The Project Gutenberg EBook of Passaripoika, by Maria Ramstedt
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Passaripoika
Näytelmä 1:ssä näytöksessä
Author: Maria Ramstedt
Release Date: April 12, 2011 [EBook #35832]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PASSARIPOIKA ***
Produced by Tapio Riikonen
PASSARIPOIKA
Näytelmä 1:ssä näytöksessä
Kirj.
MARTTI HUMU [oik. Maria Ramstedt]
Helsingissä 1896.
G. W. Edlund kustantaja.
Helsingissä,
J. C. Frenckell ja Poika, 1896.
Näytelty seuranäytelmänä.
HENKILÖT:
_Malakias Illi_, rikas vanhapoika.
_Susanna Helander_, emännöitsijä, nuori leski, Illin sukulainen.
_Kirsti_, palvelijatar.
_Nokki_, passaripoika.
Siististi sisustettu huone, ovi perällä ja molemmalla puolella.
NOKKI (lakasee laattiata. Vähän ajan kuluttua tulee Kirsti ovelle).
KIRSTI. Nokki! Jokos puhdistit ne herran saappaat?
NOKKI. Häh! Nokki saat itse olla. Minä olen Enokki Matinpoika
Korholiin.
KIRSTI. Se hyvä. Mutta ne saappaat? Rouva eilen käski...
NOKKI. Saappaatko! Saappaat seisovat kunniavahteina herran makuuhuoneen
ovella. Ne ovat niin kirkkaat, että kuvansa näkee niistä ja niitä on
kaksi: toinen vanhempi ja toinen uudempi.
KIRSTI. Se hyvä. Entäs se herran takki, jokos sen olet puhdistanut?
NOKKI. Ei se kaipaa puhdistusta enään. Vast'ikään sen kepitin melkein
siekaleiksi.
KIRSTI, Se hyvä. Miksikä sinä siihen niin suutuit?
NOKKI. Miksi herra minua eilen pieksi niin, ett pakottaa vieläkin.
KIRSTI. Se hyvä. Vaan mistä syystä?
NOKKI. Sussun tähden. Onhan siinä syytä kyllin.
KIRSTI. Se hyvä. Kuka se Sussu on?
NOKKI. Se meidän Sussu.
KIRSTI. Mikä Sussu? En minä tiedä.
NOKKI. Kah! Etkö nyt ymmärrä, emännöitsijä tiemmä.
KIRSTI, Se hyvä. Nokki, mutta miksikäs sinä sitte herran rokkia
pieksit?
NOKKI (kärsimättömänä). Pitääkös minun kaikki yksin kärsiä, Saakoon
herran takki osansa myös.
KIRSTI. Se hyvä. Mistä syystä Nokkia piestiin?
NOKKI (ylpeästi). En minä ole mikään Nokki! Se vanha setä, sehän se
minulle semmoisen nimen antoi. Minä olen Enokki Matinpoika Korholiin,
johan sen äsken kuulit!
KIRSTI, Se hyvä. Entäs se rokki?
NOKKI. No, sen puhdistin ja heitin omaan naulaansa. Kyllä herra sen
siitä löytää.
KIRSTI (katselee ympärilleen). Se hyvä. Juodaanko tässä talossa aamulla
kahveeta leivän kanssa?
NOKKI. Ei, kun vehnäsen kanssa, ja vehnäspakat ovat niin ohkaset että
kärpänen läpi lentää.
KIRSTI. Se hyvä. Milloinka rouva aamulla ylös nousee?
NOKKI. Silloin kun unestaan heräjää -- ihan samaan aikaan kun ennenkin.
KIRSTI. Se hyvä. Jokohan menen kahvia keittämään?
NOKKI (tuskastuneena). Eihän tuossa näytä olevan muutakaan työtä.
KIRSTI, Se hyvä. (menee; mennessään kaataa ympyriäisen pöydän
kirjoineen). Se hyvä! (peljästyneenä pois).
NOKKI. Niin! (jäljitellen). Se hyvä! -- Senkin köntys! (Juoksee
ovelle). Laita luusi tänne saattamaan kaikki paikoilleen!
KIRSTI (sisällä). En minä osaa niitä laittaa! Eikä mulla ole aikaa.
NOKKI. No, nyt ei ole muka aikaa, mutta odotappas! (järjestää kirjat).
Siinä se nyt on tuo meidän uusi kyökkäri. Kyllä siinä tulee kuuma
Sussulle, ennenkuin tuosta kalua tulee, Se raukka on vasta maalta
tullut. (Istuu). Mutta on sitä hauska nähdä miten nyt ruokaa laitetaan
-- ha, ha! Naurattaa jo kun sitä ajattelenkin. (Sisältä kuuluu
yskimistä). Ahah! Nyt se peevelin Sussu on noussut, eikä minulla ole
vielä huone puhdistettu. Nyt minä saan silliä, mutta minä en anna
hänelle perään sittenkään.
