Säveliä: Hämeestä ja muualta

By Various

The Project Gutenberg EBook of Säveliä, by Various

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org


Title: Säveliä
       Hämeestä ja muualta

Author: Various

Release Date: March 23, 2007 [EBook #20881]

Language: Finnish


*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄVELIÄ ***




Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe.









SÄVELIÄ.

HÄMEESTÄ JA MUUALTA.


      "Päivät soisin soitettavan,
      Illat tehtävän iloa
      Näillä mailla mantereilla,
      Suomen suurilla tiloilla."

                        KALEVALA.


Ensimmäisen kerran julkaissut
Hj. Hagelberg 1885.




Sisältö.


--rt--
Runebergin kodissa........................................ 1.
Runebergin haudalla....................................... 3.
Ilta...................................................... 5.
Kolkko Kesä-aamu.......................................... 7.
Immelleni................................................. 9.
Myrsky-yö.................................................11.
Mietteitä erään nuoren Inkerinmaalaisen immen haudalla....13.
Tammerkosken keskellä.....................................15.
Vuoden lopulla............................................17.

--r--r.
Vuoden vaiheella..........................................18.
Impi......................................................20.
Toivottoman kujerrus......................................22.
Ken on Amor?..............................................24.
Jäähyväis-laulu...........................................26.
Runottareni ja minä.......................................29.
Sekin? Niin, niin!........................................31.

Elias.
Liittoon yhtykäämme!......................................35.
Kuinka on laita?..........................................35.
Yks' ompi tunne...........................................36.
Kerjäläistyttö............................................38.
Iltalaulu.................................................40.
Keväällä..................................................41.
Missä saanen rauhan?......................................42.
Laula impyen!.............................................43.

Illakko.
Elokuun iltana............................................44.
Laula!....................................................46.

K. H. F.
Vast'alkava matkamies.....................................46.
Talvella..................................................49.

--r--
Rauhan maa................................................50.

Sampoinen.
Kirkonkellot..............................................52.
Näet maasi................................................56.
Huuto-Mikko...............................................61.
Iltasella.................................................64.
Yksin.....................................................67.




RUNEBERGIN KODISSA.

18 11/7 84.


Seisahdu, matkamies, tän kodin huoneuksissa,
Pois ota lakkisi, käy hiljaa eteenpäin.
Viivähdä hetkeksi sun kansais unelmissa,
Sen muinaisuudessa -- itsekseis mieti näin:

Suur' on se voima, kuin voi johtaa kansain teitä;
Aseita heikkoja se käyttää toimissaan,
Vain ihmislapsia -- ja elvytellen heitä
Se valon kirkkaan luo pimeesen maailmaan.

Tää koti, kolkko nyt, oil miehen aikanansa,
Jonk' elonveri voi vain maalleen virtailla.
Silmänsä valoisa, se näki kansassansa
Vain suurta, jaloa, isänmaanrakkautta.

Itsensä uhraavan hän näki kansan täällä,
Ja kaunihiksi loi hän Pohjan maisemat.
Täht'-öissä kirkkaissa hän talvisella säällä
Ties' kansan kärsineen sen vaivat katkerat.

Ja taas kun aamukoin hän näki koittamassa,
Sulattain Pohjan jäät -- sovittain kyyneleet,
Niin silloin riemun loi väessä urhoisassa,
Ja toivon ikuisen vihannat seppeleet.

Jaloksi tunsi hän tän kansan vaivoinensa,
Jaloksi silloinkin, kun myrskyt raivosi! --
Ja murtumatoin on, sen ties' hän, Suomen kansa,
Ja _siitä_ ylpeillen, iloissaan lauleli!

Kotinsa kolkoks' jäi -- hän lähti täältä poisi,
Vaan aarteet ikuiset _tää_ koti säilyttää.
-- Niin on, kuin nytkin viel' hän itse täällä oisi,
-- Ja jalo henkensä se ijäks' tänne jää!

_--rt--_





RUNEBERGIN HAUDALLA.

18 11/7 84.


On aikaa kulunut, kun murhepuvussansa
Ja mielin kaipaavin ja silmin itkevin
Tän haudan reunalle kokoontui Suomen kansa,
Lepohon viimeiseen vei laulun sankarin.

Ei nimi unhotu sen, joka lepää tuolla,
Ikäänkuin uinahtain vaan matkan vaivoista.
Kirkkaana loistaen hän tähtitarhain puolla
Lemmellä katselee suloista maatansa.

Tän kansan vaivoja ja isäin sankartöitä
Hän selvemmin kuin muut osasi laulella,
Ja ihannella voi hän Pohjan kesäöitä
Ja silloin sointuvasti soitti kannelta.

Runottarensa nyt jok' kätki kanteleensa,
Ja ääni voimakas ei enää meille soi. --
-- Täss' itki kansamme, kun ties' kadottaneensa
Jaloimman poikansa, jonk' kadottaa se voi.

Vaan laulut ikuiset ne jäivät tänne soimaan
Iloksi kansamme, valoksi maailman,
Ja uuden kanteleen ne saavat kerran voimaan,
Kalevan kansalle -- myös uuden laulajan.

Ja tässä laulakoon hän kaipauslaulujansa,
Tän haudan reunalla; sun sankarmainettais
Ijät hän soittakoon, ja kunnioittain kansa,
Sun kansais, seisokoon, sun hautais kummulla.

Niin -- lepää, jalo mies, povessa isänmaamme.
Sun jalo henkesi meit' ohjaa ainiaan.
-- Kukilla kaunistaa sun hautakumpus saamme;
Sun nimeis, Runeberg, ei kuole milloinkaan.

_--rt--_




ILTA.

18 16/6 84.


Jo taukoo myrsky, laineet hiljenneena
Jo pyrkii lepohon, kun päivä laskeutuu.
Jo nukkuu luonto kaikki, nukkuneena
Se armosylihin nyt Herran sulkeutuu.

Jo vai'ennut on satakielen ääni,
Niin -- hetkiseksi sekin yöllä vaikenee.
Vaan varhain aamulla mun ikävääni
Se laulaissansa soittaa -- pois hajoittelee.

Ja ilta tuottaa rauhan sureville,
Ja levon väsyneille se kauniin tarjoaa.
Sentähden iloitsen, kun taivaan rantamille
Tuo kaunis aurinko noin hiljaa vaeltaa.

