The Project Gutenberg eBook of Paljain jaloin
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Paljain jaloin
Runoja
Author: Uuno Kailas
Release date: February 8, 2024 [eBook #72899]
Language: Finnish
Original publication: Helsinki: Otava, 1928
Credits: Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PALJAIN JALOIN ***
PALJAIN JALOIN
Kirj.
Uuno Kailas
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Otava,
1928.
SISÄLLYS:
Kuninkaanpoika
Kuva
Katse
Kahdet silmät
Orja laulaa
Houre
Kalypson vanki
Partaalla
Autio maa
Lapsen kehto
Pallokentällä
Pilvilaulu
Marttyyrit
Palava laulu
Hollantilainen
Poikani
Kohtalo
Minä
Rakkaus
Yössä
Impromptu
Vaeltaja
Paljain jaloin
Pyramiidilaulu
Kun olin kuollut
Havahtuminen
"Rohkeutta, ystäväni
paholainen on kuollut."
KUNINKAAN POIKA
(Juhani Siljon muistolle)
Alas painui, puoleen maan
pääs, otsas korkea liian varhain.
— Olit poika kuninkaan,
aseveljies nuorten joukossa parhain.
Mut viitoin ja kannuksin
et etsinyt kruunuas maailmasta.
Käsin näkymättömin
toi kulmilles seppelen Kuolema vasta.
Pyhä kutsumuksen-ties
sua johdatti vuorin ja laaksoin;
et poikennut polulta, mies,
sitä et sinä mitannut tuumin ja vaaksoin.
Teit kaiken, minkä teit,
oman kuninkaallisen, tuntos mukaan.
Nimes "Maailman kirjaan" veit —
sitä tahrattomampaa ei vie kukaan.
Käsin tyhjentymättömin
sinä jakelit tarvitsevaisille kultaa.
— Olet luonamme vieläkin,
nyt vaikk' olet mullassa multaa:
Joka kerta, kun kevät saa
ja kupeensa vyöttää nuorten suku,
sen silmiin kangastaa
sinun piirtämäs "Maailman kirjan" luku.
Miespolvet vaihtukoot —
ei äänes vaieta saata.
Aseveljies oppaana oot:
— Ylös, matkalle, kohden pyhää maata!
("Seppelöidyn" ensi-iltaan.)
KUVA
Jo sinun silmistäsi tuijotin,
Narkissos, kuvan vanki, lähteen veteen
ja ajan kiertäessä palasin
ain' uusin hahmoin saman kuvan eteen.
Tuhannet vuodet hiljaa kahisten
vaelsi pensastoissa tuulten lailla.
Syvyyden kalvoon yhä katselen.
Kuvastimess' on siinä kuva vertaa vailla.
Mä tiedän katsovani jumalaan.
Ja minuun katsoo joku jumalista.
Ah — nälän kuluttavan-autuaan
join hänen silmistänsä tutkimattomista.
En ole hän — ja tunnen kuitenkin:
häneksi, häneen täytyy minun tulla.
Hän katsoo minuun kasvoin ihanin —
mut rujot, vääristyneet ovat kasvot mulla.
Voi hiiltäväistä tuskaa rumuuden!
Se palaa niinkuin liekki alttarilla
edessä Kauneuden silmien.
On kuolettava katse kuolemattomilla.
Pois pakenen. Ja tahdon unohtaa
nuo jumalkasvot, joit' en nähdä kestä.
Mut — lähde kerallani vaeltaa.
Ja kuva kuultaa esiin unten syvyydestä.
Jos minne menenkin, mä näen sen.
Vaikk' itselleni sanon: Juo ja juovu!
tai: Tomus tahraa, ole likainen!
en pääse kuvaa pakoon, minust' ei se luovu.
Niin ajast' aikaan, vanki jumalan,
käy taikaympyrässä elon mailla.
Häneksi, häneen isoon, janoan —
mä, irvikuva, kauneutta vailla.
