The Project Gutenberg EBook of Säkeitä II, by Otto Manninen
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Säkeitä II
Author: Otto Manninen
Release Date: October 8, 2016 [EBook #53234]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄKEITÄ II ***
Produced by Tapio Riikonen
SÄKEITÄ II
Kirj.
O. Manninen
WSOY, Porvoo, 1910.
SISÄLLYS:
METSÄN SATU.
Metsän satu.
Leivopari.
Tulit.
Lintu.
Sinikukkia.
Uusi laulu.
Yölliset meret.
Auta!
Tähti-yössä.
Neito kangasta kutovi.
Kyynelkatse.
Kultasauva.
YÖTUULI.
Yötuuli.
Aalto.
Sanattomasti.
Viha.
Sensitiva.
Arvoitus.
Ma riemun sulta...
Danse Macabre.
Jäljetön.
Syys-illan laulu.
Kuun sirppi.
Syysmuutto.
Polku pieni.
"Äiti, miksi..."
Musa lapidaris.
Diogenes.
MAAN KAIHO.
Maan kaiho.
Metsäruusu.
Kaukomieli.
Kallioon-lyöjä.
Kiusaukset.
Uudisraivaaja.
Ääret.
Ken?
TERVEHDYSSÄKEITÄ.
Ida Aalbergille.
Paavo Cajanderille.
Snellmanin satavuotispäivänä.
Laulu talvessa.
METSÄN SATU
METSÄN SATU.
Illan hämärihin,
helinässä tiukuin,
hiljallensa liukuin,
miettimättä mihin...
Unelmissa tummat
humulatvat huiskuu.
Kutsuvasti kuiskuu
meille metsän kummat.
Eikö eessä kuulla
sadun valtakunta?
Vaalii kevään unta
keijut sormi suulla.
Etkö kuule arkaa
virttä ensi sirkan?
Sanankaan jos virkan,
metsän satu karkaa.
LEIVOPARI.
Leivopari kerran loi
sydämeeni pesän,
siellä lauloi, unelmoi
kohta saavan kesän.
Toinen toivo nimeltään,
toinen leivo lempi,
saivat kilvan kiitämään,
kumpi kevyempi.
Liioin lensi raukat ne,
haukka harmaa keksi,
toisen itselleen jo se
iski eineheksi.
Vähänpä sa laulaa sait,
raukka leivo lemmen,
Vait on toivokin nyt, vait
kesken kevään hemmen.
Sydämeni sopukkaan
piile, pikku raukka,
ettei sinuakin vaan
veisi harmaa haukka.
Älä aivan vaikene,
laula vielä hiljaa,
kukkasia kedolle,
vainiolle viljaa.
TULIT.
Korkeammin kaartui katto,
sinnemmäksi siirtyi seinä.
Paljon teit sä, temppeleinä
paistoi hetken paikka patto.
Viikon viivyit, viimein tulit,
sytyit, aamu, illan syliin,
paistoit, päivä, kylmän kyliin,
kevät, talven kesken sulit.
Tuossa istuit, ilta ehti,
Kuiskui huulet huuliin liittyin
niinkuin kaihon kasteniittyin
viimein löytty nelilehti...
Tulit viimein, illan vieno,
viivy kauan, viivy aina.
Paistoi korpi kukkamaina:
tuost' on tullut jalka pieno!
LINTU.
Tule lintu, lennä lintu,
pois sitehet, poikki paula,
kahlehetta kaunis kaula,
ilman aavimman ilossa
sielusi sävelet laula!
Kussa laulu kuulunevi,
kevät siellä siintynevi
salon synkimmän sisähän,
pirttihin ikävän pitkän.
Mies pitkän pimeän mielen,
metsän aution asuja,
istuja tupasen tumman,
autiompana ajatus,
tunto monta tummempana,
sydän synkkinä näkyinä,
kuolon kanssa kasvotuksin,
kuulevi sävelen vienon,
kuuntelevi kuin unessa:
Ollet lohtu luottamani,
viesti viikon vuottamani,
laulat korpeni kukiksi,
maani marjankasvavaksi,
sydänroutani runoksi!
En sua ansoin ma ajelle,
omakseni, onnekseni
kärkkyne käsin verisin.
Viipynet visertämässä,
mieli tumma tuntenevi:
kirkas on elämän riemu.
Tohtinet lähemmä tulla,
yksinäinen ymmärtävi:
sydän lämmin on lähellä.
Istut laulajan olalle,
laulaja ilahtunevi.
SINIKUKKIA.
(Tsheremissiläinen laulu.)
Patam-virran partahalla vihanta on nurmirinne,
nurmen kaikki sinikukat kasvaa rehevästi niin.
Siellä varroin, siellä varroin, eipä kuulu kultaa sinne.
Vaiko katositkin, kulta, sinikukkasiin?
UUSI LAULU.
