Syksyisiä säveliä : Runoja

By Urho Wiljo Walakorpi

The Project Gutenberg eBook of Syksyisiä säveliä
    
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.

Title: Syksyisiä säveliä
        Runoja


Author: Urho Wiljo Walakorpi

Release date: December 13, 2023 [eBook #72400]

Language: Finnish

Original publication: Hämeenlinna: Boman & Karlsson, 1905

Credits: Tapio Riikonen


*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SYKSYISIÄ SÄVELIÄ ***




SYKSYISIÄ SÄVELIÄ

Runoja


Kirj.

URHO HAAPANEN [U. W. Walakorpi]





Hämeenlinnassa,
Boman & Karlssonin kustannuksella,
1905.



SISÄLTÖ:

I.

Syksy.
Minä tahtoisin katkoa kahleet maan.
En tahdo painaa päätäni.
Pakkasessa.
Se on houkka mi vaivoja vaikertaa —
Onnekas.
Ulkokullatuille.
Ilta.
Yö vaikka on synkkä mun sielussain.
Talvi-ilta.
Laulu yössä.
Sonetti.
Ja vielä mä uhmata uskallan —
Näin unta.
Ja kuitenkin.
Työväen sonetti.
Helise, mun harppuni.
II.


Toukokuussa.
Kun sua muistan.
Sinipiikojen laulu.
Lempeni.
Sun vertaisinko kukkaan nukkuvaan —
Kulkuripoika.
Samettisilmä.
Voi sua, veitikka!
Minä korpehen kauaksi muutan.
Me soudamme siimessä leppien.
Pimeyttä ma vain näin ympärilläin.
Metsolassa.
Tän pojan laulu.
Sain ruusun sulta.
Jääkylmin katsein katselen.
Sen sinisen siimehen helmassa.
Mä uskoin ennen unihin.
Minä tahdon sun helmaani kietoa.






I.




Syksy


    Jo on pilvissä selkeä taivas,
    ja yön jo on peitossa maa,
    ja kuolema luonnossa kulkee
    ja kantavi valtikkaa.

    Jo on usvien verhossa rannat,
    yö yllä on niidenkin,
    ja koivut on kyynelesilmin
    ja katsehin murheisin

    ne katsovat, itkevät kuuset;
    mure kaikkea kahlitsee —
    Oi, vieläkö päiväksi kerran
    yö synkeä valjennee?

    Ja vieläkö kevätkin koittaa
    taas jäljestä syksyisen,
    ja vieläkö kukkaset puhkee
    ja toivehet ihmisten?

    Ei toivoa, riemua yhtään!
    Ei mull' ole ainakaan.
    Minä toivottomuudessa kuljen
    ja kaihoja laulan vaan.




Minä tahtoisin katkoa kahleet maan —


    Minä tahtoisin katkoa kahleet maan
    ja uudestansa sen luoda;
    minä tahtoisin laulaa lempeä vaan
    ja kaikille onnea suoda
    ja itkeä itkut ne ihmisien
    ja maailman murehet kantaa
    ja lapsille synkeän syksyisen,
    jotk' kulkevat kumpuja kyynelten,
    ma tahtoisin auvoa antaa.

    Ja ma tahtoisin päivyen kohottaa
    taas taivaalle uudestansa,
    ja ett' olis maa tää auringon maa
    ja kansa tää auringon kansa,
    ja että ei tääll' olis syksyä, yötä,
    vaan ainaista riemua, onnea vaan,
    ja toiset ei toisilla teettäisi työtä
    ja kantaisi vääryys ei valtikkataan.

    Oi kuink' olis armasta silloin täällä,
    kun alla ei huolien huokaisi maa,
    kun leyhyisi vuorilta suviset tuulet,
    ja ilm' olis puhdasta tuoksuavaa,
    kun laulut ne helkkäisi metsissä, mailla,
    kun maan lapset kulkisi vaivoja vailla,
    kun sijansa saisivat aattehet suuret,
    ja rinnoissa ihmisten olis niiden juuret,
    ja elo olis ainaista päivää —

    Oi, kuink' olis armasta silloin täällä:
    ei miel' olis synkkä, ei pystyä tie,
    jok' ainoa kulkisi kukkien päällä —
    mut' kuinkahan kaukana aika se lie?