KATSE
Sun tyynen-helteisissä auterissas
on ukkosilmaa aina-vaanivaa,
vavahtelevaa pedon-uinuntaa —
ah, kissankynnet piilee sametissas.
Salaisen sielumeren kuultavainen
oot kalvo, jossa lumpeet päilyvät.
Mut pohjallas on varjot himmeät,
ui siellä mustekalan kuvajainen.
Oot arvoitusten meri, vailla rajaa.
Ain' uusin, avartuvin taivahin
ja uusin, toivottomin syvyyksin
sä houkuttelet syliis sukeltajaa.
Tuot esiin koralleja, kultahiekkaa,
kun herää nousuvesi suudelmain;
taas peityt varjoin, olet kaihi vain
oi katse, kaksiteräisempi miekkaa.
KAHDET SILMÄT
"Miks näin on nyt?" sinä kyselet.
— Mehän vaihdoimme silmiä vain.
Sinä sait minun silmäni entiset,
minä sinulta silmät sain.
Oli silmäsi julmat tullessain,
minun silmäni kärsivät.
Minä sinulta julmat silmät sain —
sinä minulta kärsivät.
ORJA LAULAA
Sen tiedät kyllä, tunnet sen,
min salannut on mykkä suu:
sun puolees kynnet sydämen
tään kurkoittuu.
Vaikk' en mä katso, sinut nään,
jos katson, sitä kestä en:
mä kesken sanaa vaiti jään
ja kalpenen.
Näit, valtijatar: vapisin,
kun viinimaljan sulle toin,
ja viinin maahan läikytin.
Ah, vitkaan noin —
kuin kätes siirtyy luomiltas —
kuin silmäripses raoittuu —
kuin aukee, surma huulillas,
tuo julma suu —
niin vitkaan, vitkaan kiduttaa
sun läheisyytes sydäntäin.
— Ei autuaampaa kuolemaa
kuin kuolla näin!
Nyt käske: Käärmelammikkoon!
tai: Raadeltavaks leijonan!
Mut yhä julistava oon:
— Mä rakastan.
HOURE
Sinun tanssivan näin...
Ja yöllä
pakanallisen villeistä, juovuttavista
itämaiden temppelitansseista hourin.
Olet kaunein Astarten papittarista
povin taatelinkypsin ja silmin kuumin
ja hennosti kaartuvin polvin ja uumin.
Ihos on kuin paistetta päivän;
sitä huikenematta en katsoa saata,
jumalattaren kylmien kasvojen eteen
kun polvistut, koskien otsalla maata.
Nyt taas sinä nouset ja tanssia alat,
ah — sulla on tulta ja soittoa jalat!
Minä pylväiden varjossa seisten
haen katsettas enkä mä kohtaa sitä.
Palan luoksesi, tanssiva liekki, mut luotas
olen kaukana niinkuin lännestä itä.
— Jumalattaren pronssisen patsaan luona
olet tanssien kuoleva, kaunis vuona.
Olet Astarten uhri. Nyt enää
sua varten ei aukene ihmisen syli.
Ja nyt koskaan en minä, orjasi, kanna
käsin kallista taakkaa aavikon yli
kotimaahani, keitaan palmujen alle.
Sääs arpa sen. Kuulut jo kuolemalle.
Oi että en, onneton, koskaan
ajan ollessa huultesi kaivosta juonut!
Nyt Astarten julmia kasvoja kohden
olet hurmion vallassa silmäsi luonut.
Yhä loittonet tanssien, äärelle kuilun,
läpi temppelin sauhun ja soidessa huilun —
KALYPSON VANKI
Meri,
sinä vihreä meri,
jolla on katseessasi rannattomuus,
janoni vihaa sinua,
vaikka en voi olla sinua rakastamatta.
Aallot,
välkkyvin evin
ja pärskyvin pyrstöin kiitävät,
kaukaa-tulevat,
kauas-menevät,
huimat, vapaat,
julmat, ilkkuvat aallot —
kiroan teidät
orjuutukseni tähden.