Päin kaunista kaukorantaa
se liiteli lintu vapaa:
"En tahdo kahletta kantaa.
Hui hai, kuka kiinni tapaa?"
Se liiteli neidon mieli
kuin lintunen vailla paulaa:
"On ihana ilman pieli,
sen laajat on linnat laulaa."
Mut Lempi jäljessä hiipi,
se leikkivä metsämiesi.
Oli paulassa, ennenkuin tiesi,
jo helkkyjä heljäsiipi.
"Mitä teit sinä, leikkivä Lempi:
panit tielleni piilevän paulas!"
-- "Vain kahta on kaunoisempi
sitä kantaissaan sinun kaulas." --
"Mitä teit sinä, leikkivä Lempi:
sinä telkesit siintävän tieni!"
-- "Sinut vien, mihin, lintuni pieni,
unes lentävin mieli ja empi." --
"Mitä teit sinä, leikkivä Lempi:
on vait, joka vankina elää!"
-- "Uus laulus on onnellisempi,
kaikk' elosi lauluna helää."
YÖLLISET MERET.
Näen katseen, en näe pohjaa,
näen yöllisen välke-veen;
tuli suurten tähtien ohjaa
yön loistohon loihtuiseen.
Unet mielen, kuplivat venhot,
kuhun tuutii tuikkiva tie?
Elon, kuoleman kaikki tenhot
se ties, ketä veet ne vie.
AUTA!
Yön mailla, talven tanterilla
pimeät, pitkät tiesin tiet.
Oi aamun kuulto kunnahilla,
nyt eksyn, emmin: unta liet!
Nyt, saapuessa säihkysäteen,
hämille, häikäistyksi jäin.
Oi ystävä, mua tartu käteen,
taluta, auta, aamuun päin!
TÄHTI-YÖSSÄ.
Sydäntä vastaan sydän hetken löi.
Se hetki kauan hehkuu, heilimöi.
Viel' yhä rinta avarasti lyö,
kuin tähtitäydeks syttyy unten yö.
Lien yksin, on kuin tähti-yössä taas
sun suuteleisin tummaa suortuvaas.
NEITO KANGASTA KUTOVI.
Neito kangasta kutovi,
mieli mietteitä kutoo.
Suikkaa sukkula, nopeaan
poljin nousee ja putoo.
Suikkaa sukkula, sydän lyö,
aatos kauaksi karkaa,
kauas kankahan loimet käy,
verkaa saako vai sarkaa?
Loimet toivojen, kuteen luo
mielen armahin aate:
noista noutajan varrelle
kaunis, kaunoisin vaate!
Pyhäverka niin puhtoinen
keskeen kirkkoisen rahvaan,
sarka askarten ahkerain
arkikaapuhun vahvaan!
Noista nostavin vilkutus,
liehu taistojen lippuun,
noista lempein vaimennus
tuskan kyyneletippuun!
Noista lämmin, mi varrell' on
vastataivalten tarpeen,
tuke haavahan tuimimpaan,
side auttava arpeen!
Tähtivalkeat vaattehet
vielä tahroja vailla,
kun jo astuvi ainoisin
tumman tuonelan mailla!
Neito kangasta kutovi,
pirta helskyen piukoo.
Onnen-kirkkahat unelmat
kevätkiuruina siukoo.
Vaaksa vaaksalta valmistuu
elon ihmeinen vaate,
toivot loimina, kuteena
lemmen lentävä aate.
KYYNELKATSE.
Suruisa silmä, kysyy kyynelees,
miks sulla murhe, muilla riemu sees.
Sa kysyt noin ja tummaks syvenet
kuin umpilammen ulputyvenet,
Ja ihanammin huoles ikävöi:
sen unta seitsenkaaret seppelöi.
KULTASAUVA.
Päivä kullat kukkuroittaa
kesänurmikolle.
Siri-siri, sirkat soittaa
pikku Anterolle.
Nurmell' Antero jo nukkuu,
hiljaa heinät häilyy;
sinimetsän käki kukkuu,
pyhä päivä päilyy.
Äiti vaalii, vartioipi,
kestä, uni, kauan!
Äidin virpi vihannoipi,
kasvaa kultasauvan.
Aika vierii toisen verran,
vierii vinhoin rattain,
nousee kesänurmi kerran
taaton unta kattain.
Taaton unta, maammon unta,
uupunutta työtä;
eloon paras uneksunta
Anteron jää myötä.
Antero sen tehdä voipi,
paljon eemmäs ehtii.
Äidin virpi vihannoipi,
kultalehvät lehtii.
YÖTUULI
YÖTUULI.
Yötuulen synkkä huoku
syysmetsän halki soi,
ei kesän kielot nuoku,
ei umput unelmoi.
Pimeitä hyiset hongat
hapuilee havuillaan,
pimeitä pilvenlongat
ui pilkkoisia vaan.
