Talonhuijari

By Maila Talvio

The Project Gutenberg eBook of Talonhuijari
    
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.

Title: Talonhuijari

Author: Maila Talvio

Release date: October 23, 2024 [eBook #74627]

Language: Finnish

Original publication: Porvoo: WSOY

Credits: Tapio Riikonen


*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TALONHUIJARI ***

language: Finnish




TALONHUIJARI

Seuranäytelmä


Kirj.

MAILA TALVIO





Porvoossa,
Werner Söderström Osakeyhtiö,
1913.




HENKILÖT:

ÄITI, ystävällinen, kivulloinen, jo harmahtava nainen,
yllä tumma pumpulipuku ja esiliina.

JULLE, hyvinvoipa ylioppilas, puoleksi maalaisissa, puoleksi
kaupunkilaisissa, kesäisen huolettomissa pukimissa,
päässä ylioppilaslakki.

SAIMA, kaunis, kalpea tyttö, yllä vaalea, kotitekoinen kesäpuku.

LYYLI, terve, kehittymisiässä ilakoiva tyttönen, vaaleat
kesävaatteet käymässä liian lyhyiksi.

LAURA, naapurintyttö, koreileva, vanhahtava kyläkaunotar.

JANNE, Lauran sulhanen, kaunis nuori poika, työvaatteissa.

MATTI, päivettynyt, toimelias nuori maanviljelijä, siistissä
puvussa, urheilupaidan kaulus solmittu värillisellä
liinalla, korkeat saappaat.



On kesäinen aamupäivä.

Näyttämö esittää arkihuonetta maalla. Oikealla ikkunat, taustalla ovi
keittiöön, jonka sisustus näkyy oven avautuessa, vasemmalla astiakaappi
ja ovi saliin. Nurkassa oikealla keinutuoli. Kukkakimppuja vedessä
pöydillä ja ikkunoilla. Lauantaipäivän epäjärjestys. Näyttämönpuoleisen
ikkunan edessä ompelukone, jonka ääressä SAIMA kuumeentapaisesti
ompelee heleää kesäpuseroa. Pyöreän pöydän ääressä, joka on keskellä
lattiaa, seisoo JANNE vihellellen ja korjailee seinäkelloa. Hetken
perästä nousee hän tuolille vasemmalla salin oven vieressä, missä
tapetissa näkyy tumma kellonsija ja naula, panemaan kelloa paikoilleen.

LYYLI juoksee sisään keittiöstä, pyyhkien jauhoisia käsiään esiliinaan.

No nyt se on täällä! Saima hooi — etkös sinä kuule, nyt se on täällä.

SAIMA keskeyttäen koneen käynnin.

Kuka?

LYYLI

Talonhuijari tietysti — ketäs me muuta olemme odottaneet kaiken
viikkoa. Ja se sanoo tuntevansa sinut ja kysyi oletko kotona.

SAIMA kiihtyneenä.

Minut?

LYYLI

Sinut, sinut! Pois kiireesti laittamaan kahvia.

SAIMA

Mitä se nyt sitten kahvilla tekee! Syyttäköön itseään, kirjoittaa
tulevansa maanantaina ja tulee lauantaina.

LYYLI

Äiti käski laittamaan.

SAIMA

Mutta minä en saa tätä valmiiksi jollen ompele.

LYYLI

Jaa, minun täytyy olla leipomassa.

SAIMA

Tiedäthän sinä että minun huomenna täytyy matkustaa.

LYYLI

Tiedäthän sinä, että äiti tulee kipeäksi, jos taas häärää liiaksi ja
yksinään nostelee leipälautoja.

JANNE joka heti Lyylin ilmestyessä huoneeseen rakastuneena ja hymyillen
puoleksi veitikkamaista, puoleksi avutonta hymyä, hajamielisesti on
kuunnellut kellon liikkeitä, hyppää alas tuolilta, kumartaa ja pyyhkii
käsiään kylkiään pitkin.

Enkös minä saa keittää sitä kahvia?

LYYLI purskahtaa suureen nauruun.

Sinä!

JANNE

Mikäs konsti se sitten on? Vettä ja kahvijauhoja ja selvikettä. Minä
näytän ettette ikinä ole juoneet niin hyvää kahvia.

SAIMA nousee, työ käsissä, malttamattomasti Lyylille:

Lakkaa nyt jo nauramasta, minä keitän sen kahvin.

JANNE

No entä minä!

SAIMA

Korjaa sinä se kello.

JANNE

Eihän se kello ole saanut virkaa Helsingissä, että sillä niin kiire
olisi. Mutta sinun, sinun täytyy saada valmiiksi korea puserosi että
kelpaat Helsinkiin.

SAIMA

Älä nyt siinä. Tiedäthän sinä miten mieluista minulle on Helsinkiin
meno.

LYYLI innoissaan.

Me keitämme yhdessä kahvin, minä ja Janne.

SAIMA

Entä äiti. Lähde paikalla pakariin.

LYYLI

Lähde sinä. En minä nyt, jos saan Jannen auttamaan.

JANNE

Aijaijai, Lyyli! Sinä se olet se tyttöjen tyttö. Kyllä minä sinusta
pidän.

LYYLI

Älä sinä ensinkään. Sinulla on morsian. Sinun täytyy pitää hänestä.

JANNE

Eikös sinusta saa?

LYYLI hyvin tuittupäänä, puiden nyrkkiä ja polkien jalkaa maahan.

