The Project Gutenberg eBook of Ristimiekka
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Ristimiekka
Author: Jussi Snellman
Release date: September 9, 2025 [eBook #76847]
Language: Finnish
Original publication: Porvoo: WSOY, 1929
Credits: Tuula Temonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RISTIMIEKKA ***
language: Finnish
RISTIMIEKKA
Kirj.
Jussi Snellman
Porvoossa,
Werner Söderström Osakeyhtiö,
1929.
Tulin laulaneeksi
Joskus — useinkin.
Se mulle, ystäväni,
Anteeks' suokaa.
Vaikk' eivät lauluni
Lie hengen ruokaa,
Niin ääntä mahtuu
Toki maailmaan:
Samassa kuorossahan
Huudetaan — — —
SISÄLLYS:
RISTIMIEKKA.
Ristimiekka.
Elämän valot.
Pimeydestä.
Kuoleman kautta.
Vanha puu.
Lumpeenkukka.
Tähdet, te korkeat, kirkkaat.
Inferno.
Vain yksi kieli lakkaamatta soi.
Kehää umpinaista kiertää aatos.
Elämän pellossa.
Mieletön.
Katumuksentekijä.
ONNENI SAARI
Onneni saari.
Metsätiellä.
Laskeva päivä.
Julma ampuja.
Yöhön myöhään vuoteellani.
Sun pääsi alla.
O, beata solitudo.
Eri suuntiin.
Ihminen — peto.
KEVÄISTÄ LENTOA
Vangittu joutsen.
Keväistä lentoa.
Maa kaunis allani kukoistaa.
Anarkisti.
Isoäiti.
Kauas, korkealle.
Kuvanveistäjä.
Sun kanssas, ystäväni.
SUVI
Suvi.
Kukka rukka.
Kurkistaja.
Kellokäki.
Istun rattailla juopon rentun.
Itserakkaus.
Jokainen meistä.
ETSIJÄ
Etsijä.
Mahatma Gandhi.
Isä meidän.
RISTIMIEKKA
RISTIMIEKKA.
Sain käteheni säilän hirveän,
se välkähtää kuin pedon silmä yössä.
— Sun kosketukses tunnen jäätävän,
sä julmuriksi paaduit verityössä.
— Vihitty konnan töihin kavaliin
oot, surman rauta, syntymästäs asti,
ja monen nuorukaisen sydänhurmeisiin
sun kantajasi syyttömästi kasti?
— Joit verta, hurtta, huulin viiltävin
ja ahmit innokkaasti ihmislihaa.
Sua kantoi käsi synkän sankarin,
toit maailmaan vain kuolemaa ja vihaa.
— Nyt kärkes käännän omaan sydämeen,
näin terälläsi oudon taian teen,
kas, kohti veljeä on kahvan risti:
mä sillä siunaan, vihamies kun pisti.
ELÄMÄN VALOT.
Eessäsi, korkea Viisaus,
ihminen nöyränä taipuu.
Viileän alttaris viereen
vavisten polvensa vaipuu.
Mahtava, oi, olet, vapaa,
valtas ei ääriä tapaa.
Voima, sun patsaasi säilyy
elämän aamusta yöhön.
Olkasi, kantava kaiken,
kyllästy, uuvu ei työhön.
— Kaikki kun nukkuu kerran,
astut sä rauhaan Herran.
Lohtuni kallis, ah, Kauneus,
kuinka on pylvääsi sorja!
Etsijä eksynyt, kurja
sun olen onnekas orja:
ihailla itseäs annat,
kruunua kauneinta kannat.
Viisaus, Voima ja Kauneus,
kolmesti kunnia teille!
Rakkaus, oi, olet suurin
jumalten lahjoista meille:
yössäni vilkkuva valo,
rintani pimeän palo.
PIMEYDESTÄ.
— Herra, oon edessäs halpa, niin pieni,
sieluni etsii Sua!
Minne nyt kääntyy pimeä tieni?
Peikot saartavat mua,
peittyvät tähdet taivahalla,
syvyys aukee jalkaini alla.
— Herra, mun oletko heittänyt yöhön?
Vahvista vaivattua!
Puolestas Sun olen kelvoton työhön,
ah, en tunne ma Sua!
Kuuma on suonissa verteni palo,
himojen virvat vaivaisen valo.
— Herra, ma olen halpa, niin pieni,
henkeni huutaa Sua!
Lähemmäs luoksesi johdata tieni,
varjele poikaas, mua!
Veriin juosta jalkani saavat,
piinaten polttavat tuntoni haavat.
— Herra, mua ethän hylkää yöhön?
Isoan, janoan Sua!
Vaikk' olen, Isä, arvoton työhön,
ymmärrät luotuas, mua.
Vielä en pääse ma pimeydestä,
— kasvojes kauneutta nähdä en kestä.
KUOLEMAN KAUTTA.
