Maisteri kesävieraana: Näytelmä kolmessa näytöksessä

By Nestor Tanner

The Project Gutenberg eBook, Maisteri kesävieraana, by Nestor Tanner


This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.




Title: Maisteri kesävieraana
       Näytelmä kolmessa näytöksessä


Author: Nestor Tanner



Release Date: November 25, 2015  [eBook #50547]

Language: Finnish


***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MAISTERI KESÄVIERAANA***


E-text prepared by Tapio Riikonen



MAISTERI KESÄVIERAANA

Näytelmä kolmessa näytöksessä

Kirj.

NESTOR TANNER






Rauman Kirjapaino-Osakeyhtiön Kirjapainossa 1898.




Henkilöt:

 Maisteri Toivola.
 Talonisäntä.
 Talonemäntä.
 Talontyttö Selma.
 Männistön Maija.
 Kaksi vierasta miestä.




Ensimäinen näytös.


Näyttämö kuvaa talonpoikaista tupaa. Isäntä paikkaa siloja,
emäntä kehrää ja tytär ompelee. Matkustava herra kesäisessä
matkailijapukimessa tulee kumarrellen laukkunensa tupaan ja
katselee ympärillensä.

    Toivola, Isäntä, Emäntä, Tyttö.

TOIVOLA. Hyvää päivää! Sopisiko minun saada asua tässä talossa tämän
kesän?

ISÄNTÄ (Nostamatta päätään työstänsä). Noh! -- miks'ei. Mistäs ollaan?

TOIVOLA. Helsingistä minä olen ja nimeni on Toivola. (Kättelee emäntää,
tytärtä ja isäntää, kääntyen sitte ympärillensä katsellen, jolla aikaa
isäntä kuhisee ja viittailee emännälle ja vieraasen kaikenmoisilla
liikkeillä.)

EMÄNTÄ. Niin, (lopettaen kehräämisensä), kyllähän meillä olla saatte.

TOIVOLA. Paljonko maksaa kuukaudessa asunto ja ruoka sekä muuten
täysihoito?

ISÄNTÄ. Niin -- -- enhän -- hm, tuota taida sanoa näin äkkiä.

EMÄNTÄ. Olisiko markka päivältä paljo?

TOIVOLA. Ei suinkaan, ei suinkaan.

EMÄNTÄ. Minä vaan en ole tottunut kaikkia ruokia niin hienosti
laittamaan -- -- sano -- laittamaan -- -- sano -- laittamaan.

TOIVOLA. Kylläpä siitä toimeen tullaan. Minä en vaadikaan mitään
erinomaisia laitoksia, ei mitään herkkuja, kunhan vaan ruoka on
puhdasta ja tuoreen makuista. Niinkuin, tuoretta lihaa, perunoita,
kalaa, kanan munia sekä leipää tietysti myös, ja muuta semmoista
tavallista ruokaa. Kauranryynivelli on myöskin hyvin terveellistä
syödä.

EMÄNTÄ. Kyllä minä koetan parastani. -- Kun olisi useampia vieraita,
antaisin halvemmallakin asunnon, ravinnon ja hoidon.

TOIVOLA. Saatanhan minä toimittaa tänne muitakin kesävieraita.

ISÄNTÄ (Aina vaan neulojen). Tottapa meille sopii asumaan vaikka
useampikin, -- on meillä huoneita...

TOIVOLA. Niinpä, -- -- niin minäkin luulen. Minä lähden noutamaan
tavaroitani siis, ja asun täällä tämän kesän, -- -- ja kalastelen
tuolla tuon kauniin järven rannalla...

ISÄNTÄ. Asukaa täällä vaan! -- Kyllä täältä kaloja saatte.

TOIVOLA. Minä menen noutamaan matkalaukkuni tänne.

    (Menee.)

ISÄNTÄ. Ei sille Toivolalle -- niin oli kaiketi hänen nimensä --
tarvitse muokata kaikkia hyviä ruokia. Kyllä ne laiskat herrat saavat
syödä huonompaakin ruokaa, -- ja niinpä se itsekin sanoi: "Ei hän vaadi
herkkuja".

EMÄNTÄ. Mahtaako se vaan meille maksaa?

ISÄNTÄ. Se on tietty. Vai eiköst', -- vai eiköst'. -- -- -- Aina herrat
runsaasti maksavat sekä antavat vielä juomarahat ja hyvät ryypyt. Ei
meidän tänä suvena tarvitse viinaa ostaa. Toivola antaa meille viinaa
niin paljo kuin vaan juodaan, sen saat nähdä, ja saavatpa nyt rengitkin
kerran suunavauksia.

EMÄNTÄ. Taitaa olla hyvä herra tuo Toivola. -- -- Mikkolassa kumminkin
asui viime suvena oikein erinomainen mies, tukkiherra, se se
Nordenfani, tai mikä sen pahuksen nimi taas olikaan. Se juotti heti,
kun tuli taloon, taikka piti semmoiset tulijaiset, että koko talon väki
pyllyili, ja emäntäkin sanoi saaneensa siltä hienoa Tinttaviiniä. Se
oli hyvä herra, se.

TYTTÖ (Ommellessaan). Saa nähdä, antaako se Toivola minulle mitään?

ISÄNTÄ. Antaa kyllä. Vai eiköst', -- vai eiköst'. -- Aina herrat tytöt
rakkaina pitävät ja heitä "respekteeraa".

EMÄNTÄ. Laita itsesi nyt puhtaampiin vaatteisiin ja puhu sen Toivolan
kanssa hyvin hienosti, niin kyllä Toivola rupee sinusta pitämään, --
herrat hyväilevät hienoja likkoja.

