Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi

By Marcus Tullius Cicero

The Project Gutenberg eBook, Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi, by
Marcus Tullius Cicero, Translated by K. J. Hidén


This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.




Title: Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi


Author: Marcus Tullius Cicero



Release Date: May 12, 2018  [eBook #57146]

Language: Finnish


***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN
PUOLUSTUKSEKSI***


E-text prepared by Tapio Riikonen



PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI

Pitänyt

M. Tullius Cicero

Suomentanut

T:ri K. J. Hidén, roomalaisen filologian dosentti






Helsingissä,
Oy Weilin & Göös Ab,
1905.




      Die Muse wagte es, in der Toga auf der römischen Rednerbühne
      zu erscheinen, und den Vorhang ihres Heiligthums zu lüften;
      die Art, wie sie eingeführt wurde, giebt Aufschluss über
      Cicero und sein Volk.

                        _W. Drumann_ Geschichte Roms Th. IV p. 204.



SISÄLLYS:

Alkulause.
M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
  Johdanto.
  Selonteko.
  Todistelu.
  Loppulause.
Viiteselitykset.


Lyhennyksiä:

  A. = Aulus
  C. = Gaius
 Cn. = Gnaeus
  L. = Lucius
  M. = Marcus
  P. = Publius
  Q. = Quintus




Alkulause.


      Non scholae, sed vitae discimus.

Jo v. 1865 ilmestyivät Ciceron puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
sekä puhe Q. Ligariuksen hyväksi Oulun ruotsalaisen alkeisopiston
lehtorin Oskar Blomstedtin suomentamina sekä painettiin sittemmin
uudestaan aivan muuttumatta v. 1891.

Koska Blomstedtin kirjasen jälkimäinenkin painos nykyjään lienee
loppuun myyty, olen katsonut ajan vaatimaksi julkaista tekemäni
edellisen puheen suomennoksen. Tämä poikkeaa eri syistä Blomstedtin
käännöksestä, varsinkin sen johdosta, että tahallani en ole siihen
tutustunut ennen oman työni päätyttyä.

Käännös on ylipääten tehty sen tekstin mukaan, minkä Lehtori Tri O.
Grotenfelt on julkaissut kirjassa M. Tullii Ciceronis orationes
selectae VI, Helsingforsiae 1894. Muuten olen hyväkseni käyttänyt
tärkeimmät puheen käsittämistä edistävät apuneuvot, joista erityisesti
mainitsen Lehtori H.F. Silander'in toimittamat oivalliset selitykset
(Selityksiä ja Sanaluettelo M. Tullius Ciceron puheeseen Runoilija
Archiaan puolustukseksi, Helsingissä 1903).

Helsingissä, kesäkuulla 1905.

_K.J. Hidén_.




M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.


M. Tullius Cicero syntyi tammikuun 3 p. v. 106 e.Kr. lähellä Arpinumin
pikkukaupunkia (nyk. Arpino kaakkoon päin Roomasta). Saatuansa Roomassa
yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa huolellisen kasvatuksen
hän esiintyi jo v. 81 julkisesti puhujana ja saavutti vähitellen yhä
suuremman maineen varsinkin sen jälkeen, kuin hän oli harjoitellut
opintoja Kreikassa vv. 79-77. Hän otti nyt enemmän kuin ennen osaa
valtiolliseen elämään, tuli v. 75 quaestoriksi sekä kohosi nopeasti
läpi kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä että oli
nuosukas (_homo novus_) pääsi konsulin virkaan vuodeksi 63
varhaisimpana lain myöntämänä ikävuotena. Konsulina Cicero paljasti
Catilinan vallankumoukselliset aikeet sekä kukisti valtiolle perin
vaarallisen salaliiton. Tällöin Cicero oli kohonnut valtiollisen
toimensa kukkuloille, mutta tämän jälkeen elämä hänelle tarjosi vain
pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.

Ciceron täytyikin jo v. 58 lähteä maanpakoon Roomasta. Kuitenkin hän
seuraavana syksynä kutsuttiin takaisin, jolloin Rooman kanssa suurella
riemulla otti hänet vastaan. Seuraavat vuodet hän toimi etenkin
puhujana sekä Forumilla että senaatissa saavuttamatta kumminkaan
aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 hän joutui prokonsulina hoitamaan
Cilician maakuntaa vuoden ajan. Kun Cicero Ciliciasta palasi Roomaan,
oli kansalaissota Caesarin ja Pompeiuksen välillä alkanut. Kauan
epäröityään hän lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaluksen
ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen palasi Italiaan sekä
sai helposti Caesarilta armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat nyt
sen että Cicero toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta
elämästä omistaen kaiken aikansa vain kirjallisille ja tieteellisille
harrastuksilleen. Vasta Caesarin murhan jälkeen Cicero taasen astui
valtiolliselle taistelutanterelle asettuen kaikella voimallaan mahtavaa
Antoniusta vastaan. Mutta sen johdosta hänenkin nimensä myöhemmin
joutui valtiopannaan julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät
hänet Caietan luona (nyk. Gaëta) joulukuun 7 p. v. 43 e.Kr.

Joskin Cicero valtiollisen toimintansa johdosta useinkin on joutunut
ankaran arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana
saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä katoamattoman maineen. Hänen
merkityksensä omalle ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä,
että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä muodossa Rooman kielellä
on esittänyt eetillisesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen
sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä johdonmukaisella, puhtaalla ja
sointuvalla kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen,
josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi.

Ciceron kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri.
Tavallisesti hänen jälkeenjättämänsä kirjoitukset jaetaan seuraaviin
ryhmiin: _puheet; retoriset kirjoitukset; filosofiset teokset;
kirjeet_.


Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi.