Se vaipuu -- kenties minne vaipuneekaan
-- Luo Luojan kertomaan, min täällä nähnyt on.
Mitk' vaiheet katoovaiset täällä vaihdelleekaan,
Ne näkee aurinkoinen, kirkas, varjoton.

Kun itkee ihmislapset vaivojansa,
Tai onnestansa toiset heistä iloitsee,
Niin niitä kaikkia se matkallansa,
Tuo taivaan valo suuri, hiljaa katselee.

Ja illan tullen rientää täältä poisi,
Vaan elomme se kaikki näkee ainiaan.
Oi, Herra, jospa aurinkoinen voisi,
Läp' yönkin loistaa tänne synkkään maailmaan.

_--rt--_




KOLKKO KESÄ-AAMU.

18 28/6 84


I.

Hiljaa öisen peitteen luopi
Kirkas aamu tieltään pois.
Uuden päivän Herra suopi;
Oi, jos lintuin laulut sois!

Tyynnä kun on järven pinta,
Aamu kirkkaudessaan,
Silloin miks'ei ihmisrinta
Riemuin laula laulujaan?

Mutta kun ei lehdikoissa
Satakielen sävel soi,
Ihmisrinta kuinka noissa
Täysin äänin laulaa voi!

Tosin aamuhetkin soisin,
Että linnut laulaisi.
Silloin ehkä miekin voisin
Laulaa -- sumut poistuisi.

Muistellessain kuinka ennen
Kesä-aamuin ihastuin,
Kuullessani kyntörastaan
Lauluja, kuin riemastuin!

En voi olla kaipaamatta
Kesä-aamuin lauluja;
Nyt on linnut laulamatta.
-- Kesät on niin kolkkoja.

Oisivatko muuttunehet
Suomen kesät syksyiksi,
Joiss' ei enää linnut laula,
Marjat kypsy kypsiksi?


II.

Laulaa linnut kerran vielä,
Kun on aamu isänmaan.
-- Kansa kun on noussut siellä
Suomen sydänmailla vaan!

Marjat kypsyy kankahilla,
Helteiseks kun päivä käy.
Silloin Suomen sydänmailla
Syksyä ei koskaan näy.

Hengen tiellä kesän voittaa
Kansa kerran ikuisen.
-- *Silloin* ihmislapsi soittaa
Iloisna kuin leivonen!

_--rt--_




IMMELLENI.


Sinisilmäis, armas impi,
-- Oi, mi puhtaus niistä loistaa,
Päivän varjopilvet poistaa:
Sydämeni rauhoittuu.

Kirkas, niinkuin illan taivas,
Katsehesi lumoovainen!
Sellainen on jalo nainen,
Ajattelen itseksein.

Omaksein jos _sinut_ saisin,
Kaikki, kaikki unhottaisin,
Päivän riidat, torat ne
Sais'vat jäädä toisille.

Lakkaamatta kiitteleisin
Herraa kaikkivaltiasta,
Omastaan jos maailmasta
Mulle lemmen-onnen sois.

Mutta päivä peittyy vielä
Tuonne taivaanrannan taakse,
Lemmen-aurinko ei nouse
Valaisemaan tietäni.

Hiljaa nukkuu unehensa
Kotimaani kaunis ilta.
Tyyntä rauhaa taivahilta
Herra vaaroillemme suo.

Minä yksin vaan oon tässä,
Rauhaa syömmessäin ei vielä.
-- Impeni, oi miks' oot siellä
Kaukana niin luotani!

Sinisilmiäis jos kerran,
Kerran vielä, nähdä saisin,
Kaikki muut mä unhottaisin,
En sinua, en maatani!

_--rt--_




MYRSKY-YÖ.


Vimmatusti myrsky riehuu,
Purren reunamilla kiehuu
Aallot kylmät, vihaiset.
Pursi pieni niit' ei kestä,
Luonnotar jos tuult' ei estä,
Purren peittää lainehet.

Kohti kotirantojansa
Pursi kiitää purjeillansa;
Rannat vihannat ei näy.
Illan tullen tuuli kiihtyy,
Vaikka luonto muutoin viihtyy,
Aallot ankarammin käy.

Kullasta jos pursi oisi,
Kai se kotirannat voisi
Töin ja vaivoin saavuttaa:
Siihen tuskin vihaisimmat
Merten tuulet ankarimmat,
Uskaltaisi koskettaa! --

Tuulet vaikka kallioihin
Kultapurren löisi, noihin
Kuitenkaan ei särkyis se.
Uljaasti se tuulten kanssa
Kamppailisi matkallansa
Ijäisyyden rannoille.

Puisen purren luodoillensa
Myrskyt iskee -- huviksensa! --
Kallioihin murskaks lyö.
Siitä pelastua minne?
Kun ei rannikot näy sinne,
Kun on synkkä myrsky-yö.

Niinpä usein maailmassa
Kohtaloiden pauhinassa
Ihmislapsen laita on.
Hän ei koetuksiansa
Kestä heikoll' voimallansa;
Voima määrää kohtalon.

Yks' on kuitenki, mi kestää:
Uskon voima kaikki estää
Ajan hurjan tuulispäät.
Tuulen vehkeily ei saata
Ihmislasta maahan kaataa,
Vaikk' on hurjat myrskysäät!

_--rt--_




MIETTEITÄ ERÄÄN NUOREN INKERINMAALAISEN IMMEN HAUDALLA.

(Hukkunut uimaretkellä Itä-mereen v. 1884).


Seutu missä ensikerran elonpäivää näkemään
Ihmislapsi syntyessään avajaapi silmiään,
Seutu se on rakkain meille armahine muistoineen,
Sinne halumme on aina, leikkipaikkaan entiseen.

Sinne, missä kukkanurmet kotilehtoin suojassa
Ijät muistuttavat meille onnellista lapsuutta,
Missä kyntörastaan laulut kauniit kesä-öinä soi,
Sinne päivän hälinästä henkemmekin halavoi!

Synnyinpaikkani on parhain, vaikka muutoin oisinkin
Onnetarten helmalapsi, eloni ois mahtavin;
Vaan en kuulis kesä-illoin kotikuusten huminaa,
Näkis' en kuin päivä kirkas synnyinpaikkaa kaunistaa.