SUSANNA (aamupuvussaan, katselee ympärilleen). Taas se Nokki on maannut
niin pitkään, ettei ehdi mihinkään koko päivänä!
NOKKI (ihmetellen). Mihinkäs tästä nyt pitäisi matkustaa sitten?
SUSANNA. Vaikk'ei mihinkään, mutta huoneet pitää olla siistittynä siksi
kuu herra nousee.
NOKKI. Ei tuo vielä ole noussutkaan. Vasemmalle kylelleen kääntyi vasta
kun asetin kunniaporvarit paikoilleen makuuhuoneen ovelle.
SUSANNA. Ethän vaan ryskänyt siellä, Nokki?
NOKKI (itsekseen). Taas Nokki ja aina vaan Nokki! (ääneen). Se on
tietty, ryskin kyllä!
SUSANNA. Mutta sitä ei saa tehdä, kuuletko? Hiljaan täytyy olla.
NOKKI (asettuu sohvalle istumaan). Ahaa! Vai niin! Hyvä, ollaan sitten
hiljaan.
SUSANNA. (ällistyen). Mitä minä näen! Siihenkö käyt istumaan?
NOKKI. Istutaan sitte tähän, (muuttaa paikkaa).
SUSANNA. Kiusan kappale! Ettet häpeä! Ruveta istumaan kun työsi on
kesken.
NOKKI (nousee). No seisonmahan sitte.
SUSANNA. Entäs huoneet?
NOKKI. Mikäs niillä on hätänä? Eihän nuo karkuunkaan lähde.
SUSANNA. Tule ja sieppaa! Tuonpa kanssa kärsimys ihan loppuu.
NOKKI. Ostetaan sitte uutta, kun vanha loppuu. Eiköhän sitä saane
Ryhäsen puodista? Siellä oven päällä seisoo kirjoitus: "Tampereen
vaatteita ja muuta."
SUSANNA (kävelee kiukuissaan). Ihan sinä saatat ihmisen hulluksi. --
Annas olla kunhan herra nousee! Kyllä sinulle -- -- --
NOKKI (kumartaa). Tack sötta mamma!
SUSANNA. Senkin irvihammas! Ulos, sanon sinulle! Ulos! (avaa oven).
NOKKI (ottaa harjan ja rievun, kumarrellen). Kiitos kunniasta! Ovikin
avataan herra Enokki Matinpoika Korholiinille: näin mahtavat herrat
kulkee! (osoittaa Illiä).
SUSANNA. Ulos, ulos paikalla! Sinä riiviö!
NOKKI. Hyvästi vaan valmiiksi, kun kiire lähtö tulee. Atjö sötta mamma!
(pois).
SUSANNA. (istuu kiukkuisena). Tielle tulematon häijy. Malakiaksen
täytyy hankkia itselleen paremman palvelijan, eikä pitää tuollaista
irvihammasta talossaan. Jo tuo on ollutkin talossa kaksi vuotta, ihan
se tulee liian vanhaksi mööpeliksi. Ei, kyllä hänen pitää pois, tai
muuten lähden minä -- en minä jaksa enää mokoman heittiön kanssa
tapella. (Itkee).
ILLI (yönutussaan). Mikä melu täällä taas oli?
SUSANNA (itkussa). Nokkihan se tässä kiusaa tekee jo aamusta varhain
että on ihan harmiinsa haljeta.
ILLI. No mitä se juukeli nyt taaskin on keksinyt? Vastahan minä sitä
eilen löylytin, mitä?
SUSANNA (kiekailevasti). Malakias! Siihen puuhun lintu lentää, mistä
urpia löytää.
ILLI. No mitäs se tähän kuuluu?
SUSANNA. Malakias! Sinulta tulen turvaa, apua etsimään. Mistäpä sitä
muualtakaan saanen.
ILLI. No, -- no, asiaan!
SUSANNA. Hyvä Malakias! Sinun pitäisi toimittaa pois tuo Nokki meiltä,
muuten minä en voi tulla toimeen täällä.
ILLI. Mitä varten? Mitä hän on sitten tehnyt?
SUSANNA. Kun äsken tulin sisään, ja näin ettei huone vielä ollut
siivottu, silloin uskalsin minä muistuttaa hänelle siitä; mutta
silloinkos tämä pullikoimaan vastaan että olin ihan harmiini haljeta.
ILLI. Vai niin. Mutta sepä kummallista, minulle hän on aina niin nöyrä
ja vikkelä, että minun on todellakin vaikea hänestä luopua.
SUSANNA. Sinulle hän kai ei uskalla. Mutta kyllä minä en ole häneltä
saanut kaukaan aikaan yhtään kunnollista vastausta. -- No sitten kai
täytyy muuttaa minun, (itkee). En minä voi kauemmin kärsiä hänen
ilkeyksiään.
ILLI. No rauhoitu hyvä Susanna. Kyllä minä sen juukelin nokitan! Ja sen
teen minä heti paikalla. (Aikoo mennä).