TYTTÖ. Minulle täytyy tehdä pian uusia vaatteita. En minä kehtaa sen
Toivolan kanssa puhua vanhoissa vaatteissa.

ISÄNTÄ. Tehdään kai niitä. Kyllä Marseenin mampselli niitä pian tekee
ja laittaa vielä semmoiset rusetit, turnöörit, krumilunssit, ett' älä
huoli. Mutta laittakaa nyt huoneet puhtaiksi ja toimittakaa syömistä
Toivolalle! Minä tuon aitasta sianreiden pöytään. Kyllä Toivolan
kumminkin nälkä on. Maalu! mihin sä pistit aitan avaimen silloin kun
olit ottamassa perunapuurojauhoja? Taitaa olla piimäkamarin
muurinotsalla.

EMÄNTÄ. Niin aina -- ja herrat syövätkin possun pintaa niin
mielellänsä. Tuo koko reisi vaan! Ei sille kumminkaan vähät piisaa.
Minä keitän munia, tahi keitä sinä, Selma, Toivolalle munia, vaan hyvin
kypsiksi! Ei ne herrat tykkää raakamaisista.

ISÄNTÄ. Rahaa meille tulee Toivolasta ja muista herroista -- ja kyllä
minä niitä nyljen, sen sanon, -- ei se ole syntikään. Kylläpä herroilta
saakin kiskoa, -- ei se ole synti, eikä häpeä, kun se Toivola nyt vaan
tulisi! Nyt on niin kova rahanahtaus, ettei sitä mistään tahdo saada.
-- Toivola meille taitaa antaa jo tänään muutaman markan juomarahoiksi,
ja varmaankin se hyvät tulijaiset "pistouvaa". Totta se semmoinen herra
on. Vai eiköst', -- vai eiköst'.

EMÄNTÄ (Häärää touhussaan). Laitetaan vaan Toivolalle valmiiksi kaikki
ja pidä sinä, tyttö, munista murhe, ettei ne ole raakamaisia!

    (Menee).

ISÄNTÄ. Niin oikein, -- pankaa valmiiksi Toivolalle, kun se kumminkin
pian tulee! -- -- Kyll' se provasti Kaimanius-vainaja näemmäs sanansa
piti. Hän sanoi aina: Teillä on niin kaunis talo ja kauniilla paikalla.
Minä toimitan teille kesävieraita. Samaa kuuluu sanoneen Rajaportin
Manta, joka palveli pappilassa siihen aikaan alikarjakkona. Hänkin oli
luvannut meille toimittaa kesävieraita.

    (Esirippu laskee).




Toinen näytös.


Edelliset, Männistön Maija ja kaksi vierasta miestä.

TOIVOLA (Istuu siistinnäköisessä huoneessa keinutuolissa sanomalehti
kädessä ja laulaa säveleellä "Laulajapoika"):

    Järven laineet ja tuima tuuli
    Tuntevat huoliani :,:
    Ahtolan armas hellä helma
    Kätkee mun suruani :,:

    Kun istun yksin rannalla
    Ja itken ikävääni :,:
    Niin silloin järven aaltoset
    Ovat ystäviäni :,:

    Toiveeni petti ja neitoni jätti
    Mun järven aaltoloihin :,:
    Usein olen upottanut
    Kyyneleeni noihin :,:

ISÄNTÄ (Tulee veitikkamaisesti laulun lopussa viinapullo kädessä).
Passaako ottaa ryyppy? Ei Toivolalla taida vielä kumminkaan olla
parempia aineita kotona? (ottaa pullon suusta ryypyn).

TOIVOLA. Minä en käytä väkeviä juomia itseäni enkä muitakaan ihmisiä
varten ja kiitän siis vaan teidänkin tarjouksestanne; nauttia en saata
kumminkaan pullostanne.

ISÄNTÄ. Soo'oh! -- Noh! -- mimmoinen te olette, kosk'ette tahdo sitä
hyvää tehdä, että ottaisitte, kun minä ilman naksua tällä kerralla
annan? Ottaapa papitkin, jotka ovat parhaita herroja, ja sentähden
minäkin toisinaan otan pienen naukun, ja luulin teidän tekevän samoin.
Se suuri tukkiherra, jolla kuuluu olevan rahaa niin kuin muutakin
paperia, oli viime suvena Mikkolassa ryypännyt oikein miehen tavalla.

    (Juo pullostaan ylpeänä).

TOIVOLA. Kyllä, -- kyllä maailma on vielä mustia matoja täynnä, ja
kauan saamme taistella viinaa vastaan, tuota hirmuhaltiata, joka
vallitsee ylhäisten hoveissa ja alhaisten hökkeleissä. Kauan saavat
raittiuden harrastajat tehdä työtä isänmaassamme ennenkuin kansaamme
syvälle juurtunut juoppouden pahe eli salainen kalvava tauti saadaan
poistumaan kansastamme.

ISÄNTÄ. Olisiko Toivolalla rahaa minulle antaa? On semmoinen ahtaus
rahasta, kun viljakin on halpahintaista, eikä mistään muustakaan saa
rahaa.

TOIVOLA. Saatte kyllä sitä, (antaa muutaman setelin), tässä on 20
markkaa.

ISÄNTÄ. Palkollisetkin saavat niin paljo palkkaa, eivätkä sentään tee
työtä. Tuskin ansaitsevat siitä ruokansa. Mutta annas, kun pyhä tulee,
niin käydäänpä sitte kädet taskuissa ja papirossit suussa kylän
kujilla, rengitkin.