    Olen uottanut sitä ja vieläkin uotan.
    Ma turhaanko toivon ja turhaanko luotan
    ja haaveita hulluja haaveksin vain,
    ja konsana aika se tuo eikö koita,
    ja konsana elo eikö kuoloa voita,
    ja ainako täällä on huolta ja vaivaa,
    ja ainako surut synkät sielua kaivaa,
    ja ainako yllä on yö,
    ja konsana lopu eikö orjien työ,
    ja vaikene armaampi aamu?

    Se aamu, se kerran on valkeava,
    ja sen aamun, sen täytyvl valjeta.




En tahdo painaa päätäni.


    En tahdo painaa päätäni,
    en tahdo orja olla:
    on vapaa, vapaa henkeni.
    Kuin kuusi kalliolla
    pää pystyssä oon seisova,
    jos tuulee tuulet tuimina
    ja vinkuu viimat kohtalon
    tai rauhaisata on.

    En tahdo rukoella, en:
    on orjien se työtä;
    en tahdo käydä anellen
    ja kerjuusauva myötä.
    Töit' olkoon muiden teot ne,
    mut' ei ne sovi minulle:
    ken kantaa päätään pystyssä,
    se ei voi kerjätä.

    En tahdo ostaa kunniaa
    mä pelkureitten lailla;
    jos en mä muuten sitä saa,
    oon silloin sitä vailla;
    ja jos mä sitä kaipailen,
    mä töilläni sen ansaitsen:
    työ kunnian tuo tullessaan,
    ei kulta konsanaan.

    En tahdo olla petturi
    mä eessä Jumalani,
    mun vaikka maatuis' maineeni
    ja kuolis kunniani:
    on paremp' eessä ihmisten
    vaikk' olla suurin syntinen
    kuin käydä eessä Herransa
    vain valehurskaana.




Pakkasessa.


    Paukkuu tammipakkanen,
    tuul' on pohjanpuolla.
    Poika pieni värjyen
    usten ulkopuolla
    seisoo ryysyvaatteissa,
    kalpeana, kurjana,
    jalka pieni paljas on
    katse arka, levoton.

    "Avatkaatte! Avatkaa!"
    Näin saa sanotuksi.
    "Mua jäätää, paleltaa!"
    Mut' ei aukee uksi.
    Kiinni pysyy. Värjyen
    Kolkuttaapi poikanen.
    Huulet yhteen puristuu.
    Paukkuu tuima tammikuu.

    Koittaa aamu armainen.
    Ken on poika tuolla,
    Kalpeekasvo, ryysyinen
    usten ulkopuolia?
    Siinä nukkuu: jäätyneet
    poskillaan on kyynelveet,
    silmä puoliks' avoinna
    täynnä tuskaa, kaihoa.




Se on houkka mi vaivoja vaikertaa —


    Se on houkka, mi vaivoja vaikertaa
    ja haastavi huolistansa!
    Paras käydä on seppele otsallaan
    ja riemu se rinnassansa,
    paras nauttia nautinnonaikana
    elon onnesta, elämän riemusta:
    kas, aika se entävi, joutuun käy
    ja ilta jo ennättäy.

    Lyhyt aika on meille mi annettiin,
    kesä kerkeä nuoruutemme,
    pian talvi se ankara luntansa
    on heittävä hapsillemme,
    pian ryppyjä otsalle ilmaantuu,
    pian nuoruus ja kauneus kuivettuu,
    pian saapuvi syksy ja kaikki se lyö,
    ja silloin on ehtinyt yö.

    Oi, emmekö silloin me nauttisi siis,
    kun nauttia meillä on valta!
    Maan lapsi, sa katko'os kahlehesi
    ja nouskosi murheitten alta!
    Et surra, et huolla, et itkeä saa!
    Niin kukkiva, kaunis ja suuri on maa,
    ja taivas on kirkas ja maailma on sees!
    Oi, sulje sä päivä sun sydämees!




Onnekas.