SUSANNA (voivotellen). Tuskinpa siitä apua lähtisi. Pahuus täyttää sen
sydämmen hamasta lapsuudesta.
ILLI (pontevasti). Mutta minäpä, niin totta kun nimeni on Malakias
Illi, niin kyllä minä sen sieltä ulos pieksän. (Poistuu).
SUSANNA. Kyllä on pääsemättömissä tuon poika vintiön kanssa. -- Eilen
kun Malakias pistäysi kyökkiin silloin tulee tuo Nokki viikeri hyvin
viattoman näköisenä luokseni kysymään: (jäljitellen) "Milloinka ne
linnut sieltä ruokatilasta pois korjataan? Ihanhan ne jo tippumalla
orrelta pois juoksevat?" Ikäänkuin tuo nyt olisi hänen asiansa,
mokomankin takkiaisen. -- No sitten Malakias tietysti kysyi: "Mitkä
linnut?" Ja meni itse aittaan katsomaan -- ja mitäs -- ihanhan ne
siellä elivät -- voi niitä matoja -- hyi! Voi sitä hajua, sitä hajua!
-- Minähän ne sinne ripustin kolme viikkoa sitte -- ja nyt tuo pojan
reuhkana -- se nyt on joka paikassa nokkinensa -- mokoma pörriäinen!
Voi ne herttaiset linnut! (Sisältä kuuluu kovaa ääntä, Susanna
kuuntelee, sitten jatkaa:) -- Ja Malakias, joka oh niin tarkka joka
pennille mitä ruokaan pannaan! -- Minä annoin Maripiijalle aika läksyn,
mutta hän suuttui ja läksi pois koko talosta. -- Nokki sai
kiukustuneelta Malakiaalta aika selkäsaunan siitä syystä ettei asiasta
ennemmin ilmoittanut, Se selkäsauna varsinkin tuli hyvään aikaan.
NOKKI (juoksee sisään, hiukset epäjärjestyksessä. Illi ajaa perässä,
kädessä ratsupiiska). Voi voi tappaa, tappaa! Joutukaa auttamaan!
(Susanna ottaa kiinni hänet ja pitelee. Kirsti vääntelee ovella
käsiänsä).
ILLI. Jokos rupeat ihmisiksi olemaan, sinä juupeli?
NOKKI (repäisee itsensä irti). Mutta enhän minä nytkään mitään tehnyt.
Mitä varten minua aina syyttömästi ruoskitaan. Siivosin ainoastaan
huoneita, kysykää Kirstiltä.
KIRSTI (tuhmana ovessa).
ILLI. No, tällä kertaa jääköön tämä tähän, mutta ellet sinä vastedes
paranna tapojasi, niin saat marssia matkaasi koko talosta.
NOKKI. Kyllä minä läh...
ILLI. Vait! Pane se mieleesi. Nyt saat mennä. (Nokki menee).
SUSANNA. Se oli oikeen tuollaiselle, sepä oli mainiota! -- (Kirstille
joka ällöttää ovella). No, mene töillesi, sinä! mitä siinä seisot,
Kirsti!
ILLI (kävelee edestakaisin). Kirsti! Kuka se Kirsti on?
SUSANNA. Se on uusi palvelijamme. Marikin meni eilen pois. Ai! mitenkä
lie kahvin laita! (poistuu sukkelasti).
ILLI (ällistyneenä jää seisomaan). Vai on Marikin jo mennyt. Sepä
merkillistä. Hm, hm! (kävelee, huutaa ovelta) Enokki! (Nokki tulee).
Kuuleppas, moneesko palvelija meillä nyt on tässä kuussa?
NOKKI (järjestäen pukuaan). Kirsti on viides.
ILLI. Vai viides vainen! Voitko luetella ne mulle.
NOKKI (astuu lähemmäksi). Ensin oli se pörröpää Heta, muistaahan herra?
ILLI. Jaha! Entäs sitten?
NOKKI. Sitten tuli Miina. Sama, joka vei tuon Sussun (rykii) Susanna
rouvan mesimarjapurkin ja linnunpaistin rakkaan sotilaansa iltaruoaksi
tuonne kyökin rappusille.
ILLI (suuttuneena). Ihan niin! Hm. Hänet ite pois käskin. -- Ja sitten?
NOKKI. Sitten oli tuima Stiina, se pitkäsäärinen. Eikös herra sitä
muista?
ILLI (kävelee). Hyvä, hyvä! Heta, Miina, Stiina. Siis kolme -- no entäs
sitte? Onko vielä useampia?
NOKKI. On, sitte vielä Mari -- -- --
ILLI (raivostuen). Niin, niin sehän oli viimeisenä. Mikäs tämän nimi
olikaan?
NOKKI. Kirsti "se hyvä", kuuluu olevan.
ILLI (kävelee). Sepäs kaunista! Viisi eri palvelijaa yhdessä kuussa.
