdot mennä,
niin mitäs sille voi. Mutta sinun pitää ottaa mukaasi tämä lipas ja
tarkoin varoa sitä avaamasta. Jos sen avaat, et enää koskaan kykene
tulemaan takaisin tänne."
Urashima lupasi siis pitää hyvän huolen lippaasta ja millään muotoa
olla sitä avaamatta. Sitten hän astui veneeseensä, soutaen pois, ja
saapui vihdoin oman maansa rannoille.
Mutta mitä oli hänen poissaollessaan tapahtunut? Mihin oli hänen isänsä
mökki joutunut? Missä oli kylä, jossa hän ennen oli asunut? Vuoret
olivat kyllä entisillä paikoillaan, mutta puut niiltä oli kaadettu.
Pieni puronen, joka oli lirissyt hänen isänsä mökin lähellä, juoksi yhä
vielä, mutta sen partaalla ei enää ollut naisia vaatteita pesemässä.
Näytti hyvin omituiselta, että kaikki oli niin muuttunut kolmessa
lyhyessä vuodessa.
Kun kaksi miestä sattui kävelemään rannikolla, kääntyi Urashima siis
heidän puoleensa kysyen:
"Tahtoisitteko olla niin hyvät ja ilmoittaa minulle, mihin on joutunut
Urashiman mökki, joka ennen oli täällä?"
"Urashiman?" huudahtivat he -- "mitä? hänhän jo neljäsataa vuotta
sitten hukkui kalastusretkellä! Hänen vanhempansa, hänen sisaruksensa
ja heidän lapsenlapsensa ovat jo ammoin kuolleet. Se on vanha, vanha
juttu. Miten voit olla niin hupsu, että kyselet hänen mökkiään? Se
luhistui maahan satoja vuosia sitten."
Silloin välähti äkkiä Urashiman mieleen, että merenjumalan palatsi
aaltojen alla koralliseinineen, rubiinihedelmineen ja komeine
kultapyrstöisine lohikäärmeineen epäilemättä kuului keijukaisten
maahan, jossa yksi päivä luultavasti oli yhtä pitkä kuin kokonainen
vuosi täällä yläilmoissa, joten ne kolme vuotta, mitkä hän oli
viettänyt merenjumalan palatsissa, todellisuudessa olivat olleet
vuosisatoja.
Tietystikään ei hyödyttänyt viipyä kotona nyt, kun kaikki hänen
ystävänsä olivat kuolleet ja haudatut, vieläpä kyläkin hävinnyt. Sen
vuoksi Urashimalla oli kova kiire päästä takaisin vaimonsa
lohikäärmeprinsessan luo meren tuolle puolen. Mutta missä oli tie? Hän
ei voinut sitä löytää, kun ei ollut ketään sitä hänelle näyttämässä.
"Ehkä saan apua tien etsinnässä", ajatteli hän, "jos avaan lippaan,
minkä hän minulle antoi." Ja niin tuo hupsu poika oli tottelematon, tai
ehkä hän unohti vaimonsa kiellon. Hän avasi kuin avasikin lippaan. Ja
mitä luulette sen sisältä tulleen?
Sieltä kohosi vain valkoinen pilvi, joka usvan tavoin leijaili meren
yli. Huutaen pilvelle, että se pysähtyisi, hyökkäsi Urashima sinne
tänne ja parkui surusta. Sillä nyt hän muisti vaimonsa sanoneen, että
lippaan avattuaan hän ei enää koskaan voisi palata merenjumalan
palatsiin. Mutta pianpa hän ei enää kyennyt juoksemaan eikä
huutamaankaan.
Äkkiä hänen tukkansa kävi lumivalkeaksi, hänen kasvonsa tulivat
ruttuisiksi ja selkä käyräksi kuin vanhan ukon. Sitten hänen
hengityksensä taukosi ja hän kaatui kuolleena rannalle.
Urashima-raukka! Hän kuoli siksi, että oli ollut hupsu ja tottelematon.
Jos hän vain olisi tehnyt niinkuin häntä käskettiin, olisi hän
saattanut elää vielä tuhat vuotta.
End of the Project Gutenberg EBook of Japanilaisia satuja, by Anonymous
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JAPANILAISIA SATUJA ***
***** This file should be named 53379-8.txt or 53379-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/5/3/3/7/53379/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties. Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research. They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.
*** START: FULL LICENSE ***
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States. If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed. Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
a constant state of change. If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges. If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that
- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
has agreed to donate royalties under this paragraph to the
Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
must be paid within 60 days following each date on which you
prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
address specified in Section 4, "Information about donations to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg-tm works.
- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days
of receipt of the work.
- You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation. The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund. If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations. Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
[email protected]. Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations.
To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.
Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
http://www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