    Uhmata, seistä ja uskaltaa,
    kuohua kosken lailla,
    katsoa pilkaten maailmaa,
    katsoa pelkoa vailla,
    hymyillä kirkkaus otsalla,
    nuorena olla ja vapaana,
    lempiä, leikkiä, nauraa vaan —
    Oi, sepä onnekas päällä on maan,
    näin kuka silloinkin tehdä voi,
    kuolo kun kulkevi, ukkonen soi!




Ulkokullatuille.


    Voi miten, voi miten halveksin teitä,
    päällenne katsoa viitsi ma en,
    joukkiot, joidenka kasvoissa pyhyys
    loistavi kirkas ja taivahinen.

    Luulette, että mun pettää te voitte —
    Turhia! Sielunne pohjahan nään:
    siellä on ruumenta, siellä on ruhkaa,
    puutu ei viekkainta vilppiäkään.

    Voi miten, voi miten halveksin teitä!
    Kuulkaa te neuvoni: parhainta ois,
    että jo vihdoinkin valheitten naamarin
    heittäisitte te kasvoilta pois!

    Elkää te uskoko, autuutta että
    kasvoilla kauneilla saavutatte,
    elkää te uskoko, että te voitte
    salata synkeän sielunne.

    Tyhmyrit! Kullatut farisealaiset!
    Viisaammat nauravat nauruansa,
    naurua pilkan ja naurua herjan —
    tyhmiltä saatte te kunniata.

    Nauran ma teitä ja raskaasti huokaan:
    voi teitä, pettäjät itsennekin!
    Voi teitä valhetten viitoissa käyvät —
    säälin mä teitä ja halveksin.




Ilta.


    Mi ihme ilta, vakaamielinen
    ja kaunis, kalpea ja tenhovainen:
    maat, metsät nukkuu lailla lapsien
    verhossa hämäräisten verhojen,
    ja iltasoitanto soi ihanainen
    kuin enkel' laulu korkeudessa,
    se kaikuu metsistä ja vaaroilta
    ja sulauupi tuulten hyminään
    niin hellään, leppeään ja lämpimään.

    Mi ihme ilta! Rauha täyttää maan,
    ja luonto uinuu onni otsallansa!
    Niin kaunis on se tuossa nukkuissaan,
    niin hertas hymyily on huulillaan —
    ei mikään häiritse sit' unessansa.
    Autuutta tulvillaan sen sielu on,
    siks' onkin katseensa noin suruton
    ja silmäänsä ei kyynel sumenna —
    Oi rauhan ilta, ilta ihana!

    Sä sielu, joka uuvuit taisteloon
    jo päästä mielit rauhan satamahan,
    nyt nukahtaos illan suuteloon,
    sen lauluun nukahtaos, soitantoon
    niin hellään, sointuvaan ja suloisahan!
    Tänlaisena iltana ken kuolla saa,
    se mitään ei voi enää kadottaa,
    ei mitään ihanampaa toivoa —
    Sä sielu, joka kärsit, nukahda!




Yö vaikka on synkkä mun sielussain —


    Yö vaikka on synkkä mun sielussain
    ja syömmeni itkee verta,
    niin annan ma otsani loistaa vain
    kuin loisti lapsena kerta,
    niin annan ma huuleni hymyillä
    ja tahdo en surra, en itkeä,
    ja tahdo en muille ma näyttää
    mun sieluni synkeyttä.

    Ja siksi ne, siksi ne luulevatkin,
    ma ett' olen onnekas täällä,
    ma ett' olen mies mitä riemuisin
    joka kulkevi kukkien päällä.
    Ei tiedä he siitä ei rahtuakaan,
    mitä kärsinkään joka hetki,
    ja miten on pystyä tieni mun tää
    ja työlästä elämän retki.

    Oi, ihmiset jospa te tietäisitte,
    miten poveni mun liekkivi, palaa,
    miten henkeni hehkuvi rauhatonna
    ja rintani riutuvi salaa,
    niin ette te hymyäis' varmaankaan
    kun teille ma hymyäisin,
    jok'ainoa katsoisi kaihoten vaan,
    ja ma säälin keskelle jäisin.




Talvi-ilta.


    Talvinen ilta. Sammunut hiillos
    töllissä pienessä tuhkaksi on.

    Himmeä, sairas on äityen katse.
    Lapset ne pyörivät ympärillään,
    lapset ne pyörivät pyytäen leipää.