Niinkuin autio maa,
paljas ja musta,
ikävöi mennyttä kukkeuttaan,
niinkuin lehdetön puu
uneksii, janoaa
auringon armoitusta,
— niin minun sieluni
Sairas on, alakuloinen.
Odotan, odotan päivin, öin,
aamusta iltaan ikävöin
sinun tuloas, ylimpäni,
minun ainoa ystäväni.
Oi, olen kuihtunut kurjaksi,
uskoni vaihtunut hurjaksi
synnin työksi.
Kohtalon salama
minut maahan syöksi,
langetti kuoleman kynnykseen.
Miksi niin myöhään saavut
oi, pelastajani,
minun valkea vapahtajani?
VANHA PUU.
Oon katuvieren vanha puu,
on sairas sydämeni.
Syysmyrskyn tullen tuhoutuu
mun viime kukkeuteni.
Tien liejuun, likaan tallatkaa,
— jos kulkenette ohi —
nää lehteni! Ne kuolemaa
jo kauan, kauan poti.
Vaikk' alle rauta-anturan
ja vasten kivitystä
ma kauneuteni karistan,
en tunne kärsimystä.
Noin runneltuna värjöttää
ma tahdon taivasalla,
viel' luiset käsivarret nää
ma kannan korkealla.
Ne puoleen öisen taivallan
ma äänetönnä kurkoitan.
Kun tuisku multa peittää pään
ma suvestani unta nään.
LUMPEENKUKKA.
Syvällä piilin, uneksin
ma uumenissa maan.
Syvälle juuret kiinnitin,
kun imin rintojaan.
Maaemo neuvoi: — Aika on
pääs nostaa päivän valohon.
— On puhki vesiholvien
sun pakko löytää tie.
Päin päivää, halki aaltojen
sua kutsumukses vie.
Kun kuohun alta kohoat,
et tiedä, mitä saavutat.
Näin sukellan ja ponnistan,
pään nostan valohon:
Oi ilon ihme! Ihanan
näen itse auringon.
Siis kukkalehdet auki luon:
— Sun säteilysi tulta juon.
Mut tunnen, alle syvänteen
mua juuret kiinnittää:
Syvälle äidin sydämeen
ne ainiaaksi jää.
— Maan, pimennon ma lapsi oon.
Miks' ikävöinkään aurinkoon?
TÄHDET, TE KORKEAT, KIRKKAAT.
— Tähdet, te korkeat, kirkkaat,
katsotte puoleeni illoin.
Äärettömyyden rannat
liitätte yhteen silloin.
Helmassa eetterimeren
maailmat helminä hohtaa,
ylhäällä, alhaalla aatos
tähtiä uusia kohtaa.
Ei ole mittaa, määrää,
loppua löydy ei laisin:
äärettömyyden päähän
iäti pyrkiä saisin —
— Maa, minun tähteni tämä,
on vain mitätön muru!
Siksikö rintaa täällä
painaa paatinen suru?
Miksi tään tähteni nurjan
vangiksi olen ma luotu?
Miksi ei tähdestä tähteen
sieluni siirtyä suotu?
— Tähdet, te korkeat, illoin
ivaten ilkutte mulle:
— Ihminen, iloton maasi
liiankin suuri on sulle —!
INFERNO.
— Taas tulet, yö,
taas tulet, piinan hetki!
Te, unet julmat, unet kauhun,
kammoan teitä!
Kiivaasti liian sydämeni lyö —
Ah, liian näännyttävä,
tuskainen on elon turha retki.
Mua, säikkyväistä, kaartaa lauma
pimeyden ilkkuvia perkeleitä.
— Te, hornanhenget, kylliksenne saatte!
Siis alkakaa, —
oon uhrinne, sen tiedän!
Tuot' inhoittavaa
käärmeparitusta siedän, —
siis limaisaa
vain leikkiänne jatkakaatte!
En itselleni armahdusta myönnä,
pois saastan viittaa harteiltain en työnnä.
— Te, pirut, hirviöt,
te henget helvetin,
jo liiton lujan kanssanne oon lyönyt!
Jo ammoin autuuteni menetin,
esikoisoikeuteni pantannut oon, myönyt
ah! liian suureen sääliin eläväin:
siks' ikuiseksi
seuraksenne jäin — — —
— Kai joskus, luoja,
joudat katsomaan,
me kuinka toivotonna kamppailemme?
Oi, näe: riemuja
sun laumas autuaan
vain kartuttaa tää tuli tuskiemme.
On ylpeytemme:
ilo taivaisiin
tuskalla tuomittujen ostettiin.
VAIN YKSI KIELI LAKKAAMATTA SOI.
On syksy, lehdettömät lehdon puut,
jo kalvennut on kesän kaunein muisto.
On sielussani laanneet soinnut muut,
on lauluton se niinkuin syksyn puisto.