Ja pilkko-pimeämmin
se riutuu rinnan yö:
pois kesä lähti lämmin,
kukintos loppu lyö.
Vain jätti jäiset vaipat
sen viitain vihannuus,
saa kolkot kuolinvaipat
sun kuollut suvikuus.
Ja lakastuvin latvoin,
kuin vilu-yössä puu,
yön ongelmia vatvoin
miel' yölle alistuu.
Pimeys ympärillä
suur', raskas, autio,
on pitkä voitto sillä --
kipinän kohtalo!
Syystuulen tumma nyyhky
yöss' elää yksinään,
ei kanna toivon kyyhky
vihanta-lehteään...
AALTO.
Povella aallon pohjatonna yö,
mut partahalla kukat kisaa lyö.
Iloinen läike päällä kiitää, kiiltää,
syvällä ange talven-aatos viiltää.
Noin rintasairaan riemu vallaton
veis harhaan ystävän, jok' ääress' on.
Vaan kaikki näin, ja muistokukan kelmeen
äkisti poimin äärelt' aallon telmeen.
Ja kätkin sydämeni kirjahan
tuon hymyn pienoisimman, hennoimman,
ja virkoin: virka, kukka viisas, hento,
kuink' yöstä nousee unten heljä lento,
käy hymyks itku, helpoks elon ies,
ett' alta sen, kun horjuu hongan kanta,
kun aallon turhat kuohut murtaa ranta,
kumartuis, kuin te, pattopäinen mies.
Sa virka, jolle tuoksu-tuokion
syleily syvyyden ja auringon
soi huomen-soiluvainen: kunne haipuu
sun sielus sinikatsehinen kaipuu?
Ken sille airut aamun kartanon?
Vai taittajas sen täyttäjäkö on?
Sa kahden taivashaaveen, taivastarhan
laps ange, lausu lunnas tuonen tarhan!
Ja varroin vait, kuin vastausta ois...
Vait, silmin kyynelhimmein hiivin pois.
Sun tunsin, tumma laine, sieluus sielu
kuvastui, sisin, turhin houre sen:
yks, ehyt olla, yössä sydämen
kun tuijottavi nielun alla nielu,
verinen itku naurun naamioin,
syvyytten itku, jolle ilkamoin.
SANATTOMASTI.
Ei silloin tähdet tuikkineet,
ol' yllä tumma tuskan yö,
vaan vaisun silmän kyyneleet
ne päilyi niinkuin päärlyvyö.
Ja aatos alla rinnan soi:
niin suuren aartehen sa sait.
Se talleta, kuin vartioi
yö taivaantähtiänsä vait,
ja uskollisna niinkuin yö
syvälle tummaan sydämees.
Niin kauan kuin se sydän lyö,
sen tuskaan siintää tuike sees.
VIHA.
Kuin kaksi vihamiestä
he karttoi toisiaan,
he, jotka elon iestä
ol' luotu kahden kantamaan.
Ja viha vain, mi raastoi
povissa tulta tuimempaan,
näin paljon ois, se haastoi,
rakastaneet he toisiaan.
SENSITIVA.
Arempi kuin lehti haavan!
Leikkisanasesta saavan
tunsin tuiman haavan.
Mitä sitten tosi! -- salaa,
sanoiks saamatta mi palaa,
hiiltää sydän-alaa!
Kesää etsi hennoin kerkin,
anoi aatos arin, herkin --
alta talven merkin.
Talven täytymys suo sovat
kovemmat, kuin kuolon-kovat
rinnan riidat ovat.
Minne, aatos arka, väikyit,
kunne, syvä kyynel, läikyit,
sävel lämmin, säikyit?
Kussa, sovitusta vailla,
vieras hento, vieno, mailla
vieret vilukkailla?
Mieli heinän-hempeyinen,
palkkas onko pakko hyinen,
syksy murhansyinen?
ARVOITUS.
Ei koskaan, ei koskaan palaa
se hetki, mi rauhan vei,
ne vuodet kärsityt salaa;
ne haavoitti, haavaan valaa
ne voidetta voineet ei.
Oli silloin pilvessä taivas,
kevät sai, kevät sammui pois;
oli silloin sun vaikein vaivas,
kun kukkinut onnesi ois.
Ne mennehet mieleen jäivät
kuin tuskainen arvoitus,
kuin routaiset kukkimapäivät,
kuin kuollehen kaipaus...
MA RIEMUN SULTA...
Ma riemun sulta, sa murheen multa;
ma yö, sa yöhöni tuikit tulta.
Pois riensi riemu, ei murhe menne,
Kaikk' olleet, tunnen ma turhuutenne.
Niin raskaat varjot ne lankee varhain;
on mustiin harsottu muisto parhain.
Pois riensi riemu, mut murhe säilyy.
Sen päärlyt silmissäs salaa päilyy.