    (Menee).

TOIVOLA. Kirottu viina! Sinä saastainen heittiö olet heidät turmellut
ja turmelet yhä vieläkin; mutta varro vaan, kerran sinun täytyy
kuitenkin väistyä. Jos et ennen anna meille voittoa, kun armeijasi ovat
niin suuren suuret muka ja sinä itse luulet saavasi vain hallita ja
vallita, niin täytyy sinun kumminkin lannistua, koska tohtori
Tervejärki saa kansassa parannuksia toimeen.

EMÄNTÄ (Tulee kavalana). Ei minun sovi sentään vähällä Toivolaa pitää.
Kuluu leipääkin ja muuta niin paljo. -- Toivola on hyvä ja käy syömään
sinne toiselle puolelle nyt!

TOIVOLA (Varustautuu lähtöön ja kokoilee papereita pöydällä). Johan me
siitä sovimme minun tänne tullessani. Ei siitä nyt puhuta.

    (Lähtee).

EMÄNTÄ (Tomuja pyyhkiessään tirkistelee pöydällä oleviin papereihin).
Mimmoinen mies se Toivola mahtaa olla? Onkohan se edes mikään herra?

MÄNNISTÖN MAIJA (Tulee kielevänä ja pysähtyy ovipieleen seisomaan kädet
ristissä, pyöritellen peukaloitansa toistensa ympäri). Hyvää päivää!
Tulin teitäkin kurkistamaan.

EMÄNTÄ. Päivää, päivää! -- Minä tässä juuri puhuin itsekseni
Toivolasta. Mahtaako se mikään herra ollakaan? Taitaa vaan olla joku
maankulkuri, jolla ei ole rahaa, ei muutakaan? Kuka ne kaikki kulkurit
tietää nyt tähän aikaan?

MAIJA (Liukaskielisenä). Kaikki tässä nyt herroja on! Ohhoh! Ei sitä
sentään juuri niin olla -- -- --

EMÄNTÄ. Istu! -- istu, että saadaan vähän jutella. Sinä olet aina
ennenkin pian ihmiset tuntenut.

MAIJA (Seisoo töröttää vaan vielä hetkisen ja katselee milloin emäntään
milloin hamettansa). Istua saanut olen. Vai Toivola sen nimi on. Ei
herroilla semmoisia nimiä ole. Kyllä minä sitä kohtakin ajattelin, kun
se aivan jalkapakassa asemaltakin tuli ja kantoi vielä laukkuansa. Minä
se juuri katselin tuota Mattilan Mantan kanssa ja sanoinkin: mikä
sällinlortti tuokin on? Niin minä juuri sanoin. Ei ne semmoiset mitään
herroja ole. Mikkolan herra, se suuri tukkiherra, jolla rahaa on ja
rikas kuuluu olevankin, antoi kyytimiehellensä viime suvena aina
ryyppyjä, ja sai teijänkin äijä siltä kerran päänsä täyteen. Semmoiset
miehet ne vasta herroja ovat. Mitä tuommoiset Toivolat! Jopa minä sitä
äijälle sanoin. -- Vai Toivola sen nimi on. Vai Toivola, kun nyt vaan
muistaisin. Kaikkia niitä teillekin tunkee. Johan minä sitä sanoin.

EMÄNTÄ (Häärää pöydän ääressä). Sanos muuta, Maijakulta. Minä olen
ollut koko päivän niin kiukkuinen ja päänikin on kipeä. Ei se pitänyt
tuliaisiakaan, ei tuonut myös lahjaakan; mutta kyllä ylpeä näyttää
olevan ja kävelee kuin rovasti taikka pastori. Toista oli sentään
Mikkolan herra. Se vasta herra oli. Laukkuryssätkin aina antavat
jotakin ja ovat niin erinomaisen ystävällisiä. Luulin minä sitäkin
ensin paremmaksi.

On niitä kaikkia tässä maailmassa, ja niin -- (kuulostelee ja sanoo
hiljaa). Nyt tulee se Toivola.

TOIVOLA (Tulee ajatuksissaan, emäntä ja Maija, molemmat katsoen
kieroon, menevät vitkaan näyttämöltä). Kuinkahan minulta mahtaa tässä
talossa kulua tämä kesä? Väki näyttää olevan vielä aivan raakaa ja mikä
kummallinen akka lienee ollut tuo vieraskin? Olenhan kuitenkin täällä
luonnon helmassa, kaukana kaupungin hälinästä, täällä Häneen
herttaisessa maakunnassa. Täällä runollisuuden maassa, jossa siintävät
selät lainehtivat lehtojen lomissa. Käytän näitä mainioita maisemia
hyväkseni, joille sieluni kauan on ikävöinnyt.

ISÄNTÄ (Tulee piippunysä suussa ja matala lippulakki päässä). Tulin
katsomaan, --- kaunis ilma siellä nyt onkin. Satoi hiukan aamulla.

    (Istuu ovipieleen nostamatta lakkiansa ja vetelee tuuheita savuja).

TOIVOLA. Se on oikein, että tulette minuakin katsomaan, kun täällä
vielä näin yksin olen. (Herkee kirjoitustyöstä ja istu kiikkutuoliin).
-- -- -- Tuossa on minun kirjoittamiani kertomuksia, (osottaa muutamia
pöydällä olevia vihkoja) joista luulen saavani 200 markkaa ja tuossa on
vihkonen runoelmia, jotka omalla kustannuksellani tuumaan painattaa
(ottaa käteensä muutaman vihkon). -- Oletteko te kuulleet mitään Elias
Lönnrotista?