Vain yksi kieli lakkaamatta soi
ja kertoo yksinäistä ikävääni:
Et ennen, sielu, tyytyä sa voi,
kuin lepoon kallistaa saan raskaan pääni.
Myös paljas, paleltunut rinta maan
kuin runneltuna kammoo rumuuttaan
ja pyytää päästä alle hangen lauhan.
Miks sain ma kaipuun sammumattoman,
tään palon, sydäntäni polttavan?
— En vaipua voi yöhön valherauhan.
KEHÄÄ UMPINAISTA KIERTÄÄ AATOS.
Kehää umpinaista kiertää aatos
niinkuin kiinnisaatu kotka häkissään,
missä joka rautaan siipi lyö.
Kivipaita painaa rinnan yllä,
sydän kituu vuoren kahmalossa.
Inha maailma tää, iljettävä,
täynnä piruja on, kääpiöitä.
Nouse, vihan, raivon tuulispää!
Tuhon vesitulva, vyöry, paisu!
Tulivuori, syydä tuhkaa, tulta!
Meri, pilviin kuohu, jälki puhdas jätä!
Hävitköön tää maa, nää asuinpesät,
täynnä himoa ja saastaa, syöpäläistä!
Pirunkeksintönsä horna periköön,
rahamyllyt, orjain pyörittämät,
tornit, kirkot, pilvenpiirtäjät
vedenpaisumuksen pauhuun hukkukoot — — —
Shiva! Shiva, julmin jumalista!
Iske meihin tuhos taivahista!
ELÄMÄN PELLOSSA.
Oi, elämän valtias hyvä,
sinä, kylväjä ylhäisin,
olen peltosi siemenjyvä,
jonka istutit multihin.
Jätit kanssani siementä monta
tänne toukoosi itämään,
tokko toista näin mahdotonta,
— moni kantaa jo tähkäpään.
Sain yhden vain valjun idun,
joka yritti päivään päin,
vaan itse juuretta kidun,
näen painajaisnäkyjäin.
Oli aikomus totinen mulla
unihaaveeni täyttää töin,
elonleiväksi puhtaaksi tulla,
suven suuren kun heilimöin — — —
— Tule, kuoleman toukka, tule,
jyvä kelvoton korjaa pois!
Elon virrat siinä ei kule,
ei tähkää se tehdä vois, .
MIELETÖN.
Mieletön mun sydämeni miksi
liian, liian kiihkeästi lyö?
Yksinäisen pääni ympärillä
henkii, värähtelee vieras yö.
Korvaa vihloo kadun hoilotus,
rintaa polttaa kuuma kaipaus.
Miksi, sydän, olet jännitetty
villiin viritykseen korkeimpaan?
Aavistanko, että vihdoin, vihdoin
ikäväni ihmeen nähdä saan?
— Hullu piinaa suotta huumaa sua;
muut' et saavuta kuin sallittua.
Vasten kasvojani miksi löivät
julmat, kateelliset jumalat?
Hermes-Afroditeen ihanuutta
liiaks', sydämeni, kumarrat.
Venus yllättää sun kostollaan:
okakruunun otsalleni saan.
— Voi! te, jumalat, te ette tunne
täyttä kaipausta kauneuden.
Armoitetut veriinsä vain saivat
hulluuden sen oudon, suloisen:
_Täydellistä_ pyytää, tavoittaa;
janon ikuisen tään siitä saa.
KATUMUKSENTEKIJÄ.
Kammioni pimeyteen
olen katuvaisena paennut,
taakseni salvat tarkalleen
olen ovien lukinnut.
— Maailma ulkoinen,
sinusta eroon pääsin,
luotani harhasi lukuiset
armotta hääsin.
— Joku jumala jossain!
Sinulle haastan,
vaatteeni kurjat
ruumiini yltä raastan,
tunnen syvällä rinnassa
sydämenlyönnit hurjat.
Pyhimyslampun
himmeän valossa
käteni kurttuiset, vanhat näen,
syntiä tehneet julki ja salassa.
Ne jäykästi ristiin
nyt rinnalle nostan.
Näen pöhöisen, poimuissa
roikkuvan mahan,
sääret kelmeät, laihtuneet,
monilla retkillä harhailleet
teossa hyvän ja pahan.
— Paljaana synnyin maailmaan,
yhtä paljaana, alastomana
tiliä turhaa laatimaan
käyn yönä rauhaisana
sinulle — olematon jumala —
— Miserere — — — Miserere — — —
ONNENI SAARI
ONNENI SAARI.
Unteni mailla
onneni saari on oma.
Saaressa siellä
honkainen huone on soma.
Sielläpä armas
astuvi aamusta iltaan,
vastaani rientää,
kun lasken laivani siltaan.
Yhdessä illoin
istumme rannalla rinnan.
Painuva päivä
kultaa ulapan pinnan.
Joikuva joutsen
aalloissa ystävän kohtaa,
sinessä siivet
hopeanvalkoiset hohtaa.
