Onnen tie : Työväen osuustoiminnallinen 3-näytöksinen näytelmä

By Veikko Korhonen

The Project Gutenberg eBook of Onnen tie
    
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.

Title: Onnen tie
        Työväen osuustoiminnallinen 3-näytöksinen näytelmä

Author: Veikko Korhonen

Release date: August 17, 2024 [eBook #74274]

Language: Finnish

Original publication: Hämeenlinna: Oy Hämeen Kansa, 1926

Credits: Tapio Riikonen


*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ONNEN TIE ***





ONNEN TIE

Työväen osuustoiminnallinen 3 näytöksen näytelmä


Kirj.

VEIKKO KORHONEN



Seuranäytelmiä N:o 9





Hämeenlinnassa,
Oy Hämeen Kansa,
1926.




HENKILÖT:

_Visuliini_, kylän kauppias.
_Niko_, Visuliinin poika.
_Eriika_, Visuliinin puotityttö.
_Rinteelän Sake_.
_Eveliina_, Saken emäntä.
_Kalle_, edellisen poika.
_Hilja_, osuuskaupan myyjätär.
_Eljas_, Rinteelän naapuri.
_Räähkä-Juuso_.
Kylän tyttöjä ja poikia.


_Visuliini_ on ijäkäs, kuiva, hieman hermostunut, sanojaan tapaileva.
Katse luihu, niinkuin saaliinhakijalla. Nytkyttelee polviaan
kävellessään.

_Niko_, Visuliinin poika, noin 20-vuotias, typerähköltä vaikuttava.
Käyttelee ässää pehmoisesti ja niitä venyttämällä, naurahtelee itsekseen.

_Eriika_, suurikokoinen, luiseva, äänekäs, puhuu kovalla äänellä ja
hieman nenäänsä.

_Rinteelän Sake_, pikkuviljelijä, noin 50-vuotias, miellyttävä,
myhäilevä, leikkisä mies.

_Eveliina_, noin 40-v, iloinen reipas, miellyttävä.

_Kalle_, 25-vuotias, samoin.

_Hilja_, 20-vuotias, keskikokoinen, iloinen ja miellyttävä.

_Eljas_, noin 50-vuotias, jäykkä, itsepäinen jurri.

_Räähkä-Juuso_, ontuva, teräväleukainen, vilkkuvasilmäinen, ovelalta
näyttävä, parrakas. Visuliinin agenttina kiertelee kyliä pussi selässä.




ENSIMÄINEN NÄYTÖS.


Sileä nurmikenttä, jota vasemmalta rajoittaa puut, samoin etualalta
oikealta. Taustalta näkyy vähän jonkun talon navetan päätyä ja aittoja
ja järven lahdelma etäämpää. Kentän halki viistoon kulkee tie kylän
laivarantaan. Vasemmalla etualalla lyhyt kappale kiviaitaa. Ensimäisen
näytöksen aikana kesäillan valaistus.

_Visuliini_ (matkalle lähdössä, Nikon ja Eriikan saattamana): Taisimme
tulla liian aikaisin. Ei näy laivaa, eikä edes savuakaan. Riika taas
kiirehti turhaa. Istutaanpa tähän odottelemaan.

_Eriika_: Noo, eihän se aika nyt niin nuukaa ulkomaille lähtiessä...
Kauppias on hyvä ja istuu vaan.

_Visuliini_: Eipä se turhan istuminenkaan hyödytä. Muista vaan Riika,
ettet istu puodissa sillä aikaa, kun minä olen matkoilla.

_Eriika_: Vaikkei olisi ostajiakaan puodissa?

_Visuliini_: Vaikka ei ristinsielua.

_Niko_: Korkeintaan saa olla tiskin päällä vatsallaan. He... he...!

_Visuliini_: Hm... siinä se on viisas... Sinusta ei tule ikinä kunnon
kauppiasta. Tänä kirottuna osuuskauppojen aikana et pääse siunattuun
alkuunkaan.

_Niko_: Älä sano, pappa. Minä osaan silmää räväyttämättä valehdella
ostajille ja sotkea hyvät ja huonot tavarlat paljon parlemmin kuin
pappa!

_Eriika_: Kyllä Nikosta kauppias tulee (Nikolle hiljaa): Sitten kun tuo
ukko-lurjus on saatu laivaan, niin mennään aholle marjaan.

_Niko_: Niin, niin... pääsisihän se tuo ukon köriläs yksinkin, kun
vietäisiin sen kapusäkki laiturlille.

_Visuliini_: Mitä te siellä supisette? Muistakaahan nyt niitä neuvoja,
mitä olen antanut. Osuuskauppa pitää saada paikkakunnalla nurin ja
ellei se vain onnistu, niin...

_Niko_: Menemme me itse nurlin.

_Visuliini_: Suu tukkoon, poika! Ei Visuliinia mikään kaada. Nyt kun
minä käyn Saksasta hakemassa halpoja nappeja ja kaikenlaista kalua,
alamme me kilpailla lujasti ja sittenpä nähdään.

_Niko_: Pappa toisi nyt vain Saksasta ne elävätkuvat. Niillä me
saisimme oikein rahaa.

_Visuliini_ (nousee, kopistelee itseään): Senkin elävät pirut minä tuon
Saksasta, kun olen istunut keltiäispesään. Minun pitää mennä tuonne
metsään niitä karistelemaan, pitäkää te huolta laivasta.

_Niko_: Laitetaanko tämä kapusäkki, jos pappa ei joudu...?