Käy väkevämmäksi välkkehenne,
yön tähdet. Yllä on talven enne.
DANSE MACABRE.
Syystuuli ja keltalehti
jo kartanollani karkelehti.
Nyt siis se aika ehti!
Se aika, mi vartoi varmaan!
Oi kukkaset, tuuloset aamun armaan,
nyt alku on köyhän harmaan.
Syyslehti ja tietön tuuli, --
"kesälehteni lempeä", kerran se luuli.
Mitä virkkaa nyt vilu huuli?
Kisa lemmetön, leikki nuiva,
polo syys, ei kultaista viljaa puiva...
vilu tuuli ja lehti kuiva!
JÄLJETÖN.
Niin surullista, niin surullista:
ei yhtä muistelon murullista!
Vain hetkeks seurasta siirryin pois,
niin yksin että en ois.
Niin vieraaks sinne jäi vierin tuttu,
niin soimaan outona outoin juttu;
joku kuolin-uutisen kuivan ties:
minä olin se kuollut mies.
Vaan tuost' en suris ja tuost' en suuttuis,
jos multa ei omat muistot muuttuis,
ei muisto kaunehin kalpeneis,
ei kallehin halpeneis.
Mut mieleen tympeän tunnon valaa,
kun menee paljon, ei paljon palaa,
ilot, tuskat hietana tuulihin --
majan sille ma rakensin.
Kaikk' käy niin hämärän häilyväksi,
mit' uskoin iäti säilyväksi;
mit' uskoin suureksi, surkastuu,
oli suurempi surman suu.
On kuolleet muistot, ne multa sulkee.
Oma aatos outona katsoo, kulkee.
Pala paatta askelen alla ties:
joku ollut ja mennyt mies.
SYYS-ILLAN LAULU.
Syys-illan suuret tähdet
syvihin vilkkuu vesiin.
Näin kerran, näinkö lähdet
ikuisten unten kesiin?
Kun liioin kasvaa kaipuu
vakaasen vaihe-säistä,
kun viimeisin jo taipuu
syysviljan tähkäpäistä.
Sa multa pois, ma sulta!
Käy kutsu illan-hiljaa,
kun uinuu maassa multa
uneksuin uutta viljaa.
Se vartoo, tuskan-harras
hyvästiheiton hetki,
veen ikivievän parras,
paluuton viime retki.
Syys leikkaa kevään liitot,
ja tyhjää sulkee syli.
Vaan muistavasti viitot,
yön tähti, vetten yli.
Syvälle vilkut, päilyt,
suruisa, suuri tähti,
kuin viime katse säilyt
sa kaiken sen, mi lähti.
KUUN SIRPPI.
Nyt tummaan salmeen
kuun sirppi kiiltää,
kuin viljaa halmeen
se aikois viiltää.
Niin hiotulta
se hiiluu, siirtyin,
kuin piirros tulta
yön seinään piirtyin,
kuin vakaa enne:
jo vartoo vajat;
nyt viljojenne
on viskin-ajat.
On tili töistä,
on korjuu elon
on suurin öistä
nyt toivon, pelon.
Nyt viljat, kaleet
se seuloo, jakaa
ja todet, valeet, --
on vaaka vakaa.
Nyt tummiin salmiin
kuvastaa hiljaa
yö sirpin valmiin,
mi vartoo viljaa.
SYYSMUUTTO.
Niin lintu pieni pelkää,
niin sydän tykyttää.
Vain mert' on, meren selkää,
ei äärtä silmä nää.
Ylitse aavan pauhun,
päin maata lempeää!
Kautt' yön ja öisen kauhun,
siell' unhoksiin ne jää.
Jo silmään sinerrelkää,
lähemmäs siirtykää,
väsynyt viihdytelkää,
oi rannat, määränpää!
POLKU PIENI.
Polku, polku pieni
poikki sammaleen,
ahdas armotieni
metsän autuuteen.
Portti vehrytpieli
rauhan kaupunkiin,
missä orpo mieli
yhtyy ystäviin.
Viitot vienoin jäljin:
"Tule, -- tuskas jää!
Tääll' on olla väljin,
helpoin hengittää.
Tääll' on pääsinpaikka,
täällä lämpenet,
missään, missään vaikka
muuall' enää et."
"ÄITI, MIKSI...?"
Silmät tummat tutkivin kysymyksin
lapsi leikkinyt äkkiä äitiin luo:
"Äiti, miksi ne niin ovat kaikki yksin,
puut ja ihmiset, talot ja tornit nuo?"
-- "Eihän, kulta, ne viihtyvät vieretyksin,
kaikki talot, tornit, ihmiset, puut." --
"Ei, ei, katso, ne niin ovat kaikki yksin.
Kuinka kunkin on, sit' ei tunne muut.
Toiset toisistaan kiviseinä sulkee,
rautaportit lukkohon kierretään,
Yksin äitikin käy, isä yksin kulkee,
Jumala taivahassa on yksinään."