Yllämme taivas
ääretön, hiljainen, hyvä,
ympäri meidän
meri on rannaton, syvä.
Yö yli luonnon
hämärän huntunsa heittää.
— Ystävä, meidät
yö sama siunaten peittää.
METSÄTIELLÄ.
Poljen metsän polkua nopsasti,
menen kohti armastani.
Mikä nauru on mulla rinnassa,
mikä laulu on huulillani?
Hihhei, tuolla portilla Tapiolan
punapusero välkkää ja vilkkaa,
hame hauskasti tuulessa hulmuten,
lyö vasten paljasta nilkkaa.
Hollaa! Holihuu! minä huhuilen,
niin että hongikko kaikaa.
Voi ihmettä! Metsä käy laulamaan
kuin kuorossa yhtäaikaa.
Sitä ääntä ja laulua, riemua
nyt riittää pilviin asti,
minä tyttöni sieppaan sylihin
niin rajusti — rakkahasti.
LASKEVA PÄIVÄ.
Kirkkaan selvät on sillat veen,
siintävän autereen
alla unteni kallis maa
kiehtoen kangastaa.
Mulla jos vihurin orhit ois,
karkaisin kauas pois,
— Ilmojen lokki, siipiäs, oi,
etkö sa lainata voi?
Piiriin illan pilvien näin
nousisin pyörryttäväin,
sieltä läntisen päivän luo
alkais lentoni tuo.
Ystävän siellä vuottavan nään,
sinne ma luokseen jään.
— Rakkaani, siellä sun rinnallas,
ah, olen autuas — — —
Sinne en koskaan pääse, en!
Kaihoni kuumeisen,
voi, minä vankina kylmän maan
salata rintaani saan.
JULMA AMPUJA.
Armas, rakastan sua, tumma-kulma,
jonka alta silmäs leimahtaa,
nuoles sydämeeni sinkoaa:
sairaaks' saat mun, ampuja oi julma!
Huules, täyteläiset, humalaa on mulle,
jolla juovutat mun tainnoksiin,
valat tulta suoniin, polttaviin;
armoa et anna voitetulle.
Syöksymme näin hurjaan syleilyyn,
hukumme kuin yöhön alkusyyn,
— kunnes lyö taas heräämisen hetki.
Tuntohon kuin synnin tunto jää.
— Aamu ikkunasta hämärtää,
alkaa jälleen päivän arkiretki.
YÖHÖN MYÖHÄÄN VUOTEELLANI.
Yöhön myöhään vuoteellani
valvon, vuotan ystävää.
Liian nuorta lintustani
elon virvat viehättää.
— Orja leikin, turhan lelun,
ansoihin käyt imartelun.
— Naura! Nauti pohjaan asti
maljan myrkky humalaa!
Huulensa ken siihen kasti,
tyhjentää sen tyystin saa,
kunnes rintaan käärme salaa
hiipii, polttaa sydänalaa.
— Silloin, silloin muistat varmaan
vuottelevaa ystävääs.
Vasten sydäntäni armaan
piiloittaa saan sairaan pääs,
onnellisna oikoo käsi
runneltuja siipiäsi.
SUN PÄÄSI ALLA.
— Sun pääsi alla on käteni,
sen tuoksun, lämmön tunnen.
Nuo verenkirkkaat huulesi
niin vangitsee mun oudosti.
Oi, niiltä nautin polttavaa
ens' kerran tätä hekkumaa
ja juovun, juovun, juovun!
— On ovet kaikki lukossa,
tää vuode uskollinen.
Ma hukun joka jäsenees,
ma kasvan kiinni ruumiisees,
minussa joka atomi
jo ilmiliekkiin leimahti:
tuhoova olen tulilies,
ma huima, hullu mies.
— Oi, rakkaani! Oi, rakkaani!
niin mull' on sinuun jano!
Mut saavutanko, — oi mulle sano,
myös — sielusi?
O, BEATA SOLITUDO.
Sieluni surullista ikävää
syyssade, lakkaamaton, säestää,
matala taivas makaa pääni päällä.
Suurkaupungissa kuljen harhaillen,
kasvoihin tuijottelen vierasten:
ah, ainoaa ei ystävää oo täällä.
Mun kaltaistani monta kulkijaa
Kai sama, outo kaipaus ahdistaa — — —
— O, beata solitudo, noin
mulle korvaan kuiskaa mykkä yö.
Onnen purteen astua siis voin,
unelmaini herkin hetki lyö:
Tuolla saapuvat jo noutajat,
valmiit airoissa on soutajat.
— Virka, armas, minne matkataan?
— Maahan kauneimpahan saatan sun.
— Siellä suruuniko lääkkeen saan?
— Tyydytyksen täyden, kaivatun:
Siellä yhtyväthän taivas, maa,
Muut' ei murhetta kuin — rakastaa.
