Elinan häät : seuranäytelmä

By Maila Talvio

The Project Gutenberg eBook of Elinan häät
    
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.

Title: Elinan häät

Author: Maila Talvio

Release date: October 6, 2024 [eBook #74530]

Language: Finnish

Original publication: Porvoo: WSOY

Credits: Tapio Riikonen


*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ELINAN HÄÄT ***





ELINAN HÄÄT

Seuranäytelmä


Kirj.

MAILA TALVIO





Porvoossa,
Werner Södersröm Osakeyhtiö,
1912.



HENKILÖT:

VENNERI, Suontaustan isäntä.
VIHTORI, hänen poikansa, sulhanen.
HERMANNI, Suontaustan setämies.
SERAFIIA NYMAN, suutarinleski.
ELINA, hänen tyttärensä, morsian.
ILONA, Elinan ystävätär.
RINKIN-ANTTI, maankiertäjä.
KOKKI-VAPPU.
URKURI.
PIIKKI-LIISA, apu-ihminen.
Tyttöjä ja poikia.

Tapahtuu Serafiia Nymanin asunnolla.


VENNERI, kuiva miehenkääkkä arkivaatteissa.

VIHTORI, pulska, voimakas nuorukainen, joka keskellä puhettaan pistää
lauluksi ja keskellä kävelyään tanssiksi, yllä musta puku rinnassa
myrtinoksa ja valkea vahakukkanen.

HERMANNI, lihavahko, tyhmän näköinen vanhapoika.

SERAFIIA NYMAN, hintelä, kalpea nainen, yllä hiukan vanhanaikainen
musta puku, päässä musta silkki.

ELINA, kaunis vaalea nuori tyttö morsiuspuvussa.

RINKIN-ANTTI, laiha keski-ikäinen mies, hiukset leikkaamattomat,
hajamielinen, kasvoilla valoisa hymy. Yllä siistit, liian suuret
vaatteet.

KOKKI-VAPPU, pyylevä, mahtaileva nainen, mustassa puvussa, vyöllä
suuri, kahisevaksi tärkätty valkea esiliina.

URKURI, keikarimainen nuori mies, kihara otsalla, nenäkakkulat.

PIIKKI-LIISA, keski-ikäinen, kielevä ihminen uudessa maalaisessa
pumpulipuvussa.

Tytöt ja pojat kansallispuvuissa.




I NÄYTÖS


    Puutarha, penkkejä. Kuuma kesäpäivä. Käki kukkuu.

VAPPU oikealla, näyttämön takana.

Hyvät ihmiset, mitäs se tietää, kun käki kukkuu tähän aikaan?

PIIKKI-LIISA niinikään näyttämön takana.

Mitäs se muuta tietää kuin maailmanloppua! Elinan onnettomuutta se
kukkuu.

    Käki kukkuu yhä. Lakkaa, kun Hermanni ja Venneri — vasemmalta —
    tulevat näyttämölle. Hermanni tuntee heti sieramiinsa miellyttävän
    ruuanhajun häätalosta.

VENNERI

Eihän täällä mitään häävalmistuksia näy.

HERMANNI

Etkös tunne paistinkäryä. Et sinä kanssa sitten mitään tunne. — Ja
tuolla menee kokki että liepeet liehuu.

VENNERI

Se Vihtori ei uskalla sitä tehdä.

HERMANNI

Uskalla!

VENNERI

Se tietää ettei Suontaustassa suvaita vaimoväkeä.

HERMANNI

Ja se välittää.

VENNERI

Kyllä niille tie näytetään. On sitä ennenkin osattu. Mutta se ei ole
uskaltanut sitä tehdä. Sanoin minä sille sellaiset sanat.

HERMANNI

Että testamenttaat Suontaustan pakanoille. Ja luulet sen tepsivän.
Välittikös se silloin, kun läksi kansanopistoon ja niille
maamieskursseille. Ja kun teki tämän viimeisen tepposen ja kiersi
Rinkin-Antin kanssa maailmaa kuin paras mustalainen niin että tuskin
kuulutussunnuntaiksi kotiin ehti. Kyllä tämä on sitä viimeistä
villitystä.

VENNERI

Rinkin-Antti sen on villinnyt. Sen Rinkin-Antin minä vielä...

HERMANNI

Minkäs sille teet. Sitä suosii kaikki. Urkurikin sanoi lukusijoilla
Sillanpäässä, että taiteilija se on, virkaveli se on.

VENNERI

No, lähtekööt nyt virkaveljet yhdessä kiertämään ja hoilottamaan kaikki
kolme. Ja tämä suutarintytär vielä neljänneksi!

HERMANNI nauraa hohottaen

Sitähän Vihtori jo uhkaili.

VENNERI

Uhkaili? Vai on se junkkari uhkaillut.

HERMANNI

Ja se täyttää mitä se uhkaa. Muistatkos kun lapsena telkesit sen
kammariin, niin se huusi perässäsi, että ikkunasta minä menen. Ja meni
kanssa. Ja nyt kun tuli vaatimaan taloa ja ilmoittamaan naimistaan ja
sinä kielsit, niin nyrkin löi pöytään ja sanoi, että minä nain, vaikka
sitten lähtisimme molemmat Rinkin-Antin kanssa kiertämään. Etkös sinä
kuullut?

VENNERI

Oli muutakin kuulemista.

HERMANNI

Olihan sitä: että hän tahtoo talon haltuunsa ja sinä joudat
uuninloukkoon ja talo on sellaisessa kunnossa, että harakatkin pelkää.
Ja hän tekee ensi työkseen kokon pihamaalle ja polttaa kaikki sinun
mädäntyneet säästösi, vanhat villat ja pellavat ja aumat ja... Ja
uudenaikainen maanviljelys ja luujauhot ja meijerit ja niittokoneet
tuodaan taloon.

VENNERI

Kyllä ne on tuomatta niin kauan kuin tämä pää on pystyssä. Minun
aikanani ei tuoda luujauhoja eikä niittokoneita.

    Vaitiolo. Kuuluu Piikki-Liisan hyräilyä ja naisten puhetta häätalosta.

HERMANNI

Mutta tuntuu se sentään vähän mukavalta, kun muilla jo on heinät
ladossa ja me vaan tuolla tuherramme vikatteillamme.

VENNERI

Taitaa jo hyvinkin tehdä mielesi vaimoihmistä taloon.

HERMANNI

Niittokoneestahan minä puhun.

VENNERI

Yks ja sama vaimoihminen ja niittokone. Samaa särinää... Mutta minua
ei niinkään vedetä nenästä. Tyhjin toimin ne pappilasta tulevat.