Niinkuin itse puheesta näkyy, muudan Grattius syytti Archiasta siitä
että hän laittomasti oli itselleen kavaltanut Rooman kansalaisoikeuden.
Koska kantajan tekemät syytökset oli verrattain helppo kumota, oli koko
oikeudenkäynti kaikesta päättäen valtiollisten vastustajien
toimeenpanema runoilijaa suosivan Lucullusten perheen häpäisemiseksi.
Juttua käsiteltiin v. 62 valamiesoikeudessa, jonka puheenjohtajana
toimi praetori Q. Tullius Cicero, puhujan veli. Sitten kuin Grattius
oli kanteensa esittänyt piti Cicero puolustuspuheen, josta hän
suurimman osan omistaa tieteiden ja taiteiden ylistämiselle
osoittaakseen että Archias, ollen näitten harrastaja, kaikin puolin on
ansainnut tulla Rooman kansalaiseksi. Kuten odottaa saattoi, kumottiin
kanne aiheettomana.




PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI


1. [Johdanto] Jos minussa, tuomarit, on jotain synnynnäistä kykyä,
jonka pienuuden kyllä tunnen, tahi jotain harjaantumista puheiden
pitämiseen, johon kieltämättä olen kohtalaisesti perehtynyt, tahi
jonkinmoisia innokkaalla tieteellisellä työskentelyllä saavutettuja
opinnollisia tietoja tällä alalla, jonka lähellä -- sen tunnustan --
kaiken elinaikani olen uskollisesti pysynyt, niin kaiketikin ensi
sijassa juuri tämä A. Licinius milt'ei täydellä syyllä on oikeutettu
minulta vaatimaan hedelmän korvaukseksi kaikista edellä mainituista
perusteista.[1] Sillä aloittaessani tarkasteluani aina siitä saakka,
mihin suinkin saatan ajatuksissani silmäillä menneitä päiviäni sekä
ulotuttaa lapsuuteni ajan varhaisimmat muistelmat, siitä saakka huomaan
tämän päämieheni ensimäisenä innostuttaneen minua ryhtymään ja
antautumaan näitten harrastusten palvelukseen. Jos siis puhelahjani,
tämän miehen kehoittelusta ja opastuksista sopusuhtaisesti kehittynyt,
jolloinkulloin on ollut muutamille hyödyksi, olen totta tosiaan, minkä
verran minussa voimia on, velvollinen auttamaan ja pelastamaan juuri
sitä, jolta olen saanut vastaanottaa sen keinon, minkä avulla saatan
kaikkia muita auttaa ja monia muita pelastaa. Ja jott'ei muuten kukaan
mahdollisesti kummastelisi näitä minun sanojani, sen johdosta että
tässä miehessä on aivan toinen hengenlahja kuin minun omaamani
oppitieto ja taito puhumisessa, niin tahdon huomauttaa, en ole minäkään
koskaan ollut kiintynyt yksinomaan vain tähän taiteeseen. Sillä
kaikilla opinhaaroilla, jotka korkeampaa sivistystä tarkoittavat, on
jonkinlainen yhdysside ja ne liittyvät toisiinsa niin sanoakseni
sukulaisuuden kautta.

2. Mutta jott'ei kenellekään teistä näyttäisi kummalliselta, että minä
lakiin perustuvaa tutkimusta pidettäessä sekä rikosjuttua käyteltäessä,
kun asiata käsitellään Rooman kansan praetorin, varsin ansiokkaan
miehen, ynnä järkähtämättömien tuomarien edessä, tämän näin lukuisasti
kokoontuneen ihmisjoukon läsnäollessa, että minä käytän tällaista
esitysmuotoa, mikä eroaa sekä tavanmukaisista käräjämenoista että myös
oikeudellisesta sana-asusta, pyydän teitä että tässä jutussa annatte
minulle tämän vapauden, mikä on soveltuva tälle vastaajalle eikä
toivoakseni teille vastenmielinen, ja suvaitsette että minä, puhuessani
tämän oivallisen runoilijan ja mainion oppineen puolesta näitten
lukuisain sivistyneitten läsnäollessa ja teidän, niin valistuneiden
miesten edessä ja lopuksi tämän praetorin johtaessa oikeuden istuntoa,
saan puhua vähää vapaammin sivistyttävistä ja tieteellisistä riennoista
sekä, kun on kysymys sellaisesta miehestä, joka julkisuutta vierovan ja
tieteitä harrastavan elintapansa vuoksi mitä vähimmin on joutunut
käräjissä ja rikosjutuissa raastettavaksi, käyttää melkein aivan uutta
ja tavatonta esitysmuotoa.

Mutta jos nyt tiedän teidän suosiollisesti myöntävän tämän, niin johdan
teidät varmasti siihen lopulliseen käsitykseen että tämä A. Licinius ei
suinkaan ole poistettava kansalaisten luvusta, hän kun on kansalainen,
vaan päinvastoin, joll'ei hän olisi, otettava kansalaisten joukkoon.