ERI SUUNTIIN.
Lakeus alla on taivaan taajan,
alaston, viluinen piilipuu
kituu keskellä virran laajan,
joka nyt haleten haaraantuu.
Erossa kuljimme kumpaakin rantaa,
seurasin sua, sinä seurasit mua.
Kättä ei voinut kumpikaan antaa,
tullut ei siltaa toivottua.
Vasempaan sinä, oikeaan minä,
painumme ääneti uomaan omaan.
Yhäti outoina, etäisinä
vierimme loppuumme lohduttomaan.
Tuijotan taakseni piilipuuta,
synkkänä seisoo se taivasta vasten.
Ei ole tähteä, ei ole kuuta
soihtuna hämärän lasten.
IHMINEN — PETO.
Sua katsoa niin on hyvä,
sinä puhdas ja hiljainen.
Valon taivaista ilmestyvä
olet rauha jok' iltainen.
Minut hymylläs hyväksi lumoat,
minun onneni ehjäksi rakastat.
En toivo, en mitään muista,
kun istun sun rinnallas.
Tulin taistoista voitetuista,
— peto pelokas, raatelias.
Sinut hukutin sieluni hurjuuteen:
minut loihdit ihmiseks' uudelleen.
Olet yössäni valvova valo!
— Taas aamu kun kavahtaa,
mun verteni kiihtyy palo,
peto pystyyn taas kavahtaa — — —
Kuka voittaja on tään taiston:
Onko ihminen, vai peto vaiston?
Voi, valkea vartija, miksi
olet öitteni määränpää?
— Olen omiaan kulkuriksi,
joka yöksikin korpeen jää:
siellä soraista poljen santaa,
meren kuolleen kolkkoa rantaa.
KEVÄISTÄ LENTOA
VANGITTU JOUTSEN.
Voi, tekolammen joutsenparkaa, mua,
oon tuomittu ma tähän mutaveteen!
En lentoon siipeä saa leikattua,
on rautaverkot lyöty tieni eteen.
Huviksi huolettomain kulkurein
oon joutavoinut täällä kaiken kesän.
Ma kahlekumppalini kanssa tein
vierasten nähden kurjan lemmenpesän.
On selvä pääni päällä ilman tie,
soi siellä muuttolintuin lähtöääni:
syysviimoista pois heidät vaisto vie;
— ma värjötellen siipeen kätken pääni.
Lyön siivilläni turhaan, onneton,
oi! miltei pakahtua sydän on,
ohitse villit joutsenet kun soutaa.
— Vartija minut vankikoppiin noutaa.
KEVÄISTÄ LENTOA.
Terve! Terve, tää
kevät, kruunupää!
Aallot kohisee,
tuulet tohisee,
kiurut, pääskyt palaa.
Tää on ihanaa!
Aatos siivet saa,
kauas, kauas halaa.
— Lentokoneeseen!
Ensi retken teen,
linnunsiivin liikun.
Väljät tuulten tiet — — —
— Minne, kotka, viet?
Harteillas ma kiikun
puhki pilvien
ilmanmerehen — — —
— Aurinko on tuo!
— Lennänkö sen luo?
— Vaiko Venukselle?
Ei! Mua vanha maa
luokseen houkuttaa
kotitanterelle.
Sinne leijailen
syliin keväimen — — —
MAA KAUNIS ALLANI KUKOISTAA.
Maa kaunis allani kukoistaa,
mun päälläni aurinko palaa.
— Oi, Herra, sua henkeni janoaa,
Sua sieluni hartaasti halaa,
kun ihmeesi ihanat nään.
— Oi, pilvet ja tuuli ja matonen maan
Sun viestiäs viisasta kantaa.
Kun pääskynen ruokkii poikasiaan,
kun aalto lyö kalliorantaa,
— näen, Elämä, sydämees.
— Oi, Kaikkein Korkein, mun osani on
myös viejä Sun viestis olla.
Vaikk' olen vain kulkuri arvoton
Sun linnasi kartanolla,
ma koroitan ääneni heikon.
ANARKISTI.
Anarkisti,
kas, kuinka vilpitön idealisti!
Vääryyttä, valhetta,
sortoa vihaa,
kärsi ei kahletta:
ampuu, tappaa, jos tarvitaan,
— armotta ilmaan vaan!
— Säälikö syntistä lihaa?
Enää ei veitsillä,
miekkojen terillä,
pommeilla, peitsillä,
uhrien verillä — — —
Onni saapuu vain hiljaisella
rakkaudella.
— Veljeni, miksi niin hoppu?
Vielä ei maailmanloppu.
ISOÄITI.
Siinä istut sukkapuikkoinesi,
katsees kaunis uppoo hämärään.
Tuolla kartanoissa muistojesi
kuvat herkät karkaa leikkimään:
raisut ratsut kiitää kilparataa,
kukkaisihme pääsi ylle sataa.
