The Project Gutenberg eBook of Lempiäniemen tyttäret
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Lempiäniemen tyttäret
Author: Maila Talvio
Release date: November 4, 2024 [eBook #74677]
Language: Finnish
Original publication: Porvoo: WSOY
Credits: Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LEMPIÄNIEMEN TYTTÄRET ***
language: Finnish
LEMPIÄNIEMEN TYTTÄRET
Seuranäytelmä
Kirj.
MAILA TALVIO
Porvoossa,
Werner Söderström Osakeyhtiö,
1915.
HENKILÖT
LEMPIÄNIEMEN EMÄNTÄ.
ANTTI, nuori isäntä, hänen poikansa.
SELMA, | Lempiäniemen tyttäriä.
FANNI, |
RAUHA, ylioppilas, nuoren isännän morsian.
ROOSLUNTI, kiertelevä satulaseppä.
KILKKI, nuori maanviljelijä.
KAUPUNGIN HERRA.
KAUPUNGIN ROUVA, edellisen äiti.
LEMPIÄNIEMEN EMÄNTÄ, nuorekas, reipas vanhankansan nainen.
ANTTI, nuori, pulska mies siisteissä työvaatteissa.
SELMA, tumma, solakka, harvinaisen kaunis tyttö siisteissä, hiukan
kaupunkilaisissa vaatteissa.
FANNI, vaalea, pyöreähkö, pitkäpalmikkoinen tyttö hiukan
huolimattomissa, paljon koristelluissa pukimissa, jalassa
korkeakorkoiset, suurisolkiset kengät, jotka ovat hänelle liian pienet.
Hiukset käherretyt ja kiinnitetyt monilla kammoilla.
RAUHA, terve, päivettynyt, hyvin vilkas ja reipas tyttö
kansallispuvussa.
ROOSLUNTI, vanhanpuoleinen mies rappeutuneen kulkijan puvussa.
KILKKI, harteva, tyyni, noin kolmenkymmenen ikäinen maanviljelijä.
KAUPUNGIN HERRA, ystävällinen, punaposkinen konttoristi,
muodinmukaisessa puvussa, kukka napinlävessä, keltaiset tai valkoiset
kengät jalassa.
KAUPUNGIN ROUVA, hänen äitinsä, vielä nuori, erittäin hyvin ja
muodinmukaisesti puettu nainen, murtaa puhuessaan Ruotsin ruotsia.
Kesäinen iltapäivä Lempiäniemessä. Pihamaa, jonka syrjällä vasemmalla
lehtimaja. Taustalla järvi- ja metsämaisema, punainen aita ja
portti. Lehtimajassa pöytä, ympärillä penkit. Pöydällä, molemmissa
päissä, kaksi kaunista koruompeletta, jotka Selma ja Fanni juuri
ovat päästäneet käsistään. Selma seisoo portilla, selin näyttämöön,
rauhattomana kuulostaen. Talon rakennukset ajatellaan oikealle
katsojasta, kylä vasemmalle. Jos näyttämöllä on tilaa, voidaan se
tehdä hauskemmaksi esimerkiksi sijoittamalla jonnekin keinu. Jos on
siihen mahdollisuutta, voi oikealta näkyä punaiseksi maalattu talo
kuisteineen. Hetken esiripun noustua tulee vasemmalta, salaperäisesti
ja varpaisillaan, ympärilleen pälyillen Kaupungin herra. Kun hän huomaa
Selman, leviää hymy hänen kasvoilleen.
KAUPUNGIN HERRA kuiskaten.
Neiti Selma...! Neiti Selmaaa! No, älkää pelästykö — minä se vain olen!
SELMA joka on hätkähtänyt, taistellen mielenliikutustaan ja iloaan
vastaan, kuiskaa:
Menkää pois, menkää pois. Olenhan minä sanonut, ettei pidä tulla...
tänne...
KAUPUNGIN HERRA houkutellen sormellaan.
No, no, no, tulkaa nyt likemmä... Tai minä tulen sinne.
SELMA pitelee kuin vaistomaisesti turvaa etsien aidasta kiinni. Hänen
kasvonsa hehkuvat kuumina, ikäänkuin luvattomasta ilosta.
Ei saa, ei saa...
KAUPUNGIN HERRA
Tui, tui, tui, tui, ette tiedä mitä täällä on! (Pitelee käsissään
rasiaa, jonka on ottanut taskustaan.)
SELMA levottomana katsellen ympärilleen.
Menkää pois, menkää pois, olenhan minä sanonut ettei saa.
Kaupungin herra heittää nauraen karamellin hänen
jalkainsa juureen. Selma taipuu vaistomaisesti sitä
etsimään, mutta ei löydä.
KAUPUNGIN HERRA
No, ottakaa nyt! (Tähtäilee uudella karamellilla, kunnes saa Selman
huomion herätetyksi, ja heittää sitten. Selma saa karamellin käsiinsä,
irroittaa, silmät maahan luotuina, paperin ja panee karamellin
suuhunsa.)
SELMA puoleksi iloisena, puoleksi hätääntyneenä.
Voi voi...!
KAUPUNGIN HERRA
Mikä se oli se »voi-voi»?
SELMA
Minä niin pelkään.
KAUPUNGIN HERRA
Mitä... mitä te pelkäätte?
SELMA
Teitä... itseäni... kaikkea.
KAUPUNGIN HERRA viheltää iloisesti ja heittää häntä karamellilla.
Kun ette nyt osaa ottaa kiinni! Selma neiti — jos se onkin onni, jota
minä teille tässä tarjoan, ettekä te osaa ottaa kiinni.
SELMA lähestyen häntä hitaasti, pelokkaassa odotuksessa.
Onni?
KAUPUNGIN HERRA järkevästi.
Ei, oikein totta — äitini minut lähetti ja käski kysyä, kuinka sen
asian nyt on.
SELMA äänettömyyden jälkeen.
Kun en minä tiedä.
KAUPUNGIN HERRA nauruaan pidättäen, päivittelee.