Ei! Tämä menee liian pitkälle. Mutta ehkäpä tämä tästä selviää. --
(Nokille). Muista nyt Enokki, sinun täytyy parantaa huonot tapasi, en
minä jaksa alinomaa sinun kanssasi tapella. Tule auttamaan vähän ajan
kuluttua minua pukeutumaan. (Pois).
NOKKI. Ei minun kanssani tarvitsekaan tapella. Kyllä minä teen työni
ruoskimattakin, kun minua kohdellaan vaan ihmisiksi -- mutta Sussulle
en anna perään, en vaikka taittuisi, sillä hän se on, joka velloo
kaikki asiat, Senkin kielikello. Ei edes saa pysymään yhtä palvelijaa
kuukauttakaan talossa yhteen kyytiin.
SUSANNA (Kirsti kantaa tarjotinta). Missä on herra? Kirsti pane kahvi
pöydälle. (Kirsti poistuu). Missä herra on?
NOKKI. Kannon päässä.
SUSANNA (kaataa kuppiinsa). Ei sinulta kysytä! Suoriu tiehesi!
NOKKI (katselee ympärilleen). Keltäs sitten? Eihän se uunikaan vastaa.
SUSANNA (raivostuen). Ulos paikalla! suupaltti!
NOKKI. En ole tänne jäädä aikonutkaan. (Menee).
SUSANNA. Voi, voi, kyllä minä pois muutan se on ihan varma (itkee).
ILLI (paitahihasillaan). Susanna, mitä nyt -- mitä nyt taas itket?
SUSANNA. Kukapa minun valitusääntäni kuulee, se on paras, etten
valitakaan. (Tuijottaa yhteen paikkaan).
ILLI. No mitä nyt jälleen? Onko se Nokki taas ollut täällä
viisauksineen, mitä? Vastaa. Millä minä sinua lohduttaisin Susannaseni.
(suutelee häntä koomillisesti kädelle). Ei, ei mikään nyt auta! (ottaa
häntä kaulasta). Enkö voi sinua millään ilahuttaa, Susannaseni. Miksi
nyt noin tuijottelet?
SUSANNA (surullisesti). Minä olen tässä talossa liika pyörä vaunussa.
ILLI. Joko taas tuota vanhaa virttä.
SUSANNA. Hyvä Malakias aja tuo Nokki pois. Tai parasta taitaa olla että
minä muutan.
ILLI (ajattelee). Hm. Ei, hyvä Susanna, sinä et saa muuttaa, kuka minun
talouttani sitte hoitaisi. (Kävelee; itsekseen). Enokki on kuitenkin
vikkelä poika, ja Susanna on sukulaiseni, hän on raukka niin arvotoin
ja orpo maailmassa. -- -- (Katsoo lempeästi häneen). Ei, minä en heitä
kumpaakaan laske pois. Minun täytyy koettaa sovittaa kumpasetkin.
(Ääneensä) Susanna hyvä, minä annan Nokin mennä sinne missä pippuri
kasvaa.
SUSANNA (hypähtää iloisena ylös). Oikeenko todella! Kiitos Malakias! Oi
kuinka sydämmeni nyt ilosta sykkää. Sinä olet niin sanomattoman hyvä.
(Kaataa kahvia, kantaa Illille, kiekailevasti). Saanko luvan tarjota,
itse sen äsken keitin ja rohkenen vakuuttaa, että se on hyvää! -- --
ILLI. No niin! Nythän sinä taas olet entiselläsi. (Ottaa kupin ja juo).
SUSANNA. Minäpä tuon sulle niitä rinkeliä, joista sinä niin paljon
pidät. Odotas hieman! (poistuu).
KIRSTI (ällistelee ovessa. Tähystelee ja koettelee kaikkia esineitä.
Rykii).
ILLI. Kuka sinä olet?
KIRSTI. Niin, minäkö?
ILLI. Sinä juuri.
KIRSTI. Minä olen teidän uusi piika.
ILLI. Kirstikö.
KIRSTI. Niinhän ne ovat minua maininneet.
ILLI. Mistä olet kotoisin?
KIRSTI. Tuoltahan minä olen maalta Kerimäen pitäjäästä.
ILLI. Mitäs nyt täältä haet?
KIRSTI. Niin minäkö?
ILLI. No kuka muu sitte.
KIRSTI, Sitähän minä sitä Sussua etsin.
ILLI. Ketä? Mitä nyt höpiset siinä?
KIRSTI. No kun sitä Sussua. Mikäs se rouva taas olikaan? (Susanna
tulee, rinkelinippu riippuu käsivarrella).
SUSANNA (huomaa Kirstin). No, mutta mitäs sinä täällä teet? Sukkelaan
astu kyökkiin toimillesi siitä.
KIRSTI. Rouvaahan minä täältä etsin. Tulkaa sukkelaan kyökkiin.
(Menee).
SUSANNA. Katsos näitä rinkeliä, Malakias! Niitä olen säästänyt sinua
varten. (Tarjoaa kiekaillen).
