Kun naiset pelkäävät: Yksinäytöksinen huvinäytelmä

By Ville Vuoksinen

The Project Gutenberg eBook, Kun naiset pelkäävät, by Ville Vuoksinen


This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.




Title: Kun naiset pelkäävät
       Yksinäytöksinen huvinäytelmä


Author: Ville Vuoksinen



Release Date: May 10, 2020  [eBook #62088]

Language: Finnish


***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUN NAISET PELKÄÄVÄT***


E-text prepared by Tapio Riikonen



KUN NAISET PELKÄÄVÄT

Yksinäytöksinen huvinäytelmä

Kirj.

VILLE AKKANEN [Ville Vuoksinen]





Hämeenlinnassa,
Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,
1922.




HENKILÖT:

MATTI, isäntä.
KAISU, hänen vaimonsa.
VAPPU, Matin äiti.
HELENA, Matin sisar.
NIITTYNEN, naapuri-mies.
TAHVO KYNTÖLÄ, talonpoika, sulhanen.
MATTILA, puhemies.

Tapaus salokylässä Karjalassa.


NÄYTTÄMÖ: Tavallinen, yksinkertaisesti kalustettu huone. Perällä ovi;
oikealla uuni ja akkuna; vasemmalta vie ovi kamariin.

Matti istuu vasemmalla sijaitsevan pöydän ääressä lukien sanomalehteä.
Vappu kutoo sukkaa, Kaisu kehrää.

MATTI. Aina niitä varkaitakin vain liikkuu. Joka päivä saa niistä
sanomalehdestä lukea.

KAISU. Missä ne nyt ovat mellastaneet?

MATTI. Aivan tässä naapuripitäjässä. Erään vaateaitan olivat näet ihan
tyhjentäneet.

VAPPU. Kylläpä ovat ihmisiä!

KAISU. Ei niillä näy säälintunnetta ensinkään olevan; kaiken vaan
vievät.

MATTI. Säälintunnetta! Ketä rosvot säälisivät? Ei niiden omaatuntoa
mikään vaivaa, vaikka tappaisivat ihmisenkin.

VAPPU. Niinhän se taitaa olla. Kunhan vain eivät tänne tulisi.

MATTI. Eipähän niitä vielä täällä ole nähty. -- Mutta tuokaahan,
naiset, illallista; kello jo kahdeksatta käy.

VAPPU. Kannahan sinä, Kaisu, ruoka pöytään! Minä saisin tämän sukan
tänä iltana valmiiksi.

KAISU (vähän kiivastuen). Minulla olisi tässä kyllä kehräämistä.

VAPPU. Voithan huomenna kehrätä sen, mitä et tänään ehdi.

KAISU (kiivaasti). Voitte tekin sen sukan valmistaa vasta huomenna.
Minähän tässä emäntä olen.

MATTI. No... no... Joko taas...

VAPPU (kiivaasti). Sinä emäntä! Niin -- sitä sinä olet laulanut aivan
siitä asti, kun Matti-poikani sinut tähän otti. Mutta sen sanon
sinulle, että minä tässä emäntänä heilun niinkauan kun pääni pystyssä
pysyy, enkä alistu kenenkään käskettäväksi.

MATTI. NO... no... Mitä se äiti taas siinä...

KAISU (melkein itkien). Ja sen minäkin tässä sanon ja sanoisin vaikka
koko kylän kuullen, että niin riitaisaa ja pahansisuista anoppia ei
toista löydy ainakaan tässä pitäjässä ja tuskin toisessakaan.

MATTI (Kaisun puhuessa). No, mitä sinä, Kaisu, taas? Älä nyt tuossa
riitele! Eihän se sillä parane. No... no... Herkeähän siitä!... Tuokaa
se ruoka!...

VAPPU. Vai pahansisuinen! Hahahaa. Kuka se nytkin riidan aloitti?
Minäkö, häh?

HELENA (tulee kamarista). Mikä nyt taas on? Aina te riitelette!