Vai »en minä vieläkään tiedä».
SELMA lyhyen äänettömyyden jälkeen.
Minä odotan postia.
KAUPUNGIN HERRA ihastuneena.
Kaunis tyttö — kaunis tyttö — ette te ole sitä varten, että teidät
suljettaisiin sairaalaan. Tanssisaliin te kuulutte. Siellä te
ihastutatte koko maailman, mutta vain yksi teidät saa — se joka teitä
rakastaa... (Yrittää ottaa hänen kätensä.)
SELMA väistyy.
Ei, ei, ei...
KAUPUNGIN HERRA
Kuulkaa, äitini tulee vielä tänä iltana puhumaan kanssanne. Hän tahtoo
teitä kaikella muotoa meille. Emme me teitä nyt päästä. Te ette ole
onnellinen täällä maalla, tietäähän sen: mitä täällä voisi olla teille!
SELMA
Älkää puhuko sillä lailla! (Häneen on koskenut, hän ei itsekään tiedä
miksi.)
KAUPUNGIN HERRA
Nooo? Ettekö te itse ole sanonut, ettette viihdy täällä että täällä on
ikävä, että...
SELMA
Olen, olen. Mutta menkää pois, menkää pois!
KAUPUNGIN HERRA
Pois?... Pois? Enkö minä sitten ansaitse edes kunnollisia jäähyväisiä?
Mehän matkustamme huomisaamuna.
SELMA kuiskaten.
Mutta mehän tapaamme niin pian, jos minä tulen. (Nopeasti, nähdessään
miten Kaupungin herra riemastuu.) Enhän minä tiedä, tulenko minä.
Odotan postia. Mutta jollei tulisi kirjettä, niin ehkä sitten...
KAUPUNGIN HERRA äänettömyyden jälkeen, katsellen häntä merkitsevästi.
Se kihlaus kai on purettu?
SELMA vaivautuneena.
Mitä te nyt siitä. Kyllä minä sen asian hoidan.
KAUPUNGIN HERRA
Sanokaa että on. Onko?... (Selma vaikenee.) Ei siis vielä. Teidän
täytyy se nopeasti purkaa. Tiedättekö, minä en suvaitse, että toinen...
(Tarttuu lujasti hänen ranteeseensa.)
SELMA sekä suuttuneena että onnellisena, riuhtaisee itsensä irti.
Päästäkää! Hän tulee tänä iltana tänne, niin minä puhun — no, oletteko
nyt tyytyväinen?
KAUPUNGIN HERRA
Olen, olen, olen.
SELMA hellästi.
Menkää nyt sitten.
KAUPUNGIN HERRA
Selma, rakas Selma... sallithan sinä, että annan sinulle pienen
muiston... (Vetää taskustaan esiin kotelon. Selma peräytyy. Kaupungin
herra näkee Fannin tulevan kaukaa oikealta näyttämön takaa, painaa
kotelon Selman käteen, lähtee kiireesti. Selma ei huomaa sisartaan,
avaa kotelon kuin unessa. Kiiltävä rintasolki häikäisee hänet).
SELMA kuin unessa, itsekseen.
Kultaa... kultaa! (Kuulee Fannin askeleet, piilottaa kotelon, rientää
pöydän luo työnsä ääreen.)
FANNI tulee oikealta, rikkinäiset pumpulisormikkaat käsissä.
Joko posti on tullut?
SELMA teeskennellen levollisuutta.
Ei. Kumma kuinka se viipyy. Saadaanko heinät tänään?
FANNI katsoo sisareensa pitkään. Pidätetyllä ilkeydellä.
Joko se taas kävi täällä?
SELMA
Kuka?
FANNI
Kuka! Se joka sinun perässäsi hyppää, niinkuin koko kyläkin tietää!
SELMA kiivaasti.
Ole hiljaa.
FANNI
No, et suinkaan sinä sitä voi kieltää. Onhan teidän nähty iltakaudet
kävelevän yhdessä. Kyllä sinun sulhasesikin jo on sen kuullut. Kysy
vain Roosluntilta joka eilen tuli Kilkiltä. (Vetää käsineet käsistään,
katselee sormiaan, laskee käsineet pöydälle.) Nostaisin minä aika
metakan, jos olisin Kilkin sijassa. Mutta mitäs Kilkki, sellainen
lammas!
SELMA
Pidä huolta omista asioistasi, kyllä minä hoidan omani. Kilkki tietää,
että minä olen kauan aikonut sairaanhoitokursseille.
FANNI
Mutta ei, että sinä olet hakenut niille.
SELMA
Hän ennättää kuulla senkin.
FANNI
Hän hankkii häitä, hän.
SELMA
Ei minun kanssani!
FANNI
Oletko sen hänelle selvästi sanonut?
SELMA
Hän saa sen tänään kuulla.
Äänettömyys.
FANNI
Mutta jollei posti tuo kirjettä tänään enempää kuin ennenkään?
SELMA
Toi tai oli tuomatta. Minä en missään tapauksessa jää tänne.
Äänettömyys.
FANNI
Ei kai sekään ole niin hauskaa — ruveta piiaksi kaupungissa.
SELMA kuohahtaen.
Ja parempiko se on se toimi jota sinä haet?!
FANNI samalla tavalla.
Joka tapauksessa taloudenhoitajattaren toimi eikä mikään piian virka.
SELMA
Vanhan, rikkaan saiturin luona!
FANNI
Kuka sen on sanonut, että hän on vanha ja saituri?
SELMA
Vielä hullumpaa kai olisi, jos hän olisi nuori.
FANNI
Nuorihan se on sekin herra, jonka kotiin sinä pyrit.
SELMA
Minä en ole mihinkään pyrkinyt.
Äänettömyys.
FANNI
Kyllä se sentään on hävytöntä, että sellainen — kaupunginhotellin rouva
uskaltaa pyytää piiaksi talon tytärtä.
SELMA karkaa ylös vimmoissaan.
Se ei ole mikään hotelli, se on siisti matkustajakoti.