Yhdestä vain. Minä en siedä miestä, joka on uskoton. Tiedä se.

JANNE

Aijai sitä sisua...

SAIMA

Kyllä teidän kanssanne käskee. Lähde paikalla siitä torumasta äidin luo.

LYYLI

Minä menenkin. Minä en kärsi miestä, joka pettää morsiantaan.

JANNE

Herranen aika!

LYYLI

Niin juuri.

SAIMA

Jollet sinä nyt... Se vieras voi tulla eikä ole kahvileipää.

LYYLI

Se vieras! Vai nyt sille pitäisi olla kahvileivätkin ja äsken se ei
tarvinnut kahviakaan. (Merkitsevästi.) Mutta minä tiedänkin mitä tiedän.

SAIMA hätääntyneenä.

Mitä sinä olet tietävinäsi?

LYYLI kuten äsken.

Ilmankos minä näinkin susista unta yöllä.

SAIMA ja JANNE

Susista?!

LYYLI

Susista. Sinut ne veivät.

SAIMA

Itsesi saavat viedä.

JANNE

Ne vievät teidät molemmat. (Tekeytyy sudeksi, nostaa sormet
pystykorviksi, rupeaa ulvomaan ja hyökkää tyttöjen päälle.)
Huu-uu-uu-uu! (Ajaa takaa Lyyliä, kun Saima on poistunut keittiöön.)

LYYLI paetessaan Jannea koettaa tekeytyä suuttuneeksi.

Mene morsiamesi luo, mitä sinulla on täällä tekemistä. Saisit kiittää
onneasi, että joku sinusta huolii. En minä vain Laurana...

JANNE

Huuu-uu!

LYYLI

Minä en enää viitsi, kuuletko. Minun täytyy mennä pakariin.
Talonhuijarille pitää olla kahvileipää...

    Janne on ajanut hänet nurkkaan, josta hän ei pääse minnekään.
    Jannen saadessa hänet kiinni yrittää hän lyödä Jannea, mutta
    molemmat käyvät äkkiä äänettömiksi ja vakaviksi.

JANNE

Sinusta minä pidän.

LYYLI

Hävytön! Laura on sinun morsiamesi.

JANNE

Ei hän minusta välitä.

LYYLI

Se on oikein sinulle. Minä en kärsi tuommoista miestä.

JANNE teeskennellen suuttumusta.

Enkä minä tuommoista tyttöä. Olet niin paha suustasi, ettei sinun
kanssasi tule toimeen muut kuin sudet...

LYYLI

Päästä minut menemään.

JANNE

Ei kuule, älä nyt suutu. Tiedäthän sinä että minä haen taloa.

LYYLI ivaten.

Ja mitä sinä talolla?

JANNE

Pidän että helisee, kun saan sinut emännäksi.

LYYLI

Onhan Lauralla talo.

JANNE

Alati Laura ja Laura. Olen kerta kaikkiaan sanonut sinulle, ettei Laura
huoli minusta enkä minä Laurasta.

LYYLI äkkiä, ylenpalttisen ilon vallassa.

Jos sinä... pystyisitkin... ottamaan... tämän minun kotitaloni.

JANNE käyden hänen molempiin käsiinsä, vakavana.

Varmasti, sinun kanssasi yhdessä.

ÄITI joka vähän aikaa sitten on tullut keittiöön ja puhellut siellä
askartelevan Saiman kanssa, astuu äkkiä huoneeseen keskeyttäen heidät.

Hyvä Janne, auttaisitkos vähän.

LYYLI painelee polttavia poskiaan ja järjestää hiuksiaan, hätääntyneenä.

Niin äiti, minun piti juuri tulla, mutta tuo Janne, tuo ilkeä häijy...

JANNE

Kaikki on minun syytäni. Lyyli kyllä tahtoi lähteä leipomaan...

ÄITI

Talonostaja haluaisi...

LYYLI nopeasti, itsekseen.

Talonhuijari — ai niin!

ÄITI

... nähdä kyläkarttaa. Julle sanoo sen olevan teillä Alasmaassa. Etkös
sinä olisi hyvä ja menisi sitä hakemaan, kun tässä sattuu olemaan niin
kiire...

LYYLI äkkiä, kiivaasti.

Äiti, taloa ei saa myydä!

ÄITI

Lapsi kulta, mitä sinä nyt!

LYYLI itsepintaisesti ja uppiniskaisesti.

Minä en tahdo.

ÄITI

Sinähän kaiken aikaa olet ollut myynnin puolella.

LYYLI

En enää ole.

ÄITI huoaten.

Tiedäthän sinä miten raskasta se äidille on ollut.

SAIMA keittiöstä.

Älkää nyt hyvät ihmiset taasen ruvetko vatkaamaan yhtä ja samaa. Tämän
talonmyynnin takia olemme jo äidin kanssa tarpeeksi kärsineet. Se on
nyt kerta kaikkiaan päätetty eikä sille mitään voi.

LYYLI

Mutta minä en ole sitä ymmärtänyt.

ÄITI

Jos Janne sitten olisi hyvä.

JANNE

Heti paikalla.

LYYLI

Et saa mennä.

JANNE

Lyyli kulta, täytyyhän minun, kun ostaja tahtoo nähdä...

LYYLI

Mutta minä en tahdo. Minä en tahdo että talo myydään. _Hänelle_.