Oi, en silloin onnestani oikein voisi iloita,
Heitetty jos oisin maille kauvas synnyinpaikasta,
Elämäni aamuhetkiin lennähtelis aatoksein,
_Missä_ yksin voisin löytää ilon, rauhan syömmellein.

Onnettaret vaikka veisi minut ulos maailmaan
Kauvas synnyinpaikastani, eloon vaihettelevaan
Iloon, onneen runsahasen kodin pienen suojasta
Tuost' en kuitenkaan mä voisi vilpittömäst' iloita.

Min' en voisi unhoittaa, kuin lasna ollen laulelin
Kodin armaan orren alla, vilpitöinnä iloitsin.
-- Kuinka illan tullen ennen äidin hellän syliin jäin
Uneksimaan kohtaloita tulevaisen elämäin.

Paikan tiedän, missä synnyin, missä kasvoin lapsena,
Paikkaa hautani en saata, ihmislapsi, arvata.
Lyhyt matkani on täällä, vaikka monivaiheinen;
Outo, tietämätöin mulle kuitenkin on loppu sen.

Salli, Herra, nuoruuteni Sinulle mun uhrata,
Elonhetket kaikki salli elää siinä uskossa,
Että kerran päivä päättyy ajan vaihettelevan,
Uuden aamun kellot soivat halki kolkon maailman.

Silloin salli luokseis tulla, syliis, Isä, lenteä
Toivon siivillä mun sieluin elon kolkon keskeltä.
Rakkauteni jääköön tänne muistoks omaisilleni,
Kiitolliset kyyneleeni Teille, ystävilleni!

Oi, ei kuolo saata meitä ikuisesti eroittaa:
Katsokaapas taivaanrantaa, elonpäivää nousevaa;
Vaiheet ajan katoovaisen hajoavat e'essä sen;
_Usko_, _Toivo_, _Rakkaus_ pysyy, _niiss'_ on elo ijäinen!

_--rt--_




TAMMERKOSKEN KESKELLÄ.

_(Konsulinsaaressa)._

18 7/6 84.


I.

Koski on -- kuin ijankaikkisuus:
Ei se lakkaa, vaikk' on päivä uus'
Ja aamukoi jo näyttää liepeitänsä,
Koski vaan on aina ennellänsä!

Puhuuko se haltijoista vaan,
Mitk' ovat senkin tuoneet maailmaan,
Vai kertooko se Luojan ihmetöitä,
Tai kevät'iltoja ja kesä-öitä?

Tai onkohan se innoissansa nyt,
Kun milloinkaan ei viel' oo väsynyt,
Vai tanssiiko ja leikkii matkallansa,
Kun näkee synkkänä niin maailmansa?

Niin -- koski on kuin ijankaikkisuus:
Ei se lakkaa vaikk' on päivä uus',
Se kertoilee vaan synnyin-sanojansa,
Ja ääni kuuluu -- kolkkoon maailmaan.


II.

Niin -- suuret ovat Luojan työt,
Jos sinijärvein kultavyöt,
Tai koskein kuohut komeat,
Tai kesä-illat rauhaisat
Mä näen silmilläin.

Täälläin on pikku palanen
Kalliista maasta isien,
Verellä voitetusta vaan,
Miss' soivat kosket innoissaan
Rakkautta isänmaan.


III.

Puissa lehdet puhkeaapi,
Kesä riemuin rientää jo,
Laaksojamme soinnuttaapi
Pikku-lintuin laulanto.

Järvet ovat vapaat jäistä,
Vainiotkin vihannoi:
Ihminen, oi, etkö näistä
Luojaas ajatella voi?

Laula'os sä ilomielin:
Suuret ovat Luojan työt.
Ylistäös kiitoskielin
Herraa läpi päivät, yöt!

_--rt--_




VUODEN LOPULLA.

18 31/12 84.


Aika rientää, vuodet vierii ijäisyyttä kohtahan.
Ihmislapset hyörivätten toimissansa -- Luojahan
Näin sen sääti. Hän myös yksin tietää, mikä parhain lie,
Mihin kunkin ihmisraukan kohtalo ja onni vie.

"Eteenpäin miel' elävitten," -- vuotta uutta varrotaan.
Toivon, pelvon tunteilla sen pulmia taas punnitaan.
Mutta peittoon kätkettynä meilt' on aika tuleva,
Josko vuosi riemun vaiko murheen se on oleva.

Josko rauha, hyvä tahto ihmisissä vallitsee,
Vaiko sodat, sorto meitä hirmukourin hallitsee.
Josko kultaviljat runsaat vainioilla lainehtii,
Vaiko kurjuus, katovuosi, nälkä meitä tervehtii.

Siunaa, Luoja, ihmiskuntaa, siunaa maata kallista,
Jossa meill' on kehto, koti, Suomenmaata armasta!
Edistyköön turvissasi kansain kuulut hankkehet,
Menestyköön suojassasi kaikki jalot aikehet.

_--r--r._




VUODEN VAIHEELLA.

18 1/1 84.


Taas vuosikausi vaipunut
On ijäisyyden virtaan,
Ja jälkensä se painanut
On myöskin ihmiskuntaan,
Sill' aika kaikki muuttelee,
Sen varrell' olot vaihtelee.

Nyt vuosi uusi aluss' on,
Oi, armas Suomen kansa.
Se myöskin sulle suokohon
Runsaasti lahjojansa;
Sen ohell' yhä edisty
Ja vartu, kasva, miehisty!

Sua maasi kutsuu toimimaan,
Siis rohkealla miellä
Taas lähtekäämme kulkemaan
Kansallisuuden tiellä:
Jo enteet käskee toivomaan,
Jo rientää varjot poistumaan.

Oi, suokoon sulle apunsa
Taivahan Jumalamme;
Sull' uhratkoon myös voimansa
Maalliset johtajamme.
Näin onneks kaikki karttukoon,
Ja riemu maassa vallitkoon!

_--r--r._




IMPI.


Ma tiedän immen ihanan, --
Ken hänt' ois armahampi!
Sen silmäin sini taivahan
Sineä kirkkahampi,
Ja poski milloin ruusuinen,
Taas milloin lumivalkoinen.

Ei suurta oo hän sukua, --
Perillä syntyi Pohjan. --
Ei loistosta myös lukua
Hän pidäkään, kosk' ohjan
Elolleen taivas antoi näin:
"Oo kaino, kasva lemmessäin!"