MATTI (Helenalle). Tuo sinä, Helena, illallinen! (Vapulle ja Kaisulle).
Ja te akat, jos ette tukkoa suutanne, niin saatte uloslähdön. Ja
tuokaakin se illallinen nyt juuri pöytään!

KAISU. Kyllä meidän täytyy, Matti, erota talosta. Ei tästä elämästä
tul...

MATTI (keskeyttää kiivaasti). Suu kiinni ja paikalla! -- No, ruoka
pöytään! (Vappu ja Kaisu nousevat.)

HELENA. Kyllä minä tuon. (Astuu peräovea kohti. Kopinaa ulkoa.)

MATTI. Kukahan vieras se näin myöhään mahtaa tulla?

NIITTYNEN (astuu sisään). Hyvää iltaa!

MATTI. Iltaa, iltaa! Astukaahan, Niittynen, peremmälle! Mitäs
naapurille kuuluu?

NIITTYNEN (istuutuu). Onhan niitä kuulumisia. Varkaita ja rosvoja nyt
näillä seuduin majailee.

VAPPU, KAISA ja HELENA (huudahtaen). Täälläkin!

MATTI. Onko niitä nähtykin?

NIITTYNEN. Niin -- Ylätalon Maija se päivällä marjassa käydessään ne
tuolla salon puolella oli nähnyt. Pitkiä miehen roikaleita kuuluivat
olleen, ja heti heidät huomattuaan Maija pyyhälti kotiin minkä ennätti.

MATTI. Vai niin. Vai jo tännekin alkavat ilmestyä. Tässä lehdessä
kerrotaan myöskin naapuripitäjällä rosvojen mellastaneen. Eiköhän vain
liene samoja roistoja?

NIITTYNEN. Samaa mekin kotona arvelimme. Niitä myöskin oli ollut kaksi,
niinkuin Maijakin sanoi nähneensä. (Hetkisen perästä). Ja kun se meidän
torppa siellä on syrjässä toisista taloista, eikä meillä ole miehiä
muita kuin minä, niin tulin tänne pyytämään isäntää vaikkapa täksi
yöksi kanssani sinne meille. Eivät sitten ainakaan uskalla sisään
tunkeutua, ja jos tulisivatkin, niin selkään antaisimme.

MATTI. Hm, pitäisihän sitä naapuria senverran auttaa.

VAPPU. Mutta jos ne sillä aikaa tulevatkin rosvoilemaan meille. Mitä me
heille mahdamme!

HELENA. Niin, parasta taitaa olla, että jäät, Matti, kotiin.

KAISU. Jää vaan kotiin, jää.

NIITTYNEN. Eipä ne taida näin kylän laidassa näyttäytyä. Onhan tässä
lähellä muitakin taloja. Mutta toista on meillä; ainakin puoli
kilometriä on lähimpään naapuriin, teille nimittäin, ja vielä on
metsääkin välillä. Sinne vorot hyvästi uskaltavat tunkeutua. Teille ne
eivät mitään pahaa tule tekemään.

MATTI. Niinhän se on. Eivät ne tänne uskalla. Pitäähän aina naapuria
auttaa. Mutta syödään ensin illallinen.

NIITTYNEN. Syödään illallinen siellä meillä. Ne naiset taitavat kotona
olla peloissaan, jos viivymme.

MATTI. NO lähdetään sitten. (Nousevat.)

VAPPU. Voi voi sentään! Jos ne vaan hyökkäävät sillä aikaa meidän
päällemme.

MATTI. Älkää pelätkö! Eivät ne tänne uskalla tulla.

HELENA. Niin. Eihän nuo nyt toki näin kylän laitaan. (Matti ja
Niittynen lähtevät.)

KAISU. Ja kyllähän minussakin jonkun verran miehelle vastusta riittää,
vaikka olenkin nainen.

VAPPU. Tuskinpa vain.

KAISU. Kyllä! Ja jos ne, senkin maailman tasaajat, vain tänne meille
vieraiksi tulevat, niin selkään mekin niille annamme. Kyllä minä toisen
miehen osalleni otan.