    Janne lähtee veitikkamaisesti vihellellen. Lyyli mennä murjottaa
    ikkunan luo. Äiti on ottanut kahvivehkeitä astiakaapista, mutta
    hyrähtää äkkiä hiljaa itkemään ja asettuu tuolille pyöreän pöydän
    ääreen. Kuuluu vain Saiman askaroiminen keittiöstä.

SAIMA tulee, huomaa äidin itkevän, menee Lyylin luo, kuiskaa nuhdellen:

Sinä olet huonosti kasvatettu.

LYYLI tiuskaten takaisin.

Mitä?

SAIMA

Huonosti kasvatettu...

LYYLI

Ja sinä, sinä olet hyvästi kasvatettu, mutta ikävä. Aijai, kun oletkin
ikävä! (Huomaa äidin, heltyy paikalla, kiiruhtaa katuvaisena äidin
luo.) Äiti, voi äiti, antakaa minulle keppiä. Saima on oikeassa:
huonosti kasvatettu... (Hellittelee äitiä.)

SAIMA

Minä en ymmärrä sinua. Koko ajan olet ollut Jullen puolella: talo pitää
myydä ja muuttaa kaupunkiin. Minä ja äiti olemme taistelleet vastaan...

LYYLI itkun seasta.

Niin, te olette olleet oikeassa ja minä, kuten aina, väärässä.
(Mahtipontisesti.) Mutta nyt minä asetun teidän puolellenne ja ajan
ulos koko talonhuijarin. Hän ei saa astua jalallaan sisään...

ÄITI

Ei sinun sovi kutsua häntä talonhuijariksi. Hän on varmaan kunnon
mies...

LYYLI

Ja vielä! Saatte nähdä: kyllä hän myy tämänkin talon ja pistää kymmenen
tuhatta markkaa taskuunsa että helähtää.

SAIMA

Lakkaa nyt. Lakkaa, lakkaa.

LYYLI kiusoitellen.

Sinä puolustat häntä. Katsokaa, äiti, kuinka Saima puolustaa häntä — ja
punastuu.

SAIMA

Sinä olet pahankurisin lapsi maailmassa.

LYYLI

Äiti, katsokaa kuinka hän kääntää pois kasvonsa...

ÄITI

Hyvä lapsi, tuleekohan sinusta koskaan ihmistä.

LYYLI

Ei äiti, ei minusta tule ihmistä. Mutta minä en tahdo, että talo
myydään.

ÄITI

Tule nyt äidin kanssa leipomaan.

    Ovat jo menossa, mutta Lyyli kääntyy äkkiä
    ovessa ympäri, juoksee takaisin.

LYYLI

Äiti, olisitte kuullut millä äänellä hän kysyi: »Onko neiti Vartia
kotona?» »Minä olen neiti Vartia», vastasin. »Mutta neiti Saima...»

SAIMA yritettyään keskeyttää häntä.

Ja mitä ihmettä se sitten on. Mutta jos tässä talossa tänäpänä todella
saadaan lämmintä leipää, niin se on ihme ja kumma...!

ÄITI

Tunnetko sinä edes tätä talonostajaa?

LYYLI

Niin, tunnetko?

SAIMA

Kai minä hiukan tunnen, koska hänkin sanoi tuntevansa... Hän kävi kai
opistolla... tai en minä muista...

LYYLI teeskennellen.

Mitä niitä kaikkia muistaisi. (Äiti on jo keittiössä.) Tai ehkä hänellä
on parempi muisti.

SAIMA

Pidä nyt kiirettä, sinä ilkeä tyttö. (Työntää Lyyliä menemään.)

LYYLI keittiön ovesta.

Että sinä saisit pitää hauskaa huijarisi kanssa.

SAIMA

Juuri niin, juuri niin.

    Lyyli nauraa ja seuraa äitiä keittiöstä pihamaalle. Saima
    asettuu ompelemaan, katsoo tuon tuostakin levottomasti
    odotellen ikkunaan. Hetken perästä tulee keittiön tietä Laura.

LAURA

Terve, terve. No teillehän on tullut talonostaja. Missäs se on?

SAIMA

Kävelevät kai Jullen kanssa maita katselemassa.

LAURA

Kukas se on?

SAIMA

Joku... maanviljelijä. En tiedä mistä.

LAURA

Onkohan sillä rahoja?

SAIMA

Sanovat olevan.

LAURA

Olevan! Mutta mitäs se sitten tulee katsomaan näin pieniä paikkoja...
No ethän sinä nyt siitä suutu. Korea paikkahan tämä on, mutta pienet
maat, eihän siitä mihinkään pääse.

SAIMA

Kyllä ne työntekijänsä elättävät. Ei meillekään tästä muuttoa tulisi,
jollei Jullelle olisi sattunut sitä takuuta.

LAURA

Sellaista se on kun herroille takaa, sen minä aina olen sanonut. Enkä
minä vain kenellekään takaisi. Mutta olet sinä nyt onnellinen, kun
pääset Helsinkiin. Kuule, sitä varten minä oikeastaan tulin, että
toimita nyt minullekin paikka, jos satut kuulemaan.

SAIMA

Mitä sinä ajattelet?

LAURA

Mitäs minä sitten. — Helsinkiinhän kaikki tahtovat.

SAIMA

Mutta eihän isäsi tule toimeen ilman sinua.

LAURA

Me myydään koko roska.

SAIMA

Myytte! Ilman pakkoa?