FANNI
Jossa juodaan! Kysy Roosluntilta, Rooslunti on käynyt ja tietää.
SELMA keskeyttäen.
No enhän minä ole sinne lupautunut. Ehkä minä tänään saan kutsun
sairaanhoitokursseille.
FANNI
Niille on paljon pyrkijöitä.
EMÄNTÄ tulee kiireesti oikealta.
Ettekö olekaan heinässä? (Ottaa käsineet pöydältä, ymmärtää niiden
tarkoituksen ja panee ne, hilliten mieliharmiaan, takaisin.)
FANNI tarttuen suuttuneena sormikkaisiin.
Pääsenhän minä sinne takaisin, kun posti on tullut.
EMÄNTÄ
Minä lupasin Antille toimittaa kahvia pellolle. Koettavat loppuun tänä
iltana.
FANNI
Antti ja Antti ja Antti ja Rauha — ne ne ovat teille kaikki kaikessa!
Anttia pitäisi meidänkin vain totella, vaikkei hän ole maksanut meille
penniäkään palkkaa työstämme koko aikana.
EMÄNTÄ katsoo pitkään, pienen äänettömyyden jälkeen.
Mikäs teillä nyt taas on, hyvät lapset? Jollette lähde heinään, niin
antakaa edes Roosluntille nahkaa, hän sanoi nahan loppuneen.
FANNI
Minusta se kääsien paikkaaminen on aivan turhaa. Kyllä Rauhalle
kelpaisi huonompikin, vaikka hän onkin ylioppilas.
EMÄNTÄ
Rooslunti paikkaa paraikaa teidän matkalaukkujanne. Ettekö te luule
äitinne tietävän, mitä teillä on mielessä. Ettekö te luule äitinne koko
kesän seuranneen sitä alituista sanomalehti-ilmoitusten lukemista ja
kirjeiden odottamista... Vaikka kotona kyllä olisi työtä.
FANNI
Työtä? Kyllä — mutta ei palkkaa. (Nauraa katkerasti.) Pitäisikö
minun todella jäädä tänne, vaikka Antti menee naimisiin? Mitä minä
täällä, kun Rauha lisäksi tulee taloon. Tekisitte viisaasti tekin, kun
lähtisitte pois.
EMÄNTÄ hetken äänettömyyden jälkeen.
Tiedäthän sinä, että minä lähdenkin. Minähän otan Rantalan torpan ja
rupean asumaan sitä.
SELMA äkkiä, purskahtaen epätoivoissaan itkuun.
Se on kauheaa, äiti, kun ette antanut minulle koulusivistystä!
Äänettömyys.
EMÄNTÄ hiljaa.
Mistä minä sen olisin antanut? Hyvä kun sain teille leipää.
FANNI katkerasti.
Mutta Antin piti saada käydä maanviljelyskoulut. Antille riitti.
EMÄNTÄ
Antin täytyi asua taloa ja elättää meidät kaikki. Älkää puhuko turhia,
mene sinä, Fanni, antamaan Roosluntille nahkaa, minun täytyy viedä
kahvit pellolle. (Poistuu oikealle.)
Postikellon ääni kuuluu. Tytöt juoksevat portille. Selma häviää
näkyvistä, Fanni jää portille odottamaan. Postikellon ääni
hälvenee vähitellen.
ROOSLUNTI veitikkamaisesti, näyttämön takana vasemmalla.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään, johan minä sanoin!
SELMA niinikään näyttämän takana.
Mutta näinhän minä kuinka te otitte vastaan jotakin. (Ehtivät
näyttämölle.)
ROOSLUNTI ojentaen hänelle kääröä.
Tämän tässä. Tupakkaplaaria! »Fo te loov ti vara», sanoi ruotsalainen.
Pyysin Postimattia tuomaan vähän nurkantaustallisia, että niinkuin
sujuisi paremmin se Lempiäniemen fröökynöiden kapsäkin reprasooni.
FANNI itsekseen, pettyneenä.
Ei siis mitään! (Alkaa vetää käsineitä käsiinsä lähteäkseen
haravoimaan.)
ROOSLUNTI tarkastelee tupakkakääröään, mutta seuraa salavihkaa tyttöjen
neuvottomuutta ja alakuloisuutta. Laulaa haikealla äänellä:
Rakkauden tähden
minä Tampereelta läksin,
vaikka Suomi on syntymämaani.
Kun heilani mun heitti
ja vikojansa peitti,
vaikka lupas olla armahani.
SELMA joka jo pari kertaa on yrittänyt keskeyttää.
Älkää nyt, Rooslunti.
ROOSLUNTI hämmästyvinään.
Ai, oliko liian surullista? Otetaan iloisempaa sitten:
Kettu se on niin kavala eläin
ja sillä on mettäsä pesä.
Samallaanen kavaluus on heilani sydämesä.
FANNI
Lakatkaa nyt!
SELMA
Luuletteko, että teitä on niin hauska kuunnella.
ROOSLUNTI
Eikös se ollut lysti laulu! Tiedättekös te missä minä sen kuulin?
(Salaperäisesti ja merkitsevästi.) Kilkin talossa kulki eräs mies
metsässä ja lauleli yksikseen: »Samallaanen kavaluus...»
SELMA keskeyttäen.
Tulkaa nyt, niin minä annan teille nahhaa.
ROOSLUNTI
Odottakaas nyt, Lempiäniemen tyttäret, niin minä annan teille —
kaupungintuliaisia. (Ottaa kaksi kirjettä taskustaan ja pitelee niitä
korkealla ilmassa.)
FANNI
Kirjeitä!
SELMA
Kylläpä te olette...
ROOSLUNTI
... Kavala! Kettu! (Laulaa.) Kettu se on niin kavala eläin... (Hän
pitelee yhä kirjeitä korkealla ilmassa ja antaa tyttöjen tavoitella
niitä.)
FANNI
Mitä tämä nyt on!
SELMA
Minä suutun Roosluntiin!
ROOSLUNTI haikealla, laulavalla äänellä.