    Veikon on nälkä ja siskon on nälkä,
    viimeinen kannikka syöty on juur'!
    veikon on kylmä ja siskon on kylmä,
    anna ei lämpöä tummunut tuhka.

    Himmeä, sairas on äityen katse.
    Painunut kiinni on raukea silmä.
    Valkeat liljat ne poskilla kukkii,
    tunturin luntakin valkeammat —
    käs' se on polvelle hervahtanunna,
    käs' se on kylmänä niinkuni jää.

    Pimeä on pirtti ja ahdas ja synkkä,
    pimeämpi lasten ja äityen mieli.
    Pimeä on pirtti, mut' ulkona on ilta
    kaunis on, kirkas ja lempeäkin:
    kullassa kuuhuen hanget ne läikkyy,
    tähtöset kirkkaina kimmaltavat,
    yöttäret kummuilla leikkiä lyövät:
    säihkyvät tummat ja tuliset silmät,
    notkuvat varret ja kiiltävät vyöt —

    Pakkanen paukkuvi nurkissa töllin.
    Äiti ja lapset on nukkunehet.




Laulu yössä.


    Tämä rauhallisuus mua painanut on,
    minä tuulehen tahdon ja taistelehon
    ja sinne, mis' aallot ne hurjimmin lyö,
    ja missä ei tuskat ne sielua syö,
    ja missä ei itketä illoin,
    ja missä on riemua, nautintoa
    ja tulta on naisien suukkosissa,
    ja elämä on kuohua kuumaa,
    joka nostaa ja tenhoo ja huumaa
    ja sielulle kaikkea suo —
    Minun tuntea täytyvi tuo!

    Ja siksi mä kaihoan pois, pois, pois!
    Olen ollunna onnea vailla,
    olen kantanut kaihoa rinnassain
    ja kulkenut kulkurin lailla.
    Vaan nytpä, oi, nytpä en tahdokaan,
    minä murheita muistella ollenkaan,
    nyt kerrankin nauttia tahdon!
    Siis pois, pois täältä jo, kauaksi pois!
    Ilon tahdon mä kulkea teitä.
    Pois sinne, miss' tuskia tunneta ei
    ja rimmet ei rintoja peitä!




Sonetti.


    On menneet kaikki, mutta rinnassani
    ei sittenkään oo yötä synkeää:
    on vielä hymyn pilvet huulillani
    ja vielä uskallan mä ylvästää.

    On peittynynnä pilviin taivahani,
    ja ympärilläni ulvoo myrskysää,
    mut vielä nauran pilkkanauruani
    ja vielä silmäni mun liekehtää.

    Se miestä todistaa ja uskallusta
    näin uhmata kun yössä uskaltaa,
    kun elo kohti kulkee kuolon usta

    ja kaikkiall' on synkkää, sumeaa.
    Mut' en mä työtä pelkää, ponnistusta
    en kuolon hymyilyä kamalaa.




Ja vielä mä uhmata uskallan —


    Ja vielä mä uhmata uskallan,
    yö vaikka on ylläni tumma
    ja purttani haurasta myrskyt lyö
    ja suuri on huolien summa.

    Ja vielä mä toivoa uskallan
    ja uskoa päivyen koittoon
    ja aamuni armahan valkeuteen
    ja onneni oikean voittoon.




Näin unta —


    Näin unta ma ett' olin kuollunna
    ja ma hautahan laskettiin —
    Mut' ollut ei kyyneltä poskilla:
    oli kasvot ne kalseita niin —

    Ja hänkin, ma jost' olin uinaillut,
    vain kylmänä seisoi siin' —
    Näin unta ma ett' olin kuollunna,
    ja ma hautahan laskettiin.




Ja kuitenkin —


    Sinä uhmaten, uhmaten kohotat pään
    ja lausut: en tahdo ma kantaa,
    en tahdo ma kantaa kahlehia,
    elämälle en voittoa antaa!
    Meri vapaa, laaja mun lempeni on,
    meri myrskyvä, hyrskyvä, kahlimaton,
    ja sellainen olla ma tahdon!
    Ja sellainen oon minä, sellainen,
    en siedä ma aitoja, en, en, en,
    merikään se ei aitoja siedä,
    merikään se ei orjuutta aavista,
    ja kahleista meri ei tiedä.
    Ja kuitenkin kannat sä kahleita!
    Ne painavat, painavat sua!