Ihanat pilvet,
te jotka taivaanvuorilta,
pesimispaikoiltanne,
levollisesti,
katsoen merestä
puhtaan rintanne kuvaa
lennätte mahtavin siivin
ilmojen sinessä
minne mielenne tekee —
tuulen-teillänne seuraa
katseeni teitä
kuin vertatippuva nuoli.
Haahdet,
te merelliset haahdet,
jotka viette miehiä rannasta
toiseen rantaan,
kunne heitä kaipauksensa
vetää —
sieluni näkee teidät,
houriva sieluni,
vaikka eivät silmäni näe.
Miehet laivoissa,
veljeni,
minua onnellisemmat,
te jotka toivotte vielä
ja olette matkalla
armaiden kasvojen luokse
ylitse meren —
manaustani ette te kuule
— tai te säikytte sitä
ettekä ymmärrä,
kun te kuulette
merenhenkien toistavan
ulapan äärillä
tuskani, ahdistukseni, hulluuteni
iankaikkisen huudon:
— Kalypso,
ihana ja tunnoton —
hän joka lupaa minulle
kuolemattomuuden
ja ikuisen nuoruuden lahjan
hyväilläkseen minua
syöjätär-rakkaudella
ja imeäkseen voimaani
aikojen loppuun —
hän on nostanut luonnon
minua vastaan,
eroittanut minut
haahdettomin rannoin
ja poluttomin merin
kaikesta, mitä minä ikävöin,
ja ruoskinut minua ytimiin saakka
kaipauksella,
joka on raateleva,
turha
ja toivoton
ja kuolemaa hirvittävämpi.
PARTAALLA
Minä pelkään huoneessani.
Minä pelkään ikkunaa
ja ihmisvarjoja, joita
kuin liskoja, matelijoita
se seiniin heijastaa.
Minä pelkään katsoa oveen.
Ovi aukee pimeään —
ripa kääntyä vois ja tulla
ne joille ei nimiä mulla,
ne joita mä unissa nään...
Ja myöskin seiniä pelkään.
Näen äkkiä vavahtain:
nehän mitään eivät kestä,
nehän ketään eivät estä —
ovat himmeä seitti vain.
Kuin vieraan hengitys, yöllä
joka lapsen säikyttää,
niin lävitse seinieni,
minut nauliten vuoteelleni,
Jokin hiipii, jota en nää.
Hänen — Kauhean läsnäolon
minä tunnen. Tunnen sen.
Ja henkiä vartiossa
on huoneessani, jossa
minä enää elä en.
Ja tuskin hengitänkään.
Olen jähmetys, pelko vain.
Sana äänetön: Armahtakaa!
Sokon tuijotus luomien takaa
yli kaikkeus-ulappain,
jotk' ajatukseni vasta
tänä hetkenä aavistaa.
Hätäsignaali: Missä, missä
on väylä löydettävissä?
Ja onko Jumalaa? —
Ei kukaan, kukaan vastaa.
— Kuin vierelle vuotehen
kävis Kuolema otaa nostain.
Kuin kaukaa, kaukaa jostain
sois pauhina kuilujen.
AUTIO MAA
Sieluni maa on
ääretön niinkuin Aasia,
autio jäämeren lailla.
Harmaata hiekkaa,
hiekkaa ja harmaita paasia
kaikkea kasvua vailla.
Aikoja sitten
jäljet on karavaanien
hiekka ahminut siellä.
Kangastus mikään
ei näy luoksensa maanien
katseen tyhjällä tiellä.
Sieluni maahan
pilvi on varjon heittänyt
kauas lännestä itään.
Viimeinen lintu
siivellä päänsä on peittänyt.
Ei ole elävää mitään.
LAPSEN KEHTO
Lapsen kehto — valtakunta suurin:
siinä nukkuu pieni äärettömyys.
Salaperäinen on kehto keinuessaan:
siinä tuuditellaan tulevaisuus.
Siinä odottavat kapaloissaan
kaikki voimat, kaikki tapahtumat,
kaikki viattomuus, kaikki synnit,
koko mystillinen ihmiselo.