HELENA. Kyllä me taas äidin kanssa toisen kuritamme.

VAPPU. Ei ole minusta vanhasta enää mihinkään. Mutta autanhan minä
teitä, jos ei muussa niin huutamisessa.

KAISU. Me emme huudakaan. Eikä teissä taitaisi olla auttajaa
huutamiseenkaan.

HELENA. Huh, kyllä olisi sentään kamalaa, jos meidän täytyisi rosvojen
kanssa tappelemaan käydä. (Hetken perästä.) Pitäisihän se illallinenkin
syödä. (Astuu peräovea kohti.)

KAISU. Ei minulla ainakaan nälkä ole. Niitä varkaita tässä ajattelen.

VAPPU. Ei ole minullakaan. Syö sinä, Helena, jos haluat!

HELENA. En minäkään sitten kehtaa syödä. Syödään myöhemmällä.

KAISU. Kyllä lehmille ainakin illallinen kelpaa. Ja ne vaateaitatkin
pitää lukita. (Poistuu.)

HELENA (katselee sanomalehteä). Mistä asiasta te äsken riitelitte?

VAPPU. Eihän siihen paljoa tarvita, kun Kaisu riidan aloittaa. Siitä
emännyydestä se vähän kiukustui. Mutta niinkuin ennenkin, hän nytkin
pian leppyi.

HELENA. Etkö vaan lie, äiti, taas häntä härnännyt? Eihän olekaan ihme,
jos hän sattuu suuttumaan.

VAPPU. Minä härnännyt! Hänhän härnää ja komentelee minua, ikäänkuin
olisikin aivan emäntänä talossa.

HELENA. Saisithan, äiti, hänelle emännyyden luovuttaa, kun hän niin
tahtoo. Melkein joka päivä teillä on siitä riitaa.

VAPPU. Niin -- olen sitä kyllä ajatellut. Kuitenkin aion emännyyden
pitää ainakin siihen asti, kun sinä miehelään joudut. En henno antaa
sinua hänen käskettäväkseen.

HELENA (arasti). Ei taida äiti vielä tietääkään, että minulla jo
melkein onkin sulhanen.

VAPPU. Sinulla jo sulhanen! Kuka se on?

HELENA. Eräs Vaaralan kylän poika.

VAPPU. Vai niin. Jo minä sitä vähän olen sivustapäin kuullut
kerrottavan. Hm, ei sinulla vielä olisi miehelään kiirettä, vasta
keväällä rippikoulusi päätit. Onko se edes talonpoikakaan?

HELENA. Rikkaan talon poika onkin. Hän on vielä vanhempiensa ainoa
poika.

VAPPU. Vai niin. Mikä hänen nimensä on?

HELENA. Tahvo Kyntölä.

VAPPU (hämmästyen). Siitäkö talosta se on, jossa on suuri
kivinavettakin?

HELENA. Juuri sen talon poika.

VAPPU. Hm, rikas on sulhasesi. Tuskin vain huolinee näin köyhän talon
tyttärestä. -- Pettää sinut.

HELENA. Saattepa nähdä. Tällä viikolla jonakin päivänä hän tulee
tuomaan kihlat, ja ensi viikolla menemme jo pappilaan kuulutuksille.

VAPPU. Sinusta tuleekin hyvä miniä apellesi ja anopillesi. Et olekaan
sellainen riitapukari kuin tuo Kaisu. -- Kyllähän Kaisukin varma ja
ahkera on, mutta vähän kivakka se on luonteeltaan.

HELENA. Tahvon äiti onkin jo kuollut; anopista siis ei ole mitään
vastusta.

VAPPU. Vai jo kuollut. Sitten sinä pääsetkin emännäksi heti.

KAISU (rientää hengästyneenä sisään). Voi voi tätä kauhistusta! Nyt ne
ryövärit istuvat tuolla ruispellon pientareella.

VAPPU ja HELENA (säikähtäen). Mitä! Ruispellolla?