HERMANNI

Vihitään ne siellä.

VENNERI

Mutta minä olen käynyt rovastin puheilla.

HERMANNI

Jaa rovastin?

VENNERI

Ja kun ne nyt palaavat, niin minä otan sitä junkkaria niskasta kiinni
ja kuljetan sen rantaniitylle. Ja se saa minun vanhalla vikatteellani
panna poikki kaikki heinät. Minä näytän kuka tässä on isä ja isäntä.

HERMANNI itsekseen muristen

Minä olen vanhempi veli, minä.

    (Kiiruhtavat pois vasemmalle.)

    Kokki-Vappu ja Piikki-Liisa tulevat kantaen pöytää. Tuovat
    vähitellen laseja, limonaadikorin ym. ja järjestelevät niitä.

PIIKKI-LIISA

Nyymanskaa minun käy surku. Se on sentään kasvattanut tätä Elinaa
kirjan valossa ja sanan ääressä. Ja ainoa se on sen lapsi.

KOKKI-VAPPU

Niin... Ja niin hyvä lapsi kun se on ollut. Iloa minulla siitä
risttyttärestä aina on ollut.

PIIKKI-LIISA

Sentähdenhän te sille sen maailmattomat lahjat, mustat leninkikankaat
ja uudet-testamentit ja kaikki...

KOKKI-VAPPU

Ja sentähdenhän minä näihin häihinkin tulin vielä laittamaan, vaikka
kyllä minua niin tuppasi itkettämään, kun kruunua panin päähän, että.

PIIKKI-LIISA

Tietäähän sen... Mutta paljon se Nyymanska kuluttaa itseään näiden
häiden takia. Olisi sitä menty vähemmilläkin laitoksilla.

KOKKI-VAPPU

Ska te vara, so ska te vara! sanoi aina ennen Mukkulan överstinna
vainaa. Ja kyllä se niin on, että ska te vara, so ska te vara.

    (Poistuu hetkeksi.)

PIIKKI-LIISA on hyräillyt jotakin hengellistä laulua.

Siunaa ja varjele! Mikäs se siellä pensaassa?

KOKKI-VAPPU palaten

Kun oli paisti palaa. Ne on ne tällaisten pienten paikkojen uunit niin
arvaamattomia.

PIIKKI-LIISA

Niin, te kun olette tottunut niin suuriin. — Mutta minkähänmoinen
rähinä se siellä Suontaustassa tänä iltana oikein nouseekaan! Kyllä se
ne ajaa menemään. Ajoi se sen Ulla-vainajankin monta kertaa hankeen,
kun humalapäissään oli. Ei sen puolesta, että kyllä siinä emännässäkin
oli syytä.

KOKKI-VAPPU

Se se nyt vasta hiprakka oli. Ihan niinkuin heität suoloja tuliselle
hellalle. Kyllä Venneri ikänsä sen muistaa. Ei hän ikinä naisväkeen
lepy.

PIIKKI-LIISA

On se sentään komentoa talossa, jossa on pelkkiä miehiä! Kerran minä
tein sinne asiaa, kun ajattelin että näemmehän millaista siellä on.
Porsaat oli tuotu tupaan ja kanat pasteeraili lattialla. Ja Hermanni
leipoa töhri pöydän kulmalla. Enkä minä usko, että siinä sitten
Ulla-vainajan ajan oli käytetty vettä ja riepua...

    Nauravat

KOKKI-VAPPU

Minä tässä toissakesänä hyppäsin sen Hermannin lehmää pakoon niin että
olin henkeni heittää...

PIIKKI-LIISA

Niinhän ne niiden lehmät navetassa pelkäävät hametta kuin hullut ja
metsässä tulevat päälle.

KOKKI-VAPPU

Mitähän nekin veljet sillä maallisella omaisuuden tekevät.

PIIKKI-LIISA

Sanoo muuta. Seinänraoissa säilytetään. Hiiret syövät...

KOKKI-VAPPU

Mutta aijai, paljonkohan kello jo onkaan? Pitää lähteä laittamaan
ruokapöytiä.

    (Poistuvat.)

    Hermanni ilmestyy pensaista tähyilemään.

HERMANNI

On ne, on ne, ne vaimoihmiset. Laittavat pöydän kuin trekoolin vain.
Mutta kyllä tuossa kukkaro kuluu. (Hänen tekee mieli leivoksia, mutta
hän epäilee ottaako.) Nämä on meidän Vihtorin häät. Ja minä olen
kutsuttu kanssa. (Ottaa, hotkaisee ja ottaa toisenkin kerran.)

KOKKI-VAPPU tulee. Lyö kätensä yhteen kuin kissaa pelotellakseen.

Mikäs mies täällä on!

HERMANNI

Heinässähän minä...

KOKKI-VAPPU

Nyymanskan puutarhassa! Vai se Suontaustan setämies... Tehkää vain
hyvin ja ottakaa. (Silmäilee Hermannin likaisia käsiä.) Tai ehkä minä
saan luvan tarjota, jos ne Suontaustan miehet huolivat mitään naisen
kädestä.

HERMANNI

Mitäs sillä on väliä. Ruoka kuin ruoka. Meillä ei olekaan tullut
laitetuksi keittoruokaa, kun romahti se muuri alas.

KOKKI-VAPPU

Vai romahti muuri.

HERMANNI

Romahti.

KOKKI-VAPPU

Tänään?

HERMANNI

Taitaa olla toista viikkoa.

KOKKI-VAPPU

Vai toista viikkoa. Eikä vielä ole korjattu.

HERMANNI

Ei ole tullut haetuksi muurimestaria. Heinänteon aika. Vaikka tiellä se
siinä on, ettei tahdo liikkumaan päästä...

KOKKI-VAPPU

Vai ei tahdo päästä. Kun on muuri levällään lattialla. Mutta sen minä
sanon, että häpeä se on koko pitäjälle se sellainen talo.

HERMANNI

Vai häpeä.

KOKKI-VAPPU

Ottaisitte rouvasväkeä taloon.

HERMANNI

Jaa, laittaisivatko ne sen muurin?

KOKKI-VAPPU

Pitäisivätpä teitä itseänne vähän komennossa, senkin jallikat ja
suttupytyt...

HERMANNI

Ja suttupytyt. Ei sitä talonpojan aina tarvitse olla niinkuin
herrasväissä ollaan.

    Kokki-Vappu käy ylenkatseellisesti kiinni hänen nappeihinsa.

KOKKI-VAPPU

Mikäs tämä on?