Hän, vaikka vuoroin kylmä on,
Vaan yhä voittaa mielet,
Ja häntä, kosk' on nuhteeton,
Ylistää kaikkein kielet. --
Mutt' impi milloin laulelee,
Riemusta syömmet sykkäilee.

On kosijoita hällä kaks:
Lapsuuden tuttu toinen,
Vaan tääkin käy jo kalseaks,
Ei sovi hälle moinen.
Taas toinen: outo, parrakas
Ja viekas, julma, juonikas.

Sa heihin ällös taivukaan:
Heill' uhkaa vain on sulle.
Ei konsanaan he johdakaan
Sua onnen valkamille.
Oi, pysy, impi, puhtaana
Ja Pohjan kaunistuksena!

_--r--r._




TOIVOTTOMAN KUJERRUS.


Tyynny, syömmeni rauhatoin,
Tyynny, vaikk' olet toivotoin.
Kohtaloosi oo tyytyväinen,
Elon myrskyissä kestäväinen.
Ollos, raukka, sa pelvotoin,
Tyynny, syömmeni rauhatoin.

Mitäs tuosta jos itketkin,
Verta vainen jos vuodatkin?
Kärsimäänhän sa lienet luotu,
Ei oo riemuja sulle suotu,
Mailma sulle on armotoin:
Tyynny kuitenkin, rauhatoin.

Lämpimästi jos sykkäilet,
Lemmen tulta jos hehkuilet,
Murheet mustat sun ennättäisi,
Huolta lempikin synnyttäisi,
Ollos vainen sa tunteetoin;
Tyynny, tyynny, sa rauhatoin.

Nurmen alla jos nukkuisit,
Sykkimästä jos lakkaisit,
Parhain onni se oisi sulle,
Yksin viihtymään tuomitulle,
Siellä oisit sa huoletoin,
Sinne vaivu jo, rauhatoin!

_--r--r._




KEN ON AMOR?

(Suomennos Isa Asp-vainajan ruotsinkielisestä runosta).


Ken se on, tuo paha Amor,
Koska usein moitittavan
Kuulen sekä herjattavan
Amor-parkaa pienokaista? --
Äiti mulle kerran lausui:
"Tyttöseni, valveillasi
Ollos vainen; tunteitasi
Varo viekkaalt' Amorilta."
Siksi aina huudankin:
"Amor, Amor, seuraneis,
Paha Amor, pysy pois!"
Vähät huolin Amorista,
Vilpistään ja viekkaudestaan,
Hypin, laulan, leikittelen,
Päähäni te'en seppelehen,
Tuulten tuiverrellessa.
Joskus muiskun lehtosessa
Aatolle suon, joka lempens'
Ijäks' luvannut on mulle.
Lasken sitten seppeleeni
Kutrillensa kultasille.
Enpä huoli Amorista,
Aatto omani kun on.

_--r--r._




JÄÄHYVÄISLAULU.

(Suomennos Isa Asp-vainajan ruotsinkielisestä laulusta).


Hyvästi, synnyinseutunen,
Sa armas tanhua!
Oi, laula, laakson puronen,
Jäähyväislaulua!
Kun erotaan,
Suo, kuulla saan
Nyt surusoitelman:
Ah, joutuisaan
Ma kohta vaan
Jätän tään maiseman!

Hyvästi, kotilaaksonen
Ja isän' majakin!
Hyvästi, metsän lehtonen
Ja kolkko kangaskin!
Viel' humiskaa, --
Jo kiiruhtaa
Nuor' ystävänne pois.
Vieraissa vaan,
Pois kotoaan,
Häll' tulevaisuus ois.[1]

[1] Laulu on kirjoitettu vähää ennen runoilijattaren lähtöä Jyväskylän
seminariin. Suoment.

Hyvästi, kallis synnyinmaa
Ja lasnaoloni!
Viimeistä kaipuun kuiskelmaa
Suokaatte kuullani.
Te, ahoset
Ja kukkaset,
Oi, vielä tuoksukaa,
Ja lintuset,
Te pienoset,
Lohtua laulakaa!

Teill', laakson paadet, kivetkin
Hyvästit huokailen.
Syömmessäin aina teitäkin
Murheella muistelen,
Viimeiseni
Nyt katseeni
Käyn teihin heittämään.
Joudunkohan
Ma milloinkaan
Taas teitä näkemään!

Vaan jos ma viivyn luotanne,
Eik' mua näykään,
Ja josp' ei lemmityisenne
Luoksenne riennäkään,
Niin lehtosen
Sa leppänen
Nimeäin kuiskaile,
Ja purokin,
Sa aaltoihin
Kuvaani piirtele!

Kun sitte saapuu tänne _hän_,
Lapsuutein kumppani,
Mua, nimen kuullen, nähdessään
Kuvan hän muistavi
Ja miettii näin:
"Oil syömmessäin
Hän kallis mullekin,"
Ja nimeäin
Viel' äännähtäin
Hän mua kaipaakin.

_--r--r._




RUNOTTARENI JA MINÄ.

18 12/4 83.


Hän astui vitkaan luokseni,
Oil loisto silmässään,
Ja kielo, lempikukkani,
Oil hällä kädessään:
"Tän annan sulle merkiksi,
Sit' usein katsele;
Kun päiväsi käy pitkiksi,
Taas mua muistele!

Ma tottunut oon kuulemaan
Kuohuja koskien;
Oon harras ollut laulamaan
Tunteita sydämen,
Mi sykkii povess' impyen,
Ku kaitsee karjoaan
Tai salon jäykkäin poikien:
Oon halpa tyttö vaan.

Min kukkakummut kertoili,
Sen lauluks sommitin,
Ja lehdot mitä uinaili,
Sen sulle selitin.
Oon innostunut laulamaan,
Kun Suomi soittelee,
Mutt' täällä mulle kuiskataan:
_"Parletz, ma chère, francais!"_

En täällä viihtyä ma voi,
Tääll' outo ollenkin;
Tääll' äänet vieraat yhä soi,
Pois, pois ma riennänkin
Ja siksi luotais luopunen,
_Mon pauvre adorateur_;
Näin sinusta nyt erkanen,
Hyvästi ja -- _bonheur_!"

_--r--r._




SEKIN? NIIN, NIIN!

(Suomennos).