LAURA

Niin, emme me mitään takuita ole maksaneet, kun emme ole taanneetkaan,
mutta onhan täällä maalla niin ikävä. Ja eihän maanviljelys kannata.

SAIMA

Mutta etkö sinä mene naimisiin?

LAURA

Jannen kanssa! (Purskahtaa nauruun.) Onhan sillä vähän ulkonäköä, mutta
— muuta ei olekaan. Kukas niistä oman kylän pojista. (Nauraa.) Aijai,
tuolla ne tulevat pihan poikki. (Molemmat katsovat ikkunasta. Saima
kiiruhtaa keittiöön. Laura puhuu ikkunassa.) Voi, voi, sepäs on pulska
poika. Jollei se nyt osta teidän taloa niin ehkä se ostaisi meidän. Voi
voi, kun panin näin huonot vaatteet. Hyppäänpähän muuttamassa. Voi voi,
kuinka olikin pulska poika. (Lähtee juoksujalan.)

    Saima palaa keittiöstä, asettuu ompelemaan, mutta tarkkaa kaiken
    aikaa ääniä, jotka ulkoa tulevat saliin. Äkkiä kuulee hän askelten
    lähestyvän salin ovea ja alkaa kiihkeästi polkea konetta. Julle
    avaa oven, tulee häntä kohti. Matti näkyy kauempana.

JULLE

Saima... Saima... olepas nyt hiljaa, niin esittelen sinulle... (Laskee
käden hänen olalleen. Saima lakkaa ompelemasta.) Kylläpä sinä nyt olet
ahkera. Maanviljelijä Lähteenmäki — sisareni.

    Matti tervehtii täynnä iloista odotusta,
    Saima hämillään.

MATTI

Pitkistä ajoista. Mitäs kuuluu?

SAIMA

Ei mitään erinomaisia.

JULLE

Ai, te olette tutut? En tietänytkään. Eikös se kartta ole vielä tullut?

SAIMA

Kyllähän sen Jannen jo olisi pitänyt tulla.

JULLE

No, kai hän pian tulee. Ehkä mennään tuonne salin puolelle, siellä on
vilpoisempi.

MATTI

Kiitoksia. Täällähän on hyvä.

JULLE

No, kuinka isäntä tahtoo. Minä noudan sitten tupakat tänne. Etkös sinä,
Saima, anna kahvia. (Lähtee salista.)

SAIMA nousee työnsä äärestä.

Heti paikalla.

MATTI

Ehdimmehän me vielä. (Äänettömyys. Matti istuutuu.) Kertokaa nyt mitä
teille on kuulunut... näinä vuosina.

SAIMA

Ei mitään. Ei todella kerrassaan mitään.

MATTI

Mutta veljenne kertoo että huomenna matkustatte Helsinkiin.

SAIMA

Olen saanut sieltä paikan.

MATTI

Kauppa-apulaisena?

SAIMA hätäisesti.

Niin. Se on hyvin hyvä paikka.

    Äänettömyys.

MATTI

Muistuu vain mieleeni mitä sanoitte kaksi vuotta sitten: ettette
mistään hinnasta lähtisi maaseudulta.

SAIMA katkerasti.

Te ostatte kotini, mitä minä täällä teen!

MATTI

Ei ole ensinkään sanottu.

SAIMA loukkaantuneena.

Jollei kelpaa teille, niin jollekin toiselle. Keinottelijoista ei ole
puutetta! (Nauraa katkerasti.)

MATTI

Saima! Muistatteko minkä saarnan te piditte minulle kaksi vuotta sitten?

SAIMA

En.

MATTI

Muistatte varsin hyvin.

    Äänettömyys.

MATTI

No niin, te saarnasitte mikä on velvollisuuteni maata ja kotitaloani
kohtaan. Te kuvasitte maaseudun kauneutta... miten hyljätyksi se jää,
kun myymme sen rahasta. Lähteenmäki oli silloin myytävänä. Kun tulin
kotiin opistosta, niin en — voinutkaan sitä myydä.

SAIMA toistaa kuin unessa:

Ette voinutkaan sitä myydä.

MATTI

Olen siitä asti pitänyt sitä.

SAIMA

Siitä asti...

MATTI

Tehnyt työtä.

SAIMA

Tehnyt työtä...

MATTI

Niin paljon kuin käsistä voi irti lähteä.

SAIMA

Ettekä enää voisi myydä mistään hinnasta?

MATTI

En. Ja nyt ymmärrätte myöskin miksi en voi ostaa teidän kotitaloanne.

    Äänettömyys.

SAIMA

Mutta miksi sitten olette täällä?

MATTI

Minä... minä...

JULLE tulee tupakkavehkeineen salista.

Etkö sinä tarjoakaan kahvia, Saima?

    Saima nousee hämillään ja kiiruhtaa keittiöön.

JULLE

Kyllä minä sentään luulen että meidän on paras mennä niitylle miesten
luo. Meillä on renki, joka tietää talon asiat paremmin kuin minä. Kas
kun antautuu lukuhommiin, niin vieraantuu näistä maalaisaskareista.
Mikko oli jo isän aikana ja tietää kaikki.

MATTI

Kiitoksia. Kyllähän minä saan selon jahka kartta tulee.

JULLE

Talo ei tänään suinkaan esiinny edukseen. Kaikki on nurin narin. Me
odotimme teitä maanantaina ja ajattelimme ettette enää tulisikaan. Nyt
ollaan heinässä ja leivotaan ja huomenna varhain lähtee sisareni... On
vähän ikävää että hänen pitää lähteä näin keskellä kesää. Mutta paikka
täytetään viidennestätoista päivästä, ja voi kiittää onneaan, kun saa
sellaisen paikan.