_Eriika_: Ha haa, ha haa!

_Niko_: Ho höö, ho höö! Pappa vie keltiäisiä Saksaan housuissaan.

_Räähkä-Juuso_ (tulee vilkuillen pusseineen): Häh! Täällä ei näy mitään
kauppiasta, vai joko se meni. Häh, panen tuon pussini tuohon.

_Niko_: Älkää panko siihen, pappa vie sen Saksaan.

_Räähkä-Juuso_: Häh, ei kauppaneuvos sellaisia pusseja vie... häh, hää!
Mihin se meni? Minulla olisi ollut asiaa.

_Eriika_: Sanokaa vain minulle. Ei kauppias jouda enää kuuntelemaan.

_Räähkä-Juuso_: Joutaa se... se on tärkki asia, tärkki asia! Visuliini
hyötyy siitä.

_Visuliini_ (tulee palavissaan): Olipa siinä urakkaa, kun piti riisua
ihan kokonaan. Nämä keltiäiset ovat ihan samanlaisia hätyyttäjiä kuin
nämä osuustoimintaihmiset, Joko se laiva tulee?

_Räähkä-Juuso_: Jo tuo näkyy ässättävän, mutta kuulkaahan kauppaneuvos,
minulla on tärkki asia.

_Visuliini_: No, sano se pian.

_Räähkä-Juuso_: Minä olen keksinyt hyvän asian. Osuuskaupasta pitää
tehdä huhu, että sillä on hirveästi velkaa.

_Visuliini_: Ei ne usko. No, kanna sinä Riika tuo laukku.

_Räähkä-Juuso_: Uskovat ne, kun osaa oikein koreesti valehdella. Minä
olen keksinyt hyvän valeen.

_Visuliini_: Käy sinä vain kylissä kertomassa, että Visuliiniin on nyt
tullut oikein helppoja kahvia.

_Niko_: Niin, me sotkettiin joka säkkiin viisi kiloa soraa ja meidän
kannattaa nyt myydä kolmea markkaa halvemmalla kuin osuuskaupan.

_Visuliini_: Hsst, sinä hölmö! Nyt jos tuo Räähkä kertoo...

_Räähkä-Juuso_: Ei kauppaneuvoksen toki pidä luulla... Ei Juuso sentään
niin hullu ole... Minä kannan tämän tötterön, mitä tässä on?

_Visuliini_: Kyllä me nämä saatetaan. Hyvästi vaan!

_Räähkä-Juuso_: Lykkyä vain tykö ja tuokaahan sitä kartuusitupakkaa
ja vähän konjakkaria. Kyllä minä puhun siitä... niin, minunhan piti
sanoman, että se on eri keksintö, mutta kerronpahan sitten... Lykkyä
vaan, tuota... jos kauppaneuvos antaisi muutaman markan. Ne nuo eivät
kuitenkaan...

_Visuliini_: Tuoss’ on, ja nyt ala mennä. Hiidessä, kun jään laivasta!

_Eriika_: Eihän tuo viel’ oo rannassakaan.

_Visuliini_: Niin, mitä mun pitikään... että, pitäkää silmänne auki! Ne
huonot jauhot pitää sotkea hyvien sekaan ja kaikki tavara pitää hyvin
kosteana. Minä tuon sitten Riikalle sen puseron.

_Niko_: Ja minulle piipun, ja...

Riika: ... tulukset! Ha, ha, haa!

    (Hilja menee ohi laivalaiturille.)

_Niko_: Siinä meni nyt se osuuden uusi puotityttö.

_Visuliini_: Korea mamseli.

_Eriika_: Ei tuo sen koreampi kuin minäkään.

_Visuliini_: Se kuuluu osaavan tehdä kauppoja. Se pitäisi saada siitä
pois, vaikka meille.

_Eriika_: Ja sitten minut potkia pois. Mutta silloin minä kyllä puhun,
minkälaista peliä Visuliinissa pidetään.

_Visuliini_: Hsst! Eihän sinua pois panna. Nyt pitää mennä jo
laiturille. (Kopistelee itseään.) Taisi vielä jäädä joku keltiäinen.

_Eriika_: Jos minä lähtisin kopistelemaan, kyllä nyt vielä ennättäisi.

_Visuliini_: Sassiin, sassiin sitä laukkua laivaan!

_Niko_; Joutaahan se pappa laivassa hoitelemaan elukoitaan. (Etääntyvät
taustalle.)

_Räähkä-Juuso_ (katselee rahaa kädessään): Ei antanut kuin viisi
markkaa! Enpä kehtaa puhua mitään sen kitupiikin hyväksi. (Köyttelee
pussia selkäänsä.) Sen sijaan minä narraan tuolta Nikolta itselleni
saapasnahkat jo huomispäivänä. Saatanhan minä niille kantaa vaikka
sitä kahvin lisäkettä soramäestä. (Katselee laivarantaan.) Nyt lähti
laiva... ja Visuliini Saksanmaalle, hakemaan nappeja ja naskaleja. No,
nyt tulee tuolta se osuuskaupan korea puotityttö. Onpa sillä norja
jalankäynti.

_Hilja_ (tulee): Hyvää iltaa, Juuso!

_Räähkä-Juuso_: Iltaa vaan, neiti! Ei nyt pidä kiirettä, niin mennään
yhtä matkaa.

_Niko_ (tulee palavissaan): Neiti, neiti, minulla on teille asiaa...
Huh, huh, kun piti juosta. Ka, kun en muista edes kättä pistää...
Terveheks vaan! Mitä sitä kuuluu?