KAISU. Niin. Kun tulin navetasta ja satuin katsahtamaan tuonne polulle
päin (viittaa ikkunaan), huomasin kaksi miestä, jotka istuivat
pientareella ja katselivat tännepäin. (Kaikki puhuvat hätääntyneinä ja
kurkistelevat akkunasta.)

VAPPU. Voi voi! Ne varmaankin tuumivat, mikä olisi viisaampaa:
tunkeutua ensin vaateaittoihin, vai rynnätä suoraan tupaan.

KAISU. Nyt ne vievät sieltä aitasta minun puolisilkkisen huivini, jonka
Matti vasta keväällä osti!

VAPPU. Ja minun uuden pässinnahka-turkkini, jota vain yhden talven olen
pitänyt!

HELENA. Ja minun pitsireunuksisen alushameeni!

VAPPU (kiivaasti). Mutta miksi sinä, Kaisu, et niitä huoneita lukinnut?

KAISU. Lukitsinhan minä ne. -- Mutta eihän se mitään auta.

VAPPU. Ei auta! Minkätähden?

KAISU. Sentähden, että varkailla on näet sellaiset avaimet, joilla
pääsee vaikka kirkkoonkin.

HELENA. Mistä sinä tiedät, että näillä sellaiset on?

KAISU. Onhan ne kaikilla pitkäkyntisillä.

VAPPU. Voi voi, mitä me nyt teemme?

KAISU. Niin -- mikä nyt neuvoksi tulee? Ja kun ne näkevät, että me
olemme kaikki naisia, niin uskaltavat aivan hyvin rynnätä
vaateaittoihin ja tupaankin, -- ja jos vielä tappavatkin meidät. Eihän
niiden omaatuntoa mikään vaivaa.

HELENA. Voi voi! Kun meistä nyt vaikka yksikin olisi mies!

KAISU. Niin -- kun olisi! Mutta mistä sen tähän miehen tempaa. Kuka
sitä uskaltaa naapuristakaan mennä hakemaan.

VAPPU. Eiköhän sentään kova huuto auttaisi!

KAISU. Huutaminenko? Silloinhan me juuri olisimme kuoleman omat. Jos
rosvot vaan kuulisivat, että me apua huudamme, niin paikalla ne sisään
hyökkäisivät ja tappaisivat meidät.

VAPPU. Voi tätä kauhistuksen iltaa!

KAISU. Mutta nyt pälkähti oiva tuuma päähäni. Minä rupeankin mieheksi.

VAPPU ja HELENA. Mitä?

KAISU. Minä rupean mieheksi. Puen Matin vaatteet, jotka ovat tuolla
kamarissa, päälleni, niin -- silloinhan olenkin jo mies. Ainakin siltä
näytän, ja eihän muuta tarvitakaan. Eivät rosvot sitten uskalla
pihallekaan tulla, kun näkevät tuvassa olevan yhden mieshenkilönkin.

HELENA. Mainio tuuma. Pukeudu nyt sukkelaan; kohta voivat olla jo
täällä.

KAISU. Niin teenkin. (Poistuu kamariin. Vappu ja Helena kurkistelevat
ikkunasta ja kuiskailevat keskenään.)

KAISU (kamarista). Haha. Hyvä tuuma se on. Eivät varkaat uskallakaan
tulla kaivamaan ja varastamaan. -- Mutta kyllä nämä Matin housut ovat
jotensakin avarat. Leveäthän ne tosin pitää kyntömiehen lantiot
ollakin. -- Kuules, Helena, kierrä sitä tulta vähän suuremmaksi!
Nähkööt pitkäkyntisetkin, ettemme täällä pimeässä piileile!

HELENA. Niin oikein. (Kiertää tulta lampussa suuremmaksi.)

KAISU (kamarista). Onhan tässä sarkaviitassakin tilaa. Jykevät ovat
hartiat Matilla; suorat ja syvät ovat sentään ojatkin Takakorven
suolla. Ja voi sitä Matin päätä, kun se on suuri! Sanotaan: suuri pää,
vähän mieltä, mutta mitä turpeenpuskijalla tarvitsee enempää viisautta
ollakaan, kun osaa vain pitää peltonsa kunnossa ja kykenee raivaamaan
toista korpeen ja suohon. -- Eihän niitä rosvoja vielä näy?