Nosti silmät tutkivat, suuret, tummat
äitiin laps. Sydän sylkähti äityen:
mistä saanut lapsi on lauseet kummat,
lapsiko virkkaa ties toden viimeisen?
MUSA LAPIDARIS.
Halu haaveen, leikkien lento
levon-saamaton,
käsi, katse kiehtovan hento,
veri Vellamon.
Sinitiell' ilo huomenen huiluin,
kisa kimmel-sees,
yli kuuntelevain salakuiluin,
yhä eespäin, ees!
Voi uneksijaa, sini-ilveen
joka uskoi sen,
joka leikkiin Vellamon viiveen
tuli turvaten.
Sill' aarteita aalto janoo
sini-aarnioon,
alas tähdet, auringot anoo
kera karkeloon.
Alas nuoret, syttyvät noutaa
sydän-maailmat:
sydänsoihtujen riemussa soutaa
kisat kiehtovat.
Vaan sen, kehen virva syöpyy
kihar-kelta tuo,
sydän sairas, sammunut yöpyy
levän vievän luo.
Lelu särkynyt leikin kesken,
suruss' impi veen!
Halu silloin on leikin lesken
teon telmeeseen.
Tuless' äärimmän tyrsky-renkaan,
joka tyynt' ei saa,
johon eest' ei auterinenkaan
näy enää maa,
kivet uurtaa untensa muotoon
sydän-uhma sen:
kisa niit' ei saa verenvuotoon
kevätvirvainen.
Kiviveistokseen tarun tahtoo,
mikä kestä ei,
sinikuplina pois mi vahtoo,
veren vaikka vei.
DIOGENES.
Ei voitoiltanne aimoilta alaa riistä
mun askeleeni, en tiellänne aio seistä;
te saakaa seppeleenne ja riemu niistä
ja kiistaa käykää, kell' ylin seppeleistä.
Ja kultakuormin -- ne lie sulot selkäpiistä --
te muurit nouskaa. Min lyhtyni näytti teistä,
niin ontto mulle tyhjin ei tynnyreistä. --
En sillä kiistämöllä ma koskaan kiistä.
Sotaanne käykää, voittajat, joit' ei voita
jumalat kuolottomatkaan, Terveet halut
teiss' elää ruokkia rumpuja, markkinoita,
Ei nosta kateuttani kaupankalut,
Ma iällänne, Aleksanterin-alut,
ma olin kadottanut jo maailmoita.
MAAN KAIHO
MAAN KAIHO.
Ei kukka vain: ne kuihtuu pois.
Ei laulu vain: ne vaientuu.
Vaan että kuuluttaa ne vois:
käy mailla luonnon luomiskuu.
Käy kutsu päivän korkean:
kukoista, nouse, nuorru, maa!
Ja kummut puhkee kukkahan,
päin päivää kiurut kimpoaa.
Ja sielun siipi-kaipio
taas elää, tulvii, polttaa taas:
vapaus, autuus, aurinko...
Oi vanki, vangin-unelmaas!
Unelmat murtuu, unhoittuu,
ja kukat niittää nopsa syys,
mut kaipauksen porraspuu
on korkea kuin iäisyys,
Sorasta suureen elämään
se kaikki vartovaiset vie,
kun järkkyy portit yön ja jään,
kun aukee aurinkoinen tie.
Suvusta kukkii suku uus
säentä pyhää säilyttäin,
niin siltaa kuolemattomuus
luo mullan maasta päivää päin.
Rakentaa maata rahduttain
maan lapset liitoss' auringon,
ja astinlauta suurempain
kukinto suurin olkohon.
Aseensa aamu seppelöi;
maan kaiho voittoon kantakaa,
ett' elon valtaa heilimöi
puutarhan lailla laaja maa!
METSÄRUUSU.
Ei nuoku vielä viljan tähkäpäät,
on rusko-yössä metsäruusun häät.
Yö nuorten unten, seppel otsallaan,
se tuoksuu, uhkuu toivon-onneaan.
Yön vienon auer verhoo veet ja maat;
kuin sointu sointuun yhtyy vastahaat.
Kuin purjehtivat punahattarat
keveät, kirkkaat huolet haihtuvat.
Ja valtimot niin täyteläästi lyö;
kuin malja tulvillaan on rikas yö,
mi kaikk' on tähdet kauko-siinnostaan
sulannut läikkyhynsä kuultavaan.
Ken siitä juo, se tähti-tulta juo,
sen miel' on jäänyt metsäruusun luo.
Sen vangitsee kuin välke tähtivyön
unelma kirkkaan, kiitäväisen yön.
KAUKOMIELI.
Matkamies! Matkamies!
Kupeesi vyötä! Kutsuu ties!
On aika! Ota sauvas!
Mies kutsun, kulje kauas!