_Hilja_ (purskahtaa nauramaan): Ei mitään, ei niin tuon taivaallista!
Entä nuorelle herralle?

_Niko_: Heh, heh... sanokaa vain Nikoksi. Ei tuota mullekaan. Saipa se
osuuskauppa nyt korean puotitytön.

_Hilja_: Saahan sitä, kun ei ole renki. Nyt minun pitää jo mennä.

_Niko_: No, no, ei niin kiirettä... minulla on asiaa... Eikö neiti
lähde meille?

_Hilja_: Ei toki, Eriika saattaa olla vihoissaan.

_Niko_: En minä tykkää Eriikasta.

_Räähkä-Juuso_ (joka on kurkkaillut jälessä): Ei Riikasta ole mihinkään
ja kyllä Niko tykkää kovin neitistä.

_Niko_: Mitä sinä talinokka siinä! Mene matkaasi!

_Räähkä-Juuso_: Ka, kah! (Itsekseen.) Itse tuota olet talinokka, etkä
sinä tuota Hiljaa saa! Älä luulekaan! Ei tommosta likkaa narrata
rinkilän palasilla.

_Hilja_ (on sitonut kenkänsä nauhoja ja viipynyt siinä): Niin, hyvää
yötä vaan ja odotelkaa siinä Riikaa. Tuoltapa hän jo tuleekin. (Menee.)

_Eriika_ (tulee ja katselee epäillen Nikoa): Koetitko sinä ottaa kiinni
tuota röökynää. Mokomakin napa! Ähä, etpäs saanut! Kyllä sinun pitää
vain tyytyä minuun.

_Niko_: Sinä olet niin isotekoinen.

_Eriika_: Niin olenkin ja pistän sinut hameeni alle, jos vain yrität
juosta tuon heiskaleen jäijissä. Usko se!

_Niko_: Ettäkö ihan uuteen kirlkkoon. Ehei sitä niin... Jauhosäkkejä
sinä saat vääntää, mutta rliijata sinä et osaa.

_Eriika_: Maltappas, kun otan patukan tuosta tiepuolesta ja annan vähän
pakaroillesi.

_Räähkä-Juuso_ (tulee): Mitäs te täällä kinailette. Kuulkaahan nyt
Juusoa. Juusolla on tärkeä asia.

_Niko_: No!

_Räähkä-Juuso_: Niin että tuota... että tuota, että tuota, tuo
osuuskauppa kun saataisiin nurin, niin kauppias pitäisi meitä hyvänä.

_Niko_: Minkäs sille saa, kun siellä on niin korea puotityttökin. Mutta
en kiellä yrittämästä.

_Eriika_: Kyllä minä koetan sotkea kiviä kahveihin.

_Niko_: Ja minä sitä puotityttöä.

_Räähkä-Juuso_: Ja minä puhun kylillä, että kaupanhoitaja koetti
tiskantata suurta vekseliä pankissa, mutta ei saanut ja kaupalla on nyt
hätä. Enkö ole mestari, hääh?

_Niko_: Sikaari tuosta valeesta kyllä passaa antaa.

    Esirippu.




TOINEN NÄYTÖS.


Rinteelän pirtti. Eveliina-emäntä kahvipuuhissa. Sake lojuu sängyllä ja
polttelee piippua. Eljas istua kyssöttää mietteissään penkillä.

_Kalle_ (tulee ostoksilta ja laskee pussit pöydälle, innostuksen
riuskuutta liikkeissään): Kylläpä kävi tuolla kaupalla taas eri sutina.
On se tyttö aika suka vetämään, ostajia ja tekemään kauppoja.

_Eveliina_ (hymyillen): Taitaapa siellä nyt todellakin moni poika
pyörähtää Hiljaa katsomassa. Sinäkin.

_Kalle_: Eipä ihme. Tyttö osaa vaikka mitä. On käynyt talouskoulun.
Valmis emäntä, joka vain tytön saa.

_Eveliina_ (naurahtaen): Etköhän sinä yrittäisi.

_Kalle_: Eipä tiedä...

_Sake_ (vääntäytyy istumaan): Anna sinä tytön vain palvella
osuustoimintaa. Sen se kyllä näkyy tekevän verrattomasti.

_Kalle_ (riehahtaa): No se tekee... Kohta ei käy Visuliinilla yhtään
ostajaa.

_Eljas_ (kohentautuu): Hm... älkää te joutavia...! Kyllä Visuliini
puolensa pitää ja saa pitääkin.

_Sake_: Miten niin?

_Eljas_: Minä näes kun en usko vieläkään siihen osuuskaupan
siunaukseen, josta sinä puhut.

_Sake_: Hm... vai et vieläkään. (Kallelle.) Annappa se säästökirja
tänne.

_Kalle_ (ojentaa säästökirjan isälleen): Siihen tuli kaksikymmentä
markkaa enemmän tänään, kun muutamat tavarlat ovat halvenneet.

Sake (silmää Eijasta): Hm... ovatko siellä Visuliinissa tavarat
halvenneet?

_Eljas_: Ovat kahvit ainakin... kolmella markalla kilolta.

_Sake_: Hm... kun nyt ostat niitä kilon; niin punnitseppa ne kivet ja
sora, mitä niistä jää.

_Eljas_ (itsekseen): Kivet... niin, sillä se meidän kahvimylly
peijakas...