HELENA. Tuolla nuo veräjän luona seisovat.

KAISU (kamarista). Nyt olenkin valmis. (Tulee kamarista, kannatellen
toisella kädellään leveitä housuja, pitkä sarkatakki yllään ja korviin
asti painunut hattureuhka päässä.) No, näytänkö minä mieheltä? (Vappu
ja Helena nauravat.)

VAPPU. Hahhahaa, minkänäköinen sinä olet!

HELENA. Mieheltä näytät muuten, mutta ei vain ole partaa nenän alla.

KAISU. Niin -- eihän se Luoja ole naisille partaa suonut, mutta pianhan
sen saapi. (Ottaa liedestä hiilen, jolla vetää viikset itselleen.)

VAPPU. Kyllä nyt jo aivan mieheltä näytät. -- Kun olisi sinulla miehen
luontokin, niin ei olisi mitään hätää.

HELENA (katsoen ikkunaan). Voi voi, nyt ne avaavat veräjän ja lähtevät
tännepäin.

VAPPU. Kyllä me nyt olemme hukassa.

KAISU. Hätä keinon keksii: pannaanpa tämä mukurapää-puntari pöydälle.
Ja ihme on, jos ne eivät miestä ja puntaria nähdessään säikähdä ja
pakoon pötki. (Tuo ovensuusta puntarin ja koettaa asettaa sitä pöydälle
pystyyn, saamatta kuitenkaan.) Ole sitten pitkälläsi, kun et pystyssä
pysy!

HELENA. Nyt ne ovat jo tuossa saunan luona. Voi kun se Mattikin meni
sinne Niittyselle.

KAISU. Niin, eihän ne miehet sitä usko, mitä me naiset sanomme,
vaikkemme ole heitä yhtään huonompia.

VAPPU. Voi voi voi!

HELENA. Kyllä tässä sentään yksi oikea mies olisi hyvään tarpeeseen.

KAISU. Niin -- olisihan se! Eihän niiden rosvojen kanssa naiset oikein
uskalla tappelemaan käydä.

VAPPU (ilkkuen). No, mitä sinä pelkäät? Mieshän sinä nyt oletkin. Ja
kyllähän Kaisu yhden miehen kurittaa, koskapa tässä viime viikolla
hyvästi riitti Ylätalon Maijalle ja Kustaalan Mantalle molemmille
tukkanuottasilla ollessa. Tokihan kaksi naista nyt yhtä miestä vastaa,
ja...

KAISU (keskeyttäen). Mitä! Minäkö olen milloin tapellut? Todistakaa se!
Olenko minä sellainen? Häh! Olenko minä tappelunhaluinen? (Lähenee
uhkaavasti Vappua.) Itsehän tuossa aina riitaa haastatte!

VAPPU (Kaisun puhuessa). Niin, niin. Näinhän sen aivan selvästi saunan
ikkunasta. Mitä? Minäkö riitaa haas...

HELENA (keskeyttäen). Heretkää siitä jo! Nyt ne ovat tuossa pihalla.
Voi voi! Tänne tupaan näkyvät tulevan. (Naiset siirtyvät pelokkaina
pöydän luo.)

VAPPU (osoittaen ovea). Mutta voi voi voi! Ovensäppihän on auki! Mikset
pannut sitä kiinni, Kaisu?

KAISU. Nyt sekin on taas minun syyni. Olisitte itse pannut!

VAPPU. Sinähän viimeksi ovensuussa kävit puntaria hakemassa.

KAISU. Minä en ainakaan uskalla mennä sitä kiinni panemaan.

VAPPU ja HELENA. Voi voi voi!