Taakse merten, metsien!
Eksyen, etsien!
Päin aamun kaukorantaa!
Ah, retki riemun antaa.
Vaan päivä rientää, painuu taa
ja kaukaisemp' on kaukomaa.
Samooja, yövyt saaden
pään alle kylmän paaden.
Tummaan yöhön uupunut!
Näe unta, ettäs virvoitut!
Suurt' olkoon porras-unta
sun yösi uneksunta!
Ett' uuden aamun myötä uus
sua riemastuttaa kaukaisuus!
Kuss' ikään käyt ja kunne,
pyhäksi paikka tunne:
Ikuisen huonehessa käyt.
KALLIOON-LYÖJÄ.
Kun nääntyviksi kauas
näät veljes aavikkoon,
kohottaa tohdi sauvas,
lyö lähde kallioon.
Kovimpaan kallioista
lyö, ihmissydämeen,
niin korven kulkijoista
saa moni virvokkeen.
Se tee. Vaikk' erämaassa
iäti itse käyt,
luo taivaanrannan taa sa
avarat vuorten-näyt.
Ja outona jos pysyy,
kuss' uinuu kerran luus,
vain kuolo hautaa kysyy,
ei kuolemattomuus.
KIUSAUKSET.
Tykö hiipii kiusaaja tumma tuo:
Sa katsees vuorelta kauas luo.
Sen kantoa kauemmas kaikki saat
sa vallita kaupungit, kansat, maat.
Jos maahan lankeat, painat pääs,
käyt palvelemaan mua, käskijääs.
Sa paastosit paljon, -- min palkan sait
Sa kysyit, ja vastasi suuri Vait!
Sa etsit, on löyttysi yksi: maa
se maaksi jällehen tulla saa.
Sa etsit ihmistä, -- turha työ:
veli veljeä lyö, veli veljen myö.
Hait Jumalan-merkkiä, -- sait kenties:
olet paininut yössä ja onnut, mies!
Moni jumala kuoli ja vanheni uus;
pyhä sulle on yks: oma elämänpuus.
Jätä pilvet ja vuoret, ja piiri maan
omas on, maan suureks sa mainitaan.
-- Maan lapsi, Ihminen vastaa näin:
Min pyrkinyt lien, pyrin pystyssä päin.
Mink' etsinyt, etsijä pieni, lien,
ylös suurempaani ma suuntasin tien.
Ylös tähtiin maasta ja tähtien taa,
siks että on ahdas ja matala maa.
Suur' aurinko on, -- mit' on suuruus sen
säen ahjosta vain sepon ainahisen.
Ja kaikkeen, mit' aurinko-luoja loi,
kuka luotu kaihonsa myydä voi?
Ota kaikki, mit' on, ja sen syntyä suo,
mikä sielussa huokaa: luo minut, luo!
Sitä palvele, jott' yhä suuremp' ois
Jumal-aate, jost' Ihminen elää vois.
Sitä palvele tai mene pois!
-- Ja kiusaaja kirkas se väikkyy luo:
Laps eksynyt, suojan ken sulle suo?
Sinä korvessa käyt, sinä hyljäsit tiet,
sinä rakkahiltasi rauhan viet.
Pääs päällä ei rauhan tähteä näy,
vaan Pitkäisen leimaus pilvestä käy.
Päin turmaas uhmaten rynnäköit, --
ja tiedätkö myös, mitä teit, ketä löit?
Rikot taattojes uskon ja toivon ja työn:
opas ollako voit läpi suuren yön?
Ja valmis siihenkö liet, jos myös
oma poikas polkee noin sinun työs?
Pyhän, kultaisen muistatko lapsuus-maas
Majat hurskaat paistavat: palaa taas!
Älä surra suo emon syntymääs
kuin tulta, mi turmion töille pääs!
Jätä uhman aatos, ja autuaat
sun sieluus siintyvät rauhan maat.
Ja päällä pääs tulimiekka lain
on armon valkea lilja vain.
-- Näin vastaa Ihminen, lapsi maan:
Miks syntyvä kuolleille uhrataan?
Ja raskain kahle ja raskain ies
miks on, min rakkainta rinta ties?
Pyhä, korkea päivä, sun on se syys,
ett' ihminen kahleetta kasvaa pyys.
Pyhä, korkea päivä, sun on se syys,
ett' itää mullasta Ihmisyys.
Tulenpatsas ylhä, jok' yhteen viet
tuhatvuotiset kerran toiviotiet,
sinä käsket: käy! jos mentävä lie
meren punaisen tie, veren punaisen tie.
Ja ken tiest' ei tingi, ei luovu pois,
sukuluopion työnkö hän tehnyt ois?
Nimess' aamuruskon, mi ain' on uus:
vanhurskautt' ei vajakasvuisuus!
Yli etsijän käy pian unho ja yö,
mut tiedän: on jatkuva, täyttyvä työ.