ISÄNTÄ (Sylkee roimasylkiä). En ole kuullut.

TOIVOLA. Tässä sattuu olemaan juuri edessäni runontapainen, jonka
lausuin hänen, kuuluisan kansalaisemme, hautausjuhlassa. Jos
suvaitsette ja sallitte, niin minä lausun se teille nyt. (Toivola,
lausuu ja isäntä istuu kumarassa haukotellen usein):

    Miksi seisoo kalmistolla
    Joukko suuri suruissa?
    Miksi häilyy kansa tässä
    Kyyneleitä vuotaissa?
    Mitä mustalla murheen hunnulla
    Luonto tässä verhoaa?
    Miksi kellot kumajaa,
    Kaipaavasti kaikuaa?
    Miksi soipi Suomen kannel
    Suruisasti näin?
    Siksi seisoo surun saatto
    Kalman kartanolla nyt,
    Kun on meiltä miehistämme
    Surman saaliina sortunut
    Rakas, hellä Eliaamme mennyt.

    Siksi soipi Suomen kannel
    Surun virttä haikeaa,
    Siksi sykkää sydämemme
    Murheen tunteill' ainian.
    Pois on mennyt kansanlapsi,
    Pois on lasten ystävä,
    Pois on sankar' arvollinen,
    Siit' on meillä ikävä.

(Isäntä, nostaa päätänsä ja koettaa keskeyttää runonlausuntoa; mutta
Toivola vaan innostuneena keskeytymättä jatkaa).

    Raskaita kaihon, kaipauksen
    Kyyneleitä vuotaa nyt;
    Surun sumut, pimeyden pilvet,
    Murheen usvat mielemme
    On nyt peittänyt.
    Suuri on kaatunut kansalainen,
    Kiitänyt kuolon kitahan,
    Siitä surevi suomalainen
    Häntä seuraten hautahan.

(Isäntä nousee ja ojentelee käsillänsä kattoa kohden, viskottelee
huokaamalla.) Kyllä kai Toivolalla olisi antaa...

TOIVOLA. (Kuulematta).

    Ehkä kutsui Luoja hänen pois
    Suomen saloilta kulkemasta,
    Vaikk'ei häntä nyt kanssamme ois
    Ja vaikka hän herkesi laulamasta,
    Elää kuitenkin kaikusa maine,
    Versoaa virkeä hedelmä,
    Kauan säilyypi oiva aine
    Töistä ja toimista ylevä.

(Isäntä on levoton ja istuu taas).

    Köyhänä, pienenä, matalassa mökissä,
    Sammatin töllissä syntynyt on,
    Alhaisna, nöyränä kurjuutta kärsien
    Kohosi hän arvohon.
    Hän, joka soinnutti
    Suomen soissa ja saloissa
    Runottaren luomaa kannelta;
    Hän, mi ilmoille saatti
    Somat Suomen laulut ja veisut
    Syntyneet Suomelan sammolta,
    Hän on muinaisuutemme henkiin
    Herättänyt, elomme, olomme
    Pyrintöihin uusiin edistänyt.
    Hänen ovat ansiot
    Suuret ja monet,
    Kansamme, kielemme, kehityksessä;
    Hänen ovat muistot
    Ja pyhimmät tunteet
    Meillekin jalossa merkityksessä.

ISÄNTÄ (Kyhnyttelee molemmin käsin päätänsä ja murisee jotakin
sanoakseen; mutta Toivola yhä jatkaa).

    Taivahan taatto taitti hänen meiltä
    Täysin tuleentuneena tähkäpäänä;
    Täytyyhän vihdoin ihmisen
    Näiltä murheen mustilta teiltä,
    Aavikoilta avaroilta manalahan mennä.

ISÄNTÄ (Haukotellen lähenee lausujaa, ja huutaa). Sopisko Toivolan
-- -- -- niin (hiljemmin) -- jos passaisi -- --

TOIVOLA (Innolla).

    Täytyyhän kerran,
    Kutsuissa Herran,
    Tuonelan kellojen soidessa
    Jättää meidänkin
    Maallinen maja
    Ja taivahasen tuonne pyrkiä.
    Jospahan silloin, elämän illoin
    Saisimme Eliaan vaunuilla matkustaa!
    Muistaos sinä suruinen suomalainen,
    Että sulta on kaatunut kansalainen,
    Mi työssä, toimessa,
    Meistä muista on eroavainen.
    Eläös sinäkin nuorukainen,
    Pyrkiös nuori nainen
    Toivosi samahan satamahan,
    Jotta viimein, kun kutsuupi
    Luoja tuonelan tuville täältä pois
    Onnellisena, autuaana käskeä vois!

ISÄNTÄ (Perääntyy istuimelle pää kumarassa ja katsoo permantoon).
Jassoo, -- niin -- -- --

TOIVOLA (Lausuntoonsa vain vaipuneena hänestä huolimatta jatkaa
edelleen).

    Pieni kun sinapin siemen,
    Suuretki toimemme ovatki vain,
    Jos ei niissä säteile rakkaus Luojaan
    Ja maahamme kansaamme ain'. --

    Sopispa sentään toivon
    Siivillä lentää
    Elämän ehtoolla korkeuteen,
    Jos ois tullut toivottu turva
    Ja iloisella mielellä saisi päästä kirkkauteen.

    Kullakin meillä on uskottu leiviskä,
    Jot'ei maahan kaivaa saa;
    Vaan halulla hartahalla
    Tulee meidän sitä kartuttaa.
    Työhön on Luoja meidät luonut
    Luonnon suurehen salihin,
    Maailmaan katoovaan hetkeksi suonut
    Valmistuaksemme taivaisihin.