    Ja vaikka sun mielesi miehekäs ois,
    ja voimasi ihmeitä tehdä vois,
    niin niitä et katkottua,
    sinä konsana, konsana, konsana saa:
    elo onpi sun rautoihin lyönyt,
    elo onpi sun kahlinut kahleillaan
    ja mierohon onpi sun myönyt,
    elo, jonka sä tahdoit voittaa,
    ja jolleka uhmasit sä —
    Olet orja sä, elämän orja,
    mut' et meri myrskyävä!




Työväen sonetti.


    Me nousemme kuin taimet mullan alta,
    me nousemme kuin merten lainehet.
    Päämäärä silmiin siintää ihanalta.
    Pelätä meit' ei vaivat, vastukset.

    Vapise, orjuus! Pelkää sorron valta!
    Vapiskaa, kahleet, orjuusaattehet!
    On kohta, kohta joka kukkulalta
    vapauslaulun soiva sävelet.

    Vapise, herruus! Noussut nyt on kansa
    mi sietävä ei sua konsanaan;
    on noussut joukko, joka tahdollansa

    on oikeuden tuova maailmaan,
    ja joka hirmuinen on vihassansa
    ja voittamaton, suuri voimassaan.




Helise, mun harppuni!


    Helise, mun harppuni, soi somin kielin
    lämmitä lauluni lapsia maan!
    Mieliä nosta ja syömmiä seestä,
    tuskia liennä ja huolia poista,
    helkkyös riemuksi ihmisien!

    Helise, mun harppuni, soi somin kielin!
    Kaikuos, kaikuos, kanteleni!
    Soi kuni ukkosen uhmaava soitto,
    soi kuni läntisen lempeä laulu
    lehdikon helmassa iltasin soi!

    Lyö, minun rintani, lähteenä läiky!
    Pulppua, pulppua, liekki ja lyö!
    Olkosi, mieleni, niinkuin päivä,
    suvinen, lempeä, päilyvä päivä,
    jonka ei pinnalla pilviä näy!

    Sykkiös, syömmeni, syömmeni nuori,
    kaikelle kauniille sykkiös sä!
    Verteni vetreät virrat te juoskaa
    niinkuni juoksevat keväiset purot
    riemusta pulputen läikkyellen.

    Viel' olen nuori ja tarmoa täynnä,
    vielä en murtua tahdo ma en!
    Nuor' olen, siksi ma lemmestä laulan,
    nuor' olen, siksi ma riemusta soitan,
    tunne en tuskia, murheita en!






II.




Toukokuussa.


    Hymyy taivas, hymyy maa,
    tuomet, koivut lehden saa,
    läikkyy lähteet,
    purot soivat,
    pellot vihreet
    vihannoivat,
    ilm' on täynnä lämpöä,
    elo sekä elämä
    elpyy uuteen elohon —
    Tullut Suomeen suvi on!

    Suvi armas, suloinen!
    Sulaa rimpi sydämen,
    toiveet elpyy, syttyy lempi,
    huolet kaikki kaikkoaa!
    Puhdas niin on ilman tuoksu,
    vetreä niin virran juoksu,
    kaunis niin on luojan maa!

    Kuulkaa ääntä rinnastani,
    nähkää loiste kasvoillani!
    Enkö tuntis' onnea,
    enkö lauluun laikahtaisi,
    huolta, tuskaa unhottaisi:
    aik' on auvon tullunna!

    Aika auvon, leikin, lemmen
    ilta unen, haavehen!
    Lennä, laulu, lennä, liidä,
    kerro, mitä osaa en,
    mieli seestä jokaisen!




Kun sua muistan —


    Kun sua muistan, sua vain,
    niin kaikk' on helppoa,
    on silloin riemu rinnassain
    ja ots' on kirkasna.

    Kun sua muistan, tyttönen,
    en muuta muistakaan,
    ja surut sammuu sydämen
    ja huolet kokonaan.

    Mut' tiedä en, miks' sua vain
    muistella täytyy mun,
    ja tiedä en, miks' sielussain
    säilyypi kuva sun.




