The Project Gutenberg eBook of Palkankoroitus
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Palkankoroitus
1-näytöksinen pila
Author: Jalmari Finne
Release date: September 12, 2025 [eBook #76862]
Language: Finnish
Original publication: Helsinki: Lilius & Hertzberg Oy, 1910
Credits: Tuula Temonen and Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PALKANKOROITUS ***
language: Finnish
PALKANKOROITUS
1-näytöksinen pila
Kirj.
JALMARI FINNE
Helsingissä,
Lilius & Hertzberg Osakeyhtiö,
1910.
HENKILÖT:
ANTTI, kansakoulunopettaja.
JAAKKO, kanttori.
JUHANNA, palvelijatar.
Antin asuinhuone kansakoulutalossa. Vasemmalla ikkuna. Oikealla ovi
kouluhuoneesen. Taustalla oikealla ovi eteiseen, vasemmalla keittiöön.
Antti (istuu kiikkutuolissa sanomalehteä lueskellen. Hän vilkaisee
tuon tuostakin ikkunaan päin. Hän on lihavanpuoleinen, noin 45 vuotias
vanhapoika, pää hiukan kalju, tukka ohimoilta harmahtava, viikset
alaspäin riippuvat. Hän puhuu harvaan ja varmasti kuten olisi aina
opettamassa. Hän käy hiukan keinuttaen keskiruumistaan. — Luettuaan
hetkisen hän nousee äkkiä, menee eteisen ovelle ja seisoo siinä
odottamassa. Eteiseen tulee Jaakko, neljänkymmenen vuotias mies. Hän on
laihanpuoleinen, vilkasliikkeinen, hyvin puhelias. Hänen takanaan näkyy
Juhanna, tanakka kansannainen).
ANTTI. Jaha, siinä sinä olet?
JAAKKO. Aivan ilmielävänä ja koreana ja hyvällä humoorilla, kuten
tavallisesti.
ANTTI. Astu sisään, astu sisään. — Juhanna menisi keittämään kahvia.
JUHANNA (eteisessä). No, kun kanttori tulee, niin tietysti minä parasta
keitän. (Menee eteisestä kyökkiin).
JAAKKO. No, mitäs veljelle on tapahtunut, kun minua tänne haetti.
ANTTI. Olisihan hiukan keskusteltavaa ja tuumittavaa. Istutaan nyt
ensin. Istu tuonne sohvaan. (Äänettömyys).
JAAKKO. Nyt on kuuma ilma.
ANTTI. Kuuma on.
JAAKKO. Oikein palava.
ANTTI. Oikein palava. (Äänettömyys).
JAAKKO. Ja se asia? Mikä se on?
ANTTI. Istutaan nyt ensin, kyllähän siitä vielä ehditään puhua. Eihän
sinulla näin arkipäivänä ole kiirettä.
JAAKKO. Ei ole. Eikä sinullakaan, koska on kesä.
ANTTI. Koska on kesä. — Ja niin kaunis kesä.
JAAKKO. On niin kaunis, että tulee oikein runolliselle tuulelle.
Varsinkin illalla. Silloin kaipaa.
ANTTI. Niinhän sitä kaipaa.
JAAKKO. Ja tulee ajatelleeksi yhtä ja toista.
ANTTI. Niin, varsinkin yhtä.
JAAKKO. Hm. Niin, että olisi pitänyt mennä naimisiin.
ANTTI. Jaa — ah! Sitä siis sinäkin?
JAAKKO. Niin, noin vain ohimennen.
ANTTI. Minulla se ei ole ohimennen, se on jo pyörinyt jonkun aikaa.
Onhan avioliitto sentään se suuri ja pyhä asia, jota kaikkien on
edistettävä.
JAAKKO. Edistettävähän sitä olisi.
ANTTI. Ehdottomasti.
JAAKKO. Jollei se tulisi niin kalliiksi.
ANTTI. Kallistahan se meille kansakoulunopettajille oli ennen, mutta
nyt on sen asian laita hiukan toisin.
JAAKKO. Kuinka niin?
ANTTI. Nythän naineella kansakoulunopettajalle on 500 markkaa enemmän
palkkaa.
JAAKKO. Niinhän se on.
ANTTI. Ja silloin minä olen ajatellut vähän niinkuin täyttää
kansalaisvelvollisuuteni ja mennä naimisiin.
JAAKKO. Siihen kutsuu ihmistä veren ääni.
ANTTI. Ja tuo summa.