Kun minä olin kuullut sen miehen laulavan, niin minä menin ja join
tuopin viinaa, en mitään litraa, vaan rehellisen vanhan tuopin. Minä
tulin niin surulliseksi etten saanut oltua.
FANNI
Että te nyt viitsitte, vanha mies...
ROOSLUNTI äkkiä muuttaen äänensä tarmokkaaksi ja tiukaksi.
Vanha ja viisas. Ja viekas. Kyllä minä viitsin. Te väsytte ennenkuin
Rooslunti.
SELMA
Minä en ikinä lepy teille.
ROOSLUNTI harvakseltaan, painavasti.
Noo, saatte, jos sanotte mitä te odotatte.
SELMA
Se ei kuulu teihin — antakaa nopeasti.
ROOSLUNTI teeskennellen ylpeyttä.
Kopeasti: ei! ennenkuin Fanni Lempiäniemi sanoo, kuka hänelle lähettää
valokuvan.
FANNI
Valokuvan — onko siellä valokuva? (Samalla riemastuen, pelästyen ja
punastuen.) Ai, minä tiedän! Nyt saadaan nähdä, Selma, onko hän vanha
vaiko nuori...!
ROOSLUNTI viattomasti, harvakseltaan.
Aviiseistako tämä otus on pyydystetty...
FANNI suuttuneena.
Antakaa!
ROOSLUNTI
Kopeasti: ei! ennenkuin olette tunnustaneet kaikki.
SELMA huutaa.
Minä odotan Helsingistä tietoa, pääsenkö sairaanhoitokursseille. Nyt
sen kuulitte, annatteko — taikka!
ROOSLUNTI juhlallisesti.
Lempiäniemen tyttäret, niin pidän nyt käsissäni teidän kohtaloanne...
(Parkaisee äkkiä.) Polttaa, polttaa — ottakaa pois! (Salaperäisesti.)
Tahdottekos te tietää mitä näissä kirjeissä on? (Kuiskaa.) Teidän —
lankeemuksenne.
Tytöt ottavat suuttuneina kirjeet ja asettuvat penkille lukemaan.
SELMA ajatuksissaan.
Että nyt viitsitte!
FANNI
Kyllä minä teille vielä näytän!
Rooslunti laulelee »Samallaanen kavaluus» jne. ja tarkkaa
salavihkaa tyttöjä. Selma on jännittyneenä silmäillyt läpi
kirjeen ja pettymystään peitellen pannut sen taskuunsa. Fanni
on kirkaisemaisillaan ilosta luettuaan lyhyen kirjeensä. Hän
tempaa kuvan ja tuijottaa siihen.
FANNI
Korea mies... ja nuori!
SELMA tulee katsomaan.
Vanha — hyi!
FANNI
Käykö kateeksesi? Et ole unissasikaan nähnyt näin pulskaa miestä.
SELMA
En sano muuta kuin: vanha.
FANNI
Tulkaas te, Rooslunti, katsomaan, onko tämä herra vanha vaiko nuori.
Rooslunti, joka vihellellen ja hyräillen on pannut tupakaksi,
tulee, viattomuutta teeskennellen, katsomaan. Hän päästää
pitkän vihellyksen, irvistää ja laskee sylkäisten kuvan
kädestään. Nousee ja laulaa ajatuksissaan: »Kettu se on
niin kavala eläin...»
FANNI hänen laulaessaan.
Te olette sietämätön! En minä ymmärrä kuinka teitä kärsitään missään.
Ettekö nyt voi sanoa...
Rooslunti huojuttaa laulaen päätään.
FANNI
... onko hän nuori vaiko vanha?
Äänettömyys.
ROOSLUNTI ikäänkuin kertoisi lapsille satua.
Oli kerran madonsyömä puu ja siinä oli madonsyömiä kukkia ja
madonsyömiä marjoja, mutta kauniit tilhet lensivät sen oksille ja
söivät marjoja. Ne tulivat lopulta »malaateiksi», niinkuin suomalainen
sanoo.
SELMA
Minä en jaksa teitä kuunnella. (Lähtee oikealle.)
FANNI lähdössä, kirje käden alla sydämen kohdalla.
Mikähän te luulette olevanne?
ROOSLUNTI rummuttaen otsaansa sormellaan.
No on tämä rehellisempi naamataulu kuin se siellä kintaan alla...
sydämen kohdalla. Lainatkaa minullekin kintaanne, niin katson vielä
sitä naamataulua...
FANNI huutaen Selmalle.
Anna sinä hänelle nahkaa, minä menen heinään...
ROOSLUNTI
Tiedätte te kai kuka se on?
FANNI
Tiedättekö te?
Lyhyt äänettömyys.
ROOSLUNTI viisaasti.
Klanssihteeri Kukkonen.
FANNI pienen vaitiolon jälkeen.
Klanssihteeri — mikä virkamies se on?
ROOSLUNTI
Virkamies erityisiä toimenpiteitä varten.
FANNI
Erityisiä toimenpiteitä...?
ROOSLUNTI
Erityisiä.
FANNI
Puhukaa nyt mitä te tiedätte...
ROOSLUNTI
Se on klanssihteeri Kukkonen eli (kukonlaulun nuotilla) Kukkelikuu.
FANNI ei tiedä pitääkö hänen ilostua vaiko suuttua.
Klanssihteeri Kukkonen — oikeinko totta?
ROOSLUNTI
Viidenkymmenen viiden vuoden neljän kuukauden — ja — ja — kymmenen
päivän vanha.
FANNI
Voi teitä — puhukaa nyt totta ja lakatkaa hulluttelemasta. Tiedättekö
te hänestä mitään?
ROOSLUNTI
Korjasin hänelle viime keväänä vaunut — hänellä on vaunut ja
parihevoset ja moottorivene — ja lupasi ostaa auttomopiilin. Ja
huusholliska oli ollut kolme vuotta... oikein Tukholmasta tuotu.