Vaviskaamme lasta, lapsen kättä.
Hän on kerran punnitseva meidät.
Lapsi leikkii huolettomin käsin
nimillämme unohduksen leikin.
PALLOKENTÄLLÄ
Näin: pallokentän laitaan
eräs rampa poikanen
oli seisahtanut alle
sen suuren lehmuksen.
Hän seisoi nurmikolla,
nojas kainalosauvoihin,
pelin tiimellystä katsoi
hän silmin kuumeisin.
Yli aurinkoisen hiekan,
johon lehmus varjon loi,
moni riemukas huuto kiiri,
moni kirkas nauru soi.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen.
Eräs seisoi hievahtamatta,
eräs raajarikkoinen.
Mut hänkään totisesti
ei muistanut sauvojaan.
Oli haltioitunut hehku
hänen kalpeilla kasvoillaan.
Ilost', innosta värähtelevän
hänen sieraintensa näin
joka kerta, kun maila pallon
löi puidenlatvoja päin.
Rajaviivan takaa milloin
joku uskalsi juosta pois,
oli niinkuin lehmuksen alta
eräs myöskin juossut ois —
kuin jättänyt ramman ruumiin
olis sielu poikasen
ja syöksynyt kilpasille
kera toisten, riemuiten.
Hän askelen astui — — mutta
kuin unesta havahtain
näki itsensä... Oikea jalka
oli kuihtunut tynkä vain.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen,
mut lehmuksen alla seisoi
eräs raajarikkoinen,
joka, ruumis tärisevänä,
iho harmaana kääntyi pois
kuin ruskean nutun alla
sydän pakahtunut ois. —
Yhä riemukas huuto kiiri,
yhä kirkas nauru soi
yli aurinkoisen hiekan
johon lehmus varjon loi.
PILVILAULU
Hetket liitävät niinkuin pilvet
vainioitten yli.
Kaikkien pilvien takaa aukee
ahnas Tyhjän syli.
Ei ole mitään armahdusta
sille, mi elää tohti,
sille, mi lentää perhossiivin
Päivän silmiä kohti.
Mikä on rientänyt korkeimmalle,
korkeimmalta se putoo.
Kuolema niittää vainionsa.
Lukki verkkonsa kutoo.
MARTTYYRIT
Näen heidät
ylitse ajan ja paikan:
kivitettyinä, ristinpuussa,
rovioilla ja giljotiinilla,
kiväärinpiippujen edessä
ja sähkötuoleissa.
Heillä on yllänsä
harmaa vanginpuku
tai kirjava kaapu.
Ja sotamiehet heittävät arpaa siitä.
Heidän on kuoltava,
jotta me emme kuolisi.
Katso — he loistavat:
he ovat hiili
ja kytevät sielusta sieluun,
he ovat soihtu
ja valaisevat aikojen kuilua,
he ovat vaskinen käärme
ja veri pihtipielissä
ja sateenkaari vedenpaisumuksen yllä.
Heidän kuolemansa elämä
on loppumaton.
Heidät haudataan koko maailman povelle,
tulevien aikojen syliin.
PALAVA LAULU
Polun talvisen päähän päätyi
ja hangelle jääksi jäätyi
eräs vaeltaja täältä.
— Mut laulu soi hänen päänsä päältä.
Se soi ja — hulmuten paloi.
Ja nukkujan otsalle valoi
se seppelen tulta.
Tuli taivaalle nous. Jäi maahan multa.
HOLLANTILAINEN
Näit edessäsi unet kultaiset
kuin tornit, uponneina aallon alle.
— Nyt takanas on päivät mennehet
kuin laivan vanat, kuolleet ulapalle.
Öin ylläs, allas tähtiparvi on
kuin verkon silmukoissa tuhat kalaa.
Mut kuolleen-harmaa, tyhjän-toivoton
on meren erämaa, kun aamu palaa.
Niin sadat ajast'ajat vaeltain
samosit meren salaisuutta kohti.