3. [Selonteko] Sillä niin pian kuin Archias oli jättänyt taaksensa
poikaiän ja niistä opetusaineista, joiden kautta nuoriso tavallisesti
kasvatetaan todelliseen sivistykseen, antautui kirjailijatoimeen, niin
hän ensiksi Antiochiassa -- siellä, näette, hän oli syntynyt ylhäisestä
suvusta --, mikä muinoin oli väkirikas, varakas kaupunki sekä
oppineitten ihmisten ja tieteellisten pyrintöjen pesäpaikka, pian alkoi
voittaa kaikki muut nerollisuutensa maineella.[2] Sittemmin muissakin
Vähän-Aasian osissa ja koko Kreikassa siten hänen tuloansa kaikkialla
juhlittiin, että jännitys, jolla häntä odotettiin, oli suurempi kuin
hänen nerollisuutensa vaikuttama maine, mutta itse hänen tulonsa
herättämä ihastus voitti jännityksen. Mitä Italiaan tulee, versoi
siihen aikaan siellä kaikkialla kreikkalaiset taiteet ja tieteet, ja
näitä harrastuksia pidettiin vielä silloin Latiumissakin innokkaammin
vireillä kuin nyt samoissa kaupungeissa eikä niitä täälläkään
Roomassa laiminlyöty valtion rauhallisen aseman johdosta. Siksipä
Tarentumilaiset, Locrilaiset, Rhegiumilaiset ja Neapolilaiset
kunnioittivat häntä lahjoittamalla hänelle kansalaisoikeutensa ynnä
muita kunnianosoituksia ja kaikki, jotka edes jossakin määrin osasivat
älyjä arvostella, pitivät häntä personallista tutustumista
ansaitsevana.[3] Kun hän tämän suuren ja laajalle levinneen
maineen kautta vielä muilla paikkakunnilla oleskellessaan oli
tullut tunnetuksi, saapui hän Roomaan Mariuksen ja Catuluksen
konsulivuotena.[4] Hän tapasi heti konsuleina semmoiset miehet, joista
toinen saattoi hänelle tarjota arvokkaita aineksia runollista esitystä
varten ja toinen taasen sekä aineksia että myös harrastusta ja
arvostelukykyä. Heti-kohta Lucullukset vastaanottivat hänet kodissaan,
vaikka hän vielä silloin oli nuorukaisen puvussa. Ja todistuksena niin
hyvin hänen lahjakkaisuudestaan ja tieteellisestä sivistyksestään kuin
lisäksi hänen jalosta luonteestaan oli tämä, että se perhe, joka
ensinnä hänelle nuoruudessaan osoitti suosionsa, edelleen pysyi hänelle
vanhuudessaan likeisesti tuttavallisena. Niihin aikoihin hän oli
mieluinen tuolle mainiolle Q. Metellus Numidicukselle ja hänen
pojalleen Piukselle, hänen esityksiään kuunteli M. Aemilius, hän
seurusteli läheisesti Q. Catuluksen, sekä isän että pojan kanssa, L.
Crassus häntä kunnioitti, mutta kun hän seurustelullaan piti itseensä
kiintyneinä Lucullukset, Drusuksen, Octaviukset, Caton ja koko
Hortensiusten perhekunnan, nautti hän suurtakin kunnioitusta, koska
eivät ainoastaan ne häntä kunnioittaneet, jotka mielivät jotain
henkisesti omaksua sekä nautinnokseen kuunnella, vaan myös ne, jotka
ehkä olivat niin tekevinään.[5] 4. Kun hän sillä välin kyllin pitkän
väliajan jälkeen M. Luculluksen kanssa oli lähtenyt Siciliaan ja tästä
maakunnasta palasi niinikään Luculluksen kanssa, saapui hän
Heracleaan.[6] Kun tämä oli täydellisesti yhdenvertaisiin oikeuksiin
perustuva liittovaltio, tahtoi hän kirjoittautua tämän valtion
kansalaiseksi ja, jos kohta häntä jo itse kauttansa pidettiin siihen
kelvollisena, sai hän sen Heraclealaisilta erityisesti Luculluksen
vaikutuksen ja suosion johdosta. Annettiinpa hänelle kansalaisoikeus
erään Silvanuksen ja Carbon lain nojalla: Kansalaisia olkoot kaikki,
jotka ovat kansalaisiksi kirjoitetut liittolaisvaltioissa, jos silloin,
kuin lakiehdotus tehtiin, asuivat Italiassa ja jos he 60 päivän
kuluessa ilmoittautuivat praetorille. Kun päämiehelläni jo monta vuotta
oli ollut asunto Roomassa, ilmoittautui hän likeiselle ystävälleen
praetori Q. Metellukselle.

[Todistelu] Jos minulla nyt on puhuttavana ainoastaan
kansalaisoikeudesta ja laista, minun ei tarvitse sanoa mitään lisää;
sillä puolustuspuheeni on päättynyt. Mitähän tästä voidaan kumota,
Grattius? Kiellätkö hänen olleen Heraclean kansalaiseksi kirjoitettuna?
Todistajana on läsnä erittäin luotettava, velvollisuudentuntoinen ja
rehellinen mies, M. Lucullus; tämä väittää tietävänsä eikä luulevansa,
nähneensä eikä vain kuulleensa, olleensa toimeenpanijana eikä vain
olleensa läsnä. Todistajina ovat läsnä Heraclean kunnianarvoiset
lähettiläät, tämän oikeusjutun takia ovat he saapuneet tehtävineen ja
virallisine todistuskappaleineen; nämä sanovat hänen kirjoitetun
Heraclean kansalaiseksi. Tässä vielä kaipaat Heraclean virallisia
kansalaisluetteloja, joiden kaikki tiedämme hävinneen Italian sodan
aikana valtioarkiston tulipalossa? On todellakin naurettavaa, ett'ei
sanota mitään sen johdosta, mikä meillä on, vaan kysytään, mitä meillä
ei saata olla, ett'ei olla tietävinään suullisesta todistuksesta, vaan
vaaditaan kirjallista ja, vaikka on olemassa niin jalon miehen
kunniasana ja niin luotettavan municipikaupungin valallinen vakuutus,
hylätään se, jota ei millään lailla voida väärentää, mutta kaivataan
luetteloja, joita kumminkin itse sanot monesti väärennettävän. Tai
eikö hän olisi asunut Roomassa, hän, joka monta vuotta ennen
kansalaisoikeuden saamista kaikkine tamineineen tavaroineen asettui
Roomaan asumaan? Tai eikö hän olisi ilmoittautunut? On kyllä, vieläpä
niihin luetteloihin, mitkä yksin praetorivirkakunnalle tehdyistä
ilmoittaumisista omaavat virallisten luettelojen pätevyyden. 5. Sillä
kun Appiuksen luetteloja sanottiin jokseenkin huolimattomasti
säilytetyiksi ja Gabiniuksen kevytmielisyys hänen ollessa vielä
tuomitsematta sekä onnettomuus tuomion jälkeen oli hävittänyt
luettelojen koko luotettavaisuuden, niin sitä vastoin tuo peräti
nuhteeton ja oikeamielinen Metellus oli niin tunnon-tarkka, että hän
meni praetori L. Lentuluksen ja tuomarien luo sekä sanoi käyneensä
rauhattomaksi yhden nimen pyyhkimisestä.[7] Näissä luetteloissa ette
nyt näe mitään pyyhkimistä tapahtuneen A. Liciniuksen nimen kohdalla.
Näin ollen, mitä syytä on epäillä hänen kansalaisoikeuttaan,
varsinkin kun hän on ollut muidenkin kansalaiskuntain jäseneksi
kirjoitettuna? Sillä kun ihmiset Suur-Kreikassa jakelivat sulan suotta
kansalaisoikeutta vähäpätöisille henkilöille, jotka eivät olleet
perehtyneet mihinkään tahi vain johonkin ala-arvoiseen taiteeseen,
eivät suinkaan Rhegiumilaiset tai Locrilaiset tai Neapolilaiset tai
Tarentumilaiset, kuten minun kai täytynee uskoa, olisi kieltäneet tältä
nerollisuuden erinomaisella maineella varustetulta mieheltä sitä, minkä
tavallisesti lahjoittivat näyttämötaiteilijoille! Entä vielä? muut ovat
kyllä sekä kansalaisoikeuden antamisen jälkeen että Papiuksen lain
jälkeen jollakin tavoin päässeet pujahtamaan noitten municipikaupunkien
kansalaisluetteloihin; tämäkö sitten olisi hylättävä, joka ei edes
käytä niitä, joihin on kirjoitettu, koska hän aina tahtoi käydä
Heraclealaisesta?