HERMANNI

Nappi. Kun itse neuloin.

KOKKI-VAPPU

Ja tämä!

HERMANNI

Kun ei sattunut olemaan samaa maata... Niin siihen ei ollut...

KOKKI-VAPPU

Siinä se on ison talon setämies! Kuin mikäkin kaupungin hotellin rotta!

HERMANNI

Vai rotta. Vai rotta...

KOKKI-VAPPU

Leikillähän minä. Ottakaa nyt siitä namusia. — Mutta ihan totta:
olisitte saaneet siunata Elinaa, että Vihtorin huoli.

HERMANNI äkkiä

Huusholliska sanoo vaan sille suutari-vainajan tyttärelle, ettei ole
hyvä yrittää meille. Meidän isäntä on varannut korennon oven eteen
ja joka ikkunan pielessä on patukka. Ja viinaa on tuotu. Ja kun
meidän isäntä juo, niin ei se pelkää rovastia eikä vallesmannia eikä
kupernyöriä...

KOKKI-VAPPU

Sen minä sanon, että jos te senkin korpit siellä variksenpesässä
satutatte kätenne minun risttyttäreeni, niin minä tulen ja opetan
teidät kaikki niin että muistatte. Mukkulassa oli kymmenen piikaa, eikä
överstinna saanut niitä pysymään kurissa, mutta minä sain.

HERMANNI

Ei minua saa lyödä.

KOKKI-VAPPU

Mikä on ettei saisi?

HERMANNI

Minulla on rahaa. Vaikkei sanota missä.

KOKKI-VAPPU

Rotanpesissä. Tuvanseinäin raoissa.

HERMANNI

Eipäs.

KOKKI-VAPPU

Saunan kynnyksen alla?

HERMANNI

Eipäs!

KOKKI-VAPPU

Tallinparvella vanhassa sukanterässä?

HERMANNI pelästyneenä

Kukas sen on sanonut?

KOKKI-VAPPU

Aijaijai, vai siellä! Minä menen ja haen ne kätköt... (Nauraa.) No,
en minä nyt tällä hetkellä lennä. Malttakaahan nyt, jos toisin jotakin
syömistä.

HERMANNI

Sitä paistia sieltä. Tunnen kärystä...

KOKKI-VAPPU

Vai kärystä... Nyymanska tulee, Nyymanska tulee!

    Nyymanska tulee. Vappu työntää Hermannin näyttämön taakse.

KOKKI-VAPPU

Vai jo sitä nyt tullaan.

NYYMANSKA

Terveisiä. Kauniit toimitukset ne olivat. Kööri oli ja urkuri itse
johti. Ja kauniisti rovasti puhui ja varoitti, Mutta kauheaa se on, kun
sanovat vanhan Suontaustan varanneen revollin ja viinaa.

KOKKI-VAPPU

Revollin...

NYYMANSKA

Ja Vihtori vaan on niin itsepintainen, että kivenkovaan lupaa lähteä
sinne Elinan kanssa. Ja Elinakin on menossa...

KOKKI-VAPPU

No, jo nyt jotakin!

NYYMANSKA

En minä ymmärrä kuinka Elina voi olla niin levollinen. Itki se silloin,
kun rovasti tuli siihen paikkaan, että tahdotkos sinä Vihtori Severus
Vennerinpoika Suontausta ottaa tämän Elina Maria Kallentyttären nyt
Varjelkoon! Kissakos se siellä linnustaa...?

KOKKI-VAPPU

Kissa kai. Mutta Serafiia on huoleti: ei Suontaustan Venneri ota
käteensä revollia.

NYYMANSKA

Kukas sen tietää humalapäissä... Tottahan tämä limunaati nyt piisaa?

KOKKI-VAPPU

Kyllä morsiuspari saa skoolata vaikka aamuun asti.

NYYMANSKA

Entä hyytyyköhän silee, kun on näin kuuma?

KOKKI-VAPPU

Kyllä hyytyy ja kyllä piisaa. Serafiia panee vaan luottamuksensa
minuun.

    (Lähtevät taloon.)

HERMANNI pistää päänsä esiin pensaista.

Tuokohan se minulle sitä paistia. Muhkia se on huusholliska. Kuin
ruustinna.

    Hääkansa saapuu kohinalla taloon. Viulu soi.

1. TYTTÖ

Ajjai kun on kuuma!

ILONA

Ajatteles, kun urkuri astui minun hameeni liepeelle!

1. TYTTÖ juosten näyttämölle.

Se tietää häitä.

ILONA

Ettäkö urkuri ja minä...?

1. TYTTÖ

No, sitä, sitä...

    Nauravat, järjestävät hiuksiaan.

ILONA

Minua niin pelottaa.

1. TYTTÖ

Mikä?

ILONA

Puhe tietysti.

1. TYTTÖ

Mitäs sinä.

ILONA.

Kun urkurikin on kuulemassa.

1. TYTTÖ

Hänellä on tänään niin kaunis kaulaliina.

    Nauravat.

ILONA

Mennään kaivolle, minä kuolen janoon.

    Juoksevat vasemmalle.

VIHTORI tulee häätalosta päin laulaen.

    Maantie pitkä ja sannoitettu
    ja marmori maantien alla,
    tali ali tali ali tali alla la lei
    ja marmori maantien alla.
    Enkä mä lemmi joka tyttöä taivaankannen alla,
    tali ali jne.

Taiteilija, Antti!

    Heilani kotiin kävi suora tie
    ja sannalla sannoitettu,
    tali ali tali ali tali alla la lei.

Antti tulee. Laulavat yhdessä.

    ja sannalla sannoitettu.

    Olikos näinkin nuorelle tytölle
    heili jo vannotettu,
    tali ali jne.

    Linna se on minun kotini
    ja keisari isäntäni,
    tali ali jne.

    Sorjan tytön povelle
    sinne jäi minun ikäväni,
    tali ali jne.

    Miksen mä istunut kotona
    ja poltellut rettinkiä,
    tali ali jne.

    Nyt minä istun Vaasan linnassa
    ja helistelen kettinkiä,
    tali ali jne.

    Mut vaikka ma olen vain vangittu poika,
    ei tarvitse irvistellä,
    tali ali jne.

    Ei sitä tiedä kenen mamman poika
    saapi rautoja helistellä,
    tali ali jne.

VIHTORI

Sano poika kulta, mitäs nyt keksitään.

RINKIN-ANTTI

Olet kai selittänyt ukolle kaikki juurta jaksain?

VIHTORI

Näyttänyt toteen, että Suontaustan nykyinen hallitus on synti ja häpeä.