_Sake_: Minä en oikein käsitä, miksi ihmiset ovat niin sokeita,
sinäkin, Eljas. Tässä ovat meidän kontumme vierekkäin. Sinulla on
isompi ja paremmat maat. Yht'aikaa aloitettiin ja minulla on ollut
suurempi perhe. Minä olen ollut lähes kymmenen vuotta osuustoiminnan
suosija ja sinä yksityisliikkeitten ja eron sinä kyllä huomaat näiden
meidän talouksien välillä.

_Eljas_: Hm... lieneekö se siitä...

_Sake_: Mistä se muusta olisi. Kun minä käyn omassa kaupassani, ei
se tyrkytä minulle tarpeetonta tavaraa eikä koeta kaikilla keinoilla
tyhjentää minun pussiani niinkuin esimerkiksi tuo Visuliini. Katsoppa
taas tätä säästökirjaa. Onko Visuliini puhunut sinulle milloinkaan
säästämisestä?

_Kalle_ (äidilleen): Hilja lupasi tulla käymään täällä tänä iltana.
(Katsoo kelloa.) Kas, nythän onkin pian ilta. Kai sinä äiti sitten
laitat kahvia?

_Eveliina_ (hymyillen): Totta kai nyt toki.

_Kalle_ (menee, pui sormea äidilleen mennessään).

_Sake_ (Eljakselle): Sinä et sanonut, kehoittaako Visuliini sinua
säästämään.

_Eljas_: Ole tuossa... mistä sitä säästää.

_Sake_: Kauppa se opetti minutkin säästämään. Tästä kirjasta näet,
miten pieniä olivat ensimäiset säästöni. Joko se kahvi, Eveliina,
joutuu?

_Eveliina_: Valmista on, mutta minun pitää mennä lypsylle.

_Eljas_ (raapii niskaansa, käy levottomaksi): Tuota, olisikohan siinä
tosiaankin taikaa, että tämä osuuskauppa...

_Sake_: On siinä, usko minua. Oma on aina omaa ja osuustoiminnan tie on
aina onnen tie.

_Eljas_: Mutta... sitä pitäisi kaiketi jäseneksi ja...

_Sake_: Voithan käydä muutenkin asioilla, nyt ensialuksi. Otetaanpas
tätä kahvia. Sitten pitää tästä lähteä tekemään yksi viljalaari lisää.

_Eljas_: Niin, annatko sinä siemenruista minulle? Sehän minulla oli
asiani?

_Sake_: Saa kai sitä. Kukas se tuolla veräjällä...? Kaupan Hiljapa se
näkyy olevan. No, oliko sulla säkkiä niille rukiille? (Menee Eijaan
kanssa.)

_Hilja_ (tulee Kallen kanssa): Onpa teillä soma tupa, (Jää katselemaan
ikkunasta ulos.)

_Kalle_: Tänne kamarin puolelle...!

_Hilja_: Ollaan täällä tuvassa. (Huomaa kangaspuut.) Kas, tässä on
kangaskin. Minäpä rupean kutomaan, tee sinä käämiä.

_Kalle_: Hörpätään kahvit ensin. Missä se äiti taas...?

_Hilja_: Jos minä laitan kupit. (Pesee, pyyhkii, järjestelee kuin
kotonaan. Kalle ihastuneena katselee. Hilja huomaa katselun ja
hymyilee.)

_Kalle_: Sinä olet...

_Hilja_: Mitä...?

_Kalle_: Yhtä ihmeellinen joka paikassa.

_Hilja_ (kaataa kahvia kuppeihin): Höpsis! Nyt karaistaan kahvi pian ja
sitten sinä poika käämimään. Osaatko sinä?

_Kalle_: Olenhan minä... joskus kääminyt äidille...

_Hilja_ (hymyilee): Nyt saat käämiä minulle. (Asettuu kangaspuihin.)

_Kalle_ (katselee hetken Hiljaa, alkaa sitten käämiä).

_Räähkä-Juuso_ (tulee toisten huomaamatta): Hää, täälläpäs se korea
lintu jo keikkuu... häh, häh, hää. Sille linnulle pitää laittaa
sellainen permi, että lakkaa lentelemästä. Kyllä Visuliinit maksaa.
Hää, ja Kalle polkee rukkia kuin paholainen, häh, häh, hää... Missä
lienee Sake... olisin sanonut että Visuliini myy apulantaa puolella
hintaa. Se rotestivale kaupanhoitajasta menestyy jo hyvin. Toinenkin
vale on jo keksitty, häh, häh, hää. (Kallelle.) Missä se isäsi on?

_Hilja_: Hui kun pelästyin.

_Kalle_: Kas, kun tuo huuhkaja... (Juusolle.) En minä tiedä... lie
siellä ulkona, menkää sinne. (Juuso menee, kääntyy katsomaan ja
naurahtaa ilkeästi.) On sen näköistä, kuin olisi noille onnen tie
alussa, mutta pitää raapia risuja. (Menee.)

_Hilja_: Mitä se puhui...

_Kalle_: Onhan sillä niitä... Kylläpä sinun käsissäsi kaide käy, ei
tahdo keritä käämiä...

_Hilja_: Kutoisin, lypsäisin, leipoisin, paistaisin mieluummin kuin
jauhoja ja sokeria mittaisin.

_Kalle_: Mutta sinähän olet niin verraton siinä ja autat meidän
kauppamme oikein hyvälle pohjalle.

_Hilja_: Höpsis! Et siis varaisi minun pystyvän muuhun.