    Tänäpänä viettää pohjolan kansa
    Sumeata surun juhlallisuutta
    Tänäänhän kätketään
    Syntymäseurakunnassansa
    Mies, minkä arvoa oivallisuutta
    Kertoa ei voi kielin.

    Lepäös rauhassa
    Vaipunut miesi
    Äitisi helmassa rakkaassa!
    Synnyinmaasi ja kansan liesi
    Jo hehkuvi täydessä tulessa.
    Eläköön muistosi,
    Kasvakoot istuttamat taimesi,
    Että niistä rehottaa
    Toivokkaat puut!
    Kansamme kauan
    Muistakoon miestä,
    Min nimi on Lönnrot!

ISÄNTÄ (Nousee ja aikoo hitaasti lähteä; mutta kääntyy kuitenkin ovelta
takaisin ja tiuskaa äkäisesti). Ei ne kuulu minuun. Ei semmoiset
Lömpruukit. Olikohan se pappikaan edes.

TOIVOLA. Ei hän ollut pappi, mutta kuitenkin vaikutti hän Suomessa
paljon enemmän kuin moni pappi. Toisella kerralla selitän hänestä ja
hänen töistänsä enemmän.

ISÄNTÄ. Voi maailma sinun turhuuttasi! Vai semmoiset Lömpruukit? -- --
Eikö Toivolan passaisi antaa rahaa meidän pojalle, kun hän kävi
viemässä Toivolan kirjan?

TOIVOLA. Minä annoin hänelle jo 10 penniä. Tässä on vielä 5 penniä.

ISÄNTÄ. Tarvitsisin minä myös rahaa, kun palkollisetkin maksavat niin
paljo ja vilja on vallan halpaa.

TOIVOLA (Kiivaasti). Aina vaan ruikutatte! Myykää talonne, jotta saatte
rahaa!

ISÄNTÄ. Ei nyt taida olla kellään niin paljo rahoja, kuin minä tahdon
talostani.

TOIVOLA. Kuinka paljo tahdotte?

ISÄNTÄ. 20,000 markkaa ja hyvät harjaiset.

TOIVOLA. Eiköhän 10,000 markkaa piisaisi!

ISÄNTÄ (Halveksuen). Ei suinkaan Toivola ostaisi, vaikka minä myisin
taloni 10,000 markallakin. Ei teillä niin paljoa rahoja ole.

TOIVOLA. Ehkäpä niitä on sentään.

ISÄNTÄ (Ylpeästi). Tässä on käsi (lyö kädellään Toivolan käteen); jos
Toivolalla vaan on 10,000 markkaa, niin minä annan koko taloni teille.
Saatte vielä mummovainajan vanhan satulan ja mustan kissan.

    (Samassa tulee kaksi talonpoikaista miestä
    piiput suussa näyttämölle).

TOIVOLA. Hyvä! No niin! Kuulkaa nyt miehet, että tämä isäntä myy heti
minulle talonsa 10,000 markasta!

ISÄNTÄ. Kyllä minä annan taloni teille, kun Toivola vaan kohta antaa
rahat, ne 10,000 minulle.

TOIVOLA. Jahah! -- Kauppa on siis selvä pitemmittä mutkitta (ottaa
setelilompakon laukustaan ja lukee niitä). Tässä näitä on.

    (Lukee 10,000 markkaa).

ISÄNTÄ (Hämmästyen). Oijoi! Kuka olis' uskonut? -- -- Ja paljaita 500
markan seteliä!

TOIVOLA. Rahat saatte nyt siis ja minä saan talon, kuten puhuttu on.

    (Antaa rahat isännälle).

ISÄNTÄ (Kyhnyttää päätänsä ja ottaa vastahakoisesti rahat). En minä
sentään nyt tiedä.

TOIVOLA (Leikillisesti). Kyllä minä tiedän ja nämä vieraat miehet myös
tietävät, jotta kauppa on selvä. Eikö niin?

VIERAAT MIEHET (Yhteen ääneen). Jaa'ah, kyllä se niin on, kuin herra
sanoo.

TOIVOLA. Minä olen ollut ennen aivan köyhä ja ryypiskellyt joskus
hiukan väkeviä juomiakin. -- Mutta olen noin 10 vuotta ollut
maistamatta niitä ja olen sen ajan kuluessa säästänyt 10.000 markkaa,
joilla nyt sain ostaa tämän talon.

ISÄNTÄ (Päättävästi). Minä annan rahat teille takaisin.

TOIVOLA. Antakaa vaan, jos tahdotte; mutta minä en anna taloa, sillä
onhan kauppamme ollut aivan selvä. "Sanasta miestä, sarvesta härkää",
sanoo suomalainen sananlasku.

ISÄNTÄ. Minun täytyy sanoa tämän asian vaimolleni. (Menee,
suutuksissaan ja pudottaa taskustaan setelitukun näyttämön lattialle).

TOIVOLA (Vakaasti). Siinä nähdään, mitä juoppous, raakuus, tuhma ylpeys
ja ahneus voivat vaikuttaa. Tämä isäntä nyt esimerkiksi on luullut
yksinänsä vain saavansa hallita ja vallita. Hän näkyy kunnioittavan
ihmistä rikkautensa mukaan. Minua on hän pitänyt köyhänä, ja semmoisena
siis vallan arvottomana. -- -- Nyt saa hän kuitenkin kerran nähdä,
"ettei ole koiraa karvoihin katsomista".