Millinen maa se lienee,
Miss' tie käy kultain nyt -- sekin?
Ah, kenpähän sen tiennee,
Mun liekö pettänyt? Niin, niin!
Lintunen sen sanellet
Sa, ku ilmat viiltelet,
Viivy, voi,
Virka, oi!
Ei, sa riennät pojes vaan,
Huolistain et huolikaan.
Yksin lakkaa lauluin näin.
Eipä kukaan kuule säveltäin.

Mik' oil se liverrelmä,
Mi hänet viettel' pois -- sekin?
Kuink' säihkynyt lie silmä,
Mi hänet näin lumois? Niin, niin!
Aalto kuohuu rantaan päin,
Perho istuu kädelläin.
Varrotkaa,
Vastatkaa!
Ei, väistytte kumpikin,
Ah, niin teki kultainkin!
Yksin lakkaa lauluin näin.
Eipä kukaan kuule säveltäin.

_--r--r._




LIITTOON YHTYKÄÄMME!


Veikkoin, käyös taistohon
Eestä armaan maamme!
Joskin taisto kova on,
Voiton varmaan saamme.
Ällös väisty taistosta,
Joskin kohtaat vastusta:
Nero, voima, rohkeus,
Niiss' on maamme vapaus.

Pimeys se kahleillansa
Kytkee vielä maatamme,
Sitä, veikko, huoletoinna
Katsellakko saatamme?
Ristikäsin emme saata
Huoletoinna aivan maata.
Ei! vaan käymme taistohon,
Kuolloon tahi voittohon.

Joskin voima heikko oisi,
Ällös väisty sittenkään.
Ehkä moni heikko voisi
Voiton saada. Yhdytään
Liittoon. Siitä syntyy muuri,
Jok' ei hevin murru juuri,
Vaan se seisoo horjumatta,
Myrskysäässä murtumatta.

Syntyköhön liitto laaja
Kesken poikain Kalevan.
Sit' ei myrskyt rajut kaada,
Ei, vaan käymme voittohon.
Liitä sormes' sormihini,
Astu liittoon rinnalleni.
Ällös horju, käyös vaan
Eestä Suomen sotimaan!

_Elias._




KUINKA ON LAITA?


Kuink' on laita sydämmen'?
Ken sen mulle sanoo, ken?
Se kun rinnassani riehuu,
Raivoo lailla myrskytuulten,
Tulivuoren lailla kiehuu,
Niinkuin Etna hirmuinen.

Syvemmälle rintaani
Kätken hurjan syömmeni,
Siellä riehukohon vainen.
Raivotkoon ja pauhatkohon,
Kyllä tyyntymähän saan sen
Konsa vaivun kuolohon.

Sillä tääll' ei rauhoa
Sydämmeni saavuta.
Vasta haudan tuolla puolla,
Siellä syömmein levon saa,
Oi, jos saisin ma jo kuolla,
Tervetullut, kuolema!

_Elias._




YKS' OMPI TUNNE.


Yks' ompi tunne mun syömmessäin
Ma kertoa en sitä voi.
Ja yhä riehuu se rinnassain
Ja yhä mielessäin soi.
Ma aina jotain kaipajan.
Ja aina jotain ma odotan.

Mi ompi tunne tuo syömmessäin,
Mitä hurja ma aattelen?
Mi murhe kalvavi rinnassain?
En tiedä, mit' vuottelen.
Vaan aina jotain ma odotan.
Ja aina jotain ma kaipajan.

Ma aina jotain odotan,
Ain' syömmein kaipaavi,
En tiedä mitä haluan,
Miks' riutuu rintani.
Vaan aina jotain puuttuu multa.
Mun rintan' tuntuu murretulta.

Ma aina vuotan, odotan,
Vaan mitä? tiedä ma en.
Ja aina murhe on rinnassan',
Ain oon ma suruinen
Oi, missä kaihoni katoaa?
Milloin syömmeni levon saa?

_Elias._




KERJÄLÄISTYTTÖ.


Luo rikkaan aatel' rouvan
Tul' pieni tyttönen.
Hän oven luona kauvan
Seisovi vuotellen.
Kun rouva hänet vihdoin, ylhäinen, havaitsee,
Näin lausuin tyttöselle hän heti tiuskaisee:

"Kuin, ryökäle, sä tänne,
Kuin tohdit tullakaan?
Het' ulos saat sa mennä,
Äl' palaa milloinkaan.
Jos palaat, rengilläni ma sinut pieksetän
Ja sitte vankeuteen paikalla lähetän."

Ja poijes tyttö lähti,
Hän läksi selkään yön.
Taivaalla välkkyi tähti,
Se katsoi tyttöhön.
Oi, äiti, säkö sieltä minua katsahdat?
"Oi, milloin luokses pääsen, kosk' päivän' loppuvat?"

Näin lausui tyttö raukka,
Hän vaipui lumellen,
Ja valkee lumi vaippa
Nyt peittää tyttösen.
Hän äitins' luokse pääsi ja luokse Jumalan,
Hän enkelinä piennä on iloss' taivahan.

Aamulla renki rouvan
Löytävi tyttösen.
Hän katsoi sitä kauvan,
Vuodatti kyyneleen.
Ja pöyhkeäkin rouva nyt siihen saapuvi,
Hän kauvan katsoi tyttöön, kauvan ja tarkasti.

En tiedä, syömessänsä
Mi tunne liikkuvi.
Vaan hiljaa silmistänsä
Yks' kyynel vierevi.
Hän muisti eilis illan ja tytön murheisen,
Kuin tyttö lähteissänsä loi häneen katsehen.

Jäljestä monen vuoden
Tuo rouva ylhäinen
Viel' muisti tytön katseen
Ja muodon murheisen.
Hän lausui: "aina muistan tuon pienen tyttösen,
Ain muistan tytön muodon ja katseen murheisen."

_Elias._




ILTALAULU.


Impyen armas, uinuos sie,
Tähtyet taivahan valvoo,
Taivahan enkelit suojasi lie,
Ne sulle rauhaa tarjoo:
Uinahda, impyen', rauhassa vaan!
Yöhyt jo ääneti kattavi maan!

Impyen uinahda laulaissani,
Vaipuos vienohon rauhaan,
Sävel, mi kaikuvi syömmestäni,
Saattaa sun unien maahan.
Uinahda, impyen', rauhassa vaan,
Yöhyt jo ääneti kattavi maan!