JAAKKO. Ja tuo summa.
ANTTI. Ja se summa. Viisisataa markkaa opettajan palkkaan on suuri lisä.
JAAKKO. Tuntuva lisä.
ANTTI. Ja paitsi sitä rahallista etua, niin onhan avioliitosta aina
jotain iloakin.
JAAKKO. On kai.
ANTTI. Kun vaan löytää sopivan vaimon.
JAAKKO. Joko sinä olet katsellut ketään.
ANTTI. Olenhan minä ajatellut tuota Juhannaa.
JAAKKO. Vai Juhannaa?
ANTTI. Onhan Juhanna pulska nainen. On kyllä. Ja sitten hän on ollut
talossa niin kauvan, että tuntee kaikki asiat ja olot. Ja ruokaa hän
osaa keittää. Ja millaista ruokaa! Ennen hänen tuloaan minä olin laiha
kuin silakka, mutta nyt olen oikein pulska. Ja kun hän on vaimoni, ei
mitään suurta muutosta tapahdu. Tulee vain säästöä sen kautta. Ensin
tuo 500 markkaa, ja sitten ei tarvitse palkkaa suorittaa hänelle.
Kymmenen markkaa kuukaudessa on iso summa. Sehän on vuodessa 120
markkaa.
JAAKKO. Onhan se siltä kannalta hyvä asia, mutta millainen hänellä on
luonnon laatu?
ANTTI. No, se on aivan erinomainen. Hän on niin lempeä ja hyvä. Ja
komea hän on katseitakin. Sellainen tukeva ruumis, näkee, että on se
terve.
JAAKKO. Joko sinä olet hänelle puhunut?
ANTTI. Enhän minä vielä. Minä tahdoin ensin neuvotella jonkun kanssa.
Siksi minä sinua lähetin hakemaan.
JAAKKO. Jos mielesi tekee naimisiin, niin mene, herran tähden.
ANTTI. Eihän se naiminen niin kovasti houkuttele, mutta kun sen kautta
saa huolettomamman elämän, niin olen sitä ajatellut. Se naiminen on
itsessään vaarallinen asia, voi niin helposti valita väärin. Mutta
kun Juhanna on jo viisi vuotta ollut täällä ja me olemme tottuneet jo
toisiimme, niin voisihan sitä yrittää.
JAAKKO. Hm! Jollei passaa, niin ei passaa. Helpostihan sitä voi sitten
erota.
ANTTI. Samaa minäkin olen ajatellut. (Äänettömyys). Koska sinäkin olet
sitä mieltä, niin parasta kai olisi panna asia alulle. Olisi hyvä
viettää häät ennen lukukauden alkua. Silloin syksyllä on aina niin
kiire.
JAAKKO. Niin, ja sittenhän ehtii viettää hiukan kuherrusaikaakin.
ANTTI. Niin, no. Se nyt on pieni asia. Tuskin tässä paljoa talon
tavoista muuttuu. Pysytään niinkuin ennenkin.
JAAKKO. No, no, vaimo on aina vaimo.
ANTTI. Onhan se, mutta kun on jo näin vanha, kuin minäkin olen, jo 45
vuotias, niin mitä sitä suotta kuhertelisi.
JAAKKO. Ei sitä ihminen tiedä, mitä tekee, kun luvan saa.
ANTTI. Eihän sitä tiedä, tottahan se on, ja heikkohan ihminen on — no,
samahan se on, sittenhän on siihenkin aikaa.
JAAKKO. Sinä tarkoitat siis, että jo tänä päivänä.
ANTTI. Niin, tänä päivänä. Minä en niiden naisten kanssa osaa puhella,
sinä saisit niinkuin panna sen asian alulle.
JAAKKO. Kyllähän sinä itsekin —
ANTTI. Ei, ei, sellaista ei saa tehdä niinkuin lehmän kauppaa. Siinä
pitää olla hiukan runollisuutta, näetkös. Ja sinä sen osaat niin hyvin
tuoda esiin. Minä pelkään sekaantuvani tällaisessa asiassa, kun en ole
tottunut.
JAAKKO. Mikäs tottunut minä sitten olen?
ANTTI. Olet sinä ainakin vieras asiassa, etkä siis hätäänny. Kyllä minä
sen sitten jotenkin sinulle korvaan.
JAAKKO. Ainahan sitä tilaisuuksia tulee.
ANTTI. Ainahan niitä tulee.
JAAKKO. Pääsen kai lastesi kummiksi?