ILLI. Kiitoksia. -- (Pureksii, mutta ei saa uraa). Kyllä ne ovat
mainioita, mutta -- kah, mihinkäs minä ne hampaani jätin? (menee).
KIRSTI (kantaa suurta ankeriasta). Mitä tälle käärmeelle tehdään,
paistanko tai keitänkö?
SUSANNA. Oss! älä nyt sitä tänne kanna! Siivoa se siellä -- minä tulen
kyökkiin paikalla!
KIRSTI. Se hyvä. Suomustetaanko tämä tämmöinen käärme, vai nyletäänkö?
SUSANNA. Voi -- -- tuota noin -- -- mitenkäs sitä ennen tehtiinkään?
Etkö sinä osaa ankeriasta siivota? Suomusta tietysti.
KIRSTI, Se hyvä. Eihän meillä siellä maalla käärmeitä syödä. Eikä jo.
"Käärme oli kavalin kaikkia eläimiä," sanoo raamattu.
SUSANNA. Vie jo pois! Mene, mene!
KIRSTI. Se hyvä. Annanko sisukset kissalle vai korjataanko ne keittoon?
SUSANNA (epäröiden). No, tuota -- -- tuota -- tee nyt kummin hyvään!
KIRSTI, Se hyvä. Kai minä heitän ne pellolle, sillä kyllä kai
kissakin kuolisi mokoman käärmeen sapesta. -- "Käärme oli kavalin
kaikkia -- -- --"
SUSANNA. Mene nyt siitä! (itsekseen). Tuostapa nyt vastuksen heitti.
KIRSTI. Se hyvä. Mutta entä ne sisukset?
SUSANNA (ärjäisten). Etkö sinä kuullut! Mene siitä sisuksinesi!
KIRSTI (ällistyen). Se hyvä. (Poistuu hitaasti). Mutta mihinkäs minä ne
oikeastaan panen?
SUSANNA. Hyvänen aika sentään. Mihin nyt joudun tuollaisen
kykenemättömän palvelijan kanssa. Ihan olen armoton!
ILLI (tulee raivoissaan). Kyllä sitä on viikeri, sitä Enokkia
kuitenkin. -- Nyt en löydä hampaitani mistään. Joka paikan olen
etsinyt, mutta turhaan!
SUSANNA. Sepä kumma? Mihin sinä ne eilen panit?
ILLI. Vesilasiin tietysti yöksi, mihinkäs muualle? Suuhunikos ne olisi
pitänyt heittää ja ehkäpä vielä nielläkin! Mikä typerä kysymys!
(kumpikin etsivät niitä).
KIRSTI (ovessa). Montako munaa käskee rouva ostamaan siihen kaakkuun,
joka huomeseksi, herran syntymäpäiväksi laitetaan?
SUSANNA. Hst! hst! hiljaa sinä siellä. Annahan olla. Minä tulen heti.
ILLI (seisottuu). Mitä! Jokos ne munat loppuivat, kuu heinäkuussa
ostettiin, talven tarpeeksi kolmesataa paria? Eihän se voi olla
mahdollista!
KIRSTI (iloisen hölmönä). Ei niistä munista enään ole mihinkään. Kauan
käskivät elämään! -- Voi sitä lemua mikä niistä syntyi kyökissä. Hyi
pakana! mitä ne herrat syövät!
ILLI. Mitenkä se olisi mahdollista?
KIRSTI. Minä äsken kannoin koko korin pellolle. Ja nyt haisee koko
pihamaakin jottaha! Se hyvä!
ILLI. Susanna! Mitä tämä merkitsee? Onko se totta?
SUSANNA (neuvotonna). Hyvä Malakias, se on sillä lailla että
-- -- että --
KIRSTI. No, kah! ainahan mätäkuun munat märkänevät ihan käsiin, ei
niistä ole talven varaksi. Siellä maalla aina myydään mätäkuun munat
niin pian kuin mahdollista ja -- -- --
SUSANNA. Hst! Ole nyt hiljaa jo -- ei se sovi tuolla tavoin rummuttaa
suutansa kaupungissa! -- Oletko nähnyt yhtä lasia, jossa oli hampaat
sisällä?
KIRSTI. Jestapoo! (lyö käsiään yhteen). Niitäkö hammasraatoja? No
niitäkö herrasväki etsii? Näin kyllä. Juomalasissahan ne olivatkin
vielä, kun menin vuodetta laittamaan herran makuusuojaan. Miks'en minä
niitä olisi nähnyt, näinhän minä! Tiedättekös hyvä rouva: minä kuin
ajattelin, että mitkähän hammasraadot, tai kenenhän vainajan jäännökset
nuo ovatkaan, ja kukahan ryökäle nuo on hautuumaasta tänne kantanut ja
tuohon juomalasiin paiskannut. Varmaankin joku irvihammas minua
pelottaaksensa, minä ajattelin. Mutta oho! Noin etäällä (osoittaa)
pidin itsestäni ja kannoin ne sinne mihin äsken munatkin! Kuka nyt
semmoisia tallentaa! Kuka jo? -- Hyi mokomiakin kapineita.