_Kalle_: Taas kun sinä...! Tiedänhän minä sen, mutta kun nyt ensin...
Kai sinä tiedät, että meillä ollaan osuustoimintaihmisiä ja kaupan
menestys etenkin... mutta ei nyt puhuta siitä.

_Hilja_: Kyllä siitäkin. Minä teen ainakin parhaani.

_Kalle_: Niin minäkin. Meidän pitää vapauttaa tämä seutu kokonaan
Visuliineista.

_Hilja_ (purskahtaa nauramaan): Visuliinin pappa lähti eilen illalla
ulkomaille. Riika, Niko ja Räähkäs-Juuso olivat saattamassa.

_Kalle_: Kissanjalat! Jostain on mennyt taas etsimään pilaantunutta
tavaraa. (Katselee ulos ikkunasta.) Katso, isä antoi Räähkä-Juusolle
lähtimet. Se kyttäri on aina ihmisten vastuksina.

_Hilja_ (nauraen): Sehän kuuluu olevan Visuliinin kauppamatkustaja.
(Alkaa kutomaan.)

_Eveliina_ (tulee, lyö hämmästyneenä kämmenensä yhteen): No sillä
tavalla! Siitä se minijä taloon tulee!

_Hilja_ (nousee tervehtimään): Kelpaisinko minä sitten...

_Eveliina_: Vielä tuota kysyy! Ei taida olla tällaisiin vain tulijata.

_Kalle_: Noo...

_Hilja_: Eipä tiedä... jospa ei kysytäkään. (Naurahtaa Kallelle.)

_Kalle_ (totisena): Älähän ilveile... Leikin lähellä on aina tosi.

_Sake_ (tulee naurahdellen).

_Eveliina_: Mitäs lystiä ukolla on?

_Sake_: Onpahan vain... (Tervehtii muhoillen Hiljaa.) Mitä kuuluu?

_Hilja_: Mitäs sitä.

_Sake_: Kuuluupa kuitenkin... sinulle, kauppanne hoitajalle.

_Hilja_: No?

_Sake_: Kuulut käyneen tarjoamassa viidenkymmenentuhannen suuruista
vekseliä pankkiin kaupan puolesta, eikä oltu hyväksytty, (Nauraa
makeasti.)

_Hilja_ (on ensin hämillään, purskahtaa siiten nauramaan.)

_Kalle_: Voi perhana!

_Eveliina_: Missähän myllyssä tuo juttu on jauhettu.

_Kalle_: Visuliinillapa tietenkin.

_Hilja_: Kovin paksua. (Sakelle.) Mistä setä tiesi?

_Sake_: Saunaniemen naapuri, kauppamme jäsen, juuri tuolla ulkona
mainitsi.

_Kalle_: Onko hänkin nenästä vedettävä.

_Sake_: Montakin niitä on niin lyhytnenäisiä. Tuntuu niinkuin
Visuliinin sakki olisi ottanut oikein urakakseen kaataa osuuskaupan.

_Hilja_: Onpa liian luja urakka.

_Kalle_: Jos otettaisiin vastaurakaksi kaataa Visuliini.

_Sake_: Mikäpä sen kaataa, mutta voimmehan koettaa supistaa sen
toimintaa. Koetetaan saada vähitellen kaikki käsittämään omaa onneaan.

_Kalle_ (mietteissään): Niin, onnen tielle...

_Sake_ (Eveliinalle): Tuleppas vähän auttamaan minua vilja-aitassa.

_Kalle_: Jos minä tulisin.

_Eveliina_ (hymyillen): Kutokaa te vaan sitä kangasta.

_Hilja_: Minun täytyykin jo lähteä.

_Kalle_: Nytkö jo?

_Hilja_: Olenhan minä ollut kauan. Kauemmin kuin muissa kylissä.

_Kalle_: Lähtisitkö sinä soutelemaan... vähän myöhemmin... jos tulisin
noutamaan?

_Hilja_ (kallistaa päätään, hymyilee): Kyllä minä lähtisin, jos sinä
tulisit...

_Kalle_: Ny... nyt sinä taidat pilkata.

_Hilja_: Höpsis! (Sipaisee kädellään Kallen kasvoja mennessään.)
Näkemiin vain. Minä tulen sitten tuonne venhekodalle. (Menee.)

_Kalle_ (katselee hänen jälkeensä): Ihmeellinen tyttö... kuin ilmestys
minulle... »kyllä minä lähtisin, jos sinä tulisit... hän tosiaankin
sanoi niin... minä tulen, minä tulen... lähdenkin aivan heti. Illan
yhdeksäs tunti on kulumassa ja elokuun hiljainen hämy alkaa laskeutua
peltojen ylle. Onnen tie... kuka puhuikaan äsken onnen tiestä...

_Eveliina_ (tulee): Joko hän meni?

_Kalle_: Niin, hän meni, mutta tulee ja minä menen... hän tulee.

_Eveliina_ (koomillisesti): Sinä menet ja hän tulee, sinä tulet ja
hän menee... taisi tyttö huitaista jo pääsi pyörälle. No, menee se
vähemmästäkin.

_Kalle_ (mennessään): Sen sinä sanoit, äiti, aivan paikalleen. Menee se
väliin vähemmästäkin.

_Eveliina_ (katsoo Kallen jälkeen): Hm... me olemme päässeet
osuustoiminnalla onnen tielle ja nyt... taitaa samasta lähteestä koitua
pojallekin onnen tie... hm... (Menee ulos. Hetken perästä kähmii
Räähkä-Juuso ovesta sisään ja katselee varovasti ympärilleen.)