ANTTI. Kummiksi? No, ei niistä lapsista niinkään tiedä. Voihan niitä
tulla — mutta voi olla tulemattakin. Saa nähdä, kuinka nyt passaa.
JAAKKO. Alotetaan sitten toimitus.
ANTTI. Aloitetaan vaan.
JAAKKO (kyökin ovella). Tulisko Juhanna vähän tänne!
JUHANNA (kyökistä). Jokos kahvihammasta pakottaa? Kyllä minä tulen,
juuri olen tulossa.
JAAKKO. Sillä on kaunis ja iloinen ääni.
ANTTI. Äänessä ei ole mitään vikaa. Ja sellainen se on kokonaan, ihan
kokonaan.
JAAKKO. Niin sitä nyt sinäkin sitten onnesi löydät.
ANTTI. Niin, onhan ne 500 markkaa kaunis summa.
JAAKKO. Ja sellainen iloinen vaimo.
ANTTI. Niin, tärkeä asia sekin on. (Äänettömyys).
JAAKKO. Kyllä se nyt jo saisi tulla.
ANTTI. Tulisi, jos tietäisi.
JAAKKO. Nainenhan hänkin on. Tulisi, jos tietäisi.
JUHANNA (hyvin punakka, lihava, pystynokkainen noin 35 vuotias nainen
tulee kantaen kahvitarjotinta). Tässä sitä nyt on herroille.
ANTTI. Pianhan se Juhanna sen kahvin keittikin.
JUHANNA. Kun oli kuumaa vettä, niin hätäkös silloin. Ottakaa nyt!
(Tarjottuaan aikoo mennä).
ANTTI. Jos Juhanna jäisi tänne.
JAAKKO. Me tahtoisimme niinkuin puhella Juhannan kanssa.
JUHANNA. Saattaahan tuota jäädä, vaikka olisihan siellä kyökissä työtä.
Tiskuuta ja —
ANTTI. No, annetaan sen tiskuun nyt olla.
JAAKKO. Eikös Juhannalla itsellään olekaan kahvia?
JUHANNA. Minä juon sitten, jos pannusta riittää.
ANTTI. Juhanna menisi nyt vaan ottamaan itselleenkin.
JUHANNA (Menee kyökkiin).
JAAKKO. Sillä on tanakka käynti.
ANTTI. On sillä, ei sitä juuri tuuli kaada.
JUHANNA (tulee kahvikuppi kädessään, aikoo istua perälle).
ANTTI. Juhanna tulee vaan tänne peremmälle, onhan täällä tilaa.
(Juhanna tulee etualalle oikealle istumaan. Harras kahvinjuonti. Pitkä
vaitiolo).
JAAKKO (kahvin juotua). Joko sitä nyt —?
ANTTI (Hiljaa). Jos jätettäisi sentään koko asia.
JAAKKO. Jätettäisi! No, niinkuin on tahtosi!
ANTTI. Mutta ne viisisataa! Kuule, en minä sentään jätä. Ala nyt!
JAAKKO (nousee, Antti samoin, kohta sen jälkeen Juhanna. Juhlallinen
äänettömyys). Neiti Juhanna, tämä minun ystäväni Antti on pyytänyt
minua edestuomaan teille hänen asiansa.
JUHANNA. Voi, hyvänen aika!
ANTTI. Hän on liikutettu!
JAAKKO. Hän on sellainen vakaa ja hiljainen ihminen —
JUHANNA. Niin on!
JAAKKO. Joka ei paljoa puhu, mutta syvästi tuntee.
JUHANNA. Voi, voi!
JAAKKO. Ja hän on jo kauvan hartaasti toivonut, että se hyvä suhde,
joka teidän välillänne on ollut, tulisi vieläkin paremmaksi.
JUHANNA (huokaa syvään). Ah!
JAAKKO. Hän on huomannut, että ihmisen ei ole hyvä yksinänsä olla, että
hän tarvitsee kotinsa sulostajan, olennon, joka lempeänä enkelinä —
JUHANNA. Voi, voi!
JAAKKO. Lempeänä enkelinä liitelee kodin seinien sisällä kylväen rauhaa
ja rakkautta elämän orjantappuraiselle polulle. Niin, sellainen hän on,
ja sellaisena hän teidät näkee.
JUHANNA. Voi, hyvänen aika!
JAAKKO. Jumala on avioliiton määrännyt. Kauvan on ystäväni Antti tätä
sääntöä vastaan sotinut, mutta nyt on kouluylihallitus myöntänyt 500
markkaa —
JUHANNA. Minä tiedän sen.