Sinä vaadit meikäläisiä verotusluetteloja esitettäviksi. Luonnollisesti
kyllä; sillä onhan se aivan tuntematon asia, että hän viimeisten
censorien aikana[8] oli tuon mainion päällikön L. Luculluksen seurana
sotajoukossa ja että hän edellisten aikana[9] oleskeli Vähässä-Aasiassa
saman miehen seurassa, kun hän vielä oli quaestori, kuin myös että
ensimäisten, Juliuksen ja Crassuksen aikana,[10] ei yhtään osaa
kansasta kirjoitettu henkiluetteloihin. Mutta koska hengillepano ei
vahvista kansalaisaseman laillisuutta, vaan ainoastaan osoittaa että
se, joka on luetteloon merkitty, jo siihen aikaan sen kautta on
esiintynyt kansalaisena, niin tiedä, että niihin aikoihin, jolloin
tämä, syytöksesi mukaan, ei edes omankaan käsityksensä nojassa
omistanut Rooman kansalaisen oikeuksia, hän useampia kertoja lakiemme
jälkeen teki testamenttinsa sekä sai vastaanottaa Rooman kansalaisten
määräämiä perintöjä ja L. Lucullus maaherrana suositti häntä
rahapalkkioiden saantia varten valtionrahastolle. 6. Hae vielä
todisteita, jos voit; ei häntä kuitenkaan koskaan oman taikka
ystäviensä käsityksen mukaan saata syylliseksi todistaa.

Kysyt meikäläiseltä mieheltä, Grattius, miksi niin suuresti olen tähän
mieheen ihastunut. Koska hän tarjoaa minulle tyyssijan, missä henkeni
virkistyy tämän Forumin hälinän jälkeen ja torailemisesta väsyneet
korvani löytävät lepoa. Vai luuletko että meille voisi riittää ainetta,
mistä joka päivä puhuisimme niin monenmoisissa asioissa, ell'emme
tieteellisellä työskentelyllä jalostuttaisi henkeämme, tahi että
henkemme voisi kestää niin suurta rasitusta, ell'emme virkistäisi sitä
niinikään samalla työskentelyllä? Minäpä todellakin tunnustan olleeni
tieteellisiin harrastuksiin ihastunut. Hävetkööt muut, jotka siten ovat
tieteisiin hautaantuneet, ett'eivät niistä voi mitään käyttää
yhteiseksi hyväksi eivätkä julkisuuden valoon saattaa; vaan miksikä
minua hävettäisi, tuomarit, joka niin monta vuotta olen elänyt siten,
ett'ei joutoajan vietto ole minua pidättänyt eikä nautinnonhimo
ehkäissyt, saati sitten unentarve estänyt yhdenkään kansalaisen
ahdinkotilassa tahi aineellista etua uhattaessa? Kukapa siis minua
sitten moittisi tahi kuka minulle syyllä vihoittelisi, jos minä
puolestani käytän näitten opintojen harjoittamiseen kaiken sen ajan,
mikä muille myönnetään yksityisten asiainsa hoitamiseen, juhlapäivien
ja leikkien viettämiseen tahi toisenlaisia huvituksia sekä suorastaan
hengen ja ruumiin lepoa varten, sen ajan, minkä muut omistavat varhain
alkaviin pitoihin, noppapeliin tai pallonheittoon? Vieläpä on tämä sitä
enemmän minulle sallittava, koska näistä opinnollisista harrastuksista
minunkin puhujataitoni kehittyy, joka, olkoonpa se kuinka vähäinen
tahansa, ei koskaan ole ystäviä pulaan jättänyt. Mutta jos tämä
jostakusta näyttää jokseenkin vähäpätöiseltä, tunnen kumminkin sen
lähteen, mistä saatan ammentaa ne ohjeet, mitkä ovat tärkeimmät. Sillä
joll'en monien suullisten ohjausten ja monipuolisen kirjallisuuden
viljelemisen kautta nuoruudesta asti olisi tullut siihen vakaumukseen,
ett'ei mitään elämässä suuresti ole tavoitettava paitsi kunniaa
ja siveellisyyttä, että taasen sen takaa-ajamisessa kaikki
ruumiin-rasitukset, kaikki kuoleman, vieläpä maanpaonkin vaarat ovat
vähäpätöisiksi arvosteltavat, en olisi milloinkaan teidän hyväksenne
pannut itseäni alttiiksi niin lukuisille, suurille vaaroille sekä
näitten katalien ihmisten jokapäiväisille hyökkäyksille. Mutta täynnä
noita ohjeita ovat kaikki kirjat, kaikki viisaitten lausunnot, kaikki
muinaiset esikuvat; nämä kaikki olisivat hämärän peitossa, ell'ei
tieteen valaisu niitä kohtaisi. Kuinka monta elävästi esitettyä kuvaa
oivallisista miehistä ovatkaan kreikkalaiset ja latinalaiset
kirjailijat meille jättäneet sekä katsellaksemme että vielä enemmän
jäljitelläksemme! Näitä minä aina pidin silmäini edessä valtiota
johtaessani ja koetin siten sydäntäni ja henkeäni, noita oivallisia
miehiä nimenomaan tarkastelemalla, sopusuhtaisiksi kehittää.