RINKIN-ANTTI

Puhunut kauniisti, oikein sydämeen käyvästi?

VIHTORI

No niin että jo itseänikin itketti. Kissa itki lattialla.

RINKIN-ANTTI

Jos koettaisit uhata, ruveta oikein kovaksi?

VIHTORI

Koetettu, koetettu, veli kulta. Olin hävytön, löin nyrkkiä pöytään,
toruin, haukuin, huusin kuin kasakka.

RINKIN-ANTTI

Eikä vain auta?

VIHTORI

Ei. — Mutta tänä iltana täytyy Suontaustan ovien avautua.

RINKIN-ANTTI

Täytyy tietenkin.

VIHTORI

Tänään tai ei koskaan.

RINKIN-ANTTI

No, vaikka meidän pitäisi piirittää talo.

VIHTORI

Niittokoneilla!... Keksipäs nyt keino, sinä hyvä pääkoppa!

RINKIN-ANTTI kuiskaa.

Katsopas tuonne pensaisiin.

VIHTORI

Hermanni setä! Parahiksi. Nyt minä tiedän keinot ja konstit!

RINKIN-ANTTI

Joko keksit? Hurraa!

VIHTORI

No Hermanni setä, mitäs te siellä?

HERMANNI

Heinässähän minä.

VIHTORI

Jos te hetkeksi heittäisitte heinänteon ja menisitte viemään sanaa
Suontaustan isännälle.

HERMANNI

Jaa sanaa.

VIHTORI

Niin. Sanokaa, sanokaa... että hän tänä iltana saa nähdä ihmeitä.

HERMANNI

Jaa mitä ihmeitä?

VIHTORI

Yhden noidan ja noita-akan.

HERMANNI

Mistäs ne tulisivat?

VIHTORI

Tallinparvelta.

HERMANNI

Mitäs ne sieltä?

VIHTORI

Ne asuvat siellä.

HERMANNI

Tallinparvella?

VIHTORI

Vartioivat aarretta.

HERMANNI

Eipäs

VIHTORI

Juupas. Tänä iltana ne varsiluudalla ratsastavat sisään Suontaustan
tuvanikkunasta.

HERMANNI

Mitäs sinä nyt...?

VIHTORI

Ne asettuvat muuriromolle keskelle lattiaa ja rehkivät siinä.

HERMANNI

Mitäs kauheita sinä nyt?

VIHTORI

Menkää te ja sanokaa tämä isännälle. Niin, niin, se on tärkeää että
isäntä saa sen tietää.

    Hermanni lähtee. Vihtori ja Rinkin-Antti purskahtavat
    suureen nauruun.

RINKIN-ANTTI

Kyllä sinä nyt pelotit ne pahanpäiväisesti.

VIHTORI

Saat uskoa, että hetken perästä on isä-ukkokin täällä pensaissa.

RINKIN-ANTTI

Ja silloin hän saa kuulla. Päätät lähteä minun kanssani maailmalle.

VIHTORI

Niin pitkälle kuin tietä riittää.

RINKIN-ANTTI

Oikein vakituiseksi maankiertäjäksi...

VIHTORI

Otan vaikka posetiivin selkääni.

RINKIN-ANTTI

Mainiota! Juuri niin: posetiivi selkään! Jollei nyt tämä keino tepsi,
niin ei mikään.

VIHTORI

Totta se nyt vaan uskoo juoneemme?

RINKIN-ANTTI

Pannaan molemmat parastamme. Saat nähdä, että sinä vielä tänä iltana
olet Suontaustan isäntä.

VIHTORI

Uskotaan ja luotetaan. Mutta nyt täytyy toimia viisaasti. Koetetaanpas
tänä päivänä olla villeinä kuin mustalaiset.

RINKIN-ANTTI

Kuin mustalaiset! (Laulavat.)

    Älä sure pappa
    ja älä sure mamma
    mun köyhää naimistani,
    tali ali jne.

    Tavara ei kelpaa taivaaseen,
    minun rakkaat vanhempani,
    tali ali jne.

Laulun aikana on kööri tullut näyttämölle. Vihtori menee häätaloon.

URKURI köörille

Asetutaan tänne, asetutaan tänne. Pysytään koossa. Kun neiti Jalokorpi
on pitänyt puheensa, huudetaan eläköön. Kolme kertaa. Hyvin tahdissa.

    Kokki-Vappu tulee touhuten kaatamaan limonaatia laseihin.
    Rinkin-Antti nostaa hänelle kohteliaasti lakkia.

    Vappu ei ole huomaavinaan.

RINKIN-ANTTI

Katsokaas, kun tuo aurinkokin paistaa niin hyvien kuin pahojenkin
ylitse. Terveeks, huusholliska. (Vappu ei huomaa.) Noo, tuohon tassuun.
— Saankos luvan tarjota pastilleriä. Eikös ole yhtään yskä?

KOKKI-VAPPU

On. Ja jotkut saisivat ymmärtää yskän...

RINKIN-ANTTI

Kuulkaas huusholliska, oli kerran akka — ukko, ukko minun piti sanoa —
ukko, joka ei olisi suonut kevään tulevan. »Pysykääkin siellä maassa!»
sanoi hän kukkasille.

KOKKI-VAPPU

Oletkos hiljaa!

RINKIN-ANTTI

»Oletkos hiljaa!» sanoi hän leivosille.

KOKKI-VAPPU

Pois siitä silmiltäni.

RINKIN-ANTTI

»Pois siitä silmiltäni!» huusi hän auringolle.

    Kaikki nauravat, Vappukin.

RINKIN-ANTTI

Sellainen se ukko oli.

URKURI

Kun neiti Jalokorpi on puhunut, huudetaan eläköön. Mutta neiti
Jalokorpi ei ole saapuvilla. Ja joku toinenkin puuttuu...

    Vihtori, Elina ja Nyymanska tulevat. Hetken perästä
    tytötkin kaivolta.

VIHTORI

Eläköön Elina, minun morsiameni. Eläkööt Vihtori ja Elina! Sanotaan
ettei sulhasella ole mitään tekemistä omissa häissään, mutta kyllä
Suontaustan Vihtorilla vain on. Ei tosin muuta kuin ylistää omaa
morsiantaan, mutta siinäpä hänelle riittääkin työtä. (Laulaa.)

    Kaikki ne riiaa rikasta,
    vaan reisaavaist ei kukaan,
    tali ali jne.

    Tässä on tyttö joka uskaltaa
    mennä reissupojan mukaan,
    tali ali jne.