_Räähkä-Juuso_: Häh, häh, hää. Se koree lintu on jo hävinnyt. Se on
lähtenyt Kallen kanssa, vaikka Niko sitä pyysi lähtemään. Niko on oikea
Visuliini... antoi saappaat ja puolen kiloa kahvia ja käski väjymään
tuota koreata lintua. Häh, häh, hää. Se pitää ajaa Nikon satimeen,
vaikka sitten... hää... vaikka väkivalloin. Hää, se on mennyt Kallen
kanssa. Nyt Juuso keksii taas...! (Lyö näppiä.) Niko odottaa jossain
kaukana metsässä ja Juuso vie sanan, että Kalle odottaa... Häh, häh,
hää. Jos Kalle häärää niin... annetaan vaikka paukahtaa. Hsss... nyt
tulee Sake ja se antaa tähtäimet. (Menee.)

    Esirippu,




KOLMAS NÄYTÖS.


Sama paikka kuin ensimäisessä näytöksesi sä. Kylän nuoriso koristelee
kenttää osuuskaupan juhliin. Iltapäivä.


_1:n tyttö_ (2:selle tytölle): Tämän köynnöksen kai pitäisi tulla
tuohon puhujalavan laitaan, vai mitä?

_2:n tyttö_: Niin kai. On se nyt ihme kun ei kuulu Rinteelän Kallea
eikä Hilja-neitiä, että tässä osattaisiin paremmin.

_1:n tyttö_: Mihinkä ne pojatkin hävisivät.

_2:n tyttö_: Kuuluivat lippunuoria menevän hakemaan.

_1:n tyttö_: No jätetään tämä siksi ja lopetetaan nuo paperilyhdyt.
Tulisi Hilja-neiti niin kaikkihan tässä taas selviäisi.

_2:n tyttö_: Sillähän on nyt omat puuhansa. Sehän kuuluu näiden juhlien
aikana julkaisevan kihlauksensa Kallen kanssa.

_1:n tyttö_: Tahi Kalle Hiljan kanssa.

_2:n tyttö_: Miten päin se nyt vain on somempi. Katso, kuka tuo on?
Räähkä-Juuso. Mennään piiloon, niin kuullaan mitä sillä on sanomista.
(Piiloutuvat pensaan taakse.)

_Räähkä-Juuso_: Hää, mitä niillä on täällä tekeillä? Köynnöksiä ja
osuuskauppajuhla... häh, häh, hää... Nyt se korea lintukin meni
ansaan... näiden juhlien kunniaksi. Tiaiskorvessa on Kalle lyönyt
jalkaansa kirveellä, sanoin sille kaupan linnulle. Epäili, mutta kun
lisäsin näin: olin siellä tuohia kiskomassa niin pyysi sanaa tuomaan
ensiksi neidille, että toisi kääreitä ja... häh, hää, silloin sitä
mentiin viivana. Niko odottaa siellä ja tekee kyllä selvän ja...
häh, hää... tässä pidetään sitten ne korean linnun peijaiset. Sattui
parahiksi liput ja muut köynnökset, kun Visuliinikin kuuluu tänä iltana
tulevan kotiin.

_1:n poika_ (kuljettaen lippua ja nuoria, huomaa Juuson): Mitäs
huuhkaja täällä tekee. Alahan painella siitä Visuliinia vastaan
ottamaan, koskapa kuuluu tulevan.

_Räähkä-Juuso_: Niin tulee, niin tulee ja tässä kunniaportteja ja
lakuja Visuliinille, häh, häh, hää!

_1:n poika_: Mene suolle siitä! Taitaapa Visuliinisi hieman ällistyä,
kun tietää, että koko kylä on liittynyt osuuskauppaan ja huomenna on
juhlat sen kunniaksi.

_Räähkä-Juuso_: Häh, häh, hää... ja taitaapa niistä juhlista tulla
koreat, kun... mutta Juuso ei puhu mitään... hää... Juuso lähtee
laivalle ja saa kohta kartuusia ja konjakkaria... (Menee.)

_1:nn ja 2:n tyttö_ (esille piilostaan, pelästyneinä).

_1:n tyttö_: Sillä huuhkajalla on jotain konnankujeita. Se puhui
Nikosta ja Hilja-neitistä, että... (2:lle tytölle) mutta puhu sinä,
minä olen niin hengästynyt.

_2:n tyttö_: Niin, että Niko odottaa jossain metsässä ja Juuso on
narrannut Hilja-neidin sinne valheella, että Kalle on lyönyt jalkaansa.

_1:n poika_: Se on niitä Juuson pärinöitä, kyllä Hilja osaa varansa
pitää. Selvittäkääpäs tytöt nämä lippunuorat.

_1:n tyttö_: Mutta kyllä minä niin pelkään.

_2:n tyttö_: Ehkä siinä nyt ei sentään mitään ole. Sellainen kupilus,
kuin Niko... No nyt se selvisi. Mennään viemään nuora pojille. (Menevät.)

_Kalle_ (tulee katsellen ympärilleen): Komealta näyttää... vielä lisää
muutamia köynnöksiä, lyhtyjä ja lippuja, niin... Mutta ihme, kun Hiljaa
ei ala kuulua. Missä ihmeessä tyttöni viipyykään? Jos menisin häntä
noutamaan? Pian hän kai kuitenkin tulee. Hm... huomenna on sitten
meidän juhlamme ja samalla kylän heräämysjuhla. Melkein kaikki ovat
vihdoinkin tulleet käsittämään osuustoiminnan siunauksen ja liittyneet
kauppamme ympärille. Visuliini on saanut tainnuttavan iskun. Hoi,
pojat! Pankaa kaksi pientä lipputankoa puhujakorokkeen molemmille
puolille. Mutta missä Hilja-tyttöni viipyy? (Poistuu.)