SUSANNA (putoaa tuolille). Oletko sinä niin kauhean tuhma, että heität
pois hampaat, jotka maksoivat 200 markkaa.
KIRSTI. Se hyvä. Vaan minä en niistä antaisi en yhen yhtä märännyttä
munaakaan. Enkä jo. En niin penniäkään!
ILLI (äkäisenä). Ulos ja heti paikalla.
KIRSTI. Entäs ne kaakku-munat?
SUSANNA. Ulos, on sanottu sinulle.
KIRSTI (ällistellen itsekseen). Hyvänen aika, minkälainen melu
nostetaan yksistä hammasraadoista. Se hyvä. (Ääneen). Keltäs minä nyt
sitte saan tietää, montako munaa ostan siihen kaakkuun? (menee).
SUSANNA. Tuommoinen tomppeli! Kuinka voi ihminen olla niin kauhean
tuhma. Mutta kyllä minä sen läksytän! (menee).
ILLI (kävelee). Kyllä ihminen tulee hulluksi vähemmästäkin. -- Vahinko
vahingon päälle. -- Vaatimukset talouden tarpeisin kasvavat kuukausi
kuukaudelta. Tuskin on kuukausi kulunut siitä, kun nostin pankista
kolmesataa markkaa, ja nyt, (katsoo kukkaroansa) ei ole jälellä kun
kaksikymmentä. -- Nyt ei ole asiat oikealla tolalla. -- Miksikä juuri
minun talossani tällainen epäjärjestys vallitsee? -- Ei pysy yksikään
palvelija -- -- ei muut kuin tuo kelvoton Nokki. Eikä minulla ole häntä
vastaan niin suuresti valittamista, mutta Susanna aina valittaa --
Nokki ja taas Nokki. (Päättävästi). Ei tämä täytyy tulla selville ja
heti paikalla, (menee ovelle, huutaa) Susanna! En minä nyt enää voi
tätä tämän kauemmin kärsiä, (huutaa) Susanna! Etkö sinä kuule!
SUSANNA. En maailmassa ole tyhmempää ihmistä nähnyt, kun tuo Kirsti on.
Mutta kyllä minä annoinkin hänelle aika kyydin. -- No mitä nyt?
ILLI. Eikö laitettaisi Nokkia pois ja otettaisi toinen ymmärtäväisempi
sijaan.
SUSANNA (kiljahtaa ilosta). Tarkoitatko täyttä totta Malakias-kulta.
Laitetaan, laitetaan vaan ja ihan heti paikalla!
ILLI. Vielä toinen esitys. Kirsti saa myöskin mennä.
SUSANNA (peljästyy). Kirstikö! Kuka sitte kaikki toimittaa?
ILLI. On minulla vielä kolmaskin esitys, tai oikeammin kysymys.
SUSANNA. No mikä, mikä se on?
ILLI. Kuule siis tarkkaan. Miksi meidän talossa ei palvelijat pysy?
Onko heillä huono palkka?
SUSANNA. Luullakseni se on parempi kun monessa muussa herrasperheessä.
ILLI. Onko heillä huono ruoka sitten?
SUSANNA (epäilevästi). Miksi sitä kysyt? Samasta kattilasta ja pannusta
olen heille antanut, kuin mitä on itsellemmekin pöytään tuotu.
ILLI. Miksi he eivät siis meillä pysy? Mikä on viikon, mikä ei
sitäkään.
SUSANNA. Ja tuota sinä viitsit kysellä! (neuvottomana) Ne ovat kaikki
niin mitättömiä, kunnottomia kappaleita, ettei mihin panna!
ILLI. Ja kuinka meille juuri osuisi aina nuo kaikkein kurjimmat,
raukat. -- Se on ihmeellistä se! Ei, se syy ei kelpaa!
SUSANNA. No, mitäs sinä sitte luulet? Sanoppas nyt!
ILLI. Hm. Syy täytyy olla sepissä jos sysissäkin.
SUSANNA. Huonot sepät ja märät sydet siis? Niinkö?
ILLI. Aivan niin. Kun kerran maksamme palvelijoillemme kohtuullisen
palkan, annamme heille terveellisen ruo'an ja sävyisän kohtelun, niin
on meillä oikeus vaatia kunnollista työtäkin, ja palvelijan
velvollisuus on täyttää tätä oikeutettua vaatimusta. Mutta kuka on
velvollinen heille opettamaan talon-tapoja ja talossa noudatettavaa
järjestystä?
SUSANNA (kovin hämillään) Luonnollisesti -- -- -- luonnollisesti
-- -- --
ILLI. Luonnollisesti isäntäväki, tai taloutta johtavat henkilöt. Kukas
muu. Onko meillä ohjattu palvelijoita? (äänettömyys). Ei ole, sen olen
huomannut. Siinä se juuri onkin syy.