Sinipiikojen laulu.


    Riemua, riemua,
    riemua vaan!
    Murheita emme me
    muistelekaan,
    tanssimme laulamme,
    leikkiä lyömme,
    leijumme, keijumme
    ympäri maan.

    Kukkaset kukkivat,
    tuoksuvat puut,
    laulavat leivot ja
    lintuset muut —
    Kummako, kummako,
    että on meillä
    nuortea mieli ja
    naurussa suut!

    Kaunis on Metsola,
    kaunis on maa!
    Puhdasta ilma on,
    tuoksuavaa,
    Kummako että on,
    otsamme kirkas!
    Onnekas ken täällä
    kulkea saa!




Lempeni.


    Kevähällä se liekehti leimuamaan
    minun lempeni lyhkäinen —
    ees' syksyhyn asti se säilynyt ei:
    oli lasketut päivät ne sen.

    Kevähällä se liekehti leimuamaan,
    ja lempeä suurt' oli se,
    oli autuutta täynnä ja auvoa vaan
    sitä siksi en kaipaile.




Sun vertaisinko kukkaan nukkuvaan —


    Sun vertaisinko kukkaan nukkuvaan,
    tuon laakson lemmikkihin ihanaan,
    min katse on niin kaihomielinen,
    tai taivon kevät-öisen tähtehen,
    mi läpi välkkyy sumun etäisen?

    Sun katseesi on täynnä kaihoa
    kuin katse lemmikinkin laaksossa,
    ja kaihomielin katsoo tähtikin
    tän elon murheisiin ja taistoihin —
    niin katsoo se kuin katsot sinäkin.




Kulkuripoika.


    Älä, äitini, itke ja vaikerra,
    Älä suotta sä huolia kanna!
    Minun silmiini siintävi maailma,
    niin suurena, kauniina, kirkkahana,
    ja mun täytyy se tuntea, nähdä,
    kotitöllissä viihdy mä en!

    Kotitölli on ahdas ja pienoinen,
    mutta maailma on suuri ja laaja;
    kotipeltoja muokata tahdo mä en:
    minä teitä ja polkuja lemmitsen
    ja kulkurin pussia kannan
    ja riemuisa mieleni on.

    Minun täytyvi maailman riemusta
    tuhat tuntea tuulahdusta!
    Oi, äiti, jos tietäsit millaista
    on kaihota, kaihota, kaihota,
    ja mä kaihoan, oi, minä kaihoan
    ulos ilmahan raittihiseen!

    Ei viihdytä, ei, mua synkeys tää,
    tämä rauhallisuus, tämä tuska!
    Tämä työ se on raskasta, jäädyttävää,
    vapautta mä mielin jo hengittää —
    Oi, jääkösi hyvästi, äiti,
    nyt on riemuisa poikasi sun!




Samettisilmä.


    Hei, sinä heilani samettisilmä,
    kankahan kaunein kukka,
    kuulehan kuinka ma haastan sulle,
    tyttöni pellavatukka!

    Yksin on ollessa päivyet pitkät,
    illat on ikävät, tummat;
    yksin on ollessa murheisna mieli,
    suuret on surujen summat.

    Paras on meidänkin yhtehen mennä,
    paras on paiskata kättä,
    paras on luvata, ett' emme koskaan
    aio toistamme jättää.

    Mitä sinä arvelet, samettisilmä?
    Hei, sinä hymyät mulle!
    Siis se on päätetty, siis se on päätetty!
    Tavarani annan ma sulle.

    Minä annan sulle, ja sinä annat mulle,
    yhtehen kaikki me lyödään,
    yhdessä töllissä asutaan
    ja yhdessä pöydässä syödään.

    Hei sinä heilani samettisilmä!
    Ilo nyt on alkava vasta!
    Onnetar-neiti jo hellien katsoo
    minuakin, syksyn lasta.




Voi sua, veitikka!


    Voi sua, veitikka, voi sua, tyttö,
    kohta sä, kohta sä hurmasit mun
    katseilla kummilla, silmillä tummilla:
    orjasi, orjasi nyt olen sun.