NYYMANSKA itkemäisillään

Aijai kuinka ylenannettu tuo Vihtori on tänään.

VIHTORI laulaa

    Jos elin hyvin taikka huonosti,
    niin itse ma asiani vastaan!
    Älkää te anoppimuori-kulta keittäkö hiirenviinaa.
               Sillä
    hiirenviina on ilkein myrkky
    taivaankannen alla.

ANTTI ja VIHTORI

    Tali ali tali ali jne.

VIHTORI

    Ei meitä surulla ruokita,
    Se on ilo joka elättelee.

Ilo, ilo, ilo! Ollaan kaikki iloisia. Jokainen kohdastaan ja kaikki
yhteisesti!

ELINA

Ollaan hiljaa...

VIHTORI

Helkkarissa. Se ei ole minun syyni että minua tänään niin laulattaa ja
tanssittaa...

ELINA

Ollaan hiljaa, Vihtori...

    Kööri, urkurin johdolla, laulaa »Sua tervehdin». Ilona on
    hermostuneena vetänyt paperilipun taskustaan ja lukee osaksi
    ulkoa, osaksi paperista.

ILONA

Arvoisat läsnäolijat! On hetkiä ihmiselämässä, kun emme voi tulkita
mitä sydän tuntee. Sellaisia hetkiä ovat nämä häät, jolloin rakas
ystävättäremme Elina Nyman viettää häitä Vihtori Suontaustan kanssa.
Elämä ei aina ole tanssia ruusujen ja kukkasten päällä. Mutta sumut
eivät koskaan hallitse kovin kauan ja aurinko voittaa aina. Sentähden
minä toverien puolesta pyydän saada toivottaa nuorelle parille onnea ja
sydämellistä rauhaa. Ja että he menestyisivät ja kauan eläisivät maan
päällä. Toverit, kohottakaamme kolminkertainen eläköönhuuto nuorelle
parille.

    Urkuri johtaa köörin huutamaan eläköötä.

VIHTORI

Nyt ne kaupat on tukossa ja lukossa, kun on hurrattu päälle. Se on
sentään helkkarin oikeassa se Anundilan Kalkke, kun se sanoo, että se
hurraaminen tämmöisissä toimituksissa aina on paras.

NYYMANSKA

Tehkää hyvin ja ottakaa lasia. Tehkää hyvin.

    Yleinen kilisteleminen.

RINKIN-ANTTI

Onneksi olkoon, onneksi olkoon. Häät ne on kuin juhannus. Kukkia,
lintuja, perhosia, mettiisiä...

VIHTORI kuiskaten

Jokohan tuonne pensaisiin on ilmaantunut niitä ulkomaan lintuja?

RINKIN-ANTTI

Kyllä minä sanon kun ilmaantuvat.

1. POIKA

Kyllä se heinänteko tänä vuonna meni kuin yhdessä suhauksessa.

2. POIKA

Vastahan Suontaustassa on alettu.

ÄÄNIÄ JOUKOSTA

Suontaustassa! Tietäähän sen Suontaustan.

URKURI

Tässä pitäjässähän minä ensi kerran näin sen sellaisenkin vehkeen, jota
sanotaan aumaksi.

ILONA

Eikö ole sattunut näkymään edes rautatien ikkunaan?

URKURI

Jahka nyt joskus rautatielinja vedetään Suontaustan peltojen poikki,
niin sitten ehkä näkyy...

    Nauraa.

RINKIN-ANTTI laulaa.

    Kulkijan elämä on tuulta ja tyyntä
    ja myötä- ja vastamaata.
    Odotella tuulella tyventä
    ei kulkija-poika saata.

    Kulkijapoika se matkalla
    kohtasi kukkivan orvokin kukan.
    Katsella saa, muttei omistaa
    oo kulkijapojalla lupaa.

VIHTORI

Ei niin surullista, Antti. Täällä pitää olla iloa ja riemua.

URKURI kohottaa limonaatilasia tyttöjen parvea kohti.

Iloa ja riemua!

RINKIN-ANTTI kuiskaten

Nyt lensi kaksi ulkomaanlintua pensaisiin.

URKURI

Mutta kuinkas niiden henkivakuutusten nyt käy? Oletteko, pojat,
tuumineet?

1. POIKA

On tuumittu, että täällä meidän kylässä ollaan niin terveitä.

URKURI

Jaa ei se siihen kuulu. Ja kun tämä uusi yhtiökin antaa niin
erinomaiset edut.

ILONA

Otetaankos siihen naisia?

URKURI

Kuinkas muuten: Neiti Jalokorpi ei vielä ole tainnut saada prospekteja.
(Vetää taskustaan esiin papereita.)

RINKIN-ANTTI

Parasta on että kanttori vakuuttaa näiden meidän kylän tyttöjen henget.
Ne on kalliita henkiä järjestään.

ILONA

Antin henki se on kallis!

VIHTORI

Olkaas hiljaa nyt muut. Nyt sulhanen puhuu. Niinkuin te kaikki
tiedätte, on tuossa naapurissa se Suontaustan talo, jossa vallitsee
niin jalo komento, ettei siinä enää ole korjaamisen sijaa. Siellä
tavataan seitsemän vuoden vanhaa ruista ja neljän vanhaa silavaa ja
emäntä-vainajan loukuttamia pellavia ja emäntä läksi tästä maailmasta
toistakymmentä vuotta sitten. Ja tapahtui siellä kerran sellainenkin
ihme, että kun aumaa purettiin, niin se oli sisältä yhtä silppua ja
hiiriä tuli kuin turkin hihasta. Mutta mitäs niistä maallisista. Minun
mieleni teki tässä vielä aivan vasta ruveta aumojen ja hiirien ja
rottien isännäksi ja minä sanoin isäukolleni kovat sanat. Mutta isä
kyllä ymmärsi, ettei minusta ole pitkähäntien valtiaaksi ja tänä iltana
ovat reekelilukot Suontaustassa visusti kiinni. Vaan:

    Mikäs mull' on hätänä!
    Kun heilani on kuin mä itte...

Ystäväni Rinkin-Antin elämä on opettanut minulle, millä lailla ihmisen
on kaikkein paras olla: sillä lailla että hän on vapaa kuin taivaan
lintu...

NYYMANSKA

Mitäs Vihtori nyt puhuu. Elina, kuuletkos sinä.

ELINA onnettomana

Äiti, eikös jo päästä päivälliselle...?

VIHTORI

Älkää nyt, älkää nyt. Kuulkaa nyt loppuun. Minä olen päättänyt ruveta
posetiiviäijäksi.