7. Joku kysynee: Mitä kummia? tuonko tieteellisen koulutuksen kautta,
jota kiitoksilla ylistelet, juuri nuo mainiot miehet, joiden ansioista
on kirjallisuudessa kerrottu, ovat kasvatuksensa saaneet? Vaikeaa on
vakuuttaa tätä kaikista, mutta kuitenkin tiedän tarkalleen, mitä minun
tulee siihen vastata. Minä puolestani myönnän että useat erinomaisen
lahjakkaat ja ansiokkaat henkilöt ovat olleet tieteellistä sivistystä
vailla ja että he pelkästään melkein jumalallisen luonnonlaatunsa
kautta itsestänsä ovat tulleet siveellisiksi ja lujiksi, vieläpä lisään
senkin että luontainen taipumus ilman tieteellistä sivistystä useammin
on auttanut saavuttamaan kiitosta ja kuuluisuutta kuin sivistys ilman
luontaista taipumusta. Ja kumminkin minä väitän tämän että, jos
erinomaiseen, mainioon taipumukseen on yhtynyt järjestyksellinen ja
sopusuhtainen tieteellinen kasvatus, niin tavallisesti silloin sukeutuu
moinen aivan harvinainen etevyys. Näitä miehiä on tuo kuolematon
Africanus, jonka isämme ovat nähneet, näitä nuo varsin järkevät ja
maltilliset miehet C. Laelius ja L. Furius sekä tuo sangen tarmokas
ynnä sen ajan mieheksi perin oppinut M. Cato vanhus;[11] jos nämä eivät
olisi tieteistä saaneet mitään apua käsittääkseen ja noudattaakseen
hyvettä, eivät varmaan olisi koskaan antautuneet niitä harjoittamaan.
Mutta joskaan tätä suurta hyötyä ei olisi silmämääräksemme asetettava
ja jos näistä opinnoista etsittäisiin vain huvitusta, niin kuitenkin
luullakseni teidän täytyisi pitää tätä hengen virkistyskeinoa
jaloimpana ja ylevimpänä. Sillä muut eivät sovellu kaikkiin aikoihin
eivätkä kaikille ikäkausille eivätkä kaikkiin paikkoihin, mutta
tällaiset tieteelliset harrastukset elähdyttävät nuoruutta, huvittavat
vanhuutta, kaunistavat myötäkäymisiä, tarjoovat turvaa ja lohtua
vastoinkäymisissä, ovat huviksi kotona eivätkä esteeksi sen
ulkopuolella, ovat seuranamme öillä, matkustellessamme ulkomailla sekä
maaseudulla oleskellessamme.

8. Mutta jos emme itse saata niitä harjoitella emmekä mielessämme
niistä nauttia, pitäisi meidän kuitenkin niitä ihailla, vieläpä
silloin, kuin vain näkisimme niitä muissa. Kuka meistä oli niin
sivistymätön ja tunteeton, ett'ei äskettäin Rosciuksen kuolema olisi
häneen koskenut? Vaikka hän kuolikin vanhuksena, oli yleinen mielipide
se, ett'ei hänen olisi pitänyt ensinkään kuolla oivallisen taitonsa ja
viehättäväisyytensä takia.[12] Hän oli siis saanut osakseen niin paljon
rakkautta meiltä kaikilta ruumiinsa elkeillä; tuleeko meidän sitten
välinpitämättömästi kohdella hengen uskomatonta eloisuutta ja neron
lentoa? Kuinka monesti olenkaan nähnyt tämän Archiaan, tuomarit, --
käytän, näette, hyväkseni suosiollisuuttanne, koska te tässä laadultaan
oudossa oikeuspuheessa niin tarkasti minua kuuntelette, -- kuinka
monesti olenkaan nähnyt hänen, vaikka ei ollut kirjoittanut yhtään
kirjainta, lausuvan valmistautumatta suuren määrän mitä parhaita
säkeitä juuri hetken tapahtumista, kuinka monesti olen nähnyt hänen
pyydettynä toistamaan esittävän saman asian muutettuaan sanat ja
ajatukset! Niiden runojen taasen, jotka hän oli kirjallisesti
julkaissut huolella ja harkinnalla, näin saavuttavan semmoista
suosiota, että hän on kohonnut vanhain kirjailijain maineen tasalle.
Häntäkö en rakastaisi, häntäkö en ihailisi, häntäkö en kaikin mokomin
katsoisi puolustettavaksi? Ja edelleen olemme sen kuulleet
mainioimmilta ja oppineimmilta henkilöiltä että muitten tieteiden
harjoittaminen riippuu opetuksesta, säännöistä ja taitavuudesta, mutta
että runoilija juuri luonnonlahjojensa avulla voipi voitavansa ja saapi
yllykettä hengenvoimistaan sekä jumalallisesta henkäyksestä ikäänkuin
täyttyy innostuksella. Siksipä täydellä syyllä kuuluisa maanmiehemme
Ennius nimittää runoilijoita pyhiksi, koska näyttävät jumalain lahjana
ja armonosoituksena olevan meille uskotut.[13]

Olkoon niin muodoin, tuomarit, runoilijanimi teille, korkeasti
valistuneille miehille pyhä, tämä runoilijanimi, jota ei mikään
sivistymätön kansa konsanaan ole loukannut. Kalliot ja erämaat antavat
vastakaikua ihmisäänelle, julmat petoeläimet usein lauhtuvat soitosta
sekä pysähtyvät kuuntelemaan; me korkean sivistyksen jalostuttamat
ihmiset emmekö tuntisi runoilijan äänen tenhovoimaa? Colophonin
asukkaat sanovat Homeruksen olevan kansalaisensa, Chiolaiset väittävät
hänet heikäläisekseen, Salamiin väestö vaati häntä itselleen,
Smyrnalaiset taasen vakuuttavat hänen olevan maanmiehensä ja ovat sen
johdosta hänelle vihkineet pyhäkön kaupungissaan, ja monet muut sitä
paitsi hänestä kiivaasti kiistelevät keskenään.[14]