KAISU. Voi voi! Nyt ne tappavat meidät. Voi mihin minä nyt joudun!
Minun päällenihän ne ensiksi hyökkäävät, minä kun olen miehen
vaatteissa. Voi voi, miksi rupesinkaan mieheksi.

HELENA (tarttuen pöydällä olevaan juoma-astiaan). Tästä minä heille
annan! (Kopinaa ulkoa. Tahvo ja Mattila astuvat sisään. Samassa syntyy
kuvaamaton meteli. Helena heittää juoma-astiassa olevan piimän Tahvon
päälle. Vappu ja Kaisu hyökkäävät kädet ojona tulijain kimppuun. Helena
huitoo juoma-astialla, Vappu käsillään, Kaisu raapii Mattilaa, heittää
hänen lakkinsa maahan ja tarttuu lopuksi hänen tukkaansa. Tulijat
hämmästyksissään koettavat käsillään työntää naisia etemmäksi. Kaikki
tapahtuu nopeasti.)

KAISU (ollen Mattilan tukassa). Vai, senkin roistot, hyökkäätte
turvattomien naisten ja leskien kimppuun. Kyllä minä teille näytän!
Tuntuuko päänahassasi? Häh? Mitä sanot? Tuntuuko?

MATTILA (huutaa rimpuillen). Mitä peliä tämä on? Älä hyvä mies revi
minun tukkaani! Hullujako te olette?

TAHVO (käsillään suojellen päätänsä). Mitä tämä merkitsee?
Tällälaillako meitä vastaanotetaan! Mitä sinä huidot, Helena?

HELENA (hämmästyen). Tahvo!

VAPPU (hämmästyen). Sulhaset!

KAISU (jättää Mattilan rauhaan). Mitä te sanoitte?

HELENA (hämillään). Niin... Kaisu, me vähän erehdyimme. Nämä ovatkin
kosijoita.

KAISU (ihmetellen). Vai kosijoita!

MATTILA. Kaisu! (Kaisulle.) Ettekö te olekaan mies?

KAISU (häpeissään). E-enhän minä.

MATTILA. Isännäksi minä teitä luulin. Mutta miksi te olette miehen
pukimissa?

KAISU (häpeissään). Niin -- ne varkaat --

TAHVO. Luulitteko te meitä varkaiksi?

HELENA. Niin, tuolla metsässä olivat päivällä nähneet pari epäilyttävän
näköistä miestä, ja tämän takia meni Matti-veljeni Niittylään yöksi;
nämä näet pelkäsivät rosvojen sinne tunkeutuvan. Mutta kun Kaisu
navetasta tultuaan huomasi teidät tuolla ruispellon pientareella
istumassa, luulimme teitä samoiksi roistoiksi. Ja niitä muka
peloittaakseen pukeutui Kaisu Matin vaatteisiin.

MATTILA. Jo minä sitä epäilin, mitenkä mies voi toisen miehen tukkaan
tarttua; sehän on naisten tapaista.

KAISU. Naurakaa vaan! Mutta kyllä te taisitte hyvän tukkapöllyn saada?

MATTILA. Vieläkin tuntuu se päänahassani. (Nauravat.)

KAISU. Kyllähän minä teitä jotenkin kovakouraisesti pitelin, mutta...
(katsahtaa ikkunaan) voi voi, nythän ne vasta _oikeat_ rosvot
tulevatkin. Katsokaa, kuinka seipäät olalla juoksevat! (Katsovat
ikkunaan. Naiset voivoitavat.)

VAPPU ja HELENA. Voi voi! Nyt ne tulevat! Puolustakaa meitä!

TAHVO. Kyllä me heidät kuritamme.

MATTILA. Menkää te vain kamariin, älkääkä huutako!

HELENA. Mutta jos ne tappavat sinut, Tahvo?

TAHVO (työntäen Helenaa hellästi kamariin). Älä pelkää! Ei ne meille
mitään mahda. (Naiset menevät kamariin. Tahvo ja Mattila asettuvat
molemmin puolin ovea.)

TAHVO. Minä otan vastaan ensiksitulevan, sinä saat pitää huolen
jälkimäisestä.