Edessä silmiesi hourivain
se paetessaan väikkyi — Tyhjään johti.
Et aavain kimallusta vanginnut,
ei tähtiarkuin lastattuna laivas.
Oi unten-kalastaja, uupunut
oot oma varjos. Sua ilkkuu taivas.
— Mut yhä edessäsi kimmeltäin
on merta, kaupunkeja aallon alla.
Käy kätes ruoriin: keula niitä päin!
Taas sata vuotta kuljet ulapalla.
POIKANI
Minun poikani — syntymätön
ja uneksittu vain —
tänä hetkenä hiljaisena
olet luonani majassain.
Työpöytäni reunaa vasten
näen leukasi, pikkumies.
Olet ollut siinä jo hetken
tahi kauankin, kukaties.
Mua suuret lapsensilmäs
puronkirkkaina katsovat.
Kovin avuttoman kätes
sinä minulle ojennat.
Sanot hiljaa sanan: Isä.
Ei mitään enempää.
Kun tahdon tarttua kätees,
se äkkiä häviää.
Mut on kuin näkymättään
yhä kutsuis se: Tännepäin!
— Minun poikani, silmissäsi
oman ikuisuuteni näin,
sen ainoan, joka pysyy,
kun itse lahoan,
ja sen ikuisuuden vuoksi
minä sinua rakastan.
Minä tunnen: Kuolema kerran
kun vie minut Tyhjää päin,
jos pienet sormesi silloin
olen tunteva kädessäin
ja jos, poikani, virkat vielä
sanan pienen, hiljaisen,
en pelkää astua enää
Olemattoman piiriin, en.
KOHTALO
Sinun voimasi kietoi minut
— sinä tuntemattomin —
kuin ois mua kahlehtinut
käsi julman enkelin.
Kuin hartioilleni pantu
olis paino vuorien
ja otsalleni rantu
kova taottu, rautainen.
Niin uuvutit sydäntäni,
väen riistit kädestäin.
Olit varjo vierelläni,
uniss' yölläkin sinut näin.
Oli päiväni kuin tuhat vuotta,
kun painin kanssas sun.
— En paininut kanssasi suotta:
tänä päivänä siunaat mun!
Tänä päivänä tunnen vasta:
kätes oikein lyönyt on.
Nyt en lakkaa siunaamasta
sua, voima Kohtalon:
Teit silmäni janooviksi,
nälän kasvatit sydämeen,
minut uuvutit varjoin — siksi
olen valmis kirkkauteen.
Tänä päivänä armon annat
taas virrata kädestäs.
Kuin vaakalintu kannat
minut riemuun siivilläs.
MINÄ
(Ernst Josephson)
Nämä silmät itkevät verta
vuoks syntien pusertuvaa,
vuoks kaiken, mi haavoitti kerta
sydänparkaa — ja haavoittaa.
Tämän kohtalon syy ei kukaan.
Elon virtaa tottelen vain
oman tulvani suunnan mukaan,
padot, telkimet musertain.
Olen huoleti kulkeva suureen
maan sylihin paluutien;
epäjumalten rovion juureen
nimen, maineen nauraen vien.
RAKKAUS
(Eduard Mörike)
Kun armaan suuta suutelet,
sun janoos ei se riitä:
jos vettä seulaan kaatanet,
ei täyty seula siitä.
Ja vaikka tuhatvuotiset
ois suudelmas, tai ikuiset,
saat niukasti sa niitä!
Sun rakkautes aaltoilee
ain' uusin halun muodoin.
Ja huulet, suun, mi suutelee,
se punaa verenvuodoin.
Ja tyttö vaikka vapisee
kuin vohla veitsen alla,
hän pyytää, silmin rukoilee:
— Kivulla suuremmalla!
Niin on. Ja samoin ollut jo
on alust' elämän.
Niin rakasti jo Salomo,
ei muuta voinut hän.
YÖSSÄ
Kohu tuulen ja sateen
ja kaukaisen raitiovaunun.
Ei mitään muuta.