    (Isäntä tulee samassa juosten näyttämölle ja emäntä samoin
    perässä, hutkien miestänsä luudalla selkään sekä tyttö viimein
    hitaasti, itkien, silmiänsä pyyhkien).

EMÄNTÄ (Yhä lyödessään). Vai sinä, -- senkin lurjus! -- Ilman minun
lupaani. -- -- -- Jaa'ah!

TOIVOLA (Kiivaasti). Hyvät ystävät! Ei täällä tämmöistä elämää tarvita.
Kyllä se näytös saa olla näyttämättäkin. Älkää toki tänne tulko
tappelemaan.

    (Vie isännän lavalta ja emäntä, aina vaan lyöden miestään
    luudalla ja puhkien, seuraa hänen kintereillänsä).

TYTTÖ (Itkien). Minun täytyy sitte lähteä kotoani, rakkaasta
syntymäkodistani. Oi! Voi!

TOIVOLA (Palatessaan iloisesti ja tyttöön katsoen). Älä sure impi
ihanainen. Minulla on nyt tässä talossa emännän virka avoinna. -- Jos
haluat kanssani jakaa elämän ilot ja surut, niin katsahda tänne ja anna
kätesi minulle ja minä annan sydämeni ikuisesti sinulle.

    (Tyttö horjuu, kallistuu hieman Toivolaa kohden ja antaa
    tenhottomasti kätensä Toivolan käteen. Toivola pistää sen
    kainaloonsa ja alkaa laulaa säveleellä: "Sä pohjolan maa").

        Siis omani sä olet
        Täällä maailmass',
        Sun tuoni yksin voipi
        Multa ryöstää.
        Se siunaus seuratkoon
        Hautahan ast', kun vanhempasi
        Meille kerran myöntää.
        Kun vanhempasi meille kerran myöntää.
        -- Sulle käteni mä tarjoon ja sydämmeni
        Ja omanasi tahdon aina olla.
        Sua lempiä pyydän mä kaiken ikäni
        Ja elää aina luonas' sovinnolla
        Ja elää aina luonas' sovinnolla.

    (Toivola ottaa Selman vasemman käden omiin käsiinsä
    ja laulaa' yhä):

        Nyt lyökäämme kättä
        Ja onni verraton seuratkoon
        Elämämme tietä
        Ja rakkaus, kuin käskyistä
        Suurimpi on,
        Se kaikkialla.
        Ohjatkohon meitä!
        Se kaikkialla
        Ohjatkohon meitä!

    (Esirippu laskee).




Kolmas näytös.


(On sama huone, kuin toisessa näytöksessä. Perhe istuu sovinnossa
teepöydän ääressä, juoden juomalaseista ja kahvikupeista teetä
nisuleivän kanssa. Emäntä kaataa laseihin ja kuppeihin sillin tällöin
teetä. Selma istuu neuloen Toivolan vieressä kainona.)

    Edelliset henkilöt, paitsi vieraita miehiä.

TOIVOLA (Isännälle). Itsekin jo mahdatte ymmärtää kotimaisen
teollisuuden arvoa?

ISÄNTÄ. Minä olen aina sanonut, että puhdas paloviina on parempi, kuin
ulkoa tuodut konjakit, viinit, rommit ja sampankaljat ja muut kalliit
juomat. -- --

TOIVOLA. Puhumatta väkijuomista, jotka kerrassaan joutavat
muinaismuistojen sekaan, käytetään meillä äärettömän suuri paljous
ulkomaisia nautintoaineita ja teollisuuden tuotteita. Niiden sijaan
pitää kotimaiset ainekset päästä, jotta saadaan rahoja pysymään omassa
maassa. Tämä kotimainen puolukan lehdistä valmistettu tee esimerkiksi
on kyllä terveellistä ja hyvänmakuista ja kaikin tavoin edullisempaa,
kuin kallis kahvi, joka miljoonia markkoja on maastamme tyhjentänyt ja
vieläkin tyhjentää, jos ei vaan sen nautinnosta luovuta.

MÄNNISTÖN MAIJA (Tulee hämmästyneenä). Hyvää iltaa! Oikein tuulinen
ilma siellä nyt on.

EMÄNTÄ (Hyvitellen puuhaa kuppien ja lasien parissa). Kah Maijaa! Eipä
sinua taas ole näkynyt.

MAIJA (Mulauttaen katseensa pöydän puoleen, peukaloitansa pyörittää).
Niin, mitäs tuosta köyhän ihmisen käymisestä rikkaissa.

EMÄNTÄ. Istu nyt tännemmäksi ja juo kanssamme kuppi teetä.

    (Tarjoo hänelle sitä kädestänsä ynnä leipää).

MAIJA (Maija on lykkäävinään kuppeja luotansa; mutta samalla nuolee
huuliansa ja pitää kiinni teevadista). Ei sitä nyt minulle olisi
tarvinnut. -- Tulin muutoin vaan, kun hiukan asiaa on maisterille. En
tiedä puhunko sitä?

TOIVOLA. Juokaa kursailematta! Kyllä se hyvää on. Puolukan lehdistä se
on valmistettu. Parempaa se on, kuin kahvi.

EMÄNTÄ (Naurahtaa). Ann'tieks' ett' se on hyvää; mutt' se on
terveellistä.

MAIJA (Puhaltelee, kaataa juomaa kupilta teevatiin ja alkaa sitä
ryystiä suuhunsa). Kyll' tätäkin juo, kun siihen tottuu. -- --
Tulin kuulemaan maisterilta yhtä asiaa.

    (Antaa kupin emännälle).

TOIVOLA. Mikä se on? Sanokaa vaan!