_Elias._




KEVÄÄLLÄ.


Jo talvi pojes pakeni
Ja jätti Suomenmaan;
Jo suvi armas läheni,
Ja hallat hyiset väheni,
Taas suvi peittää kukillaan
Jo vehreen maan.

Taas kaikuu laulu lintujen
Laaksoissa Suomenmaan,
Liverrys pienten peippojen,
Helkyntä laulurastasten,
Ja leivo ilman riemullaan
Saa kaikumaan.

Ma yksin olen iloton,
Ma riemuita en voi.
Tie pitkä, kolkko, iloton,
Ma koskaan määrään pääst' en voi,
Mua kurjaa, oi!

_Elias._




MISSÄ SAANEN RAUHAN?


Nyt meiltä aurinkoinen
Kätkevi kasvojaan.
Yö vaippahansa mustaan
Jo peittävi nyt maan.
Se peittää vuoret, laaksot,
Se peittää lehvikot.
Jo vaiken' ihmislasten
Ja lintuin laulelot.

Ma yksin, yksin valvon
Mun rintain riehuupi.
Se missä rauhan saapi,
Miss' loppuu tuskani?
Niin, missä saanen rauhan?
Sen Luoja tietävi.
Saanenko sitä ennen,
Kuin jäähtyy rintani.

_Elias._




LAULA, IMPYEN!


Laula armas impyen',
Laula iloks minullen,
Laulus' syömmeen levon saa,
Huolet, murheet karkoittaa.
Riemu täyttää rintani,
Lepo vaipuu syömmeeni.

Siispä laula, impyen',
Silloin kun oon murheinen.
Heti kaihon' katoaa,
Rauha rintain valloittaa.
Immyt hellä, laula vaan,
Niin mä levon, rauhan saan!

_Elias._




ELOKUUN ILTANA.


Oi, kuinka, kaunis ilta,
Pysyt sä muistoissain!
Ja tuntehia vielä
Herätät rinnassain!

Kuin kaunis oli ilma
Ja järvi tyynenä;
Sen peili kirkkahana
Kuvasti saaria!

Ja venehessä poika
Nyt lauloi kullalleen,
Odottain vastausta
Sydämen tunteilleen.

Kuu hopeehohdollansa
Järvehen kajasti,
Ja tähti lempeästi
Kun äiti silmäili.

Oi, kuinka olet, ilta,
Pysyvä muistossain!
Ja tuntehia vielä
Herätät rinnassain!

_Illakko._




LAULA!


Laula, kun sua surut painaa,
Ja kun rintas kaihoaa!
Laulu sulle riemun lainaa,
Laulu surusi huojentaa.

Laula, kun sa viel' oot nuori
Ja syömmes sykkii hellä!
Laulaos vielä syksylläsi
Kulta-aikaa keväimellä.

_Illakko._




VAST'ALKAVA MATKAMIES.


Mä olen vasta alkanut
Mun vaellukseni.
Vähäisen onpi kohonnut
Aurinko eloni.

On sydän vilpas, innokas,
Minulla hehkuva:
Siis tulevaisuus toivokas,
Jokseenkin lupaava.

Mutt' miten taidan onneni
Todella säilyttää?
Ja miten vaellukseni
Tääll onpi päättyvä?

On Luoja luonnon lahjoja
Mullekin jakanut,
Armon ja onnen aarteita
Eteeni avannut.

Korkeaan tarkoituksehen
On Luoja ihmisen
Tänn' asettanut; sydämmen'
Tunteepi myöskin sen.

Mutt' miten tarkoitustani
Voin olla vastaava,
Kun peitetty on matkani
Synkällä sumulla?

Viel' sydämmeni valoa
On vailla vakaista, --
Oi, kenpä voipi minua
Oikeaan ohjata?

Ah, Luoja hyvä, kasvosi
Käännä mun puoleeni,
Ja taivaallinen valosi
Suo sydämmeheni!

Niin toivon tavoittavani
Oikean onneni,
Ja että päättyy matkani
Sun kunniaksesi!

_K. H. F._




TALVELLA.


On talvi synkkä, sumea
Ja kolkko luonnoltaan.
Se huurteheista huntua
Käyttääpi verhonaan.

Meill' pohjatuuli alati
Kylmästi puhelee,
Ja valoansa niukasti
Aurinko jakelee.

Mutt' tähtiyömme kirkkahat
On meille mieluisat;
Ja revontulet hehkuvat
Meill' ilon tuottavat.

Siis oomme aina maahamme
Me tyytyväisiä
Ja mieluisasti poljemme
Isäimme jälkiä.

_K. H. F._




RAUHAN MAA.


"Oi, missä oot sa, rauhan maa?
Kun saisin sinne vaeltaa!
Oi, pääsisinkö sinne vaan,
Miss' rauhan sielulleni saan,
      Ma onnetoin!"

"Oi, veljen', mikä sinun on,
Kun olet sa niin rusoton?
Onk' ystäväs sun pettänyt?
Sitäkö suret sinä nyt?
      Sa, vaivainen!"

"Mun ystävän' on pettän mun,
Ja kanssais lähden kulkeen sun,
Minnekkä myrsky viepi mun;
Ja sinua en hylkää, en
      Oi, veljyen'!"

Ja missä rauhanmaa on? oi!
Mitenkä sinne päästä voi?
Kanss' sinun sinne rientäisin,
Ja iloll' siellä eläisin,
      Oi, rauhan maa!

"Mä tiedän miss' on rauhan maa,
Ja sinne saan mä kulkemaan
Kes'-illan tyyntä nauttimaan:
Se luona Herran taivahan
      On rauhan maa."

_--r--_




KIRKONKELLOT.


Kumiseva kellon ääni kuuluu kaukainen.
Vaikenee sen kuullessansa oksall' lintunen
Ja alkaa taasen laulamaan,
Vaan vaikeneepi uudestaan
Kuin lumottuna. -- Soitolla
Lie voima salainen.

Yksin töllin seinuksella istuu lapsonen,
Huonehia rakennellen hietaäyrääsen.
Hän hiljaksensa hyräilee
Ja tuumielee, laulelee
Niin huoletonna, surutta,
Kuin lintu keväimen.

Mutta soitto kumajaa, maan pyhyys vallitsee.
Lapsi töllin seinuksella -- hänkin vaikenee.
Takoa kaukaa vainioin
Kohoopi juhlallisna noin
Nuo huiput Herran temppelin:
Hän sinne katselee.