Finalissaan elos symfonia
seestyi kuulakkaaseen koraaliin:
teema tuttu, harras harmonia
sulle soi jo lapsuusunelmiin,
pauhas pasuunoilla fortessansa,
repi, riemastutti kiihkollansa.
Niinkuin kirkastettu yli aineen
seuraat nousua tuon sävellaineen
sinisiipi rauhan temppeliin.
Vuodet uurtaneet on otsan vakoon,
syksy kauneuden löi liljat lakoon;
nuoruus säilyi silmiin kirkkaisiin.
Siinä istut illan varjot ylläs.
Vielä, vanhus, hurmaat hymyilylläs,
osaat olennollas valloittaa.
Sukkapuikot soutaa selkeästi,
lankaa kerällä on riittävästi,
jotta lapsenlapsenlapsi sukat saa.
KAUAS, KORKEALLE.
Varjoako vain on menneisyys,
tulevaisen peittää pelkkä sumu?
Karkaa käsistämme nykyisyys,
soi vain korviimme sen kiire humu.
Näyttelijä, mitä työstää jää,
unhon mereen uppoaa niin varhain.
Kauneinkin sun haavees häviää,
hautaan hukkuu pyrkimykses parhain.
— Taide sukua ei sumun, maan,
työs ei, taiteilija, turhaa unta!
Sadon siitä korjaa aikanaan
elon aittaan hengen valtakunta.
Annettu on itse iäisyys
tehdä kylvöämme maailmalle.
Valoon, onneen halaa ihmisyys,
kaiho meiss' on kauas, korkealle — — —
KUVANVEISTÄJÄ.
Oot, taiteilija, luoja kauneuden,
jumalten joukkoon kuulut oikeudella.
Maan tomua on ainees savinen,
vaan elon saa se kätes kääntehellä;
sun haavees kivessä kuin hengittää,
ihmeenä jälkimaailmalle jää.
Mit' Ainos allapäin tuo aattelee,
oi, mitkä tunteet kätkee kivirinta?
Marmori tuo sen liikkeet vangitsee,
niin viileä on patsaan kidepinta.
— Mut on kuin olennossaan pyyntö ois:
»Oi, jospa ihmisenä elää vois!»
Tuo, puhdas varreltaan kuin vaahto veen,
jos verten kierron suonihinsa saisi,
irstaiden katseet iskis ihmeeseen
ja myrkkyilmallaan sen saastuttaisi.
Kauneuden asunnoks' ei kelpaa maa;
vain taide ihanteita heijastaa.
— Jumalten maljasta sa juoda sait,
oi, taideniekka, siitä kaipauksesi.
Sa syntysanat Hadeksesta hait,
kai kerran toteutuu sun haavehesi.
Todistaa uskoasi taidetyöt.
Kas, taltoin tulikipunoita lyöt.
SUN KANSSAS, YSTÄVÄNI.
Sun kanssas, ystäväni, yhteisesti
kauneimmat sadut nuoruuteni näin.
En tiedä, kauanko nuo unet kesti,
mun vangitsivat niin ne viehättäin.
Sun kanssas riemun, murheen leivän jaoin,
niin riehakkaasti sydän silloin löi,
avaimet taikalinnaan kanssas taoin,
ihmeiden meret meitä ympäröi.
Viritti yhteen rinnat suvi-ilta,
kun rauhan suloisen soi päiväntyö.
Kauneudenjanon saimme jumalilta,
niin kiihkeän toi kaipuun tähtiyö.
— Oi, nuoruutemme kruunupäinen kevät,
sun öittes valkeudessa valvottiin!
Ah, liian joutuin syysyöt lähenevät,
luo talvi luntaan kukkiin kuihtuviin!
Jos jälkees jään, sun luomes umpeen suljen
ja muiston raunioilla unelmoin,
maanpaossani hiljaisena kuljen,
ma kunnes vuorostani muuttaa voin.
— Syvälle painan vasten sydäntäni
sun yksinäisen soihtus, ystävyys:
näin sulta saan ma viime lämpimäni,
kun viimallaan mun jäätää kuolon syys.
SUVI
SUVI.
Suvi, suvi, suuri suvi
parhaillaan on päällä.
Huvi, huvi, hurja huvi
juosta poutasäällä
alas uimarantaan.
Koko perhe taitaa
ilman paitaa,
riekaletta,
pienintäkään siekaletta
hautautua santaan.
Häpeemättä
kukin vääntää kättä,
kääntää selkää, vatsaa, jalkaa
kunnes polttaa
liiaks' alkaa
ahjo auringon.
Hurii! suoraan aaltohon.
Ui, ui, ui!
Ai, ai, ai!
— Paikat kastui kai —
Hahahaa!
Loiskis! Roiskis!
Paras suoraan sukeltaa —
Syvemmälle,
seljemmälle —
tuonne paaden nyppylälle
metriä on sata:
kiivas kilparata.