    Naurua ja huudahduksia.

URKURI

Saakos onnenlehtiä kanssa?

VIHTORI

Tietysti.

1. POIKA

Koskas sinä tämän keksit?

VIHTORI

Silloin jo kun tuon Rinkin-Antin kanssa kiertelimme. Sitä ei usko
kukaan ihminen kuinka hauskaa elämää se on.

RINKIN-ANTTI

Ei huolta huomisesta päivästä, ei pelkoa että koi syö ja ruoste raiskaa
ja varkaat kaivavat...

NYYMANSKA

Saisittekin jo lakata puhumasta jumalattomianne.

URKURI

Niissä pojissa on taiteilijaverta. Se on temperamenttia!

VIHTORI

Ihminen on niinkuin kukkanen kedolla. Ei hänen pidä tehdä työtä eikä
kehrätä. Jos minä olisin joutunut Suontaustaan, olisin ensi työkseni
saanut ruveta korjaamaan muuria.

1. TYTTÖ

Vieläkös se muuri on siinä tuvan lattialla?

VIHTORI

On ja pysyy.

    Naurua.

RINKIN-ANTTI

Ei kukaan usko miten mukavaa se on. Talvellakin, kun pakkasesta pääsee
taloon ja emäntä käskee pöytään ja menee kiehauttamaan kahvia ja saa
kuivattaa jalkineet ja pääsee saunaan...

2. POIKA

Mutta miten kävisi jos kaikki kiertäisivät eikä kenelläkään olisi tupaa
eikä saunaa?

ÄÄNIÄ JOUKOSTA

Niin...

VIHTORI

Sitten tapaisivat maankiertäjät salolla ja tekisivät yhteiset tulet ja
lämmittelisivät siinä...

ILONA

Mutta missäs sitten nukuttaisiin? Ei olisi uuninpankkoa.

RINKIN-ANTTI

Vaikkapa maakuopissa. Havumajoissa...

VIHTORI

Olkaa hiljaa nyt. Minä olen tänään sulhanen ja saan puhua niin paljon
kuin tahdon.

ILONA

Hiljaapa sulhanen ja morsian aina ovat häissään.

VIHTORI

Niillä ei ole mitään sanomista. Mutta minulla on. Minä ostan posetiivin
ja kannan sitä koreasti selässäni. Elina astuu perässä ja kantaa
lintuhäkkiä ja onnenlehtiä...

URKURI

Kiertotähti ilmoittaa...

VIHTORI

Niin, kiertotähti ilmoittaa asiat meidän kauttamme. Kaikki saatte
tietää.

KOKKI-VAPPU tulee arvokkaana, niiaa.

Päivällinen olisi sitten valmis. Vassokuu.

NYYMANSKA

Tehkää hyvin ja käykää päivälliselle. Tehkää hyvin.

RINKIN-ANTTI

Se on sitten mukavaa kun saa toverit.

NYYMANSKA

Tehkää hyvin ja käykää päivälliselle.

    Sulhanen ja morsian lähtevät edellä, muut perässä.

RINKIN-ANTTI

Ja sellaiset kuin Vihtori ja Elina!

KOKKI-VAPPU tiuskaten

Jätä sinä ihmisten risttyttäret rauhaan!

RINKIN-ANTTI ottaen taskustaan pienen pussin.

Pepparmynttiä, vassokuu!

    Naurahtavat molemmat, menevät häätaloon. Hetken perästä tulee
    morsian itkien näyttämölle. Sitten sulhanen.

VIHTORI koettaen olla vakavana.

Elina, älä itke, älä. Olethan sinä aina ennenkin luottanut minuun.

ELINA

Mutta et sinä koskaan ole näin hulluja puhunut, posetiivi...
onnenlehtiä. Jatka sinä Rinkin-Antin kanssa. Minä jään tänne äidin luo.

VIHTORI

Etkös sinä ymmärrä, että sinulle tulee paremmat päivät kuin keisarin
tyttärelle? Asut taivaanalustan suuressa salissa ja sinun vuoteenasi
ovat metsän sammaleet.

ELINA

Kuinka sinä voit laskea tällaista leikkiä?

VIHTORI

Tämä ei ole leikkiä. Minä olen perin sydämistynyt siitä talon asiasta.
En enää huolisi Suontaustasta, vaikka isä tuossa tarjoaisi sitä
minulle. En huolisi.

ELINA

Huolisit!

VIHTORI

En! Hullu rupeisi otsansa hiessä siinä raatamaan. Sellaisessa
variksenpesässä. Näet kuinka huolettomia päiviä Rinkin-Antti viettää.

ELINA karkaa ylös.

Minä en jaksa sinua kuunnella!

VIHTORI

Kuulepas! Minulla on rahaa senverran että saamme posetiivin, linnun ja
onnenlehdet... Tai tahdotkos sitten että lähdetään matkaan, »muille
maille vierahille»... Minä olen valmis.

ELINA

En, en, en! Minä jään tänne äidin luo. Sinä saat lähteä.

    (Juoksee pois.)

    Vihtori menee laulaen perässä.

VENNERI astuu Hermannin kanssa esiin pensaista.

Kuulitkos sinä mitä se sanoi: ettei huolisi talosta vaikka
tarjottaisiin. Siinä se on penikka. Älköön uskokokaan, että tässä
tarjotaan. Kyllä pakanat ottavat jahka aika minusta heittää. Lähdetään
pois heinään! Tällainen poutapäivä.

HERMANNI

Ei minun tarvitse sinua totella.

VENNERI

Vai ei.

HERMANNI

Vanhempi veli minä olen kuin sinä. Talo kuuluu kaiken oikeuden ja
kohtuuden nimessä minulle, vaikka sinä aina olet minua komentanut.

VENNERI

Oletkos sinä hullu!

HERMANNI

Rahaa minulla on itselläni. Etten vain vaadi isännyyttä.

VENNERI

Lähde pois nyt heinään.

HERMANNI

Enkä lähde. Oletkos antanut minulle ruokaakaan?

VENNERI

Oletteko te kaikki tulleet hulluiksi?

HERMANNI

Oletkos minulle maksanut palkkaa, vaikka aamusta iltaan teen sinun
työtäsi...

VENNERI

Mutta hyvä veli, tiedäthän sinä, ettei talossa ole mitään
sisääntuloja...

HERMANNI

Mutta minä tahdon että on. Että niitetään niinkuin muissakin ihmisissä
ja että on ompelukone ja polkupyörä.

VENNERI

Ompelukone ja polkupyörä!!! Kukas niitä polkee?

HERMANNI

Polkee kuka polkee.