Riitaantuivat jo silloin keväällä... Kolme jahtikoiraa, Kaaro
ja Pasoppi ja Anoppi... Kahdeksan huonetta alakerrassa ja kaksi
yläkerrassa... (Kumartaa kohteliaasti.) Fo te loov ti vara — lykka till
para! Hyvä onkin, että pidätte kintaat kädessänne, kun haravoitte.
Tukholmalaisella huusholliskalla oli valkoiset kädet ja paljon
sormuksia, kun hän tuli ja liversi ja toi minulle punssia. Siellä
pidetään aina niin kalliita aineita... Pitkät korkit, pitkät korkit!
Fanni on käynyt vakavaksi. Katselee epäluuloisesti Roosluntia
ja lähtee ikäänkuin paeten portista oikealle. Rooslunti
levittelee ihmetellen tyttöjen paljotöisiä koruompeleita,
tupakoi, laulaa ja jää vihdoin nuokkumaan lehtimajaan. Huokaa
syvään. Ajattelee taasen. Selma tulee, näkemättä häntä, kotelo
kädessä, avaa sen ja jää ihailemaan. Rooslunti katsoo puiden
takaa.
SELMA kuiskaa itsekseen.
Kultaa!
ROOSLUNTI
Katin. Ei ihmiskultaa, vaan katinkultaa!
SELMA säikähtää ja piilottaa korun.
Te ilkeä ihminen, oletteko te vielä täällä?
ROOSLUNTI tulee ulos lehtimajasta.
Milläs satulamaakari paikkaa, kun ei ole nahkaa! Ei ollut kultaa,
tunsin pinspakin tuonne asti. (Nuuskiskelee.)
SELMA nauraa.
Kaikki te olette tietävinänne. Mutta nytpäs ette tiedä.
ROOSLUNTI
Tiedänpäs!
SELMA
Ettepäs!
ROOSLUNTI
Näyttäkääs...
SELMA
Enpäs...
ROOSLUNTI
Ei tarvitsekaan. Rooslunti on jo nähnyt. Ja nenäänsä tuntenut.
Rooslunti kiertää maailmaa. Tuntee kaupungin hotellinkin. On korjannut
siellä sohvia. Kerran toppasin nuorelle, korealle herralle tuolin
joululahjaksi mammalta. Mamma sellainen... pulska rouva... »Taala para
sfenska»...
SELMA
Te kauhea ihminen, minä rupean pelkäämään teitä...! (Ojentaa hänelle
rasian.)
ROOSLUNTI avaa, haistaa, irvistää pahasti.
Ei ole kultaa.
SELMA
Mitäs sitten?
ROOSLUNTI
Multaa! Maksaa... odottakaas...
SELMA
Sata markkaa.
ROOSLUNTI nauraa.
Sata penninkiä...! (Kuuntelee. Merkitsevästi, vakavana.) Nyt joku
tuli. Minä luulen että se on se mies, joka siellä Kilkillä lauleli
yksikseen...
Selma hätääntyy. Äänettömyys.
SELMA
Lähtekää te, hyvä Rooslunti vastaan. Minun täytyy olla täällä. Lähtekää
nyt, olkaa niin hyvä. Kaupungin rouva tulee tänne tapaamaan minua.
ROOSLUNTI
Minä otan täällä vastaan kaupungin rouvan. Mehän olemme vanhat tutut —
monta viinilasia, monta olutlasia! Yksistäkin kalaaseista kaikki mitä
herrat olivat jättäneet laseihin... (Maiskauttelee suutaan.)
Selma lähtee oikealle ikäänkuin paeten hänen kertomustaan.
Rooslunti hyräilee, kuulostelee. Hetken perästä tulee
Rauha portilta, juosten.
RAUHA kuiskaa.
Tiedättekös te mitä posti heille toi?
ROOSLUNTI kunnioittavasti.
Tiedän.
RAUHA
No?
ROOSLUNTI
Toiselle klanssihteeri Kukkosen...
RAUHA nauraa.
Klanssihteeri Kukkosen?
ROOSLUNTI
Toiselle eron sööterskan toimesta.
RAUHA
Tiedättekö varmaan?
ROOSLUNTI
Näinhän toisen ilon ja toisen kyyneleet.
Äänettömyys.
RAUHA
Meillä on niin mainio tuuma, minulla ja Antilla.
ROOSLUNTI katsoen häneen pitkään.
He eivät jää maalle. Älkää luulkokaan.
RAUHA
Ei heidän tarvitsekaan. Ymmärränhän minä etteivät he viihtyisi
Lempiäniemessä, kun minä, vieras ihminen, pian tulen tänne...
ROOSLUNTI maiskuttaen ihaillen suutaan.
Sitten vasta minä viihtyisinkin!
RAUHA
Ettepäs... (Opettavasti, oikean käden etusormi pystyssä.) En antaisi
teille yhtään ryyppyä, en sietäisi teitä lähellänikään... En sietäisi
yhtään juopottelua, teidän täytyisi ruveta ihan raittiusmieheksi...
ROOSLUNTI nöyränä, lapsellisesti.
Heittäisin vaikka syömisenkin, jos te sitä vaatisitte.
RAUHA vakavana.
Oikeinko totta?
ROOSLUNTI
Niin minä uskon ja luotan, Rauha neiti on sellainen... kerupiini...
RAUHA nauraen.
Kerupiini! No, kyllä »kerupiini» vielä panee Roosluntin kovalle...
ROOSLUNTI
Rooslunti oikein pelkää.
RAUHA
No niin, meillä on Antilla ja minulla niin mainio tuuma. Heidän ei
tarvitse jäädä tänne — vaan tehdä työtä ja vuolla kultaa!
ROOSLUNTI epäuskoisena.
Vuolla kultaa? Koska maanviljelijä Suomessa vuolee kultaa!
RAUHA reippaasti, puiden nyrkkiä hänen edessään.
Mitä te tarkoitatte kullan vuolemisella — minä tarkoitan sitä, että
tulee hyvin toimeen...