MAIJA (Liukkaasti). Toimittaisiko Toivola, taikka maisteri, minun
poikani papinkouluun? Ei hänestä ole muihinkaan toimiin, kun niin
kivulloinen ja muuten saamaton on. Papiksi paras olisi panna koko
Jussa, koska hän tekee kaikki työt ylösalaisin. -- -- -- Kansakouluun
muutamat rikkaat talolliset lapsiansa ovat panneet; mutta meidän Jussaa
ei semmoisiin kouluihin panna. Paljasta pahuutta siellä opetetaan, eikä
pääse edes papiksikaan sieltä. Mahdottoman leveät kuvapaperit siellä
ovat seinillä (karttoja tarkoittaa) ja niissä on rumia käärmeiden kuvia
ja sarvikkaita pirun muotoisia, ja pelit ja kaikki pahanhengen juonet
siellä ovat. Papinkouluun Jussa paras on. Saisihan sitte maata
paikallaan ja minullekin olisi hauskaa kuulla hänen saarnailevan omassa
kirkossa, ja sitte provastin jälkeen pääsisi papiksi tänne. Jo näin
semmoisen unenkin ja unikirja sen selittää hyvin. Tulin nyt
kysymään. -- -- --

TOIVOLA. Kuinka vanha poikanne jo on?

MAIJA (Maija matkien). Kuinkako vanha Jussa on. Kyllä on paras ikä.
Kynttelistä on kolmannellakymmenellä. Ei sitä lapsuus enää vaivaa,
vaikka ei ole missään koulussa ollut. Hänessä vaan on papillinen henki,
jommoinen provastillakin. Jo 12:sta vanhana hän messusi kuin paras
pappi.

TOIVOLA. Ei vanhasta tahdo olla konkariksi. Jos hänellä kuinkin ovat
hyvät luonnon lahjat, niin sopii koettaa. Mitä miehenne on siitä
sanova?

MAIJA (lyö kämmeniänsä yhteen). Mitäkö äijä sanoo. Ei hänen tule sanoa
mitään. Minun ovat pojat. Jussa pojasta paisuu pappi. Jaskasta tehdään
lukkari. Hän sopii hyvin siksi. (Menemäisillään).

Onneakin toivotan ja lykkyä tykö nuorelle parille, koska kuulin kylässä
naimiskauppoja maisterin tehneen. Selma on siis jo päässyt
herrasväkeen. -- Eihän sitä tiedä ihminen, mikä sika porsaasta tulee.

    (Poistuu, taaksensa usein vilkkuen).

ISÄNTÄ (Nostaa päätänsä). Minä olen aikaa suuttunut noihin
ostoviinoihin ja luulisin olevan parasta kotipolton, ettei tarvitsisi
kaikista viinapulloista herroille rahojansa antaa.

EMÄNTÄ (Istuu pöydän ääreen). Olivat kyllä ne kotipolton ajat paremmat.
Ei tullut kovin usein kaupunkimatkoja tehdyksi. -- -- Eivät menneet
rahat kaupunkiin.

TOIVOLA (Levottomasti). Voi, voi! -- Elkää nyt aina mässätkö
viina-asioista. Ne semmoiset ajatukset hornankattilaan! Ei pidä
ajatella koko viinaa. Onhan meillä muutakin miettimistä. Harkitaan nyt
vain tulevaisesta taloudestamme. Sen järjestäminen hyvään kuntoon on
nyt välttämätön.

ISÄNTÄ (Kynsäsee korvallistansa). Niin, -- no -- en -- minäkään muun
vuoksi; mutta kun minulla nyt on hyvin aikaa. Joutaisin kyllä
viinapannun vieressä nyt istuskelemaan.

TOIVOLA. Te näytätte olevanne perinjuurin kiintyneet vanhoihin
tapoihinne ja niitä on vaikea karkoittaa; mutta oikeus ja kohtuus saa
lopultakin rehellisen, kuuluisan ja mainehikkaan voiton. -- Mitä minun
pikku aviosiippani sanoo tästä kiistasta? Minä luullaksesi olen kaiketi
aivan väärässä, kun vastustan vanhempiasi ja kansassa olevaa
juoppoutta. Minä mahdan olla semmoinen riiviö, joka en kunnioita
vanhoja ihmisiä ja heidän vanhoja hyviä tapojansa, olen varmaan joku
antikristuksen lähettiläs, vai miten, kultuseni?

SELMA (Nostaa silmänsä kainosti ja lopettaa ompelutyönsä). Et suinkaan.
Minä en niin koskaan ajattele, vaikka olenkin hiukan maailmaa nähnyt ja
kovin vähän ihmisiä tunnen -- Minulla on kumminkin omatunto. Se sanoo
sinun puhuvan totta. Olen myös saanut nuorella ijälläni lukea muutamia
kirjoja. Niissä vastustetaan viinanhimoa ja juoppoutta. Minun
mielestäni ei viina ole tähänkään taloon tuonut rauhaa ja rahaa, vaan
surullista riitaa ja toraa. Monta kyyneltä olemme saaneet vuodattaa
viinan vuoksi. Usein on uni paennut maatessani, juopuneiden rähinän
tähden. Hartaasti haluan viinan ja muiden tarpeettomain nautintojen
poistamista. Minulla ei milloinkaan niistä hauskuutta ole, eikä
sielulle taikka ruumiille hyvää tule.