Ja on turha se ollut ja tuomion saa,
jos yö sama auringon sammuttaa.
Mun on määräni viljellä Maa.
UUDISRAIVAAJA.
Kaukana sälöinen sauna,
jonne ei polku tuo,
kanna ei vieraan kauna,
ei osu ystävä luo.
Ympäri korpi aava,
katseen kantamaton,
johonka haihtuu haava
iskemä inehmon:
pieni kuokittu tilkku
hallaisen halmemaan,
ensi vihanta pilkku
kohdussa korven raan.
Taisto ankara, armon
saamaton, antamaton,
mittelö miehen tarmon
kanss' iki-sankeikon.
Viikot, vuodet ne verkkaa
kulkevat kulkuaan;
raataja raataa ja perkkaa
pintaa pimeän maan.
Korven rannalt' ei raiku
naapurin kirveen käy,
naapurin kasken haiku
silmän siinnolt' ei näy.
Kunne astunut jalkaa
ihminen ennen ei lie,
kaunis on alkajan alkaa,
aukaista täyttäjän tie.
Isku iskulta aukee
auringon voittomaa;
konsa raataja raukee,
raataja rauhan saa.
Korven korkean syliin
terve, sa toukomies!
Enteheks ihmis-kyliin
leimahti ensi lies!
Terve sa, jolle on maalis
saavuttamattomat maat
kallihimmat kuin saalis
kaikki, min milloin saat!
Terve sa, jolle kallein
voitoista kangastaa
takaa taistelo-vallein,
joitten et saavu taa!
Terve, kun käyt sä kärkein
taajojen syleilyyn,
käyt sotarinnan särkein
valloilta yön ja hyyn!
Saapuu voittava saatto,
suureksi raivaa ties.
Terve, sa voiton aatto,
aavistus, syntyjen mies!
ÄÄRET.
Kuin viipymätön virran vuo
heleitä kuohuu kupliaan,
niin loppumatta luonto luo,
niin kulkee sukukunnat maan.
Kuvastaa kuplan tuokioon
maan mahti, ilmain ihanuus
on into luotu inehmoon,
on elon äärten ankaruus.
Siit' on sen kirkkain riemun sää,
sen murtavaisin murheen ies:
niin korkeall' on määränpää,
niin matalalta mahtaa mies.
Mut arpaa pisar-kohtalon
me turhaks emme tuomaroi,
jos kannast' alkukallion
se kultahietaa hiukan toi.
Pois vierii kuplat, kulta jää,
jos vähän lie, jos paljon lie;
mut väylää yhä väljentää
pisaran kunkin pieni tie.
Ja kaikki suurin, mit' et voi,
mist' unta kaihoisaa sa näit,
ja vapain, mistä viesti soi,
ja kaunein, mistä kauas jäit,
sun pyrkimykses pyhin syy
unt' ollut ei, sua ilku ei;
niin aikain aatteet siementyy, --
vei sielus, ken ne sulta vei.
Min korkeinta sun etsi ties,
kaikk' elo kerran saavuttaa.
Sa rauhaan astu: aamunmies
käy aamunmiehelt' aikain taa.
KEN?
On maassa hetki Hellaan.
Maass' onko henki Hellaan,
edestä kaiken kalleimman
kun maassa kamppaellaan?
Kun vainonuolet taajat
pimittää ilmat laajat,
ken vastaa: sitä vilppaammin
sivaltaa siimeen saajat?
Tuhannet eestä, takaa
kun tulvii, kellä vakaa
on ryhti mieheen viimeiseen,
kuin vuori tulvan jakaa?
Siin' onko kirkkaat kalvat
ja jäykät jänner-salvat,
vai kaattavaksi kansan, maan
myy osto-oppaat halvat?
Myy Efialteen eljet
Thermopylaiset teljet,
kun kuuliaisna synnyinmaan
laeille kaatuu veljet!
On joka lämmin povi
maan portti, puolto-ovi,
jost' ylivoima yksikään
ei suostumatta sovi.
On sola soukin, ahtain,
miss' yksi, miesnä mahtain,
mont' uhmaa, jotka ruoskitaan
päin solaa sulloin, ahtain.
On puoltaa portti kaita,
kun lie Leonidaita,
kun siintää heillä sielussaan
vapaitten miesten maita.
Solassa siinä seistä
päin nuolta, miekkaa, peistä,
solassa kuumain lähteiden
ken vanno ei, ken meistä?
TERVEHDYSSÄKEITÄ
TERVEHDYSSÄKEITÄ IDA AALBERGILLE
seppeleesen 9.IV.1902.
Tulit, näytit, voitit.
Tuhansien mielet
ankeet avaroitit.
Kaikkein sydänkielet
kanteleenas soitit.
Aatteet aateloitit
pitkän arjen alta.