    Voi sua, veitikka, luullut en oisi,
    että mun voisit sä kahlehtia,
    katseella yhdellä orjaksi tehdä,
    katseella yhdellä ainoalla.




Minä korpehen kauaksi muutan —


    Minä korpehen kauaksi muutan,
    ja sinne mä töllini teen,
    ja peltoni vierelle raivaan
    mä kuultavan, kirkkahan veen.

    Teen töllini hongista korven,
    ikikuusista teen minä sen
    ja tyttöni tummean saatan
    mä alle sen orsien.

    Me raadamme, raivaamme kaksin,
    työn teemme me yhdessä,
    ja vaikkakin pakkanen paukkuu,
    niin meillä on lämmintä.

    Ilo aina se kattohon kumpuu,
    ja kirkas on päivä ja yö,
    ei raadanta raskaalta tunnu,
    on helppoa toimi ja työ.




Me soudamme siimeessä leppien —


    Yö kaunis ja kirkas ja hiljainen,
    ja kuuttaret kultia valaa —
    Me soudamme siimeessä leppien
    ja povemme liekkinä palaa.

    Ja lainehet laulavat laulujaan
    ves' soittavi kokassa venhon,
    ja povi on tunteita tulvillaan
    ja mieli on vallassa tenhon —

    Me soudamme siimeessä leppien —
    ja syysyön sävelet helkkää,
    ja poskill' on ruskotus aamuinen
    ja rinnoissa riemua pelkkää —




Pimeyttä ma vain näin ympärilläin —


    Pimeyttä ma vain näin ympärilläin,
    ja mieleni mun oli musta,
    ja yö oli pohjassa sydämen,
    ja en löytänyt lohdutusta.

    Mut' nyt olen kirkas ja valoisa,
    ja nyt minä uskallan luottaa
    ja katsoa silmihin murhetta
    ja aamua onneni uottaa.

    Sinä tyttönen, oi, sinä enkeli,
    sinä oot minun öitteni tähti,
    sinä purppurin päärmäsit päiväni,
    ja sinusta mun voimani lähti.




Metsolassa.


    Leikkikäämme hetkinen
    kera pienten sirkkujen,
    nekin ylhääll' oksillansa
    touhuilevat riemuissansa.

    Hyv' on täällä leikkiä
    salon suuren sinessä,
    tanssia ja touhuella,
    riemuita ja naureskella.

    Nuoruus meill' on rinnassa,
    hartioill' ei huolia,
    ikuisesti omanamme
    pitäkäämme nuoruuttamme.




Tän pojan laulu.


    Kaksioista heiliä ollut on mulla
    ja nyt se on kolmastoista.
    Kaunis on, armas ja sievä ja hellä —
    en ole nähnynnä moista!

    Kuustoista vuotta se juuri nyt täytti,
    kaunis se on kuni kukka;
    silmät on siniset taivahan lailla,
    tukka on pellavatukka.

    Kakstoista heiliä ollut on mulla,
    mutta nyt huoli en noista:
    armaampi, armaampi, mieluisampi
    on tämä kolmastoista.

    Varsi on notkea, katse sen syvä,
    käynti sen ketterä, sorja.
    Voi miten, voi miten häntä mä lemmin!
    Tyttöni oon minä orja.

    Suvi kun saapuvi, lintuset taasen
    laativat laulunpäitä,
    silloinpa, silloinpa tämäkin poika
    pulskeita viettävi häitä.

    Silloinpa, silloinpa heilini saatan
    pirttini orsien alle.
    Hän kun on luonani, en minä koskaan
    kaihoa maailmalle.




Sain ruusun sulta —


    Sain ruusun sulta
    mä, neito kulta,
    sait laulun palkaksi siitä sie.
    Nyt kuollut kukka
    on, tummatukka,
    ja kuollut lempemme myöskin lie.

    Sä läksit, neito,
    ja minä keito
    jäin yksin kaihoten suremaan.
    Nyt povi palaa
    ja sydän halaa
    taas sua luokseni, sua vaan.

    Oi, riennä, riennä
    ja tuska liennä,
    sä muista muinaista lempeä!
    Suo ruusu mulle
    Vain sulle, sulle
    on silloin lauluni helkkyvä.