MATTI keskeyttää hänet hermostuneena.

Tuli vähän jano tuolla kävellessä. Jos olisi vettä...

JULLE

Eikös kaljaa? Meidän äiti tekee hyvää kaljaa. Saima, lähdepäs
hakemaan...

MATTI

Ei mitenkään, kyllä minä otan vettä jos on.

SAIMA keittiön ovessa.

Kyllä minä...

MATTI

Ei, ei...

JULLE

No, jos minä nyt menisin. Täytyy ruveta kohtelemaan tuota sisarta
kunnioituksella, kun se nyt saa viran. Niin, niin. Tulen sitten
aina sinulta vippaamaan, kun joudun rahapulaan. (Nauraa, ottaa
posliinituopin Saiman käsistä ja lähtee.)

    Äänettömyys.

MATTI jotakin sanoakseen.

Mitä tämä nuori herra lukee yliopistossa?

SAIMA

Äiti tahtoi häntä papiksi ja hän luki jo pari vuotta niitä aineita. Hän
lukee nyt tohtoriksi.

    Äänettömyys.

MATTI

Minun on pakko pitää kiirettä, vaikka... voi tuntua pahalta, että näin
äkkiä sanon, mitä tulen sanomaan.

SAIMA

Vastatkaa minulle vain siihen: jollette aio ostaa kotitaloani, niin
minkätähden olette täällä? Ostatteko jollekin toiselle?

MATTI

En. Olen tullut katsomaan — teitä.

SAIMA

Minua?

MATTI

En ole voinut unohtaa teitä.

SAIMA hätääntyen.

Kuulkaa... kuulkaa... veljeni tulee.

MATTI

Sitä ennen: sanokaa minulle... ettekö hiukan tahdo pitää minusta?

SAIMA onnettomana, kuiskaten.

Minähän olen saanut paikan Helsingistä. Ylihuomenna minun pitää olla
toimessa.

MATTI

Joku toinen saa mennä teidän sijaanne. Sellaisia on vaikka miten paljon.

SAIMA

Ja kuka ottaa nyt taas tämän kotitalon, kun ette te...?

MATTI hiljaa.

Se on teille rakas?

SAIMA hiljaa, lämpimästi.

On.

LAURA huutaa ulkoa.

Saima hoi, Saimaa! Kanat ovat ryytimaassa.

SAIMA lähtiessään juoksujalkaa.

Niistä on sitten harmia!

    Matti katsoo ikkunasta, ulkoa kuuluu melua. Ei heti huomaa Lauraa.

LAURA tulee puettuna koreisiinsa. Seisoa myhäilee vähän aikaa ovessa,
kun ei tiedä miten alkaa.

Päivää. (Pari askelta lähemmäksi.) Päivää.

MATTI huomaa, kääntyy.

Päivää.

LAURA kätellessään.

Terveeks. Jos saan esitellä itseni: neiti Laura Sillanpää.

MATTI kuivasti.

Lähteenmäki. Hauska tutustua.

    Äänettömyys.

LAURA

Istumaan. Minä olen tuosta naapurista ja melkein niinkuin kotiväkeä.

MATTI

Vai niin, vai niin.

    Äänettömyys.

LAURA

Kovin nyt on kaunista.

MATTI

On kyllä. Oikea heinäpouta.

LAURA

Ja kuuma. (Nauraa hihittää.)

MATTI

Kuuma.

    Äänettömyys.

LAURA

Minulla olisi kanssa talo.

MATTI kuivasti.

Vai pitää neiti taloa.

LAURA

Isä sitä pitää, vaikka hän on jo vanha ja me möisimme mielellämme sen
pois.

MATTI

Mutta minkätähden?

LAURA

Se on niin hankalaa se talonpito.

MATTI

Neiti tarttuisi kiinni oikein miehen kourin.

LAURA

Huonoa se sentään on naiselta.

MATTI

No onhan maailmassa miehiä, jotka auttavat.

LAURA mielistellen.

Onhan niitä. Kun vain saisi sellaisen mukavan. Ja kyllä Sillanpää on
korea talo. Ja kymmenen kertaa suurempi kuin tämä. Tämä onkin sellainen
linnunpesä, että oikein minä ihmettelin että isäntä, rahallinen mies...

MATTI puoleksi hämmästyneenä, puoleksi suuttuneena.

Mistäs neiti minun rahani tietää?

LAURA mielistellen.

No näkeehän sen päältäkin.

MATTI

Kyllä se on täydellinen erehdys.

LAURA ihastuneena.

Ei sillä väliä ole, oli rahoja taikka ei, kun on noin komea poika.
Kyllä meidän talossa on rahoja. Se on tässä aivan likellä...

MATTI

Mutta...

LAURA

Ikkunasta näkyy vähän kattoja puiden takaa. Isäntä lähtee mukaan, niin
minä käyn näyttämään. Karjakin on siinä likellä.

MATTI

Neiti elää täydellisessä erehdyksessä. En minä...

LAURA

Ja jos talon niinkuin että voitokseen heti myydä tahtoo, niin siitä saa
suuret voitot. Ja voi palstoittaa, jos tahtoo. Ja metsäkin on sellainen
aarnio, ettei siihen ole paljon koskettukaan.