Suruinenko soitto tuo -- kutsuva haudallen --
Koska kyynel kieriääpi poskell' lapsosen?
Ei; murhett' ei se ilmaise,
Vaan kaipuu harras kaikuilee
Sen äänessä. Se kutsuvi
Luo Herran rukoileen.

Mutta sinne katseleepi pieni riutunen:
Siell' on "kirkko" -- mikä on se kirkko soittoineen?
Tuo kellon ään' kun kaikuaa,
Se rintaan kaipauksen saa.
Ja luo jo äidin astuvi
Laps' soidess' kellojen.

"Äiti! Kello kaikuvainen kutsuu kirkollen:
Vieös lapses' pienokainen Herran huoneesen!
Jo sinne kansaa tulvailee,
Kun ääni kellon kaikuilee.
Siell' laulavatko enkelit,
Nuo armaat lapsien?"

Siitä äiti sylihinsä lapsens' ottavi.
Kirkkohon he kulkevat, ja soitto lakkavi.
He penkkihin jo istahtaa,
Äit' otsans' alas kumartaa,
Ja kohta siitä kohoten
Hän veisuun yhtyvi.

Tuolla taulu alttarin -- siin' Poika Jumalan
Kutsuu: "lasten tyköni mun suokaa tulevan!"
Kuin hellästi hän katselee,
Kun pienoisia pitelee,
Kut rintaan Hänen nojaavat,
Hänehen turvaten!

Pappi nousten saarnaamaan jo sanat kertovi:
"Lasten taivaan valt' on Vapahtaja lausuvi."
Hän kertoo, kuinka Jesus on
Ystävä lasten verraton
Ja luokseen heitä tahtovi,
Kutsuupi äiditki.

Vihdoin saarna päättyvi, he kotiin lähtevät.
Vielä kellot kaikuen hyvästin jättävät.
Ja äiti kera lapsensa
Kotihin kulkee kirkosta.
Mutt' väsynyt on pienonen,
On tautiin kääntynyt. -- --

Taasen kellot kaikuen kutsuvat kirkollen,
Taasen kansaa tulvaileepi Herran huoneesen.
Mut ensin kansa pysähtää
Luo haudan pienen, viivähtää,
Miss' arkku pieni lasketaan
Maan mustaan povehen.

Surumielin, kyynelissä äiti katsovi,
Kuinka pappi multaa heittäin haudan siunavi,
Mutt' lohtunaan on: lapsensa
Vei Vapahtaja luoksensa,
Ei kuule, kuinka kuiskataan:
"Laps' kuoli kuumeesen."

_Sampoinen._




NÄET MAASI.


Näet maasi kuusisen,
Rikkaan, armahaisen,
Vierahille salaisen
Tunnet sä sen luontehen
Syvän, puhuvaisen.

Huviksesko kulkenet
Lepopäivän aikaan,
Taikka muuten matkannet,
Maata suurta katselet,
Näät nuo vaarat, kankaat.

Kestäväisnä, uljaana
Vuor' kun vuorta kaartaa
Ajan vanhentamana,
Sammal paikoin peittona,
Petäjiä kantaa.

Hongat huojuu humisten,
Talvein taisteluista
Mennehiä kertoillen,
Kuinka kauhun kangasten
Kaatoi pohjan miesi.

Kuinka hallan halmehen
Sorrettua ennen
Pohjan miesi, pakkasen
Kouristeissa tarjeten,
Kuori männyn kyljen.

Kukkulalle kankahan
Käythän ihaellen?
Siintää järvet Suomenmaan,
Välkkyellen laaksoistaan,
Taivast' kuvastellen.

Kukkulalta kuljetpa
Taasen tiehyelle:
Vainiot sen varrella,
Viljat päilyy laaksossa
Kauas kaarestellen.

Keskelläpä vainion
Talo vankka seisoo,
Linnana mi heiluvain
Viljamerten aaltoovain
Vartijana valvoo.

Pulskana se pohottaa
Kujan pitkän päästä,
Kuni onnen uutismaa,
Viittaellen kulkijaa
Poikkeamaan tiestä.

Vanhat koivut tuuheat
Kujan suussa seisten,
Suhaellen kertovat,
Kuinka siellä asukkaat
Tyytyväiset ain' on.

Mutta käytkö ääremmäs
Pohjanlahden rantaa:
Tuskin uskot silmiäs
Tasamaata nähdessäs,
Minne katse kantaa.

Kentät aavat taisteluin
Esi-isiemme
Kertoilevat siellä, kuin
Maan tän eestä innostuin
Riemuin kuoltiin sille.

Ja kun syömmes innostuu
Synnyinmaalle tälle,
Katsehes kun suunnittuu
Taivaall', vanno uhrautuu
Isänmaalle tälle!

       *       *       *       *       *

Riennä pohjan äärehen,
Lapin tuntureille.
Siellä raitis tuulonen,
Kehdostansa kehjeten,
Huutaa vastaan sulle:
    Aina valvo, taistele,
    Ellös horjuin epäile
    Vastuksias voittaa!

Nätpää järven sinisen
Pohjasessa siellä,
Kuulet vaivaiskoivusen
Mailla hallan, pakkasen,
Kuiskailevan vielä:
    Aina valvo, taistele,
    Ellös horjuin epäile
    Uhrautua maalles!

Suur' on maasi kaunoinen:
He'elmäpuista asti
Seutuun yön ja pakkasen,
Mihin päästen päivynen
Yölläkään ei laske.
    Aina valvo, taistele,
    Ellös horjuin epäile
    Yönkään valtaa voittaa!

Kun sä näät sen talviyön
Valkeen lumipeitteen,
Kimelteisen tähtiyön,
Etkös kuule kuiskeen:
    Aina valvo, taistele,
    Horjumatta suojele
    Vapautta Suomen!

Maapa suuri, kauno tuo
Sun imetti piennä;
Tuopa sulle leivän suo; --
Ellös siirry vieraan luo,
Tää sun suojaa vielä!
    Aina valvo, taistele,
    Synnyinmaatas suojele,
    Niinkuin sun se suojaa!

_Sampoinen._




HUUTO-MIKKO.