JAAKKO. 500 markkaa palkanlisäystä kaikille naineille opettajille.
Yht'äkkiä selvisi Antille hänen pyhä velvollisuutensa elämää kohtaan.
Suurina laineina vyöryivät tunteet hänen rinnassaan, korkealle ne
kohosivat ja olivat hänet aivan tuhota, mutta silloin hän uskalsi tehdä
päätöksensä, uskalsi lausua vapauttavan sanan. Ja se sana oli: Juhanna.
ANTTI. Se on totta, Juhanna! Kun se kouluylihallituksen päätös tuli ja —
JAAKKO. Juhanna! Juhanna! huusi se hänen sielussaan kuten suloinen
sävel, joka sielun lumoo ja hurmaa. Juhanna! hän se on se, joka minulle
on opettava elämän suuren, pyhän salaisuuden. Juhanna! hän on minulle
kuiskaava rakkauden arat lauseet korviini.
JUHANNA. Voi, voi!
JAAKKO. Ja hän rakensi tuota ainoata varten sieluunsa pyhätön, jossa
hän, tuo yksi ainoa, oli ainaisena kuningattarena. Niin on minun
ystäväni Antti ajatellut. Katsokaa, arkana ja ujona hän seisoo odottaen
teidän huuliltanne sitä ihanaa viestiä, joka ilmaisee hänelle uuden
elämän alkaneen. Mitä te vastaatte?
JUHANNA. Voi, voi!
JAAKKO. Mitä te vastaatte? Katsokaa nyt miten hän vavisten odottaa.
JUHANNA. Voi sentään —
ANTTI. Juhanna ei siinä huokaile, vaan vastaa.
JAAKKO. Hänen koko elämänsä on nyt teidän käsissänne.
JUHANNA (niiaten syvään). Kiitoksia!
JAAKKO. Asia on siis selvä. Ystäväni Antti, minä onnittelen sinua!
(Kättelee).
ANTTI. Kiitos!
JAAKKO. Ja teitä, Juhanna.
JUHANNA. Kiitos!
JAAKKO. Ja nyt jätän teidät keskustelemaan onnestanne! (Menee
kouluhuoneesen, oikealla etualalla olevasta ovesta. Äänettömyys. Vähän
ajan kuluttua kuuluu harmoniumilla soitettavan: "Sun haltuus rakas
isäni.")
ANTTI (virren loputtua). Niin se nyt on, Juhanna.
JUHANNA. Vai sellaista se opettaja aikoo?
ANTTI. Kyllä Juhanna nyt saa sanoa minua Antiksi.
JUHANNA. Että se Anttikin vielä vanhoilla päivillään —
ANTTI (hiukan loukkaantunena). Mikä vanha minä olen? Mies paraimmillaan.
JUHANNA. Enhän minä sitä tarkoittanut. Ei Antti nyt suutu. Minä vaan
arvelin, kun Antti niin kauvan on pysynyt naimattomana, niin kuinka
sitä nyt yht'äkkiä sitten —
ANTTI. Kun se palkkakin kohosi sen tähden.
JUHANNA. Niin, onhan se hyvä asia. Naineilla on aina suuremmat menot.
ANTTI. Minä arvelin, että nyt —
JUHANNA. Niin, ne tavallaan kyllä pienenevät, mutta suurenevat myös.
ANTTI (vitkaan). Vai niin!
JUHANNA. Minä olen heti alusta alkaen pitänyt paljon Antista —
ANTTI. Kas, kun en minä huomannut.
JUHANNA. Minä salasin sen aina. Mutta enhän minä muuten niin pienellä
palkalla olisi pysynyt. Kymmenellä markalla kuukaudessa, ja kaupungissa
maksetaan kaksikymmentä tottuneelle keittäjättärelle. Niinhän se on,
mutta kun se rakkaus tuli väliin. Se rakkaus! (Lähestyy Anttia).
ANTTI. Juhanna pysyy vaan sillä puolen huonetta.
JUHANNA. Voi, voi, kuinka se Antti on arka. Eihän sitä nyt, kun
kihloissa ollaan, tarvitse niin kaukana seisoa.
ANTTI. Ei juuri, mutta —
JUHANNA. Ja sen vuoksi. (Lähestyy taas).
ANTTI. Jos Juhanna nyt sentään pysyisi tuolillaan istumassa, että me
saisimme keskustella.