MATTI

Neiti näkee aivan turhaa vaivaa, minä...

LAURA

Eikä meitä ole kuin yksi lapsi. Minä olen ainoa perillinen...

    Äänettömyys.

MATTI

No nyt minä ymmärrän. Neiti tarvitsisi miehen.

LAURA yhtenä hymynä.

Niinhän minä niinkuin tarvitsisin.

    Janne tulee hiestyneenä sisään, kyläkarttakäärö kainalossa.

JANNE kumartaa.

Anteeksi, vai ei täällä olekaan talonväkeä.

MATTI

Ei ole. Tulevat kai heti. Se on varmaan se kartta.

JANNE

On. Sain juosta talosta taloon, kun olivat kuljettaneet...

MATTI

Kylläpä teillä on ollut vaivaa. Tuhannet kiitokset. (Alkaa levitellä
karttaa. Janne valmistuu osoittamaan hänelle paikkoja.)

JANNE

On siellä nyt heinäpouta. Ei kannata panna seipäisiin ensinkään.

LAURA joka sulhasensa tulosta asti vihastuneena on punninnut mitä
sanoa, vetää Jannen syrjään ja kuiskaa tiuskaten:

Mene matkaasi täältä.

JANNE

No, no, no.

LAURA

Sinulla ei ole täällä mitään tekemistä.

JANNE

Aina yhtä paljon kuin sinullakin.

LAURA

Minulla on kahdenkeskeistä puhumista tälle herralle.

JANNE

Eiköhän minulla mahtane olla oikeutta olla läsnä...

LAURA

Ei. Mene heti paikalla, senkin vetelys...

JANNE

Hallitse vähän suutasi, morsiameni, taikka suutun minäkin.

LAURA halveksivasti naurahtaen.

Sinun suuttumisiasi!

MATTI joka kartan äärestä huvittuneena on katsellut heidän mutkiinsa:

Onko herrasväki kihloissa?

JANNE

Pitäisihän sitä oltaman.

LAURA

Jaa minä otin tuon, kun sillä on noin niinkuin vähän ulkonäköä ja kun
ajattelin että siitä tulisi kalua.

JANNE

Ja minä otin tuon, kun sillä on talo ja mieleni teki päästä maahan
kiinni.

LAURA

Mutta ei sillä mitään tee. Kelloja se vain korjailee ja näettekös,
isäntä, kuinka. (Viittaa kelloon.) Tuossa sen on työt. (Nauraa.)

JANNE

Kas pahusta, kun on seisahtunut. (Menee kellon luo ja alkaa korjailla.)

LAURA Jannelle ylpeän ivallisena, kädet vyötäisillä:

Jollet sitä ennen ole ymmärtänyt, niin ymmärrä nyt, etten minä koskaan
ole todenteolla sinua ajatellut.

JANNE

Ohoh, ohoh...

LAURA

Minä lähdenkin täältä pois kokonaan.

JANNE

Mikäs se oli se lahjakello?

LAURA

Sen saat tuoda kiireen kautta takaisin. Leikillä annoin, että saisit
vähän herrastella kirkonmäellä.

JANNE

Siinä on oikein minun nimenikin.

LAURA

Ykskaikki. Mistäs minä tiedän mitä variksenvarpaita kultasepällä ovat
panneet.

JANNE

Entä sormus?

LAURA

Tänä päivänä saat tuoda kaikki tyynni takaisin. Minä matkustan tästä
hyvin äkkiä kaupunkiin. Saima toimittaa minulle paikan.

JANNE iloissaan.

No ei tämä poika hirteen mene. Se on varma se. (Viheltelee.)

MATTI

Haluaako neiti paikkaa kaupungista?

LAURA

Tämä toimittaa tämä Saima, tämän talon tytär, kun huomenna lähtee
Helsinkiin.

MATTI keksii tuuman.

Minulla olisi siellä tiedossa paikka.

LAURA

Tosiaan? Minkämoinen paikka se olisi?

MATTI

Hyvä.

LAURA

Palveluksessa herrasväessä, vai...?

MATTI

Jossakin kaupassa.

LAURA ihastuneena.

No, sellaisenhan tämä Saimakin saa. Voi voi, jos olisi sokerileipurilla.

MATTI

Jaa, sitä minä en varmaan voi sanoa.

LAURA

Tai muotiliikkeessä.

MATTI

Niin, en tiedä. Olisiko neiti valmis ottamaan vastaan sellaisen?

LAURA

Niin mielelläni. Minä olen jo niin kyllästynyt näihin maalaisiin
miehenköntteihin... ja lehmiin... ja kärpäsiin.

MATTI

Voitteko lähteä jo huomenna?

LAURA

Huomennahan se Saimakin lähtee. Ei sillä väliä ole. (Levitellen.) Kyllä
tällä tytöllä vaatetta on.

MATTI veitikkamaisuuttaan peitellen.

Rientäkää sitten, hyvä neiti, valmistamaan matkaanne ja jos saan
vaivata teitä vähän myöhemmin tänne, niin kuulette tarkemmin.

LAURA hypellen ilosta.

Ajatelkaas nyt sitä onnenpotkausta! Ihankos minä nyt otan tämän
todeksi, ettette laske leikkiä?

MATTI

En millään muotoa.

LAURA

Monet tuhannet kiitokset. Minä riennän sitten. (Ilkkuen Jannelle.)
Näetkös sinä nyt: minä pääsen kaupunkiin.