VENNERI

Tämä suutarin tytär... vai sinäkö niitä poljet?

HERMANNI

Ykskaikki. Lähde itse heinään. Minä odotan ruokaa.

VENNERI

Täälläkös sinä sitten aiot syödä? Suutarinlesken herkkuja?

HERMANNI

Ja entä jos!

VENNERI

Sinä aiot mennä naimisiin. Otat suutarinlesken. Ja sitten tuodaan
taloon niittokoneet ja ompelukoneet... Ja minun ainoa poikani uhkaa
lähettää kimppuuni noidat ja varsiluudat... Te olette kaikki tulleet
hulluiksi. Ja minä tulen kanssa hulluksi, jos vielä katselen tätä
maailmanlopun menoa...

    (Pakenee kauhuissaan.)

HERMANNI

Suutarinlesken! Kyllä kai sekin mielellään ottaisi. Mutta ei se tule
huusholliskaa likellekään...

KOKKI-VAPPU tulee tuoden ruoka-annosta.

Tässä tätä nyt olisi.

HERMANNI

Minä jo... että taisi huusholliska unohtaa...

KOKKI-VAPPU

Enhän minä. Mutta piti olla passaamassa. Ne on niin nälkäisiä
tällaisissa talonpoikaisissa paikoissa... Ei, ei, ei, enhän minä
Suontaustaa tarkoita. Eri asiahan se on!

HERMANNI

Mitäs nämä herkut nyt ovat?

KOKKI-VAPPU

Tämä on makaruunilaatikkoa. Eikös isäntä koskaan ole syönyt?

HERMANNI

Isäntä! Niin, se onkin niin, että minä oikeudella ja kohtuudella olen
Suontaustan isäntä. Minä olen vanhempi veli.

KOKKI-VAPPU

Aijai, ei pitäisi antaa nuoremman veljen komentaa. Onkos siellä
Suontaustassa koreita huvilanpaikkoja?

HERMANNI

Patapaistiakos tämä on, kun on niin mureata?

KOKKI-VAPPU

Jaa, onkos se hyvää?

HERMANNI

Ei minun käsissäni tällaista syntyisi.

KOKKI-VAPPU

Pitää ottaa emäntä.

HERMANNI

Niin... mutta kun ne lehmätkin pelkää ja... nämä napitkin...

KOKKI-VAPPU

Neulotaan napit. Minulla sattuu olemaan taskussa vehkeet.

HERMANNI

Vai on ne aina huusholliskalla taskussa vehkeet.

KOKKI-VAPPU ommellen

Pitää olla. Noin. Kyllä sentään täytyy olla talossa järjestys ja
miehillä ruoka pöydässä, kun työstä tulevat, ja napinneuloja...

    Hetken äänettömyys.

HERMANNI

Minulla on rahoja enemmän kuin Vennerillä.

KOKKI-VAPPU

Ottakaa te isännyys, kun olette vanhempi veli. Vaikka nuoremman
näköinen te olette. Ei teitä uskoisi vanhemmaksi.

HERMANNI

Jaa nuoremman näköinen! — Ei taida se huusholliskakaan olla vallan...
tyhjäkätinen...

KOKKI-VAPPU

Taitaahan sitä joku markka olla kokoontunut sinne pankkiin.

HERMANNI

Aijai... Pankkiin. Ei niitä pankkeja tiedä. Pitää ottaa sieltä pois.

KOKKI-VAPPU

Isäntä on huoleti vain.

HERMANNI

Isäntä!... Paljonkos siellä on?

KOKKI-VAPPU

Aijai sitä isäntää. Enhän minä ole pruukannut vieraille... Mutta ei
taida isäntä niin vieras ollakaan!

HERMANNI

Onkos sata markkaa?

    Kokki-Vappu nauraa.

HERMANNI

Taitaa olla enemmän? Kaksi, kolme, viisisataa?

KOKKI-VAPPU nauraen

Isäntä tekee pilkkaa!

HERMANNI

Jaa ettei niin paljon? Johan minä...

KOKKI-VAPPU

No saa sitä panna vähän lisää!

HERMANNI

Lisää. Aijai, onkos se huusholliska niin rikas tyttö!

KOKKI-VAPPU

No on se nyt tuhannen markan tyttö.

HERMANNI

Tuhannen markan tyttö!

KOKKI-VAPPU

Muttei saa puhua muille.

HERMANNI

Ei puhuta, ei puhuta.

KOKKI-VAPPU

Missäs ne isännän rahat sitten ovat? No, sanoo nyt!

HERMANNI kuiskaten

Tallinparvella.

KOKKI-VAPPU

Aijaijai, onkohan niistä mitään jäljellä!

HERMANNI

Kyllä ne siellä säilyy. Mutta pankista pitää ottaa pois.

KOKKI-VAPPU

Ja tallinparvelta myöskin. Aijai, taisivat huutaa.

    (Juoksee pois ketteränä kuin nuori tyttö.)

HERMANNI

Tuhat markkaa. Ja sellaista ruokaa. Ja minä olen vanhempi veli, vaikka
nuoremman näköinen...

    (Katoaa pensaisiin.)

    Vihtori ja Elina tulevat.

VIHTORI

Kuule, tahdotko mieluummin, että lähdemme kauemma. Mitäs sanot
Amerikasta?

ELINA

En minä tiedä...

VIHTORI

Rahaa saadaan aina sen verran ja terveet kädet elättävät.

ELINA

No, mieluummin sitten Amerikkaan kuin onnenlehtiä myymään maantielle.

VIHTORI

No niin, Amerikkaan sitten.

    Vennerin ääni kuuluu kuin suuri huokaus pensaista: »Amerikkaan!»

ELINA

Mikäs se oli?

VIHTORI

Kummittelee!

Laulaa.

    Eikä ne Atlantin aallot
    kasva ruusuja punaisia,
    vaikka ne tuutii Amerikan rantaan
    poikia tuhansia.

    Kun Atlantin merellä seilattiin,
    kävi ankara pohjatuuli.
    Neekeritytöt ne Amerikan rannalla
    heilaksensa mun luuli.

Laulun aikana ovat vieraat hajaantuneet lehtoon.

RINKIN-ANTTI

Tällaisella aterialla elää vaikka viikon. Mutta söikös tämä nuori pari
mitään? Tässä maankiertäjänammatissa pitää ottaa vastaan hyvä ateria,
kun se tarjotaan.

ILONA kirkaisee

Voi voi, täällä on mies pensaissa.

VIHTORI ilostuneena

Tuokaa se tänne!