Katukuilun toisella puolen
on kahdessa ikkunassa
hyvin keltainen valo.
Ja huuruista ruutua hipoo
jonkun häilyvän oksan varjo
kuin ihmisen käsi.
— Mutta keskellä pimeyttä
minun huoneeni elää:
kuin simpukka syvyydessä
tai sykkivä sydän.
Se on saiturin lipas:
salaista iloa täynnä.
Sen ilma on kuiskauksista vapiseva
ja katseista kirkas
niinkuin kasteinen aamu.
Sen matolla leikkii vielä
pienten jalkojen muisto.
Ja vuoteella viipyy
kuva poissaolevan,
nuoren, lämpimän ruumiin
niinkuin Kauneus itse.
Ja katsomattani näen
oven äsken nielemät kasvot
ja värisen niitä.
IMPROMPTU
On hyvä näin: kesän ääniä ympärillä:
kumeaa kalliorumpua soittava meri,
naisten nauru ja autontorvien musiikki,
lintujen orkesteri.
On hyvä näin: soma paistatella päivää
aivot tyhjinä, ruumis raukeana.
Vaikkakin luomeni suljen, on silmien luolassa
aurinko huikaisevana.
On hyvä näin: minä saatan taikurin käsin
hiekkaa merenhelminä siroitella,
jättiläiseks kasvaa — ja niellä pilviä
riemulla lapsellisella.
VAELTAJA
Niinkuin vaeltaja,
joka on tajuamattaan,
poissaolevana
sivuuttanut taipaleen tiellä,
havahtuu,
katsoo ihmetellen:
Missä minä olin? —
niin olet sinäkin
useasti,
kesken juhlien riemua,
ystävien parvessa
havahtunut yksinäisyyteen,
ihmetellen:
Keitä he olivat?
PALJAIN JALOIN
Niin mä kerran
tieni aloin,
niin mä kuljen:
paljain jaloin.
Avohaavat
syvät näissä
ammottavat
kantapäissä:
rystysihin
joka kiven
jäänyt niist' on
verta hiven.
— Mutta niinkuin
matkan aloin,
päätän myös sen:
paljain jaloin.
Silloinkin, kun
tuska syvin
viiltää, virkan:
— Näin on hyvin.
— Tapahtukoon
tahtos sinun,
Kohtaloni,
eikä minun.
PYRAMIIDILAULU
Te faaraot, uneksijat
pyramiidi-unien,
te olkaa tervehdityt
yli vuosien tuhanten.
Ohi kuoleman ahnehtivan,
ajan kaukaisuuksia päin
te unenne sinkositte
pyramiideja pystyttäin.
Te olkaa tervehdityt
yli vuosien tuhanten.
Sinis nousevat pyramiidit,
kunis elää ihminen.
Kukin meistäkin mittansa mukaan
pyramiidin pystyttää.
Ja sen sydämessä unta
pian nukumme sikeää
kuin faaraot, hiljaisina,
kuin toukat kuoressaan.
Pyramiidi pysyy ja nähdään.
Mutta faarao unohdetaan.
KUN OLIN KUOLLUT
Kun olin kuollut,
kun olin tuhkaa hiven
vaskiuurnassa, alla
mullan ja mustan kiven,
ah, oli autuas
levätäkseni silloin!
Suuria tähtiä kohti
loin minä silmäni illoin.
Multa ylläni
hauraana, harson lailla.
Näin avaruuden katseen
salaisuuksia vailla.
Kerran, maan päällä,
illassa himertävässä
soi rakas, tuttu ääni:
— Katso, hän nukkuu tässä.
— Hauta on hoitamaton.
— Niin on. Hän oli köyhä.
— Eikö hän ollut myöskin
mieleltä ... noin — vähän löyhä?
— Houkkio, originelli,
onneton ihminen perin.
Yöt joi — itsensä otti
hengiltä vähin erin.
Lauluja kirjoitti tosin —
ne nyt olivat niitä — —
— Tunsitko hyvinkin? — Hiukan.