Suvi, suvi, suuri suvi
parhaillaan on päällä.
Huvi, huvi, hurja huvi
uiskennella täällä — — —
KUKKA RUKKA,
Kukka rukka
kukkulalla
katsoo ylös aurinkoon,
mesikannut
kukkuralla
säästi sydänkammioon.
Siihen lentää
mettiäinen,
herkkusuu tuo suuripäinen.
Säälimättä,
säästämättä
pyrkii peto pyhimpään.
Uhriansa
päästämättä
rosvo vast' on mielissään,
kun on, juutas,
juovuspäissään,
mässää niinkuin hurja häissään.
KURKISTAJA.
Vainion
laidass' on
pärekatto talo.
Sieltä näin
syksyöin
vilkkaa myöhä valo
Kumarrellen,
kurkistellen
alle ikkunan
harppaan matalan.
Mitä nään:
sängyssään
kontillaan on akka.
Viimeisen
hiilloksen
huokuu tiilitakka.
Katsos saitaa!
Ilman paitaa
kykkii villi noita,
tappaa lutikoita.
Pöydältään
vierestään
joskus jotain haukkaa,
tirkistää,
irvistää,
päälle ryypyn naukkaa,
päätä raapii,
rintaa kaapii,
haukotellen: haaa!
tuikun sammuttaa.
KELLOKÄKI.
Kuule, kuule: seinäkello
kuinka käy ja kukkuu!
Aivan niinkuin metsän käki,
yölläkin, kun talonväki
nukkuu,
kellokäki
kukkuu, kukkuu, kukkuu!
Kiire, kiire kaikkialla!
Voi, voi! Hetket juoksemalla
ajan mereen hukkuu — — —
Tarttunut on kiire vereen,
hetket uppoo ajan mereen — — —
kellokäki
kukkuu, kukkuu, kukkuu!
Kellot suuret, pienet soivat,
laivat, junat, autotorvet
kuni hullut huutaa voivat
vihloen jo puhki korvat,
kaikki villit
höyrypillit
soivat, soivat, soivat — — —
Lempo, kuka
ihmiskunnan vitsaukseksi
kiireen hurjan keksi?
Niinkuin muka
hyvinkin ois hyöty tuosta!
— Mitä, houkka, sillä voitat,
että kiirehtiä koitat,
juosta, juosta, juosta?
Jokainen myös meistä kerran
iäisyyteen hukkuu — — —
— Malta, malta hiukan verran,
turha tuo on vauhti kiivas!
Miks' et ole viisas?
Mukaudu vain elon mahtiin,
taivu siihen tahtiin.
— Kuule, kuule, kellokäki
Kukkuu, kukkuu, kukkuu — — —
ISTUN RATTAILLA JUOPON RENTUN.
Istun rattailla juopon rentun,
valjaissa vaivainen koni.
Eessä on pitkä ja taloton taival,
kiihtynyt hermostoni.
Veljeni huokuu viinaa ja likaa,
miehessä monta lie vikaa.
Täytyy sietää mun siivotonta,
vaikkakin luonto on vastaan.
Kaveri outo kirkuu ja kerskaa
kaupasta parhaimmastaan.
Suussa on kuolainen sikarin sätkä:
mikä lie hirveä jätkä.
Poikanen ohjissa, miehenalku,
ruoskii ruunaansa selkään.
Korvessa hongikko kahden on puolen,
ihmekö, hiukan jos pelkään?
Jos olen matkassa rosvon pahan,
vieköön viimeisen rahan!
Pullo on taskussa toverin roiman,
ryyppää naukun ja kaksi.
— Ruuna hoi! laukkaa, mies tämä naukkaa
hullua hurjemmaksi.
— Voi sua nättiä herraslasta,
kurkkuas hienoa kasta!
Puolessa pullo, puolessa matka,
kumppali pyörällä päästä.
— Ryppäänkö rattailta hullun raivon,
enää ei henkeä säästä?
Mitä? — Hän äkkiä vaikenee,
itkee, itkee ja siunailee.
Yhdestä pullosta ystävinä
ryyppäämme viimeisen tilkan.
— Piruko piittais, perillä vaikka
joudumme aiheeksi pilkan?
Kaksi on matkalla hullua miestä,
tietoa tuskin on tiestä.
ITSERAKAS.
Rakasta muit' en
niinkuin itseäin.
On itserakkaus
syvin sisässäin.
Ma alttareita
sille pystytin
ja uhrit parhaat
niillä uhrasin.
— Oon hourupäinen!
varmaan arvioit.
Mut yhtäläinen
itse olla voit.
— Jos intoon sytyt
eestä ihanteen,
ma luulen: lankeet
itsepetokseen.
— Oi, tunne itses
oppi vanha on:
Tie itses kautta
kulkee valohon.
JOKAINEN MEISTÄ.