1. POIKA

Se on isäntämies!

VIHTORI

No, sitä parempi!

    Venneri vedetään näyttämölle.

VENNERI

Heinässähän minä...

URKURI

Tuntevatko herrat toisensa?

VIHTORI kumartaen isälleen

Kyllä me joskus olemme olleet tutut, mutta tuttavuus sanottiin irti...

VENNERI

Älä siinä irvistele...

VIHTORI

En millään muotoa. Oli kovin hyvä että tulitte, isä, niin saamme sanoa
hyvästi. Me lähdemme tästä, Elina ja minä, oikopäätä Atlantin taakse...

VENNERI

Mene sinä hunsvotti vain Atlantin taa ja jätä kotitalosi hiirien ja
rottien asua.

VIHTORI

Mutta isä, mitäs te nyt? Hyvinhän te sen hoidatte. Eihän minusta olisi
ollut talonpitäjäksi.

VENNERI

Sinä se vasta työntekijä olet, kun vain tahdot.

VIHTORI

Minä olen niin mieltynyt tämän Rinkin-Antin ammattiin. Se on hyvä
ammatti.

RINKIN-ANTTI

Sen minä voin todistaa. Ei ammatti siitä parane. Ja Vihtori on siihen
vallan sopiva. Hän makaa selällään kankaalla kuin allakantekijä ja
tarkastaa taivaanlakea juuri yhtä somasti kuin minä itse.

VENNERI

Lähtekää te lurjukset vain kiertämään. Ja naikaa ja ostakaa luujauhoja
ja niittokoneita. Ja menkää Amerikkaan. Mutta ei yhtään penniä teille
lohkea Suontaustasta. Se menee pakanoille...

HERMANNI astuu esiin

Suontausta on minun. Minä olen vanhin veli, vaikka olen nuoremman
näköinen. Ja tämä on minun morsiameni, tämä huusholliska.

KOKKI-VAPPU

Niin. Sitä se käki kukkui. Ensi sunnuntaina meidät kuulutetaan.

VIHTORI

No hei ja hurraa, Hermanni setä. Se oli oikein tehty.

HERMANNI

Mutta minä vien nyt Suontaustan.

VENNERI

Suontausta on Vihtorin. Muille sitä ei anneta. Vihtori muuttaa sinne
tänä iltana. Ja tämä suutarintytär tämä kanssa. Vihtori, ethän sinä
mene Amerikkaan? Minä muutan porstuanperään. Sinä saat puuhata miten
tahdot...

VIHTORI

Ei, ei isä. Antakaa talo vaan Hermannille. Kokki-Vapusta tulee topakka
emäntä. Kyllä se ruuasta ja piioista pitää huolen.

VENNERI

Ei. Tuo tuossa (osoittaen Elinaa) on vallan mukavan näköinen. Sinä saat
niittokoneen ja osta vain luujauhojakin lystikses — vaikkei ne kannata.

VIHTORI purskahtaa kauan pidätettyyn nauruun.

Se on sentään maailman paras mies tuo Suontaustan Venneri. Elina,
tanssitetaanpas sitä... Rinkin-Antti, tehdäänpäs piiri...

    Pyöräyttävät Venneriä.

HERMANNI

Mutta minä en annakaan perään. Minä tahdon kanssa kerran käskeä.

VIHTORI

Setä, rakentakaa te koivikkoon huoneet ja eläkää siinä Vapun kanssa
kuin kukko ja kana...

KOKKI-VAPPU

Jaa, se passaa. Minä tahdon villan järven rannalle. Minä en tahdo
Suontaustaan. Elina saa sen pitää. Se on risttyttären.

HERMANNI

Mutta siitä pitääkin tulla kuin linna. Katsokaa, napit neuloi... Ja
tuhat markkaa...

KOKKI-VAPPU

Tyst, tyst...!

HERMANNI

Ei mitään, ei mitään!

PIIKKI-LIISA tulee juosten, lyö kädet yhteen.

Tuo Kokki-Vappuko sen Hermannin nyt veikin.

KOKKI-VAPPU leveänä

Minä.

    Naurua.

ELINA Vennerille

Onko tämä nyt totta? Se on niin onnellista, ettei sitä uskalla uskoa.

VENNERI

Tulkaa vain tänä iltana. Vaikka paikalla.

NYYMANSKA

Kyllä häät täällä juodaan loppuun. Ja vasta nythän ne häiltä tuntuvat.
Ja tanssitaankin...

URKURI

Ja lauletaan.

VIHTORI

Ja hurrataan.

VENNERI

Se muuri siellä vielä on korjaamatta, kun ei tuo Hermanni...

HERMANNI

Vai Hermanni. Mutta minä en enää välitä sinun torastasi. Huvila elikkä
villa rakennetaan ja ompelukone pitää olla ja polkupyörä...

VIHTORI

Tämän kaiken minä tiesin, Elina. Siksi annoin sinun vähän itkeäkin.
Unohdetaan pois.

ELINA

Mitäs niistä.

RINKIN-ANTTI

Vai ei se Rinkin-Antti sitten saanutkaan tovereita.

ELINA

Mutta Rinkin-Antilla on aina koti Suontaustassa.

VIHTORI

Koti ja kortteeripaikka.

RINKIN-ANTTI

Elämä on niinkuin silkkiä vaan!

KOKKI-VAPPU

Ja kun tahdot lähteä liikkeelle, niin kukaties joskus lainaan
pyöräni...

RINKIN-ANTTI

Aijai jaijai — minulle! Näin sitä sitten mennään. Kuperkeikka. Ylämaa.
Alamaa. Sellaistahan se on elämäkin.

VIHTORI

Hui hai! Eläköön elämä, sen ylämaat, alamaat, kuperkeikat, mutkat
ja väärät. Ja otetaan sitten vanha purpuri. Sormusta itsesi,
pelimanni-Jaska! Isä ja Nyymanska tanssivat yhdessä... Kaikki muut
löytävät omansa. Viulu soimaan!

    Purpurin loppupuolella laskeutuu esirippu.








*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ELINAN HÄÄT ***


    

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.


START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
    at www.gutenberg.org. If you
    are not located in the United States, you will have to check the laws
    of the country where you are located before using this eBook.
  
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:

    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
        within 60 days following each date on which you prepare (or are
        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
        payments should be clearly marked as such and sent to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
        Literary Archive Foundation.”
    
    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
        License. You must require such a user to return or destroy all
        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
        works.
    
    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
        receipt of the work.
    
    • You comply with all other terms of this agreement for free
        distribution of Project Gutenberg™ works.
    

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.