ROOSLUNTI
Kerupiinit tarvitsevat niin vähäisen. He ovat kauniita kun he vain
omissa höyhenissään leijailevat taivaallisessa sinessä. (Tekee
liikkeitä ikäänkuin hänellä olisi siivet ja hän lentäisi.)
RAUHA yrittäen keskeyttää.
Kuulkaas nyt, me kaksi teemme salaliiton...
ROOSLUNTI
Kerupiineilta kuluu se työkin niin köykäisesti, kun heillä on se
iloinen luonnonlaatu — hui, hai...
RAUHA
Te olette viisas mies, auttakaa...
ROOSLUNTI
... hui hai. Mutta meillä täällä — maaseudun päällä pitää olla...
pinspakkiprossit rinnassa... (Osoittelee kaiken aikaa sormillaan,
ikäänkuin pukisi mainitsemiansa esineitä ylleen)... piippikammat
hiuksissa, pitsit ja putsit ja...
RAUHA naurunsa seasta.
Antakaa nyt kerupiinillekin suunvuoroa.
ROOSLUNTI tekee äkkiä kasvonsa surkeiksi, päästää hartiansa lamaan ja
kävelee ikäänkuin raahustaisi suurta taakkaa perässään.
... ja se työnteko — ai jai jai jai... Kädet tulevat rumiksi, ruumis
paksuksi. Ai jai jai jai...! (Sievistellen.) Sormet pitte olla
niinkku vispilevarvut, varttalo pitte olla niinkku... se fiinein...
ootikolonkkiflasku klanssihteerin huusholliskan piironginlaatikossa...
RAUHA pitkin matkaa naurettuaan ja yritettyään keskeyttää.
Rupeatteko liittoon kerupiinin kanssa...?
Oikealta kuuluu Selman ja Kilkin sananvaihto.
SELMA kaukana oikealla, näyttämön takana.
Minä en tahdo, minä en tahdo, minä en tahdo — nyt sen kuulit ja nyt sen
tiedät...
Kilkin ääni vastaa epäselvempänä, tyynenä. Rooslunti ja
Rauha kuuntelevat jännittyneinä. Heidän keskustelunsa
tapahtuu kuiskaten.
ROOSLUNTI
Rukkasia!
RAUHA hätääntyneenä.
Voi, voi, pitääkö hänen nyt antaa rukkaset sille kelpo miehelle! Mitä
me tekisimme? Emmekö voi yhtään mitään? Rooslunti, te kun aina olette
niin kekseliäs!
ROOSLUNTI
Tällä kertaa Rooslunti on niinkuin holipompelipullo...
RAUHA keskeyttää, toruen.
Vai jo taas pullo! Mitä te lupasitte... Laulakaa!
ROOSLUNTI
Voi sitä vanhaa Aatamia!...
RAUHA
Laulakaa, sanon minä!
Rooslunti selvittää kurkkuaan, alkaa haikeasti, kaikella
voimallansa: »Kettu se on niin kavala eläin.»
RAUHA
Jotain kauniimpaa...
ROOSLUNTI
No, hyvät ihmiset...
RAUHA laulaa:
Maailman juonet ei eroita meitä.
Sinä olet oma kulta, sinua en heitä.
Jos olet omani, niin älä mua hyljää,
Nimesi on kirjoitettu sydämeni syrjään.
Rooslunti on yhtynyt häneen. Molemmat laulavat vakavasti kuin maksusta.
Joskus heitä naurattaa, mutta he tukahuttavat naurun.
ANTTI tullen portista, kesken laulua.
Mitä kummaa — mitä kummaa? Mitä te nyt teette?
RAUHA laulettuaan loppuun.
Me koetamme viihdytellä myrskyä. (Viittaa merkitsevästi taloon päin.)
ANTTI
Kilkki?
ROOSLUNTI ja RAUHA
Niin.
Äänettömyys.
Kaikki ovat käyneet vakaviksi.
ANTTI
Sinä et tunne minun sisariani. Me olemme itsepintaisia, me Lempiäniemen
lapset. Kun me jotakin tahdomme, niin me ajamme tahtomme läpi.
RAUHA
Mutta niin teen minäkin, kun minä jotakin tahdon. Enkö minä ole
ollut koko viikon heinänteossa siinä missä muutkin? Enkö minä ole
ruskettunut? Eivätkö minun käteni ole kovettuneet? Etkö luule, että
minusta tulee kunnollinen maalaisemäntä, vaikka olenkin kaupunkilainen?
ANTTI
Luulen, luulen ja uskon ja tiedän. Sinä olet saattanut häpeään meidät
maalaiset...
RAUHA
»Mutta kuinka kauan sitä kestää?» — se on sanottu minulle sata kertaa.
ANTTI
Ei — minä tiedän, että sitä kestää niin kauan kuin elämäämme kestää,
mutta minun sisariani sinä et taivuta.
Äänettömyys.
ROOSLUNTI
Kuka tämän tulevan Lempiäniemen emännän tietää! Minun rintaani on
varmasti lentänyt jokin noidannuoli — en tiedä presiisisti olenko minä
Rooslunti vaiko... opettaja Säännöllinen... vaiko...
RAUHA
Te saatte kuulla, jahka minä esitän tuumani tytöille... (Naurahtaen.)
Antti, me tulemme pellolta tanssien taloon, kun heinät ovat ladossa.
Onhan sentään ihanaa, kun kaikki ne tuoksuvat heinät ovat ladossa — ja
niin paljon!
ANTTI ottaa ihastuneena hänen molemmat kätensä.
Sinä, sinä — tiedätkö sinä mikä on ihanaa? Oletteko te, Rooslunti,
nähnyt näin koreaa tyttöä?
ROOSLUNTI
Rooslunti ei uskalla sanoa mitä tahtoisi...
RAUHA nauraa heleästi ja tanssii pitäen Antin käsistä kiinni.
Ei minua saa pilkata, vaikka minä olenkin kaupungista. Minä rupean
maalaiseksi nyt — hyvästi ikipäiviksi suloiset kivikasarmit.
ANTTI Roosluntille.
Uskottekos te, Rooslunti, että hän on kitkenyt turnipsimaata muijan
kanssa aamusta iltaan.