Terve, Tietäjätär,
suur' on Sulla valta:
tulen taivahalta
näytit, tulit, voitit.
PAAVO CAJANDERILLE
60-vuotiaalle, 24.XII.1906.
On jaksettu työ, jalo mahdettu mainetyö,
sota kaunis käyty, saatu on kallis sato,
on tähkät kultaiset korjatut, täynnä lato,
runon kultia täynnä, joita ei ruoste syö.
On poikemmaksi torjuttu Pohjan yö,
pois karkoitettu kalvas, vaaniva kato;
kodin akkunat korkeni, puhki on talven pato,
sulin väylin vallittu on meri välkkyvyö.
Kotirannan riemuks ainaisen aarteen sous
sun töittes ylväs sarja purrelta pursi;
on viimeisen sama into ja miehuus myötä,
kuin sen, joka ammoin ensinnä väylän mursi.
Sana korkea kutsui, alttiina airut nous.
Suur' airut, teit, teet Agricolaista työtä!
SNELLMANIN
satavuotispäivänä.
Surman usmat Suomen salpas.
Kahtia ne iski kalpas,
Kauas katsoit, kansan valpas.
Suomi Suomeksi -- se maalis.
Vankkumatta tohdit vaalis.
Uhrata -- se urhon saalis,
sota Suomen hallasuolla,
Suomen touon, toivon puolla
seista, kamppaella, kuolla...
Seisoit hehkuin, vaan et hyytyin
vaan et tinkien, et tyytyin
puolitöille miesten myytyin.
Vaappui onnen vaakalauta.
Taipunut ei tarmos rauta.
Siksi ei sua hautaa hauta.
Kalliolle kansas huoneen
perustit. Ei peity Tuoneen
soihtu hengen suurta luoneen.
Mahtias ei telje Mana.
Seisot Suomen suurimpana.
Sytytät kuin syntysana.
Terve! Alla aamun kaaren
Sulle laihot Suomen saaren
laulaa carmen saecularen.
LAULU TALVESSA.
Kalevalan 75-vuotispäivänä.
Kuristus rinnan, tuska toivoton,
pimeys, pilkkanauru talven peikkoin,
elämä sairas saakka kuolohon,
luettu hetket tuomittujen, heikkoin.
On jäässä kaikki elon aallokot,
ja kaikki, kesän haaveet hautaa hanki
ei lehdot leiki, helky kantelot,
on päivä vuorten vaskisien vanki.
Ja yö on, rannaton ja raskas yö,
ja peikot riemuitsee: on meidän voitto,
on elo teljetty, on tehty työ,
ei koskaan kahlett' avaa aamun koitto!
Se totta lie: jääkausi kangastaa,
ja maassa on niin kaameaa, niin mykkää;
mut syvemmällä tuskaa, kuolemaa
elävä, luova, lämmin aalto sykkää.
Se taivaan tuulten kanssa karkeloi,
siin' aurinko ja avaruudet päilyi;
jää kahlitkoon: se kauas unelmoi,
yö kattakoon: sen päivänkaiho säilyi.
Ja ylösnousemattomaks se lie
jo pantu paaden alle hautaan varmaan:
se elää; teljetty lie siltä tie:
kun hetki lyö, se halkoo vuoren harmaan.
Kun raskahasti haudat vaikenee,
hyy kuollut peittää heljät sinipellot,
mi pauhu hiljaisuuden halkaisee
kuin yössä kaikuvaiset myrskykellot?
Sua uskon, voima, jok' et kuolla voi,
sua, vuoksi tuhansien suonten tuoma,
sun mahtis vapautta vartioi,
ikeensä luo sen Imatrainen uoma.
Sa veistät kalliosta kantelees,
soi lohkarein ja louhin virtes valta,
pakahtuville virkkaa pauantees,
ett' auki tie on ahdistuksen alta.
Tie kaunis voiman iankaikkisen!
Soi yössä taintuvassa taiston torvet,
ne puhuu puhki Turjan porttien,
ne kutsuu: hengähtävät kuolon korvet.
Soi luote syvä: elää, liikahtaa
jo kedot täynnä kuollehitten luita;
kun vierität sä virttäs ankaraa,
ei säveleitä silloin maassa muita.
Kaikk' itku maan sun kuohus kukkuroi,
sa Kalevaisen sukuvirren soitat.
Kun kuolo kulkee, routa ruhtinoi,
sa laulain kohtalosi kostat, voitat.
Sa voitat, voittajaas et itse nää,
siteistä päästät päivättömät vangit;
käy ikitietään, korkealla pää,
väkevän laulus ylpeät falangit.
End of the Project Gutenberg EBook of Säkeitä II, by Otto Manninen
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄKEITÄ II ***
***** This file should be named 53234-8.txt or 53234-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/5/3/2/3/53234/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you'll have to check the laws of the country where you
are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that
* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation."
* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
works.
* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
* You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