SUSANNA (silmät maahan luotuina, nolona). Mutta, jos itse -- ei --
oikeen -- osaa -- kaikkea -- --
ILLI (keskeyttää) Kuinka silloin taitaa toiselta vaatia? -- Ei itse
osaa! -- Hm! -- Siinä sitä ollaan. -- Miksi et ole sitä minulle heti
sanonut? Miksi sinä olet koettanut näyttäytyä osaavampana kuin todella
olet? Sinulla kuitenkin oli paha omatunto taitamattomuudestasi. -- --
Ja kuinka voi ihminen ottaa vastaan paikkaa, jota omatunto kieltää
ottamasta? -- Jaa, jaa! Sellaisia luonteita, ikävä kyllä, löytyy
paljon, jotka tekeytyvät tietävimmiksi kuin todella ovat. He ovat
raukkoja. Eivätkä he älyä, että ennemmin tai myöhemmin heidän
taitamattomuutensa tulee huomatuksi. Niinkuin nytkin. -- Tässä
tapauksessa on alettava alusta, ihan aakkosista alkaen. Eikö niin hyvä
Susanna? Niinhän sinäkin teet? Minä toimitan sinulle opettajan, jonka
johdolla sinusta voi tulla hyvä emännöitsijä. (Susanna nyyhkyttää). No!
Ei nyt tarvitse käydä surumieliseksi sentähden. Arvaappas kuinka minä
tekisin Susanna?
SUSANNA (hämillään), Sinä tietysti muuttaisit talosta pois -- -- ja
ehkäpä minäkin -- --
ILLI. Ei, et arvannut oikein.
SUSANNA. Näes, minulle lapsuudessani ei opetettu mitään. Piijat pukivat
kengät jalkoihini. Silloin olimme rikkaat. Jouduin naimisiin. Mieheni
piti taitavia palvelijoita, jotka työnsä ymmärsivät tehdä
kunnollisesti. Talouttamme johti emännöitsijä, en siis ole tottunut
mihinkään työhön, enkä mitään osaa perinpohjin toimittaa. (Itkee).
ILLI (ystävällisesti). Sehän ei ole sinun syysi. Miksi eivät vanhempasi
antaneet sinun oppia -- --
SUSANNA. -- -- He hemmoittelivat minua kovin -- eivät osanneet
aavistaakaan, että milloinkaan tarvitsisin työlläni henkeäni elättää,
niinkuin nyt. -- --
ILLI. Työnteko on välttämätöin kaikille. Jo lapsuudesta pitäisi joka
ihmisen oppia työtä tekemään. Jos sitte Luoja suo jokapäiväisen runsaan
toimeentulon jollekin, tulee hänen osata omaisuuttansa käyttää
hyödylliseen ja siunaavaiseen tarkoitukseen eikä tuhlaavaisuuteen ja
turhaan ylöllisyyteen.
SUSANNA (katuvaisena). Niinkuin minä olen sinun omaisuuttasi tuhlannut,
Malakias. Anna se minulle anteeksi.
ILLI. Sydämmestäni Susanna sen anteeksi annan. Minä huomaan että sinä
alat alusta alkaen, ja se ilahduttaa minua suuresti.
SUSANNA. Kuinka hyvä sinä olet! Esityksesi on oivallinen! Minä tahdon
alkaa ihan alusta! (Soittaa kelloa).
ILLI. Oivallista! Oivallista! Sinusta tulee vielä mallikelpoinen
taloudenhoitajatar, semmoinen, josta muutkin saavat ottaa esimerkkiä.
NOKKI (ovella). Kirstiäkö tai minua soitettiin?
SUSANNA (ystävällisesti). Kuule Enok, juokse nyt paikalla kirjakauppaan
ja osta sieltä kirja, jonka nimi on: "Taitava talonemäntä, opastus
taloudenpidossa nuorille ja vanhoille." (Antaa rahaa).
ILLI (antaa rahaa). Ja osta sekin kirja, jonka nimenä on: "Täti Hildan
keittokirja," sitähän siskovainajani kovin kehui. --
SUSANNA. Niin se on tietysti hyvä, koskapa siskosi osasi niin
oivallisesti talouttasi hoitaa, niinkuin aina olet sanonut. -- --
ILLI. Susanna! Niinhän sinäkin aiot talouttani tästäpuoleen hoitaa,
eikö totta?
SUSANNA. Tahdon koettaa. (Enokille). Ja osta sieltä samalla "Kustava
Björklundin kokkikirja." (Antaa rahaa).
ILLI. Eiköhän jo riittäne Susanna, kun annat ostaa nuo kaksi
ensinmainittua, mitä?
SUSANNA. Ei, minä tahdon kaikkia ahkerasti lukea, toisiinsa verrata ja
pitää mielessäni parhaimmat neuvot.
ILLI. Oivallista! Oivallista! Kuinka ymmärtäväinen sinä olet, Susanna!
NOKKI (itsekseen). Johan se nyt on itsekin älynnyt mistä saapas
puristaa. (Kovasti). Ostanko siis kaikki kolme keittokirjaa?