Suurtapa iloa siitä...
Kuuntelin. Enkä
tuntenut tuskaa mitään.
Silmäni luonut olin
auringonnousuhun, itään.
HAVAHTUMINEN
Maassa, joka on kaukana täältä ja josta ei pallokartta tiedä — siellä
minä avasin silmäni.
Miten olin joutunut siihen maahan, sitä en tietänyt. Minä vain olin
siellä ja avasin silmäni.
Siinä maassa oli niin toisenlainen olo kuin täällä, että minun sanani
näyttävät kuihtuneilta, kun niiden pitäisi kuvailla sitä. Siinä maassa
ei ollut kuuma eikä kylmä, eikä pouta eikä sade. Oli vain tila, joka
säteili ja tuoksui. Ainainen valo, jota mikään varjo ei silponut.
Elävä, ravitseva ilma, jossa ei vaeltanut tuulta eikä pilveä.
Siinä maassa en ollut minäkään minä, sama kuin täällä.
Täällä olin raahannut taakkaa — ja raahaan; tuntenut pelkoa,
syyllinen, kuoleman-alainen; nähnyt varjot ja varjoni, kysyen
päivästä päivään: Mitä? Miksi? ja Kuka on säätänyt näin?
Siellä olin se, mikä täällä olin hämärästi tahtonut olla. Olento
ilman malkaa ja kaihea, altis kaikille muille ja itsessänsä kaunis.
Ilman varjoa, ilman taakkaa ja pelkoa. Niinkuin vastasyntynyt,
joka ei muista eikä kysele. Avaa silmänsä ensimmäistä kertaa, näkee
kaiken, tuntee sen hyväksi, rakastaa sitä ja on yhtä sen kanssa. Ikää
vailla. Kuitenkin onnellinen siitä, minkä tuntee: että on aina ollut
olemassa, ja on aina oleva — samanlaisena. Avaa silmänsä, mielessä
sanomaton ilo ja varmuus:
Olemme turvassa, sieluni!
Minä näin edessäni suuren puun ja siinä kuultavat lehdet. Ja tunsin:
puu näki minut. Puu oli elävä. Lehdet katsoivat minuun — ja
kimposivat ilmaan. Lehahtivat puun ylle niinkuin kultainen pilvi. Ja
pilvi liversi. Tuhat pientä linnunääntä liversi pilvessä.
Lehdet — linnut.
Sitten ne vaikenivat jälleen. Palasivat oksille. Olivat lehtiä.
Yksi niistä, pienin ja untuvaisin, erkani muista ja lähestyi minua.
Kaarteli kasvojeni ympärillä. Istahti kädelleni, sykähtelevää
elämää täynnä. Katsoi minua aurinkoisin silmin ja visersi:
— Missä olet ollut?
Enkä minä ihmetellyt sitä, että ymmärsin viserryksen. Kaikki oli
siinä maassa luonnollista, itsestäänolevaa.
Ajattelin kysymystä. Mielessäni heräsi himmeä muisto, niinkuin pakeneva
varjo. Ja minä vastasin:
— Hyvin kaukana — — pimeässä.
Tunsin kaikkien kuuntelevan minua. Puun ja lehtien, ilman ja valon.
— Mitä on pimeä? piipitti lintu.
— Sellaista, missä ei nähnyt mitään.
— Oliko se samaa kuin suljetut silmät?
— Ei se ollut sitä? Minä olin avosilmin — enkä minä nähnyt.
Lintu pudisti ihmetellen päätään.
— Minä en ymmärrä sinua.
— Siellä oli rumaa. Ja siellä oli paha olla.
— Mitä on "rumaa"? Ja mitä on "paha olla"?
— Ne ovat — — minäkään en tiedä sitä enää. Sen vain muistan, että
siellä oli kokonaan toisin kuin täällä.
— Ei, en ymmärrä sinua, liversi lintu. Miten voisi mikään olla toisin!
— Sinä olet oikeassa: miten voisi mikään olla toisin!