9. Niin muodoin nuo vaativat itselleen muukalaista myöskin hänen
kuoltuaan, sen johdosta että hän oli runoilija; mekö hylkäisimme hänen
eläessään tämän miehen, joka sekä oman toivonsa mukaan että lakien
perusteella on meikäläinen, sittenkin vaikka Archias jo pitkät ajat on
käyttänyt kaiken harrastuksensa ja neronsa Rooman kansan kunnian ja
maineen ikuistuttamiseksi? Sillä jo nuorukaisena hän käsitteli
Cimbriläissotaa ja oli samalla rakas tuolle C. Mariukselle, joka näytti
jotenkin kylmäkiskoiselta tällaisia harrastuksia kohtaan. Eihän kukaan
ole niin nurjamielinen Runottarille, ett'ei hän kernaasti soisi
töittensä ylistystä runoudella ikuistettavaksi. Kerrotaan
Themistocleen, Ateenan mainioimman miehen, vastanneen häneltä
kysyttäessä, kenenkä esitystä tai kenenkä ääntä hän mieluimmin
kuunteli: Sen, joka hänen kuntoaan parhaiten ylistelisi. Niinikään tuo
Marius myös erityisesti rakasti L. Plotiusta, koska hän luuli tämän
henkensä lahjoilla voivan ylistellä tekojaan.[15] Mutta edelleen hän on
kokonaisuudessaan esittänyt sotaa Mithridateen kanssa, mikä oli mahtava
ja vaikea sekä monien vaihtelujen alainen käänteissään maalla ja
merellä;[16] ja tämä runoelma tuottaa loistoa niin hyvin tuolle ylen
urholliselle, kuuluisalle L. Lucullukselle kuin myös Rooman kansan
nimelle. Rooman kansahan Luculluksen ylijohdolla avasi Pontuksen, joka
muinoin oli suojattu kuninkaitten apuneuvojen ja luonnollisenkin
asemansa kautta, Rooman kansan sotajoukko saman miehen johdolla kukisti
jotenkin pienellä voimalla Armenialaisten lukemattomat joukot. Rooman
kansan mainetekoja on se että Cyzicuksen perin ystävällismielinen
kaupunki niinikään hänen toimestaan riistettiin ja pelastettiin
kaikkinaisesta hyökkäyksestä kuninkaan puolelta sekä koko sodan
ammottavasta kidasta;[17] meidän urhotyönämme aina mainitaan ja
julistetaan tuo uskomattoman kiivas meritaistelu Tenedoksen luona,
jolloin L. Luculluksen johtaessa taistelua vihollisten päälliköt
tuhottiin ja laivasto upotettiin; meidän ovat voittopatsaat, meidän
muistomerkit, meidän voittokulut. Mutta ne, jotka henkensä lahjoilla
ylistävät näitä tapauksia, ne kohottavat Rooman kansan mainetta.
Maanmiehemme Ennius oli Scipio Africanus vanhemman suosikki ja sen
takia otaksutaan hänen marmorikuvansa olevan pystytetyn Scipioiden
sukuhaudassa; hänen ylistyslaulujensa kautta ei ainoastaan ylistetty
sotasankari saa kunniaa, vaan myös Rooman kansa. Pilviin saakka hän
kohottaa tämän läsnäolevan Caton esi-isää ja sen kautta Rooman historia
saa mainehikkaan lisäyksen. Lyhyesti sanottuna, se että mokomat miehet
kuin Maximus, Marcellus, Fulvius joutuvat ylistetyiksi on meidän
kaikkien yhteinen kunniamme.[18] 10. Sentähden esi-isämme ottivat
kansalaistensa joukkoon näitten laulujen tekijän, joka oli vain
Rudiaesta kotoisin; mekö valtiostamme karkoittaisimme tämän Heraclean
kansalaisen, jota monet valtiot omakseen tavoittelevat ja joka on
tähänkin laillisesti otettu?

Sillä jos joku luulee vähemmän mainesatoa korjattavan kreikkalaisista
runoelmista kuin latinalaisista, niin hän kovin erehtyy, sentähden että
kreikkaa luetaan melkein kaikkien kansakuntain keskuudessa, mutta
latina epäilemättä on ahdettu omien suppeitten rajainsa sisäpuolelle.
Siksipä, jos maailman ääret rajoittavat urhotekojamme, tulee meidän
toivoa että kunniamme ja maineemme tunkeutuu yhtä kauas, kuin me aseet
käsissä olemme päässeet, koska tämä tuottaa kuuluisuutta niin hyvin
juuri niille kansoille, joitten teoista kerrotaan, kuin varmaankin
niille, jotka henkensä kaupalla taistelevat kunnian puolesta, on
suurimpana yllykkeenä vaaroja ja vaivoja kestämään. Kuinka monta
tekojensa kertojaa sanotaankaan Aleksanteri suurella olleen mukanaan!
Ja kuitenkin hän huudahti asetuttuaan Sigeumin niemellä Achilleen
hautakummulle:[19] Oi sinä onnen suosima nuorukainen, joka satuit
saamaan Homeruksen sankariutesi julistajaksi! Ja syystäkin. Sillä
joll'ei tuo Ilias olisi syntynyt, olisi sama kumpu, mikä oli hänen
ruumiinsa peittänyt, myös kätkenyt hänen nimensä unhoon. Entä vielä?
Eiköhän meidän vielä elävä suurmiehemme Cn. Pompeius,[20] jolla on yhtä
suuri onni kuin kunto, kokoontuneen sotajoukkonsa edessä lahjoittanut
kansalaisoikeutta historiansa kirjoittajalle mityleneläiselle
Theophaneelle ja eivätkö nuo meidän sankarimme, jotka kyllä ovat
urhollisia, mutta sivistymättömiä sotureita, niin sanoakseni kunnian
tenhovoiman lumoamina hyväksyneet sitä äänekkäällä huudolla, ikäänkuin
olisivat hekin olleet osallisia tuohon ylistykseen? Jos siis Archias
lakien mukaan ei olisi ollut Rooman kansalainen, ei hän tietenkään
olisi voinut saada aikaan sitä että joku ylipäällikkö hänelle olisi
myöntänyt kansalaisoikeuden. Niinpä Sulla antaessaan kansalaisoikeuden
Hispanialaisille ja Galleille olisi tietenkin hylännyt hänen
pyyntönsä;[21] ja kumminkin olemme nähneet, mitenkä Sulla
kansankokouksessa, kun muudan kehno kansanrunoilija hänelle oli
ojentanut kyhäelmän, missä hän Sullan kunniaksi oli sepittänyt
tilapäärunon vuorotellen eripituisilla säkeillä, mitenkä hän hetikohta
niistä tavaroista, jotka hän paraikaa antoi myydä, käski maksaa tälle
palkinnon, mutta vain sillä ehdolla, ett'ei hän mitään jäljestäpäin
kirjoittaisi. Hän, joka arveli kehnon runoilijan tungeskelevaisuuden
kuitenkin ansaitsevan jotain palkintoa, hän ei olisi tavoitellut tämän
miehen runoilijalahjaa sekä ytimekästä ja sisältörikasta esitystapaa?
Entä edelleen? eikö hän itsensä kautta tahi Lucullusten välityksellä
olisi saanut tätä oikeutta läheiseltä ystävältään Q. Metellus
Piukselta, joka useille myönsi sen? varsinkin koska hän siihen määrin
toivoi tekojensa kertomista, että hän kallisti korvansa myös Cordubassa
syntyneille runoniekoille, vaikka heidän runonsa kaikuivat jonkin
verran kömpelöltä ja vieraalta.[22]