Jokainen meistä lyödään ristinpuuhun,
etikkaa, sappea vain työnnetähän suuhun
ja pilkan piilut rintaan isketään
ja ivan vasamilla viskellään.
Kun riiput ristinpuussa verissäsi,
kun naulain piikit pistää käsiäsi,
voi tuskanhuuto nousta rinnastaa,
— mut kukaan kuuntele ei huutoas.
ETSIJÄ
ETSIJÄ.
Elon korpeen etsijä matkallaan
pois pyörteestä maailman astuu.
Hän Herraa huutaa tuskassaan,
hänen silmänsä kyynelin kastuu:
Yö kauhujen yllättää,
ei valon hän pilkettä nää,
ei tuiki tähtönen ainoa täällä,
hän kirottu lie maan päällä.
— Mitä etsin? Alkua olemuksen,
elon tärkeintä arvoitusta.
Minä tahdon tuntea totuuden,
sitä vaadin — yö sysimusta!
Oi, kaihoa polttavaa!
Ken janoni sammuttaa?
Niin, ken minä olen — ja mistä ja mihin
näin harhailen eksyksihin?
— Ah, turhaa, turhaa kaikki on vain,
tää maa mitä päällään kantaa.
Sua, Jumala, paastoten palvoin, hain,
siis etkö voi vastausta antaa?
Ellet — niin parasta ois
mun tyhjiin raueta pois!
Sua silloin, ihminen, sääli on vasta:
Oi, kurjaa ihmisen lasta!
— Epätoivo on julmempi kuolemaa,
yön katse mun vereni hyytää — — —
Oi, Luoja, on aika Sun armahtaa,
verikyynelin poikasi pyytää:
Saat — antaja elämän —
mun henkeni mitättömän;
mut henkeni hinnalla pyyntöni täytä:
Oi, kasvosi minulle näytä!
Mikä valkeus etsijän ympäröi,
yö auringonnousulta näyttää?
Sydän tyyntyy, joka niin rajusti löi:
Pyhä, Suuri, Sanaton sielunsa täyttää.
»Olet poikani rakkakin!»
soi kuiskaus salaisin.
»Oi, nouse, valaise veljies yötä,
käy, suorita rakkaustyötä!»
Hän nöyränä nousee, kulkee pois,
on saanut hän tehtävän jalon.
Ja on kuin sielunsa harput sois,
käy eellään leimaus valon — — —
Oman kansansa eksyneen
hän johtavi valkeuteen.
— Ole siunattu, etsijä! Kansasi kerran
sinut huomaa mieheksi Herran.
MAHATMA GANDHI.
— Gandhi, Intian tumma mies,
sielusi suuri on, jalo!
Maatasi painaa vieraan ies,
sorretun kansasi luo käy ties,
mahatma, Aasian valo.
— Viidakon viisaus voittamaton
kauttasi haastaa yöstä:
— Voittaja vihan vain rakkaus on.
Oommehan lapsia auringon;
yöhön ei meitä saa syöstä.
— Mutta et, vieras valkoinen,
ymmärrä Intian mieltä.
Valtikan toit sinä hurmeisen,
hiellä, verellä hindujen
aarteesi anastat sieltä.
— Heiltä veit helmet, viljain ja maan,
maksuksi myrkkyä juotat.
Tehtaasi jauhavat turmiotaan,
kurjuutta peittelet rihkamillaan,
mammonaan, miekkaan luotat.
— Nää, miten poikamme haltioissaan
luopuvat aseistansa!
Brahma, Vishnu huulillaan
syöksyvät peitsiäs uhmaamaan
kauniina kuolossansa.
* * *
Kaksi on valtaa vastakkain,
— kumpiko kruunaama voiton?
Toisella paino on kanuunain,
heikompi vahva on hengessä vain,
uskossa huomisen koiton.
— Gandhi, Intian ihana mies,
heimosi nostaja jalo!
Vankilan koppiin kulki sun ties.
— Virka, oi, viisas murheen mies:
Milloin voittavi valo?
ISÄ MEIDÄN.
Oi Isä meidän, Isä taivahissa,
Sun nimes pyhä, pyhä olkohon!
Maan päällä, syvyyksissä, korkeuksissa
Sun tahtos yksin tapahtuva on.
Suo sieluillemme virvoittava manna
ja tahrat tuntojemme pyyhi pois.
Oi Isä, syntimme sa anteeks' anna
kuin mekin veljelle, mi velkaa ois.
Oi Isä, lankeemasta meidät estä,
meit' ahdingoissa auta voittamaan.
Ei liikaa koetusta lapses kestä;
pahasta päästä meidät aikanaan.
Oi, itse oomme haihtuvaista unta,
me turvaudumme Sinuun, totuuteen.
On kunnia ja voima, valtakunta
vain Sinun yksin iankaikkiseen.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RISTIMIEKKA ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