ROOSLUNTI
Kyllä se nyt on hauskaa, mutta kyllä täällä maalla vielä tulee ikäväkin.
RAUHA
Eipäs.
ROOSLUNTI
»Te so lessamt lante», sanoivat ennen herramamsselit ja nyt sen sanovat
talontyttäret ja piikatytöt.
ANTTI
Pitäisiköhän tässä ruveta oppimaan kapulakieltä, että ymmärtäisi mitä
tuo Rooslunti sanoo...
ROOSLUNTI
No ei... se olisi selvällä suomenkielellä että...
RAUHA nauraen.
»Maalla on ikävä»...!
ANTTI
Vai se vanha viisu! — Työssä ei ole koskaan ikävä. Rauha on ymmärtänyt
sen... Mutta laittakaa te täällä nyt kaikki kuntoon, niin minä lähden
hakemaan väkeä.
Lähtee portista oikealle.
RAUHA
Tottakin! Minä olen laittanut seppeleitä, joilla aion koristaa. Kai
Rooslunti auttaa...
ROOSLUNTI
No, Rooslunti on onnellisimman mamman poika...
Lähtevät iloisesti oikealle portista. Hetken perästä oikealta,
etualalta Selma ja Kilkki.
KILKKI
Mutta Selma, puhutaan nyt järkeä. Voithan sinä minulle kertoa kuin
vanhalle ystävälle, mitä sinä aiot. (Selma vaikenee.) Sinä menet
sairaanhoitokursseille?... Niin, mitäpä pahaa siinä on...
Lyhyt äänettömyys.
SELMA
En minä sinne mene.
KILKKI
Etkö? No...
SELMA
On minun kai lupa mennä minne tahdon.
KILKKI
On tietenkin. Kaupunki siis sinua erikoisesti vetää puoleensa.
SELMA
Niin. (Kiivaasti, tuskallisesti.) Minä en viihdy täällä. Minä en jaksa
olla täällä. Älä koetakaan houkutella minua jäämään. Minä en tahdo!
Täällä on alituinen kituminen ja rahanpuute, ei täällä saa kunnollisia
vaatteitakaan...
Äänettömyys.
KILKKI
Niin... kuule nyt... puhutaan aivan rauhallisesti... Se on kaikki totta
mitä sanot. Mutta kyllähän maa antaa, kun tekee työtä. Sinun täytyy
päästä oppimaan maanviljelystöitä, saamaan ammattitietoja.
Pieni äänettömyys.
SELMA kuin havahtuen.
Kouluun? Minun on ikäni tehnyt mieli oppia jotakin kunnollisesti.
KILKKI
Kouluun, kouluun, että opit, miten maata on asuttava.
Äänettömyys.
SELMA painavasti.
Voisitko sinä auttaa minua tässä?
KILKKI
Voin kyllä.
SELMA
Vaikken olekaan morsiamesi?
KILKKI taistellen itsensä kanssa, tyynesti, valoisasti.
Niin. Sittenkin. Minulle on pääasia, että sinun on hyvä. Ja sinun tulee
hyvä, kun vain saat työalan. Tänne maalle sinä kuulut, mistä olet
lähtenyt.
SELMA on hetken ikäänkuin haluaisi langeta hänen kaulaansa, mutta tekee
äkkikäännöksen. Ylpeästi.
Ei kiitoksia. Kyllä minä tulen toimeen muutenkin.
Kaupungin rouva tulee vasemmalta porttia kohti. Selma jää kuin
naulittuna häneen katsomaan. Kilkki on lähempänä katsomoa.
KAUPUNGIN ROUVA
Hyve iltta, lilla fröken... Nyt mine sitte too raha. (Katselee häntä
pitkään.) Mykky bra, mykky bra, mykky söt... Vehe moodiklenninki
vaa, vehe spetsi ja... garneerinki ja... korsetti ja se tole oikke
hyve. Augusti enssimene peeve pite sitte olla kaupunki. Ja rootti
pite oppi... En mine ilma rootti otta, mut ku ole netti flikka.
(Katselee Kilkkiin ääneti.) Kuka se ole se mees seellä? Solhhane?...
Noo, kaupunki tole uusi solhhasi .. (Ottaa esiin rahaa laukustaan.)
Joomaraha tule paljo, joomaraha paljo... (Taputtaa Selmaa olalle,
ojentaa rahat.) Hyve peeve nyt sitten, lilla fröken. (Lähtee.)
Selma pudottaa setelit ikäänkuin ne olisivat polttaneet häntä.
SELMA huutaa.
Ei, ei, ottakaa pois... Kaupungin rouva... (Ottaa maasta rahat, juoksee
rouvan perässä ja vie ne pois.) Ottakaa pois, ottakaa pois.
KAUPUNGIN ROUVA
Mite teme merkitte? Noor herra sano, te itte tahto pois teelte — teelle
ikeve...
SELMA
Se on totta, mutta minä en itsekään ole tietänyt mitä olen tahtonut.
Kalle, auta minua, pelasta minut...!
Menee ikäänkuin Kilkin turviin. Kilkki on vaivoin hillinnyt
itseään keskustelun aikana. Tulee ja ottaa Selmaa kädestä.
KILKKI yhä vaivoin hilliten mielenliikutustaan.
Rouva näkee, että tämä nuori neiti ei tahdokaan kaupunkiin...
Äänettömyys.
KAUPUNGIN ROUVA
Mot eisa narra minu sill' taval. Mine sootto. Mine voi lehette
poliisi...
KILKKI
Älä pelkää, lapsi kulta. Kyllä rouva ymmärtää, ettei tästä nyt tule
kauppoja. (Hymähtelee, viihdyttelee Selmaa kuin lasta.)
Rouva katselee hetkisen Selmaa, joka itkee puun
runkoa vasten nojautuneena. Ravistaa päätään.
KAUPUNGIN ROUVA viittaa päivänvarjollaan Kilkkiin.
Solhhane?