JUHANNA. Kyllähän minä — (Istuu näyttämön oikealle 'puolen).
ANTTI. Hm! — Mitä minä aijoinkaan sanoa?
JUHANNA. Koska me häitä vietämme?
ANTTI. Mitä sitä suotta, viivyttelee. Parasta, kun panemme heti
kuulutuksiin.
JUHANNA. Sitä minäkin. (Äänettömyys).
JUHANNA (Huokaa).
ANTTI (on vaiti).
JUHANNA (huokaa uudelleen).
ANTTI. Mitä se Juhanna nyt?
JUHANNA. Kun ei se Antti vielä —
JAAKKO (näkyy kuuntelevan oven raossa).
ANTTI. Mitä niin?
JUHANNA. Onhan se kihlattujen tapana.
ANTTI. En minä tiedä, mikä on tapana, enhän minä ennen ole ollut —
JUHANNA. No, voi, voi, kun se Antti nyt osaa olla —
ANTTI. Juhanna sanoo nyt suoraan, mitä tästä puuttuu?
JUHANNA. Enhän minä ilkeä sanoa?
ANTTI. Mistä minä sen tiedän sitten?
JUHANNA. Antti koettaa ajatella. .
ANTTI (mietittyään). En minä tiedä.
JAAKKO (viittailee hänelle oven raosta ja venyttää huuliaan).
ANTTI (huomaa sen). Aha! Vai se! Nyt minä tiedän! (Rohkaisee mielensä
ja lähestyy Juhanna, joka myöskin lähestyy). No, Herran nimeen sitten.
(Suutelee häntä).
JUHANNA. Antti! (Molemmat seisovat vieretysten. Jaakko on kadonnut
oven raosta. Luokkasalista kuuluu harmoniumilla virsi: "Koko mailma
iloitkohon!")
ANTTI. Juhanna istuu taas paikalleen. Meidän täytyy tässä keskustella.
(Istuvat eri puolilla näyttämöä). Meidän pitää ajatella, miten me tässä
kaikki järjestämme.
JUHANNA. Kyllä minä jo sitä olen ajatellut.
ANTTI. Joko jo?
JUHANNA. Niin, arvasinhan minä, että kai se näinpäin menee.
ANTTI. Kuinka Juhanna sellaista voi ajatella?
JUHANNA. Kun se palkankorotuskin tuli, niin ajattelin, että tyhmä se
mies on, jollei se minua ota.
ANTTI. Vai niin!
JUHANNA. Minä olen jo ajatellut, miten me mööpelitkin asetamme.
ANTTI. Se nyt on helppoa, mutta ne raha-asiat. Juhanna sanoi äsken,
että avioliitto tulee kalliiksi.
JUHANNA. Mitä se tekee, jos se hiukan kalliimmaksi tulee, kun se 500
tulee lisäksi.
ANTTI. Se on nyt se hyvä asia.
JUHANNA. Mutta onhan sitä aina ylimääräisiä menoja —
ANTTI. Juhanna arvelee sitten myöhemmin, kun perhe —
JUHANNA. En minä nyt sitä heti, mutta noin muuten ylipäänsä.
ANTTI. Parasta on kai kun me teemme oikean tilin siitä. Juhanna
odottaa, kun minä haen paperia ja kynää.
JUHANNA. Eihän sitä nyt heti kihlauspäivänä. Emmeköhän joisi ensin
kihlajaiskahvia. Toisen kupin.
ANTTI. Ei, ei. Puhutaan ensin tämä asia selväksi. Minä pelkään
tuollaisia odottamattomia menoja.
JUHANNA. Niinkuin Antti tahtoo. Kyllähän se kahvi hellalla kuumana
pysyy. Ehdimmehän sitä sitten myöhemmin juoda.
ANTTI (on etsinyt paperia ja kynää, istuu laskemaan). Tämän naimisen
kautta tulee minulle tuloja lisää 500 markkaa.
JUHANNA. Niin.
ANTTI. Ja vielä sen lisäksi Juhanaan palkka, 120 markkaa. Voitto on
siis 620 markkaa.
JUHANNA. Sen 120 markan laita on hiukan toisin.
ANTTI. Kuinka niin? Eihän Juhanna minun rouvanani suinkaan palkkaa
vaadi?
JUHANNA. En toki, mutta ei minun sovi rouvana palvelijattarenakaan
olla. Koko kylähän sille nauraisi.
ANTTI. Ajatteleeko Juhanna sitten ottaa meille palvelijattaren?