MATTILA. Tuossa ne jo ovatkin. (Matti ja Niittynen ryntäävät samassa
sisään. Tahvo tarttuu Matin rintapieliin, Mattila Niittysen. Riuhtovat
toisiaan ja puhuvat yhtaikaa. Naiset voivottavat metelin aikana
kamarissa.)

MATTI. Senkin roistot, vielä teette vastarintaa! Ulos ei ole
pyrkimistäkään. Niittynen, pidä puolesi!

NIITTYNEN. Äh! Annan heille oikein miehen kädestä.

TAHVO. Moiset rosvot! Nyt ette vähällä pääsekään. Naiset, tuokaa
nuoria! Huomenna viedään teidät nimismiehen luo ja ylihuomenna
kuritushuoneeseen!

MATTILA. Kiikkiin jouduitte, pitkäkyntiset!

MATTI. Mitä! Minut kuritushuoneeseen! Kyllä minä teille näytän!

HELENA (kurkistaa kamarin ovelta). Tässä on köyttä. (Hämmästyen.) Mitä!
Isäntähän se onkin ja Niittynen! (Ottaa Tahvoa käsipuolesta.)
Hellittäkää jo! Hän on isäntä. (Miehet eroavat.)

TAHVO (hämmästyen). Isäntä!

MATTI. Mutta mitä miehiä te oikeastaan olette, kun noin vain uskallatte
rynnätä isännän päälle ja vielä hänen omassa tuvassaan?

TAHVO. Luu... luulimme teitä varkaiksi.

MATTI. Varkaiksi?

HELENA. Tulehan, Matti, tänne, niin selitän asian. (Poistuvat uunin
luo. Kuiskailevat keskenään.)

TAHVO. Nyt me vasta huonosti teimme, Mattila. Mitähän isäntä sanoo?

MATTILA. Huonosti teimme. Mutta emmehän tienneet, että hän oli isäntä.

TAHVO. Tokkopa asiamme nyt rupeavat luonnistamaan kun tällaisen
kepposen teimme.

MATTILA. Kyllä. Siitä saat olla varma.

MATTI (kääntyen vieraiden puoleen). Vai niin. Te luulitte meitä
varkaiksi niinkuin mekin teitä. Sattuuhan sitä erehtymään. -- Vai
kosijoita olettekin. Käykäähän peremmälle! (Istuutuvat.) Pannaanpa
tupakaksi. (Ottaa pöytälaatikosta savukelaatikon ja tarjoaa jokaiselle.
Tupakoivat.)

KAISU (huutaen kamarista). Joko ne rosvot ovat köysissä?

HELENA (nauraen). Jo ovat. Tulkaa katsomaan! (Kaisu ja Vappu astuvat
arkoina tupaan.)

KAISU. Aha! Joko jou... (Hämmästyy.) Ka, Mattihan se onkin!

MATTI (ihmeissään). Mitä "komediaa" sinä, Kaisu, olet pelannut?

KAISU (häpeissään). Niin -- ne varkaat... (Pujahtaa kamariin. Vappu jää
tupaan.)

MATTI. Mikä hätä teillä oli varkaiden tähden? Olihan teidän turvananne
tämä kosiomies puhemiehineen. (Katsahtaa Tahvoon.) Mutta miten te
olette noin piimässä?

TAHVO. He luulivat meitäkin varkaiksi. Kun tulimme tupaan ja avasimme
oven, ryntäsivät naiset meidän päällemme. Minä sain piimätuopin
sisällyksen niskaani (taputtaen Mattilaa olalle), mutta Mattila se
vasta pulassa oli: Kaisu näet riippui molemmin käsin hänen tukassaan,
niin ettei mies-poloinen joutanut oikein huutamaankaan. (Nauravat.)

MATTI. Niin -- ne naiset ovat naisia.

HELENA (ottaen pyyheliinan). Saanko puhdistaa, Tahvo, takkisi?