KILKKI koputtaen sormillaan rintaansa, pidätetyn naurun ja raivon
vaiheilla.
Solhhane.
KAUPUNGIN ROUVA
Soo, soo. Skaada, skaada — vahinkko, vahinkko netti flikka...
(Hymyilee. Lähtee.)
Kilkki vie Selman lehtimajaan, ottaa häntä, kuin
suojellakseen, hartioista takaapäin kiinni.
KILKKI iloaan ja onneaan pidätellen.
Niin, niin... nyt on niin hyvä. Niin hyvä.
FANNI tulee portista, riisuu käsineensä, pysähtyy parin nähdessään ja
lyö yhteen kätensä.
No niin! (Purskahtaa suureen nauruun.) Siinä se oli! Sinä, Selma, sinä
olet sittenkin oikeaa... maatiaisrotua. Arvasinhan minä... Mutta minä,
minä pysyn päätöksissäni minä!
RAUHA juoksee esiin.
Ei, Fanni kulta, kuule nyt minun tuumaani... te saatte kaikki kuulla.
Rooslunti, korvat auki — nyt se tulee.
Rooslunti on seurannut häntä kantaen koppaa,
jossa on seppeleitä.
FANNI
Älä rupeakaan taas saarnaamaan työstä — minä en viitsi tehdä likaista
maatyötä...
RAUHA
Kuule nyt kumminkin: me olemme Antin kanssa puhuneet, että kun äiti
ottaa viljelläkseen Rantalan torpan, niin ota sinä Myrskymäki — se
on talon kaunein paikka. Saat 50 vuodeksi, tai jos tahdot elää sata
vuotta, niin vaikka sadaksi. Siellä sinä viljelet hedelmiä ja pidät
mehiläisiä ja... ja... sinä teet siitä niin kukoistavan kolkan, että
Tanskalle vetää vertoja...
FANNI purskahtaen katkeraan nauruun.
Kyllä minä ne tuumat tunnen: raada, raada niin että siihen paikkaan
näännyt. Ei kiitoksia! En minä hautaa nuoruuttani tänne...
RAUHA
Fanni... kuule mitä minä sanon...
FANNI
Kyllä minä tahdon nauttia niin kauan kuin olen nuori!
Äänettömyys.
ROOSLUNTI
Klanssihteerin seurassa!
FANNI
Klanssihteerin — vaikkapa! Minulle on ykskaikki mitä tietä minä saan
rahoja... Mutta minä en iankaiken kidu ilman!
Äänettömyys. Rooslunti menee neuvottomana ja ajatuksissaan
hyräillen »Kettu se on niin kavala eläin» portille. Kaupungin
herra tulee vasemmalta, ei näe muita kuin satulasepän.
Rooslunti tervehtii kohteliaimmalla kumarruksellaan.
ROOSLUNTI
»Ku moron, ku moron, sätt näsan i poron...»
KAUPUNGIN HERRA
Onko Selma... neiti Selma täällä?
ROOSLUNTI palveluksenhaluisena ja viattomana.
Istuu täällä sulhasensa rinnalla...
Pieni äänettömyys.
KAUPUNGIN HERRA
Sulhasensa? Minä tahdon tavata neiti..
KILKKI painaa Selman, joka on sävähtänyt seisoalleen, takaisin
penkille, rientää reippaasti aidalle, tervehtii, vahingoniloaan
pidätellen, kohteliaasti.
Minä olen Selman sulhanen — millä voisin palvella?
KAUPUNGIN HERRA ei ensin tiedä mitä sanoisi.
Hauskaa tutustua... Kuulin... että täällä leikittäisiin illalla...
saako tulla katsomaan?
KILKKI
Kyllä... kyllä. Saahan kaupunkilainen olla vieraanamme illan ja
kaksikin — mutta (tulisesti) tyttöjämme ei hän saa viedä.
RAUHA innoissaan.
Hyvä! hyvä!
FANNI ylpeästi.
Kuka sen on sanonut. Jos me tahdomme, niin me menemme! Kaikki eivät ole
maatiaisrotua! (Kaupungin herralle, niiaten, leikillisesti.) »Antaakos
kuningas työtä ja ruokaa?»
KAUPUNGIN HERRA kumartaa kohteliaasti ja iloisesti.
Tietysti, tietysti. Sepä hauskaa, että neiti... Oikeinko totta? No
mainiota! Mitäs sillä on väliä, kumpiko neideistä...
Lähtevät reippaasti puhellen portista vasemmalle. Rauha ja
Rooslunti jäävät katsomaan heidän jälkeensä. Kilkki ja Selma
puhelevat kuiskaten.
RAUHA
He menivät!
ROOSLUNTI
He menivät!
Äänettömyys.
RAUHA
Älkää siinä naurako.
ROOSLUNTI
Kerupiini tuomitsee väärin — minä itken.
RAUHA
Älkää — ei se kannata...
Alkaa kuulua laulua, joka yhä lähenee.
Rauhalle ja Roosluntille tulee kiire.
ROOSLUNTI hätääntyneenä.
Kranssit ja seppeleet!
RAUHA
Nopeasti, nopeasti... Ripustetaan aidalle, puihin, mihin vain saatte
sopimaan.
ROOSLUNTI
Ihme sentään... kuinka tulee kaunista...
RAUHA
Eikös sitten kannata, kun heinät ovat ladossa...!
Viime keskustelunsa aikana ovat he kiireesti kaunistaneet ja
raivanneet näyttämöä. Kun heinäväki tulee näkyviin, joko
laulaen tai viulu etunenässä, juoksee Rooslunti avaamaan
porttia ja seisoo kunniaa tehden portinpielessä. Heinäväki,
kukkien koristamana ja lehvät käsissä, tulee reippaasti
näyttämölle ja alkaa karkelon. Rooslunti tekee kohteliaimman
kumarruksensa emännälle ja vie hänet leikkiin. Kilkki ja
Selma, Rauha ja Antti tanssivat yhdessä.
Esirippu.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LEMPIÄNIEMEN TYTTÄRET ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