JUHANNA. Se on selvä asia. Minä olen jo puhunut Siltalan Hilman kanssa
siitä. Kyllähän Antti Hilman muistaa, joka kaksi vuotta sitten pääsi
koulusta.
ANTTI. Milloinka Juhanna hänen kanssaan on puhunut?
JUHANNA. Jo kevättalvella.
ANTTI. Eihän. Juhanna silloin vielä tietänyt minun aikeistani?
JUHANNA. Arvasinhan minä, minnepäin se kääntyy.
ANTTI (nolona). Vai niin!
JUHANNA. Ja Hilma lupasi tulla. Se on rivakka ja hyvä tyttö.
ANTTI. Ja se tahtoo tietysti palkkaa?
JUHANNA. Tietysti.
ANTTI. Kai paljokin?
JUHANNA. Minä lupasin 5 markkaa kuussa.
ANTTI. Se on vuodessa 60 markkaa.
JUHANNA. Niin on, 60 markkaa ensi aluksi.
ANTTI. Eikö se siihen sitten lopu?
JUHANNA. Seuraavana vuonna hän kai pyytää lisää, ja täytyy antaa.
Palvelijat ovat nykyään niin kalliita.
ANTTI. Siis 60 markkaa. Juhannan palkasta jää puolet säästöön.
JUHANNA. Mihin säästöön. Tarvitseehan tyttö ruokaa.
ANTTI. Heti alussa yksi suu lisää!
JUHANNA. Hän syö noin 5 markan edestä kuukaudessa.
ANTTI. Riittääkö se?
JUHANNA. Saa riittää!
ANTTI. Mutta ei hän silloin paljoa saa.
JUHANNA. Mitä sitä nuori ihminen paljoa tarvitseekaan. Tulkoon
vähemmällä toimeen.
ANTTI. Hänen ruokansa nousee siis 60 markkaan vuodessa. Se on yhteensä
palkan kanssa täsmälleen Juhannan palkka.
JUHANNA. Niin on!
ANTTI. Jäähän se 500 markkaa sentään säästöön.
JUHANNA. Täytyyhän minun saada siitä osa.
ANTTI. Mitä varten?
JUHANNA. Vaatetukseen ja muihin menoihin.
ANTTI. Eihän Juhanna nytkään ole tarvinnut?
JUHANNA. Onhan minulla ollut palkkani sitä varten.
ANTTI. Se on totta, se.
JUHANNA. Ja tarkkaan se aina on mennytkin.
ANTTI. Siis 120 markkaa Juhannan menoihin.
JUHANNA. Tuskin se riittää.
ANTTI. Riittihän se tähänkin asti.
JUHANNA. Mutta silloin olin palvelijatar. Nyt, kun tulen opettajan
rouvaksi, tarvitsen vähän enemmän.
ANTTI. Eiköhän ole parasta, että Juhanna heti sanoo, paljoko tarvitsee,
niin minä sitten tiedän senkin.
JUHANNA. Eihän sitä kaikkea yht'äkkiä muista, mutta minä koetan.
ANTTI. Juhanna alkaa vaan, minä kirjoitan samalla ylös.
JUHANNA. Kai minä kaksi uutta hametta vuodessa tarvitsen!
ANTTI. Vallan kaksi.
JUHANNA. Niin, toisen keväällä, toisen syksyllä.
ANTTI. Eikö yksi riittäisi?
JUHANNA. Eihän nyt sentään.
ANTTI. Eikö niitä entisiä voisi korjata?
JUHANNA. Kyllähän voisi, ja tietysti ne korjataankin. Eihän sitä
kahdella hameella tule toimeen.
ANTTI. Ja paljoko nuo hameet sitten maksavat?
JUHANNA. Syksyhame noin 50 markkaa, ja keväthame 40 markkaa.
ANTTI. Yhteensä 90 markkaa!
JUHANNA. Niin, eikä sillä vielä mitään hienoja saa.
ANTTI. Tyydytään nyt vaan me yksinkertaisiin. Siis 90 markkaa!
JUHANNA. Yksi miehen puku maksaa sen!
ANTTI. Mutta sitten se kestääkin monta vuotta.
JUHANNA. Ei se ole sanottu. — Ja 90 markan hameisiin ei juuri saa
mitään karnityyriä.
ANTTI. Saavat ollakin poissa.
JUHANNA. Ja sitten päällysvaatteet.
ANTTI. No, niitä ei kai tarvita kaksia?
JUHANNA. Talvipalttoollako minä siis kesällä kuljen?