_Eriika_ (tulee kurkkien): Ei sitä pojan vatystä näy täälläkään. Kuuluu
ukko tulevan kotiin ja pitäisihän sen klopin kai laivalle. Kun minä
saan sen käsiini, niin pieksän. (Huomaa koristukset.) Hyh... on niillä
nyt... Osuuskauppajuhla, muka... ei tuot ole ennen sellaisiakaan näissä
kuultu. Pannaan ne juhlat pystyyn Visuliinissakin, kun ukko tulee.
Taitaa ruveta muuten huonosti rotimaan Visuliinia, näyttää siltä.
Pitäisi se poika saada narratuksi miehekseen, ettei tässä joutuisi
lääpän jäljille. Pitää tästä lurppia laivalle. (Menee.)

_Hilja_ (tulee hieman hengästyneenä): Onpa täällä toki jo kaikki
kunnossa.

    (Kylän tyttäriä tulee hälisten).

_1:n tyttö_: Voi, siinähän te toki olette ja kun minä niin pelkäsin.

_2:n tyttö_: Kuulimme jotain Räähkä-Juuson kujeista.

_3:s tyttö_: Että ne kehtaavatkin.

_Hilja_: Kunhan saan sen äijän käsiini, saa se kyllä kujeistaan. Mutta
ei niistä nyt mitään. Joko kaikki on valmiina? Missä Kalle on?

_1:n tyttö_: Oli äsken tässä.

_2:n tyttö_: Tuolla hän tulee. Laitammeko vielä lisää lyhtyjä?

_Hilja_: Laittakaa vain, vaikka joka puun oksaan. Huomisiltasesta
juhlasta pitää tulla kaunis. (Pyöräyttää tyttöjä ympäri.)

_Tytöt_: Me tiedämme jo! Mutta nyt hän tulee. Mennään tytöt! (Poistuvat
hälisten.)

_Kalle_ (kiepauttaa Hiljaa ympäri): Siinähän sinä olet! Ja minä kun
odotin! Missä sinä viivyit!

_Hilja_: Sinä olit... ei, se on niin hassua, että olin narrina.
(Naurahtaa.) Mutta kyllä minä sille annoin ja toiselle annan myös.

_Kalle_; Mitä nyt?

_Hilja_: No, sinä olit lyönyt Tiaiskorvessa jalkaasi kirveellä ja
Räähkä-Juuso, huuhkaja, tuo hätäisesti sanaa, että sinä pyysit
tulemaan. (Naurahtaa, puristaa kiukuissaan nyrkkiään.) Minä vätys
uskoin ja juoksin, juoksin... Toinen haaskalintu, Niko, oli siellä
väijymässä. No, hän sai kyllä pullean posken ja sinelmät silmäinsä
alle. Se oli heiltä nyt viimeinen kiusa!

_Kalle_: Helvetti! Kun saan ne käsiini, niin...! Vanha sammakko kykkii
tuolla laivalaiturilla. Odotas...!

_Hilja_ (tarttuu Kallen takin liepeeseen): Älä pilaa käsiäsi
tuollaisessa. (Nauraa vapautuneesti.) Mitäs olin niin höperö, että
uskoin.

_Kalle_: Että tuo piti sattua pilaamaan meidän kaunista iltaamme!

_Hilja_: Ei välitetä nyt siitä. (Veikeillen.) Minä olen oikein soma,
kun et ajattele sitä. Katso, miten ilta on ihana! Illan henki vetelee
viiruja järven selkiin.

_Kalle_: Ne ovat kuin onnen teitä... sinisiä siltoja...

_Hilja_: Myrsky särkee ne, mutta ne ilmestyvät jälleen kauniina
iltoina. Kuule, poika, minä olen niin iloinen voitostamme.

_Kalle_: Niin, vähitellen nuo kituvat pikkueläjät alkavat elpyä ja
uskoa varmasti yhteenliittymisen siunaukseen. En olisi uskonut, että he
näin pian... mutta sinäpä olit sellainen taikuri..

_Hilja_ (sulkee kädellään Kallen suun): Ole hiljaa, niin saadaan jänis.
(Vetää Kallen pensaan varjoon piiloon.)

_Niko_ (tulee toinen poski pöhöttyneenä, silmän alustat sinelmissä):
Voi turkanen... kylläpä ne nyt... pitää sanoa papalle, että ne
hänen kunniakseen... (Kalle aikoo lähteä Nikon kimppuun, mutta
Hilja pidättää.) Saakeli, kun mojottaa tuota poskea. Vielä niillä
köynnökset... (Repäisee yhden köynnöksen alas.)

_Kalle_ (hyökkää ja vetäisee Nikoa terveelle poskelle): Tuosta saat
toiseenkin poskeesi omenan, ettei tarvitse kulkea toispuoleisena.
(Niko pyllähtää kumoon ja saa vielä pari potkua.) Ja tuosta saat vähän
kaupanpäällisiä, ja nyt korjaa luusi, tahi lisätään.

_Niko_: Älkää, älkää, kyllä minä olen saanut jo tarlpeeksi. (Lyyhää
pois.) Minä kyllä kantelen papalle ja Riikalle... äää!