TOIVOLA (Innolla). Armaani! -- Nuori ystäväni ja tarmokas
taistelutoverini! En olisi uskonut, jos en omasta suustasi nyt kuulisi,
että sinä käsität asian oikein ja että juominkien hirveät seuraukset jo
tunnet. -- -- Saattoipa joku puustakatsoja kummastella, kun me
keskenämme rakensimme n.s. avioliiton ja kun minä muka juoppouteen
taaskin vajonneena sinuun mielistyin samassa talonkaupan tekemisessä,
kuten muistat. -- -- Se oli ainoastaan minun pyhä velvollisuuteni ja
tarkoitus sekä luja toivo estää sinua joutumasta pahuuden pauloihin ja
elämän harhateille, sillä esimerkillä, varsinkin vanhempain esimerkillä
on valloittava vaikutus nousevassa nuorisossa. Vanhempien ihmisten
juominen eli oikeastaan juopuminen vaikuttaa aina turmiollisesti
nuoreen ihmiseen.

EMÄNTÄ (Lähestyy pöytää). Olen minä monesti toivonut jotakin muutosta
meidän elämässä. -- Nyt näyttää toiveeni toteutuvan, ja sinä lapseni
olet jo kumminkin pelastettu. Sitähän olenkin hartaasti odottanut. Näin
on sallittu käyvän. Me vanhukset saamme elää rauhassa talouden huolista
ja murheista, -- elämän iltaa odottaissa. Täyttäkää te toimenne tässä
talossa toisella tavalla, kuin me olemme sen tehneet vanhanaikuisella
viisaudella. Seuratkoon onni teidän pyrintöjänne ja siunaus olkoon
yrityksissänne!

ISÄNTÄ. Selman sanat soivat korvissani niin kummallisesti ja minä
tunnen jotakin soimaavaa niissä; mutta myöhäistä se taitaa olla "kuin
Ison Liisan rukous". Olen joskus ollut luopumaisillani vanhoista isiltä
perityistä juomatavoistani. Ei se kuitenkaan ole tapahtunut. Nyt luovun
väkevien nauttimisesta. Kyllä jo ymmärrän. Vanhuus ja kokemus saa
minunkin päähäni raittiuden hyödyn. On se vienyt, -- viina on vienyt
meiltä monta markkaa. Ei yhtään markkaa ole se tuonut. Kyllä niin on.
On kai? Vai eiköst' vai eiköst'.

TOIVOLA (Hartaasti). Siunattu olkoon tuo jalo päätös! Tässä
talossa ei siis viina vallita saa. -- Luojan avulla hävitköön se
naapureistammekin. Sen sijaan saamme kyllä terveellisiä ja ravitsevia
nautintoaineita. Viinan hinnalla toimitamme terveysopillista ja muuta
hyödyllistä kirjallisuutta asuntoomme. Kahvistakin koetetaan irtaantua,
sillä ei sekään ole terveellistä. Parempi hyvänmakuinen yksinkertainen
kotimaisista aineista valmistettu juoma on. Sillä tavoin säästämme
pienet pennimme kotinurkissa tulevaisuuden varaksi. -- Muorilta ja
vaarilta ei myöskään ravinto puuttuman pidä, kun vain sovinnossa elämme
ja yhteistä hyvää harrastamme.

ISÄNTÄ. Olkoon niin. Saammehan kumminkin ruokaa, jota tietysti
tulevakin on näin vähäisestäkin talosta pienelle perheelle.
Tuhlaamiseen eivät talon varat riitä. Jos olisin minä säästäväisempi
ollut ja ennemmin viinasta luopunut, niin saisin muijani kanssa nauttia
vanhoilla päivillämme koottuja varoja; mutta ne ovat menneet. Silmät
aukenivat myöhään.

TOIVOLA. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Onni on tapahtunut
vihdoinkin.

ISÄNTÄ (Liittyneenä Selman ja Toivolan käsiin). Ei meillä hätää tule.
-- Kiitollisena toivotan onnea ja menestystä teille molemmille.

TOIVOLA (Selman kanssa käsikkäin). Kiitoksia siitä! Toivokaamme niin!
(Lausuu eli laulaa):

    Taisteluun, veli ja siskoni sorja,
    Kevät on kaunis ja mieli on norja,
    Suomen onnea puolustamaan
    Kurjuutta vastaan tappelemaan.

    Lemmitkö kansaasi, ystävä kulta?
    Toimihin astu! Sen vaativi sulta
    Suomesi, kansasi, syntymämaa;
    Hyljätä sitä et koskaan saa.

    Tiedämme, missä on kansan voima,
    Oommehan selvillä, veljeni oiva;
    Mutta, jos raakuutta punnitsen,
    Tunnemme myöskin juuret sen.

    Terveeksi elpyy kansasi suonet,
    Turhaan takoovat turman juonet,
    Raitis kun kaikki mun kansani on,
    Silloin on Suomi jo voittamaton.

    Sotahan siis, sinä veikko ja sisko,
    Elä kurjuuteen kansaasi -- -- kisko!
    Kiirehdi: tyhjäksi turmion teet,
    Monen silmään luot ilokyyneleet.

        (Esirippu laskee).



***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MAISTERI KESÄVIERAANA***


******* This file should be named 50547-8.txt or 50547-8.zip *******


This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/5/0/5/4/50547


Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
  most other parts of the world at no cost and with almost no
  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
  United States, you'll have to check the laws of the country where you
  are located before using this ebook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that

* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
  within 60 days following each date on which you prepare (or are
  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
  Literary Archive Foundation."

* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
  License. You must require such a user to return or destroy all
  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
  works.

* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
  receipt of the work.

* You comply with all other terms of this agreement for free
  distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org 

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact

For additional contact information:

    Dr. Gregory B. Newby
    Chief Executive and Director
    [email protected]

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.