11. Eihän sitä ole salattava, jota ei voida peittää, vaan on se julki
lausuttava: Meitä kaikkia ohjaa ylistyksen mieliteko ja, kuta jalompi
kukin on, sitä enemmän häntä johtaa kunnianhalu. Itse filosofitkin
piirtävät nimensä niihin kyhäelmiin, jotka kirjoittavat kunnian
halveksimisesta; juuri siinä, missä ylönkatsovat ylistystä ja
kuuluisuutta, he haluavat tulla ylistetyiksi ja kuuluisiksi. Niinpä
Decimus Brutus, tuo mainio sankari ja sotapäällikkö, koristi
rakennuttamiensa temppelien ja muistomerkkien käytäviä hyvän ystävänsä
Acciuksen runoelmilla.[23] Edelleen vielä, tuo Fulvius, joka Ennius
seurassaan soti Aetoleja vastaan, ei epäröinyt omistaa sotasaalista
Runottarille. Siinä kaupungissa siis, missä sotapäälliköt melkein
sotisopaan puettuina ovat kunnioittaneet runoilijain nimeä ja
Runotarten pyhäkköjä, eivät tuomarit rauhanpuvussa ole oikeutetut
kieltäytymään kunnioittamasta Runottaria ja pelastamasta runoilijoita.

Ja lisäksi, jotta kernaammin tekisitte sen, paljastan teille, tuomarit,
oman sydämeni ajatukset ja tunnustan teille julkisesti oman niin
sanoakseni kunniankaipuuni, joka ehkä on liiankin kiihkeä, mutta
kuitenkin vilpitön. Sillä kaikki ne toimet, mitkä minä konsulikautenani
yhdessä teidän kanssanne olen saanut aikaan tämän kaupungin ja
valtakunnan menestykseksi, kansalaisten elämän puolesta sekä koko
valtion hyväksi, on hän tehnyt runoelman aiheeksi vieläpä aloitellut
sitä. Tämän kuultuani kehoitin häntä saattamaan sen loppuun, syystä
että aihe minusta näytti tärkeältä ja viehättävältä. Eihän kunto vaadi
mitään muuta palkkaa vaivoistaan ja vaaroistaan kuin julkista
tunnustusta ja kunniaa; ja jos tämä meiltä pidätetään, tuomarit, mitä
syytä meillä on näännyttää itseämme niin tavattomilla ponnistuksilla
tällä ahtaalla ja lyhykäisellä elämänurallamme? Jos sielu ei aavistaisi
mitään tulevaisuudesta ja jos se ahtaisi kaikki ajatuksensa samojen
rajain sisäpuolelle, joilla elämänjaksomme on ympäröitty, se ei
varmaankaan uuvuttaisi itseään moisilla ponnistuksilla eikä kiusaisi
lukuisilla huolilla ja unettomilla öillä eikä niin usein aivan henkensä
kaupalla taistelisi. Mutta nyt asuu kussakin jalossa henkilössä ylevä
vaisto, mikä yöt päivät pääksytysten yllyttää mieltä kunnian
kiihoittimilla ja varoittaa ett'ei maineemme mittaa ole jätettävä niin
lyhyeksi, kuin elinaikamme on, vaan että se on ulotettava etäisimpään
tulevaisuuteen. 12. Vai saattaisimmeko me todellakin ilmeisesti olla
niin lyhytmielisiä, me kaikki, jotka liikumme valtiollisissa toimissa
ja samalla tässä vaaran- ja vaivanalaisessa elämässä, että me, kun
elämämme viime hetkeen saakka, emme ole vetäneet yhtään rauhallista ja
huoletonta hengähdystä, luulisimme kaiken kuolevan samalla kuin
ruumiimmekin? Koska monet mainiot miehet halukkaasti ovat jälkeensä
jättäneet patsaskuvia ja kuvateoksia, jotka eivät mukaile heidän
sielunsa piirteitä, vaan ruumiinsa muotoa, eikö meidän pitäisi paljoa
mieluummin jättää aatteitamme ja ansioitamme esittävää taideluomaa,
minkä suuret nerot ovat valmistaneet ja viimeistelleet? Ainakin minä
arvelin jo silloin, kuin toimessa olin, sirottelevani ja kylväväni
kaikki toimeni koko maanpiirin muistissa ikuisesti säilytettäviksi.
Olkoonpa että muisto pysyy kuoltuani tietoisuuteni ulkopuolella tahi
että, niinkuin suurimmat filosofit ovat otaksuneet, se ulottuu edes
johonkuhun osaan henkistä olemustani, varmaa on että nyt ainakin tunnen
iloa sitä ajatellessani ja toivoessani.