TAHVO. Miksei. -- Ethän minua enää koskaan piimää. -- (Kuiskailevat
keskenään. Helena puhdistaa takin.)

NIITTYNEN (Mattilalle), Me taas kun näimme teidän tulevan tuolta metsän
läpi ja suuntaavan kulkunne tännepäin, aloimme seipäiden kanssa hiipiä
jälestänne. Ja kun huomasimme, että astuitte tupaan, lähdimme heti
juoksujalkaa perästä ja...

MATTI (keskeyttäen, Mattilalle). Hahahaa! Te taas luulitte meitä
rosvoiksi ja otitte oikein miehen kourilla vastaan.

MATTILA. Aivan niin. Ja se olikin pulskempi yhteenotto kun akkain
kanssa.

MATTI. Minäkin kouristin jo aivan hartiavoimallani. (Kaisu astuu
kamarista häpeissään, entisessä naisenpuvussaan tupaan.)

MATTI (nauraen). Hahahaa. Tuo Kaisuhan minua vähän naurattaa. Kun hätä
tulee, niin pukeutuu miehen vaatteisiin ja kuitenkin sitten tukassa
riippuu. Etkö sinä, Kaisu, jo raamatustakin tiedä, että eihän nainen
voi milloinkaan olla mies, vaan ainoastaan miehen apu. (Miehet
nauravat.)

KAISU (puolustellen). Täytyihän sitä hädässä keksiä jos vaikka mitä.

MATTI. Niin -- jokaisellahan meillä on ollut huolta ja hommaa varkaiden
takia, mutta kuitenkaan ei niistä ole tietoakaan.

NIITTYNEN. Siihen Maijaankaan ei ole mitään luottamista. Jos ne hänen
salolla näkemänsä miehet olivatkin vaikka metsästäjiä.

MATTILA. Meitä vastaan tulikin kaksi miestä, joilla oli pyssyt olalla.

MATTI. No niin! Nehän se Maija oli nähnytkin.

KAISU. Harvoinhan ne Maijan sanat uskottavia ovat.

MATTI (Mattilalle). Mutta miksi te tulitte jalkaisin? Missä teidän
hevosenne on?

MATTILA. Sen jätimme Mäkelän lautamiehelle ja tulimme tästä metsän läpi
suoraan.

TAHVO (kuiskaa Mattilalle). Esitä nyt se asia!

MATTILA. Niin -- tuota. Pitäisihän se asiakin toimittaa. --
Kosijoita olemme, niinkuin tiedätte. Tämä Kyntölän Tahvohan se on
kainalokanaistansa etsimässä, ja tästä talosta on hän sen löytänyt. Iso
on Tahvolla koti: kaksitoista pulskaa lehmää seisoo suuressa
kivinavetassa, kolme on hevosta; paljon on kylvetty ruistakin:
kokonaista kah...

MATTI (keskeyttäen). No, no, no! Kyllä minä tiedän, mitä Kyntölässä
kylvetään ja mitä niitetään. Iso on talo. (Tahvolle.) Mieluinen olet
vävy meille, Tahvo. (Helenalle.) Kelpaako Helenalle kihlat?

HELENA. Kyllä kelpaa.

TAHVO. No, katsellaanpa sitten näitä kihlasia. (Vetää povitaskustaan
paperikääröjä.)

MATTI. Ja nyt, Kaisu ja äiti, tuokaapa viimeinkin se illallinen!

Väliverho.



***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUN NAISET PELKÄÄVÄT***


******* This file should be named 62088-8.txt or 62088-8.zip *******


This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/0/8/62088


Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
  most other parts of the world at no cost and with almost no
  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
  United States, you'll have to check the laws of the country where you
  are located before using this ebook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that

* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
  within 60 days following each date on which you prepare (or are
  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
  Literary Archive Foundation."

* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
  License. You must require such a user to return or destroy all
  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
  works.

* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
  receipt of the work.

* You comply with all other terms of this agreement for free
  distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org 

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact

For additional contact information:

    Dr. Gregory B. Newby
    Chief Executive and Director
    [email protected]

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.