Ja minä ymmärsin:
— Kaikkihan on aina ollut näin. Ja minä näin pelkkää unta —
— Sen minä ymmärrän, nyökkäsi lintu. Sinä näit unta.
— Minä näin sekavaa unta — — vieraasta maasta —
— Nyt olet havahtunut.
— Nyt olen havahtunut, nyt ovat silmäni auki, ja nyt minä näen! Ei ole
pahaa, ei ole koskaan ollut, ei voi tulla!
Ja minä näin linnun ilon. Ja puun ja lehtien ilon. Ja maan katsovan
minua tuhansin, sädehtivin silmin.
— Kuka olet sinä? minä kysyin linnulta.
— Palavin ajatus, jonka sinä kutsut ja lähetät.
— Tule, lintu liversi. Minä lennän edeltä.
Ja lintu levitti kuultavat siipensä ja alkoi lentää maan yli pehmein
kaarin. Lennossaan se liversi:
— Tule! Hän on odottanut sinua!
Ja samassa kaikki lehdet pyrähtivät oksiltaan ja olivat lintuja. Ne
liittyivät pieneen airut-veljeensä. Kirmasivat riemuiten ylös ja
alas. Silmä näki vain kultaisten viirujen parven; se kimalteli ilmassa
niinkuin suihkukaivon vesi.
Ja maastakin puhkesi esiin riemuitseva elämä. Minä näin seisovani
keskellä ääretöntä kukkien parvea. Sieraimiini lainehti ihana tuoksujen
meri. Ja kun minä aloin kulkea — kukat vaelsivat kerallani. Puhkesivat
edessäni, puhkesivat molemmilla kupeilla, lähtivät takanani lentoon
— lepattivat perhosen siivin. Ja ilmaan syntyi elävä sateenkaari.
Sekin vaelsi kerallani.
Missä minä kuljin, siinä kulki maan yli riemun ja kauneuden aalto.
— Tule, hän on odottanut sinua!
Se oli niinkuin tuhansien huilujen hyminä.
Linnut liversivät sitä. Ja puu hymisi. Ja kukat ja ruohot. Ja perhojen
sateenkaari. Ja ilma ja valo. Ja maa oli allani niinkuin helisevä
harppu.
En minä tietänyt, miten kauan vaelsin. Kuka voi mitata ajatonta aikaa?
Enkä minä tietänyt, mihin minä vaelsin. Tottelin ihanaa kutsua. Enkä
minä uupunut.
Äkkiä vaikeni hyminä. Sateenkaari vaipui pehmeästi maahan ja lepäsi
siinä kuin kirjava matto. Linnut lensivät lehdiksi puihin ja
pensaihin. Airut kaarteli yksinänsä ilmassa, visertäen:
— Odota tässä ja katso! Odota ja katso!
Samassa sekin oli lehti, pienin ja kuultavin kaikista.
Odotin hetken — vai odotinko tuhannen vuotta, kuka sen tietää?
Ei ollut olemassa mitään muuta kuin odotus, hengähtämätön. Niinkuin
Jumalan odotus, kun hän on sanonut: Tulkoon!
Vihdoin — pensas liikkui. Pensas astui syrjään.
Kun minä silmäni kohotin, katso — minä näin Hänet.
Unessa olin häntä alati etsinyt pimeästä — turhaan. Ajattomuudessa
olin jo tuntenut hänet — ja kadottanut. Kaikkialla olin hänen
jalkojensa jälkiä tavannut — en häntä itseänsä koskaan.
Nyt hän oli edessäni elävässä muodossa. Nimetön Olento — sieluni
uni. Kauneus kietoi hänet kuin pilvi, lukemattomin kuultavin hunnuin.
Kun minä katsoin häntä, hän riudutti silmät ja kuihdutti sydämen — ja
virvoitti ne samalla. Se oli autuus ylitse kaiken määrän, syvä ja
hukuttava niinkuin taivas ja meri.
— Tule! hän sanoi. Tule ja ole minun luonani.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PALJAIN JALOIN ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