Jääkylmin katsein katselet —


    Jääkylmin katsein katselet
    sä aina, aina mua —
    Voi, oisko aika mennyt tuo
    jo voinut unhoittua?

    Jääkylmin katsein katselet,
    et viihdy seurassani —
    Voi, oisko taasen tyhjiä
    mun olleet unelmani?

    Mä lankeen yöhön pimeään,
    oon murhemieliä keito.
    Sä kartat, kartat katsettain,
    käyt ohitseni, neito.

    Käyt ohitseni vieraana;
    et enää tunne mua.
    Voi, oisko aika mennyt tuo
    jo voinut unhoittua?




Sen sinisen siimehen helmassa —


    Ja sen sinisen siimehen helmassa
    kera impeni istuin mä.
    Oli laskenut aurinko ammoin jo
    ja ilm' oli viileetä.

    Kesäöinen rauha se leijueli
    yli maitten ja mannerten.
    Ja me lempeä leikkien istuttiin
    ja haaveita hautoillen.

    Ja sen sinisen siimehen helmassa
    unet näimme me kauneimmat:
    rusopilvet ne souteli taivaalla
    ja auteret armaisat.

    Ja sen sinisen siimehen helmassa
    me uskoimme: onnea on,
    ja onnea suurta ja korkeata,
    ja sen määrä on mittaamaton.

    Mut' oisiko elämän aalloilla
    nyt syntynyt usko jo uus':
    oi missä on onni, mit' etsimme,
    oi missä on onnekkuus?!




Mä uskoin ennen unihin —


    Mä uskoin ennen unihin —
    nyt enää usko en:
    nyt uskon vainen tyhjyyteen
    ja pimeytehen.

    Mä uskoin silmiin tyttösen,
    sinisiin silmihin;
    mä uskoin kesään ikuiseen
    ja ikikukkihin.

    Unelma: tyhjyys — muuta ei;
    sen jälkeen tuska saa
    ja syksy synkkä sydämeen,
    mi kukat kuolettaa.

    Voi, mua poikaa poloista,
    mies raukkaa etsivää!
    Voi, yötä, mik' on ylläni,
    niin tummaa, synkeää!

    Mut' oma syyni: unihin
    mä miksi uskoinkin
    ja kesän ikuisuutehen
    ja sinisilmihin.




Minä tahdon sun helmaani kietoa —


    Minä tahdon sun helmaani kietoa
    ja painaa sun rintaani vasten!
    Oi, ollahan ystävät, ollahan oi!
    Niin tapa on hyvien lasten.
    Ja lapsia oomme me kumpikin —
    miks' emme me hyviä oisi,
    miks' emme me yhdessä hymyillen
    ja toistemme lemmestä nauttien
    elonpolkua kulkea voisi!
    Minä tahdon sun helmaani kietoa,
    ja irti en päästä mä sua;
    minä tahdon, sä ett' olet omani
    ja että sä lemmit mua!
    Oi, ollahan ystävät, ollahan oi,
    niin riemua meillä on aina,
    satakielien soitot ne korviimme soi,
    ja huolet ei harteilla paina,
    ja kaunis on päivä ja kirkas on yö —
    Oi, tulkosi helmaani, kulta!
    Oi, kuuletko rintaani, kuinka se lyö:
    saat lempeni liekkivän multa!
    Me käykäämme lempien, leikkien
    ilahuttaen toistamme, tyttönen,
    tämä taipale loppuun saakka;
    ja vihdoin, kun ehtinyt ilta on,
    ja kellot ne vuorilta soivat,
    me yhdessä painumme lepohon
    me uinumme huulilla hymy,
    ja silmissä siintävä päivä.







        
            *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SYKSYISIÄ SÄVELIÄ ***
        

    

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.


START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
    at www.gutenberg.org. If you
    are not located in the United States, you will have to check the laws
    of the country where you are located before using this eBook.
  
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:

    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
        within 60 days following each date on which you prepare (or are
        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
        payments should be clearly marked as such and sent to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
        Literary Archive Foundation.”
    
    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
        License. You must require such a user to return or destroy all
        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
        works.
    
    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
        receipt of the work.
    
    • You comply with all other terms of this agreement for free
        distribution of Project Gutenberg™ works.
    

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.