ANTTI. Ja mitä ne maksavat?
JUHANNA. Talvipalttoo 70 ja kesäkappa 30 markkaa.
ANTTI (parkaisten). Yhteensä 100 markkaa!
JUHANNA. Ei siitä kannata huutaa.
ANTTI. Mutta 100 markkaa päällysvaatteisiin, ja sitten vielä
alusvaatteisiin lisää.
JUHANNA. Niihin ei mene paljoakaan. Noin 30 markkaa.
ANTTI. Johan minä merkitsin niitä varten 90 markkaa.
JUHANNA. Niin, mutta ne, jotka ovat niiden alla.
ANTTI. Kuinka paljon tavaraa siellä sitten on, kun niihin menee 30
markkaa vuodessa.
JUHANNA. No, ei Antti niitä nyt vielä tiedä. Antti kirjoittaa sinne
vaan 30 markkaa. Kyllä Antti sitten näkee, kun häät ovat olleet.
ANTTI. Eikö Juhanna nyt sentään voisi hiukan lähemmin —?
JUHANNA. Voi, voi, sitä Anttia, kun se nyt on utelias. Eihän sitä nyt
sovi tässä yht'äkkiä. Ja kun vieraitakin on talossa. Kyllä sitten, kun
kanttori —
ANTTI. En minä sitä tarkoittanut. Mitä Juhanna vielä tarvitsee?
JUHANNA. Jaa! Mitäkö vielä? Hattuja.
ANTTI. Eihän Juhannalla' ole tähänkään asti ollut muuta kuin huivia.
JUHANNA. Mutta kun tulee opettajan rouvaksi, niin silloin täytyy.
ANTTI. No, ne hatut eivät mahda paljoakaan maksaa.
JUHANNA. Kyllä ne sentään maksavat. Ainakin 20 markkaa vuodessa menee
niihin.
ANTTI (Huokaa). 20 markkaa!
JUHANNA. Jaa, en minä sitten tiedä juuri mitään muuta.
ANTTI. No, taivaalle kiitos, että loppu jo tuli!
JUHANNA. Kai me joka kesä matkustamme jonnekin. Minulla on sisaria
pitkin maata. Ja täytyyhän sitä kesällä nauttia luonnon ihanuudesta.
ANTTI. Onhan sitä ihanuutta täälläkin.
JUHANNA. Mutta pitäähän katsella ympärilleen.
ANTTI. Mennään kesällä yhdessä marjaan, niin siitä on huvia ja hyötyä.
JUHANNA. Nyt se Antti laskee leikkiä.
ANTTI. Kyllä minä puhun täyttä totta.
JUHANNA. Leikkiä se on, kyllä minä ymmärrän. Olla mansikoita
poimimassa. Aivan kuin herrasväen leikeissä.
ANTTI. Missä leikeissä?
JUHANNA. Panttileikeissä. Hihi! Se Antti onkin aika velikulta. Kyllä
minä ymmärrän Antin meiningit.
ANTTI. Paljoko niihin matkoihin sitten menisi?
JUHANNA. Pannaan sata markkaa!
ANTTI. Häh!
JUHANNA. Kyllä se menee, kun yhdessä matkustamme.
ANTTI. Tämä on jo —
JUHANNA. Ja sitte noin 50 markkaa joululahjoihin.
ANTTI. Kenelle niin paljon?
JUHANNA. Tietysti minun omalle Antilleni.
ANTTI. Vai niin! Voisinhan ininä silloin itsekin ne ostaa.
JUHANNA. Mutta eiväthän ne sitten olisi mitään lahjoja.
ANTTI. Vieläkö Juhanna nyt tietää jotain?
JUHANNA. En muista mitään varmaa, mutta pannan 10 markkaa kuukaudessa
ylimääräisiin menoihin.
ANTTI. Kyllä se on paljon.
JUHANNA. Ei se ole paljoa, eihän sitä tiedä, mitä sattuu eteen.
ANTTI. Mutta kyllä kai se nyt jo siihen päättyy. Tästä tulee, huomaan
minä suuri summa.
JUHANNA. Sanoinhan minä, että avioliitosta on menoja.
ANTTI. Juhanna on nyt vähän aikaa hiljaa, kun minä lasken.
JUHANNA. Antti laskee vaan. (Äänettömyys).
ANTTI. Jahah!
JUHANNA. Paljoko se tekee?
ANTTI. Summa summarum 510 markkaa.