Hiljaa huuto-Mikko häärii
Pirtin karsinaisessa,
Risutukkosia käärii,
Polttaa niitä uunissa.
Ahkerana puuhailevan
Nähdään hänet aina vaan,
Usein kuullaan rukoilevan
Illoin maatapannessaan:

"Siunaa, Herra, Suomeamme,
Armast' auta kansaa sen,
Ettei kallis isänmaamme
Joutuis onnetuutehen.
Sitte myös minulle anna
Rauhallinen viime yö,
Kun on aikain maatapanna,
Päättyneenä päivätyö."

Mierolla hän syntyn' oli,
Kylän teitä tallannut;
Rengin töissä reutoeli
Siks, kun oli varttunut.
Korven raivas' asuinmaaksi --
Siitä viljan väänteli,
Siinä taimia teriksi
Kansallensa kasvatti.

Sota sorti naapureita,
Suomen eestä taisteltiin.
Mikko kylänmiesten kera
Riensi vastaan vainoojii.
Sodan maasta suistettua
Jääneet palas' kotihin.
Ryysyisenä, arpisena,
Saapui mailleen Mikkokin.

Ruoho täytti viljapellot,
Tuuli tunki seinihin. --
Tuoni tempas' toivon taimet,
Kuolo kaatoi kumppanin.
Syksyn tullen harmaa halla
Viljankin vei viimeisen. --
Mikko ijän painon alla
Siirtyi kylän suojillen. --

Valkopäinen, koukkuselkä,
Ryppykasvoin vakavin,
Voimaton jo työhön, vielä
Toimii aina kuitenkin.
Tarkastaakseen aamun koita
Aikaisin jo nousee hän.
Katsahdellen taivon rantaa
Käypi myöhään levollen.

"Siunaa, Herra, Suomeamme,
Armast' auta kansaa sen!"
Kuiskii äänin värisevin,
Sitte uupuu unehen.
Niin hän nukkuu rauhallisna
Huutolaisen vuoteellaan,
Kun ei enään huolimista
Muut' oo hällä vanhoillaan.

_Sampoinen._




ILTASELLA.


Ilta hienost' himmenee,
Käypi kalseaksi,
Maa jo tuolta tummenee,
Muuttuu mustemmaksi.

Yksin kalpeana kuu
Tarpoo taivaan rantaa,
Puolla katsoo, kirkastuu,
Valon vaisun antaa.

Viitakossa viileys
Karmivaksi kasvaa,
Kursusta jo kylmetys
Uhkuttaapi usvaa.

Kohta nousee notkelmaan
Pellon päälle halla.
Huomenna jo huoataan
Huolitaakan alla,

Kuura kylmärintainen
Rauhaan saapi suolle.
Hornan henget ilkkuen
Vaanii vartiolle. --

Kuoret meidän nukkuvat
Päivän paahtehessa,
Vanhat kohta vaipuvat
Ehtoon ehtiessä.

Nuorukainen, nousepas!
Katso: kaikkialla,
Missä maas' on laihakas,
Asuu hyinen halla.

Näät: sun työtäs' tarvitsee
Isänmaasi multa.
Työhön sulle tarjoilee
Luoja voiman tulta.

Valon vainiotakin
Myöskin halla haittaa.
Vanhain vaivain viljankin
Surma tahtois taittaa.

Vanha polvi poistuvi --
Nouse, nuorukainen!
Tarmoin tartu työhösi,
Siinä vartu vainen!

Suomi-äiti kutsuvi
Luokseen lapsiansa,
Ettei surma sortaisi
Hänen armaitansa.

Ken ei kuule, uniin vaan
Tuhlaa voimiansa,
Pettäjänä isänmaan
Auttaa sortajaansa.

Hallan henkiin iske sä,
Nuorukainen, innoin!
Äitiäs' elähdytä,
Impi, lempirinnoin!

_Sampoinen._




YKSIN.


Lunta lyöpi seinustaani
Tuuli talvinen,
Pimeästä akkunaani
Ruoskii ripsien.

Tuolta tulta tuikkuaapi
Kautta synkän sään,
Läpi myrskyn raivajaapi
Valo tiehyttään.

Katsahdanpa. -- Hökkelissä
Kellä turvans' on?
Vaimo vanha vuotellessa
Siell' on voimaton.

Kasvoilla on kalman merkki,
Rauha, raukeus.
Väre elon niihin kulki,
Silmään kirkastus.

Käsi kääntyy, tapajaapi
Käden puolison,
Jakkaralla vieressä mi
Vuotehensa on.

"Sano:", lausuu, "Saarallemme:
Häneen turvatkoon --
Ei hän heitä, Jesuksemme, --
Mull' jo voitto on."

Niin hän lausuu: kallistuupi
Päähyt pahnahan.
Kuolon koura koskettaapi
Silmälautahan. --

Risahtaapi. -- Ikkunasta
laitti pärehen
Talven tuuli. Loistamasta
Lakkas' lamppunen.

Kylmä käsi kämmenessä
Istuu vanha mies.
Liekö silmä kyynelissä --
Pimeessä ken ties?

Kuuluu: "Herra antoi, otti --
Hälle kiitos vaan!" --
Pirttiin tuulee, tuiskuu -- leski
Tuot' ei huomaakaan.

_Sampoinen._






End of the Project Gutenberg EBook of Säveliä, by Various

*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄVELIÄ ***

***** This file should be named 20881-8.txt or 20881-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
        http://www.gutenberg.org/2/0/8/8/20881/

Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe.


Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.

Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research.  They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.



*** START: FULL LICENSE ***

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).


Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works

1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement.  See
paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works.  See paragraph 1.E below.

1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States.  If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.

1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
a constant state of change.  If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.

1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org

1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.

1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that

- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
     must be paid within 60 days following each date on which you
     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
     address specified in Section 4, "Information about donations to
     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."

- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
     License.  You must require such a user to return or
     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
     and discontinue all use of and all access to other copies of
     Project Gutenberg-tm works.

- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
     of receipt of the work.

- You comply with all other terms of this agreement for free
     distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.

1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from.  If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation.  The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund.  If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.

1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.


Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.


Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations.  Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
[email protected].  Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org

For additional contact information:
     Dr. Gregory B. Newby
     Chief Executive and Director
     [email protected]


Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements.  We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance.  To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations.
To donate, please visit: http://pglaf.org/donate


Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.

Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.


Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.


Most people start at our Web site which has the main PG search facility:

     http://www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.