JANNE

Lykkyä matkalle vain, kunnian fröökynä! sanoi mustalainen.

LAURA

Tuo sitten kellot ja sormukset illalla.

JANNE tehden kunniaa kuin sotaväessä.

Ahkeruus on ilomme!

LAURA niiaten.

Hyvästi. Hyvästi.

    Lähtee iloissaan. Janne purskahtaa suureen nauruun.
    Mattikin hymyilee.

MATTI

No nyt se asia on selvä.

JANNE

Selvä kuin terva. (Purskahtaa uudelleen nauramaan. Äänettömyys.)

MATTI

Vai tekee teidän mieli taloa.

JANNE

Talon tähdennän minä tuon... tuon... riikinkanan otin. Mutta ei sitä
sentään talon takia voi sieluansa myydä. Menköön vain kaupunkiin.
Siellä se on omansa.

MATTI

Tahtoisitteko suurenkin talon?

JANNE

Mitäs minä suurellakaan. Suoraan sanoen... jokohan minä puhuisin teille
koko asian?

MATTI

Puhukaa pois. Olisi hauska kuulla.

JANNE

Mutta minä tulen teidän tuumienne tielle: minä tahtoisin ostaa tämän
talon.

MATTI hämmästyneenä.

Ette ensinkään. En minä tätä taloa osta.

JANNE

Pidätte pienenä, arvasinhan minä. Minulla ei ole rahoja. Siinä se.

MATTI

Mutta luottoa. Olette kai tästä likeltä?

JANNE

Tarvitsevat rahaa. Julle herra on tehnyt velkaa. Maksanut takuita...

MATTI

Aijaijaijai.

JANNE

Jos minä nyt puhun kaikki suoraan, niin minulla ja tämän talon
tyttärellä on niinkuin... kuinka minä nyt sanoisin... vähän kiintymystä
toisiimme.

MATTI kiihtyneenä.

Tämän talon tyttärellä?

JANNE

Niin. Minä olen sitä katsellut koko tämän viime vuoden. Se se vasta
on kaunis. Ja siitä se vasta emäntä tulee... Ja kyllä hänkin pitää
minusta, vaikkei vielä sitä tunnusta...

MATTI kiihtymystään pidätellen.

Minä uskon, minä uskon. (Kuohahtaen.) Menkää taivaan tähden naimisiin
ja asukaa vaikka kymmentä taloa. Minä huomaan että kello on paljon...

JANNE

Mitä ihmettä?

MATTI

Ei mitään ihmettä. Kello on paljon. Aika kuluu. Minulla on kotonakin
heinäntekoa... (Ilkeästi.) Onnittelen vain tyttöä, joka saa noin korean
pojan...

JANNE suutahtaen.

Katsokaas, kyllä minustakin tulee herran näköinen, kun panen oikeat
vaatteet päälleni. Mutta tulin tänne suoraan työstä, kun en saanut
olluksi, kun tiesin talonostajan tulevan ja levottomuus kalvoi, että
jos vie Lyylin kotitalon.

MATTI

Lyylin?

JANNE

Lyylin, Lyylin. Ai, te luulitte Saimaa... En minä Saimaa. Kyllä te
minun puolestani saatte Saiman.

MATTI ilostuen.

Minä ajattelin...

JANNE

Vai niin on asiat. (Purskahtavat nauruun.)

MATTI

Minä toimitan teille rahat, että pääsette taloon kiinni.

JANNE

Ihankos?

MATTI antaa hänelle kätensä.

Ja teidän entinen morsiamenne saa mennä Saiman asemesta Helsinkiin.

JANNE

Hyvät ihmiset sentään!

MATTI

Mutta kuka te nyt oikein olette — tai kaipa me voisimme sinutellakin
toisiamme, koska meistä tulee langokset.

JANNE laskettaa iloisesti tulemaan:

Minä olen Janne tuolta naapurista, kuudes yhdeksästä lapsesta. Olen
käynyt läpi kansakoulun ja suoritan paraikaa kurssia elämän koulussa.
Teen työtä veljeni renkinä ja yhtä toista pientä muuallakin, koska
minulla ei ole peukalo keskellä kämmentä. Mutta kukas sinä olet?

MATTI

Lähteenmäen taloa minä pidän, tuolla kymmenen peninkulman takana.

JANNE

No vai. Olenhan minä kuullut. Sinä olet sitten se Lähteenmäen Matti?

MATTI

Sama mies... En ole kahteen vuoteen saanut tätä Saimaa mielestäni ja
tulin nyt häntä hakemaan.

JANNE

Hyvän saatkin.

MATTI

Kyllä minä sen tiedän.

JANNE

Ja minä vielä paremman.

MATTI

Mutta nyt saisi talonväki tulla.

JANNE

Minä juoksen katsomaan. (Häviää keittiöön ja sieltä ulos, palaa
hetken perästä.) Täällä ne jo tulevat. Ja lämmintä leipää! (Riistää
leipäpellin Lyylin käsistä.)

LYYLI keittiössä.

Et saa. Ne ovat talonhuijarille.

JANNE

Otanpas uhalla. Kyllä talonhuijarille silti riittää. Talonhuijari hoi,
tule ottamaan osaasi!

LYYLI suuttuneena.

Ole hiljaa!

MATTI

Jaa minäkö? (Menee vastaan. Lyyli, Julle ja äiti tulevat.)