_Kalle_: Inhottaa tuollaiset. Mutta olipa hän hassun näköinen.

_Hilja_: Hän on saanut jo tarpeeksi rangaistusta. Tokko hän on edes
täysjärkinenkään.

    (Tytöt kantavat valmiiksi katetun kahvipöydän oikealle pensaan alle,
    poistuvat hälisten.)

_Kalle_: Mitäs tämä on?

_Hilja_: Minä arvaan. Tämä on kestitys meille.

_Kalle_: Älä! Tehdäänpä heille pieni yllätys ja julkaistaan jo tänään
kihlauksemme. Suostutko?

_Hilja_: Kyllä! Tämä ilta on niin sopiva. Huomenna saavat sitten
onnitella meitä. Tule, että joudutaan pian takaisin! (Menevät.)

_Räähkä-Juuso_ (tulee kurkkien): Häh, hää... ei kuulu laivaa eikä
Visuliinia. Taitaa olla parasta, että täältä häviää... Nikon naama
on jo leivottu siniseksi. Häh, hää... tuossa olisi vehnäleipää, kun
uskaltaisi ottaa... hää... jos saa vielä marjan poskeensa. Kyllä
Juuson on nyt parasta lähteä koko kylästä. Visuliinin ahvääritkin käy
huonosti. Häh, hää... jos ottaisin tuosta yhden viipaleen. (Kurkottaa
kahvipöytään.)

_1:n poika_ (tulee): Mitäs korppi koikkuu. Pitääkö antaa lähtimiä, vai
osaatko ilman. (Juuso häviää.)

_1:n tyttö_: Mihin Hilja ja Kalle menivät?

_2:n tyttö_: He tulevat pian. Sytytetäänkö joku lyhty?

_1:n poika_: Sytytetään vaan. Tuoltapa kihlapari tuleekin.

    (Hilja ja Kalle tulevat hymyillen.)

_Tytöt_: Saammeko jo onnitella?

_Hilja_: Kyliä vain.

    (Koko tyttö- ja poikaparvi pyrähtää Hiljan ja Kallen
    ympärille hälisten ja onnitellen.)

_1:n tyttö_ (järjestellen kahvipöytää): Meidän kahvipöydällemme tuli
suurempi kunnia kuin osattiin aavistaakaan.

_Hilja_: Kylläpä te olette kultaisia!

_Kalle_: Kiitokset vain!

_1:n poika_ (osoittaa laivarantaan päin): Tuolta tulee kuokkavieraita.

_2:n poika_: Visuliini!

_Tytöt_: Vetäydytään hieman syrjään siksi kun menevät ohitse.

    (Kaikki siirtyvät hieman vasemmalle.)

_Visuliini_ (tulee laahustaen): Mi-mitkä pei-peijaiset täällä on?

_Niko_ (irvistellen): Papan kunniaksi vaan.

_Visuliini_: Ja mitä sinelmiä sinun naamasi on täynnä?

_Niko_; Morlsiamet antoivat.

_Visuliini_: Ovatpa kovakouraisia morsiamia. Mutta sano sinä Riika,
mitä tämä komeus merkitsee?

_Riika_: Taitavat olla osuuskaupan puotilikan kihlajaisia.

_1:n poika_ (tulee esille): Hyvää iltaa, kauppaneuvos! Ehkä minä
saan selittää. Huomenna ovat suuret osuuskaupan juhlat. Koko kylä on
liittynyt osuuskauppaan, tämä on vain juhlan alkajaisia.

_Visuliini_ (putoaa matkalaukulleen istumaan): Koko kylä!
Osuuskauppaan! Ja minä ostin housunnappeja Saksasta!

_Niko_; Pappa saa pistää ne nyt omiin housuihinsa.

    (Kaikki vetäytyvät etualalle hälisten.)

_1:n poika_: Eläköön kihlapari!

_Kaikki_: Eläköön!

_Niko_; Nyt on parlasta, pappa, kun lähdetään, muuten minä saan lisää
sinelmiä.

_Eriika_: Odotetaan, jos huutaisivat papallekin eläköötä.

_Visuliini_ (heristää sateenvarjoa Riikalle): Varohan sinä...! Olet
varmaankin istunut puodissa, kun ostajat ovat menneet osuuskauppaan.
Mars matkaan siitä! (Menevät.)

_2:n poika_: Eläköön osuustoiminta!

_Kaikki_: Eläköön!

    (Sake ja Eveliina tulevat.)

_Sake_: Olimme vähällä myöhästyä koko juhlasta.

_Eveliina_: Niin... olittepa sukkelia, kun ette säästäneet huomiseksi.

_Hilja_: Tämä ilta oli niin kaunis ja huomennahan on kyllä juhlimisen
aihetta itsessään.

_Eveliina_: Onneksi sitten olkoon vain meidänkin puolestamme.

_Sake_: Niin, lemmessä ja osuustoiminnassa olkoon teillä onnen tie.

    Esirippu.








*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ONNEN TIE ***


    

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.


START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
    at www.gutenberg.org. If you
    are not located in the United States, you will have to check the laws
    of the country where you are located before using this eBook.
  
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:

    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
        within 60 days following each date on which you prepare (or are
        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
        payments should be clearly marked as such and sent to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
        Literary Archive Foundation.”
    
    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
        License. You must require such a user to return or destroy all
        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
        works.
    
    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
        receipt of the work.
    
    • You comply with all other terms of this agreement for free
        distribution of Project Gutenberg™ works.
    

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.