SUSANNA. Taitavan talonemännän --
ILLI. Älä unhota Täti Hildan keittokirjaa.
SUSANNA. Eikä suinkaan Kustava Björklundin kokkikirjaa. Ilman sitä älä
tule kotiinkaan.
NOKKI. Hyvä. Kyllä ne hankin, (itsekseen). Jospa niissä kirjoissa myös
olisi kirjoituksia siitä kuinka palvelijoitakin on kohdeltava. Sepä
olisi hyvä.
ILLI. Noh, Enokki, miksi et jo mene? Onko sulla jotain sanottavaa?
NOKKI. Olisin tahtonut vaan herralle ilmoittaa -- -- että -- että -- --
ILLI. No, anna kuulua jo! --
NOKKI. Niin, älkää pahastuko, minä tahtoisin muuttaa pois -- --
SUSANNA. No, Enokki, mitäs se nyt tulee paremmaksi muuttamisestakaan.
Saat tästälähtein viisi markkaa kuukaudessa lisäpalkkaa, -- ja jää
taloon.
ILLI. Mutta Susanna, äskenhän sinä pyysit että Enokki poistettaisiin
talosta.
SUSANNA (hiljaa Illille). Niin, Malakias, näes, minä alan aakkosesta
alkaen, itsestäni, näethän, paljon on minulla perattavaa ja
korjattavaa.
ILLI (Susannalle), Se on merkillistä, kuinka ymmärtäväinen sinä olet.
-- (Kovasti). Niin, Enokki, jää vaan meille -- minä ainakin sitä
toivoisin, ja -- ja -- jos sinäkin rupeaisit aakkosesta alkain
elämätäsi parantamaan. Eikös niin Enokki?
NOKKI. Kyllä minä koetan, vaikka en tohdi mihinkään lupaukseen sen
asian suhteen mennä.
ILLI. Susanna rouvalle olet ollut häijy -- ja se on pahasti tehty.
NOKKI. Häijy olen ollut, se on tosi -- mutta nyt kadun pahaa
käytöstäni. Rouva Helander, antakaatte minulle anteeksi. --
SUSANNA (ystävällisesti). Sydämmestäni sen suon Enokki! (itsekseen). On
sitä syytä ollut minussakin mutta tästäpuoleen sen muuttuman pitää. --
ILLI. Kas niin! Paras ja suurin voitto maailmassa on se, kun jaksamme
voittaa itsekkään sydämmemme!
SUSANNA. Nyt on minullekin selvennyt sananlasku: niin se kaiku vastaa,
kuin metsään huudetaan. Eikö totta Malakias?
ILLI (ojentaa kätensä). Oikein sanoit, Susanna. Kiitos tuosta
lauseestasi.
SUSANNA. Siispä tästälähtein koetamme kaikki virheet ratkaista
sovinnossa. Tahdon alkaa aivan alusta. Tahdon oppia kaikkia
perinpohjin. Mutta ett'ei kaikki paikalla onnistu, siitä et saa
pahastua, hyvä Malakias.
ILLI. En sitä teekään. Miksi sitä pahastuisin, jos et onnistuisi.
Oppirahat näes tulee jokaisen suorittaa itse, omalla kokemuksella tulla
asian perille. Hyvä tahtosi minua suuresti ilahduttaa. Sinusta paisuu
kunnollinen taloudenhoitajatar. Eikö niin Susanna?
SUSANNA. Sen tohdin vakuuttaa! Kaikki mitä voimissani seisoo, tahdon
tehdä, että oppisin kunnolliseksi työntekijäksi ja emännöitsijäksi.
NOKKI. Jos herrasväellä ei ole mitään muistutettavaa, niin minäkin
pyydän saada jäädä paikoilleni.
ILLI ja SUSANNA. Jää vaan, jää Enokki.
NOKKI. Minä tahdon näyttää herrasväelle, ett'ei minua tästäpuoleen
tarvitse ruoskalla töihini pamputtaa! ja nyt hakemaan niitä
keittokirjoja.
(Rientää ovelle).
(Esirippu alas.)
End of the Project Gutenberg EBook of Passaripoika, by Maria Ramstedt
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PASSARIPOIKA ***
***** This file should be named 35832-8.txt or 35832-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
https://www.gutenberg.org/3/5/8/3/35832/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties. Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research. They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.
*** START: FULL LICENSE ***
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
https://gutenberg.org/license).
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States. If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed. Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
a constant state of change. If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges. If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that
- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
has agreed to donate royalties under this paragraph to the
Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
must be paid within 60 days following each date on which you
prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
address specified in Section 4, "Information about donations to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg-tm works.
- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days
of receipt of the work.
- You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation. The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund. If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations. Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
[email protected]. Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at https://pglaf.org
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit https://pglaf.org
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including including checks, online payments and credit card
donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
https://www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