LYYLI

No niin, ei teidän olisi tarvinnut kuulla sitä talonhuijaria. Vaikka
sama se; siksi minä teitä olen kutsunut, ja vihainen minä teille olen
ollut ja sanonut, ettette saa astua jalallanne huoneeseen.

MATTI

Aijaijaijai!

LYYLI

Niin, siksi että minä en tahdo, että tätä taloa myydään.

JULLE tuo vesilasia

Anteeksi nyt, isäntä, mutta veteen te saatte tyytyä. En ikinä ole ollut
niin kömpelö kuin tänään kellarissa.

MATTI loistavana.

Kiitoksia, kiitoksia. (Ottaa lasin, laskee juomatta pöydälle.) Olen
täällä tutkinut karttaa. (Menee keittiöön, minne Saima on jäänyt
kahvipannua hoitamaan.)

    Lyyli ja Janne keskustelevat haarallaan hiljaa. Äiti
    panee tuoretta leipää lautaselle ja järjestää pöydän.

JULLE ottaen tuoreen viipaleen ja heittäytyen keinutuoliin nauraa
täyttä kurkkua.

Ei minulle nyt vielä ikinä sellaista. Mutta tynnöri oli jotenkuten
kallellaan.

ÄITI hiljaa.

Voi, voi, kun tuo vieras nyt menee keittiöön ja joka paikkaan. Eihän
meillä muuten ole tällaista epäjärjestystä.

JULLE yhä nauraen.

Ei minulle nyt ikimaailmassa ole tapahtunut, että kaikki kalja olisi
vuotanut käsistäni.

ÄITI

Siellä mahtaa olla siivo.

JULLE Täydellinen vedenpaisumus.

ÄITI päivitellen.

Tynnöri oli melkein täysi.

    Saima ja Matti tulevat käsi kädessä, Matti toisessa
    kädessään kantaen kahvipannua, jonka laskee pöydälle.

    Yleinen hämmästys.

JULLE

Mitä ihmettä!

MATTI

Vanhaa rakkautta. Häntä minä tulinkin hakemaan enkä taloa.
Sanomalehti-ilmoitus minut tänne opasti.

SAIMA

Niin, äiti, vanhaa rakkautta.

ÄITI liikutuksissaan.

Rakas lapsi, voi, voi... Enkä minä ole mitään tietänyt... Kuinka
ihmeellisesti kaikki järjestyy...

LYYLI astuu esiin käsikädessä Jannen kanssa.

Ja me, äiti, me olemme kanssa kihloissa! Onnitelkaa nyt meitäkin.
(Karkaa kättelemään kaikkia.) Ja me otamme talon. Se on kaikki
talonhuijarin ansiota. Ja hän saa auttaa meitä rahoilla ja neuvoilla —
minä sanon nyt vain sinä, koska olet Saiman sulhanen.

MATTI

Hyvä, hyvä, hyvä.

JULLE

Hitto vie miten ovelasti te täällä järjestitte sillaikaa kun minä tein
tyhmyyksiä kellarissa. (Nauraa.)

    Kaikki ovat istuutuneet kahvipöytään,
    paitsi Julle, joka kaataa kahvia.

ÄITI

Mutta mitäs Laura sanoo?

JANNE

Kaikki on järjestyksessä. Hän lähtee Saiman sijasta huomenna Helsinkiin.

MATTI

Siinä saa kaupunki oikein omansa.

LYYLI

Mitä minä sanoin sinulle, Saima, sen tietävän, kun näkee unta susista?

JULLE

Kuka näki unta susista?

LYYLI

Minä. Että sudet söivät Saiman.

JANNE

Ja minä sanoin sen unen tietävän, että sudet vievät teidät molemmat. Ja
niin tiesikin.

LYYLI

Niin tiesikin.

JULLE

Helkkarissa, mikä kiire niillä minun sisarillani oli.

MATTI

Tästä alkaakin nyt vähän tavaton talonpito.

JANNE

Tuohon suohon tuolla minä ensinnä isken.

LYYLI

Isä jo aina puhui siitä.

ÄITI

Se on niin hyvä suo.

SAIMA

Täällä voi pitää puolet enemmän karjaa, kun maat saadaan kuntoon.

JULLE

Kas, kas, kas sitä innostusta!

LYYLI karkaa äkkiä Saiman luo, joka on tullut järjestämään pois
käsityötään ompelukoneen pöydältä.

Herranen aika, Saima kulta, kun me olemme kihloissa! (Syleilee ja
pyörittelee häntä.)

SAIMA ottaa kukan lasista ikkunalta, heittää sen Matille. Matti ottaa
vastaan kukan ja kiinnittää sen napinläpeensä.

Kaikki on talonhuijarin ansiota.

MATTI

No, no, no...

JULLE nostaen kahvikuppiaan

Eläköön, eläköön, eläköön!

    Kaikki nousevat ja yhtyvät iloiseen eläköön-huutoon.








*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TALONHUIJARI ***


    

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.


START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
    at www.gutenberg.org. If you
    are not located in the United States, you will have to check the laws
    of the country where you are located before using this eBook.
  
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:

    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
        within 60 days following each date on which you prepare (or are
        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
        payments should be clearly marked as such and sent to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
        Literary Archive Foundation.”
    
    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
        License. You must require such a user to return or destroy all
        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
        works.
    
    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
        receipt of the work.
    
    • You comply with all other terms of this agreement for free
        distribution of Project Gutenberg™ works.
    

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.