[Loppulause] Vapauttakaa siis, tuomarit, kanteenalaisuudesta moinen
siveellisesti jalo mies, joka, niinkuin näette, saa osakseen täyden
tunnustuksen korkea-arvoisten ja monivuotisten ystävien puolelta,
moinen mies, jolla on niin suuri luontainen lahjakkuus, kuin sitä
täytynee pitää, koska ylimystömme nerokkaimmat miehet, kuten huomaatte,
ovat hänen seuraansa tavoitelleet, ja jonka asia päälle-päätteeksi on
senlaatuinen, että sen osoittaa todeksi lain suosiollisuus,
municipikaupungin antama vakuutus, Luculluksen todistus sekä
Metelluksen henkiluettelot. Näin ollen pyydän teitä, tuomarit, koska
suurissa neroissa tulee olla niin hyvin inhimillinen kuin jumalallinen
suositus, pyydän teitä siten ottamaan hänet suojelukseenne, että
selvästi nähdään, mitenkä te, sen sijasta että olisitte ankaruudessanne
vahingoittaneet, olette lempeydessänne hänet vapauttaneet, sillä hän on
aina ylistänyt teitä, teikäläisiä päälliköitä sekä Rooman kansan
mainetöitä ja lupaa todistuksellaan ikuisesti tehdä kuuluisiksi nämä
vast'ikään meitä ja teitä valtion sisäisessä elämässä kohdanneet vaarat
ja kuuluu lisäksi niiden joukkoon, joita kaikkina aikoina ja kaikkien
kansain keskuudessa on pyhinä pidetty ja niiksi nimitetty.

Tuomarit! Toivon sen varmasti saavan yleisen hyväksymisen, minkä tapani
mukaan lyhyesti ja yksinkertaisesti olen lausunut oikeusasiasta; sen,
minkä poikkeamalla Forumilla ja oikeusistuinten edessä käytetystä
esitystavasta olen puhunut päämieheni nerollisuudesta ja ylimalkaan
hänen runoilijatoimestaan, te, tuomarit, toivoakseni hyväntahtoisesti
olette kuunnelleet, oikeuden puheenjohtajan tiedän varmasti sen
tehneen.




Viiteselitykset:


[1] _A. Licinius Archias_ oli runoilijan nimi Rooman kansalaisena.

[2] _Antiochia_ Syyrian pääkaupunki (nyk. Antakie).

[3] _Tarentum_ (nyk. Taranto), _Locri_ (nyk. hävinnyt), _Rhegium_ (nyk.
Reggio) ja _Neapolis_ (nyk. Napoli) Etelä-Italian kaupunkeja.

[4] V. 102 e.Kr.

[5] _Q. Caecilius Metellus Numidious_ konsuli v. 109 e.Kr. ja hänen
poikansa _Q. Caec. Met. Pius_ konsuli v. 80; _M. Aemilius Scaurus_
konsuli vv. 115 ja 107 e.Kr.; _Q. Lutatius Catulus_ konsuli v. 102 ja
hänen samanniminen poikansa konsuli v. 78; _L. Licinius Crassus_,
mainio puhuja, konsuli v. 95; _L. Licinius Lucullus_ praetori, hänen
samanniminen poikansa, kuuluisa maailmanmies ja päällikkö, konsuli v.
74 ja _M. Lic. Lucullus_ edellisen veli; _M. Livius Drusus_
kansantribuni v. 91; _Cn. Octavius_ konsuli v. 87, hänen poikansa _L.
Oct._ konsuli v. 75 ja _M. Oct._ kansantribuni; _M. Porcius Cato_ M.
Porcius Cato Maiorin pojanpoika; _Q. Hortensius Hortalus_ konsuli v. 97
ja hänen poikansa, tunnettu puhuja, konsuli v. 69.

[6] _Heraclea_ nyk. hävinnyt kaupunki Etelä-Italiassa.

[7] _Appius Claudius Pulcher, P. Gabinius Capito ja L. Cornelius
Lentulus_ v. 89 praetoreja.

[8] V. 70 e.Kr.

[9] V. 86 e.Kr.

[10] V. 89 e.Kr. L. Iulius Caesarin ja P. Licinius Crassuksen aikana.

[11] _P. Cornelius Scipio Africanus Minoi_, kuuluisa sotasankari, kuol.
v. 129 e.Kr., hänen ystävänsä _C. Laelius Sapiens ja L. Purius Philus_
konsuli v. 136 e.Kr.

[12] _Q. Roscius Gallus_ aikansa kuuluisin näyttelijä.

[13] _Q. Ennius_ synt. Rudiaen kaupungissa Etelä-Italiassa v. 239,
kuollut Roomassa v. 169 e.Kr.

[14] _Colophon_ kaupunki Vähässä-Aasiassa, _Chios_ saari Aegean
meressä, _Salamis_ Kypros saaren suurin kaupunki.

[15] _L. Plotius Gallus_ perusti Rooman ensimäisen latinalaisen
puhujakoulun.

[16] N.s. kolmas sota Mithridatesta, Pontuksen kuningasta, vastaan vv.
74-64 e.Kr.

[17] _Cyzicus_ kaupunki Marmarameren (Propontis) rannalla.

[18] _Q. Fabius Maximus Cunctator_ ja _M. Claudius Marcellus_
Hannibalin vastustajia; _M. Fulvius Nobilior_ kukisti Aetolit v. 189.

[19] _Sigeum_ niemi Trojan läheisyydessä.

[20] _Cn. Pompeius Magnus_, kuuluisa päällikkö, synt. v. 106,
kuol. v. 48 e.Kr.

[21] _L. Cornelius Sulla_, Rooman diktaattori, synt. v. 138,
kuol. v. 78 e.Kr.

[22] _Corduba_ nyk. Cordova Espanjassa.

[23] _D. Iunius Brutus_ konsuli v. 138 e.Kr.; _L. Accius_ synt. v. 170
e.Kr.



***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN
PUOLUSTUKSEKSI***


******* This file should be named 57146-8.txt or 57146-8.zip *******


This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/5/7/1/4/57146


Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
  most other parts of the world at no cost and with almost no
  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
  United States, you'll have to check the laws of the country where you
  are located before using this ebook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that

* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
  within 60 days following each date on which you prepare (or are
  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
  Literary Archive Foundation."

* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
  License. You must require such a user to return or destroy all
  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
  works.

* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
  receipt of the work.

* You comply with all other terms of this agreement for free
  distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org 

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact

For additional contact information:

    Dr. Gregory B. Newby
    Chief Executive and Director
    [email protected]

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.