JUHANNA. Aijail
ANTTI. Jaa-ah! 510 markkaa! Siihen ne rahat menevät sitten.
JUHANNA. Siihen ne menevät.
ANTTI. Kaikki tyyni!
JUHANNA. Kaikki tyyni! Mutta entäs itse naiminen. Jäähän Antille
naimisen ilo.
ANTTI. Kyllä sen ilon laita on vähän niin ja näin silloin, kun rahat
ovat loppuneet.
JUHANNA. Kuinka Antti niin sanoo?
ANTTI. Minä puhun sitä, mitä ajattelen.
JUHANNA. Ei suinkaan Antti aijo tehdä takaperoa.
ANTTI. Eihän tässä sellainen tule kysymykseenkään.
JUHANNA. Sitähän minäkin.
ANTTI. Sillä eihän tässä ole vielä mitään alettukaa. On vain puhuttu,
ja kun ei sovi, niin ei sovi.
JUHANNA. Herrajestas, kumminkin! Eikö tässä jo ole alettu, kun on
laskettu menoja ja suudeltukin?
ANTTI. Se ensimäinen oli kyllä minun tahdostani, mutta toiseen on
Juhanna syypää.
JUHANNA. Vai minä, vai minä?!
ANTTI. Ja kun — ja kun — ja kun se raha — se viisisataa — tulee —
JUHANNA. Mitä siitä?
ANTTI. Kun se tulee vasta sitten, kun saamme lapsia, niin —
JUHANNA. Niin mitä?
ANTTI. Eiköhän anneta kauppojen raueta?
JUHANNA (kimmastuen). Nyt minä kysyn, mitä tällä kaikella on
tarkoitettu? Minä kysyn vaan. Pilkata viatonta ja lempeää naista. Sitä
tässä on tahdottu. Ja tässä minä olen odottanut pitkät ajat ja ollut
lempeä, niin lempeä, että oikein kaduttaa. Luuleeko Antti, ettei se
sellainen voimia kysy. Ja sitten saa tällaisen kohtelun omakseen!
Mutta minä en viivy tuollaisen saiturin, tuollaisen kitupiikin
luona, joka ei tahdo vaimolleen antaa edes vaatteita. Luuleeko Antti
elävänsä paratiisissa. Tuollaisia miehiä ei sinne päästettäisi sisään
pääsymaksustakaan. Ja tuollaista minä olen miehekseni ajatellut. Hyi!
(Kävelee kiivaasti edes ja takaisin). Kuinka sen asian laita nyt on?
Tuleeko siitä naimisesta mitään?
ANTTI (joka sanatonna on kuunnellut Juhannan puhetulvaa). Nyt minäkin
tahdon puhua. Ja se on: ei, ei, ei!
JUHANNA. Hävytön mies!
ANTTI. Olenko minä hävytön?
JUHANNA. Roisto?
ANTTI. Olenko minä roisto?
JUHANNA. Kelmi?
ANTTI. Olenko minä kelmi?
JUHANNA. Kelmi, roisto. Kaikki pahat yhdessä. Hyi! Ja nyt minä menen.
Minä jätän tällaisen talon. Hyvästi! (Menee kyökkiin).
ANTTI. Minä jo melkein luulen olevani naimisissa, kun kuulen tuollaista
puhetta.
JAAKKO (Tulee kouluhuoneesta). No, joko kyyhkyset ovat kuhertaneet?
ANTTI. Sano haukat.
JAAKKO. Mitä sinä puhut?
ANTTI. Oikea emähaukka tuo on. Se äsken iski kyntensä minuun.
JAAKKO. Ja missä hän nyt on?
ANTTI. Kokoaa kai tavaroitaan.
JAAKKO. Mitä on tapahtunut?
JUHANNA (tulee sisään ja menee pöydän luo). Tämä kahvikuppi on minun.
Minä olen sen omilla rahoillani ostanut. Ja minä vien sen pois.
Tuollaiset suut kuin tuolla, ja (osoittaen Jaakkoa) tuolla toisella,
eivät ole kelvollisia siitä hörppimään. (Menee).
JAAKKO. Mitä on tapahtunut?
ANTTI. Paha riivaa naista. Ei tässä muuta ole tapahtunut. (Katsovat
pitkään toisiinsa).
JAAKKO. Sellaista se on, kun tahtoo mennä naimisiin.
ANTTI. Sellaista se on. — Ei naimisissa ole vikaa, mutta kyllä naisissa.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PALKANKOROITUS ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
