The Project Gutenberg eBook of Mikko Mieheläinen; Kuoleman kilpakosija
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Mikko Mieheläinen; Kuoleman kilpakosija
Kaksi runoa
Author: Lauri Soini
Release date: June 13, 2024 [eBook #73822]
Language: Finnish
Original publication: Helsinki: Otava, 1904
Credits: Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIKKO MIEHELÄINEN; KUOLEMAN KILPAKOSIJA ***
MIKKO MIEHELÄINEN; KUOLEMAN KILPAKOSIJA
Kaksi runoa
Kirj.
LAURI SOINI
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Otava,
1904.
Syntyen hän tuli maailmalle.
Päivänä, jolloin ilmiin astui,
päästeli ääntä hän ärjähdellen,
josta jo ymmärsi armas äiti
poikansa lausuvan:
"Äiti! Leipää!"
Toisena elämänpäivänänsä
katkasi Mikko jo kapalovyönsä.
Vinhasti poikanen vihkasi juosta
joukkoon leikkivän lapsiparven.
Siellä hän huimana hyöri ja huiski,
veteli ja sivalteli mielinmäärin:
yhdeltä siskolta puhkasi silmän,
toiselta räimäsi sormet poikki,
kolmannen jalat lyhensi.
Kolmanna päivänä nähtiin Mikko
nousseeksi täyteen miehen mittaan.
Taatto toimitti poikansa työhön,
hongikon hirsien kaadantaan.
Taattonsa hevosen valjasti Mikko.
Metsään meni hän kirvehettä,
vaan ei neuvoton sentään ollut:
kourin hän kaateli suuret hongat,
hamppuna nyhti ne juuriltansa,
kaateli, raateli kaiken metsän,
puut löi kuormaksi oksinensa.
Huimasi hepoa. Se rynnäten kiskoi,
katkoi aisat ja valjaat rikkoi.
Reki ei liikkunut paikaltansa.
Suuttui Mikko. Hän hevosen riisui,
heitti sen heittiön kuorman päälle,
tarmolla tarrasi aisojen tynkiin.
Ryski ja räiskyi murrokko metsä,
kannokko kaatui ja veräjät särkyi
suuren kuorman kulkiessa.
Kymmenen kulkijan puhdilla Mikko
saapui taattonsa kartanolle.
Synkeä kauhistus valtasi vanhat
nähdessä tällaista voimantyötä.
Noitui taatto ja äiti itki,
pyyteli äiti ja taatto käski
Mikkoa menemään mieronteille.
Mikko läksi. Pitkin tietä
synkin aatoksin hän astui,
kulki matkat, kulki mutkat,
kulki koukut kolmannetkin
työn ja leivän etsinnässä.
Suolia kaiversi karvas nälkä.
Muudanna päivännä kulkija saapui
nurminiitylle aukealle.
Siell' oli virtoja ristiin rastiin,
virtoja pitkin, enimmän poikin.
Virtojen keskellä seisoi miehyt
ryppykulma ja kaukokatse.
Miehyt virtoja sormin johti
vanhoista väylistä uusiin uomiin.
"Minä olen Mikko Mieheläinen",
virkkoi kättänsä kääntäen yksi.
"Minä taas johtaja aatteenvirran",
vastasi kulmia rypistäen toinen.
"Sulla on voimaa, mulla on mieltä,
käyös kanssani yhteistyöhön!"
jatkoi johtaja aatteenvirran.
Mikkokin kernaasti tuumaan taipui.
Ankara johtaja aatteenvirran
asteli edellä ja merkitsi maata.
Jälestä, kaivaen uudet uomat
virtojen vieriä, joutui Mikko.
Toimivat päivän, toimivat toisen,
toimivat kohta jo kolmannenkin.
Jatkui matka ja uurtui uoma,
vieryi välkkyvävetinen virta
myötämaata ja vastamaata,
väliin loivana loiskahdellen,
väliin vilkasna vilisten,
väliin koskena kohisten.
Muudanna pilvisnä päivänä saapui
seurue vuorelle korkealle.
Vuoren kärjellä vieryi paljo
suuria vuorien lohkareita.
Röykköjen keskellä seisoi mies
vaskivarsi ja rautasormi.
Vaskivarsin ja rautasormin
väänsi hän vuoria vastatuksin.
"Minä olen Mikko Mieheläinen",
virkkoi kättänsä kääntäen yksi.
"Minä taas johtaja aatteenvirran",
lausui kulmia rypistäen toinen.
"Mut minä vääntäjä vallanvuoren",
vastasi suutansa murtaen kolmas.
"Yhdellä voimaa, toisella mieltä,
mulla on tarmoa rautatahdon —
käykää kanssani yhteistyöhön!"
jatkoi vääntäjä vallanvuoren.
Mielen ja vallan ja voiman miehet
tekivät vuorella yhteisliiton.
Kulkivat päivän, kulkivat toisen
vuoren harjalla korkealla.
Saapui seurue kolmiurho
suurelle vuoren vinkalolle.
"Siellä on pohjalla suuri aarre",
kertoi johtaja aatteenvirran.
"Nouda se, Mikko Mieheläinen!"
lausui vääntäjä vallanvuoren.
Mikko nyökkäsi äänetönnä.
Neuvoi johtaja aatteenvirran,
käski vääntäjä vallanvuoren,
työn teki Mikko Mieheläinen:
laittoi ankaran raippaköyden.
Köyden silmussa laskivat toiset
miehen pohjaan synkän kuilun.
Pohjalla käytävä kummanlainen
ullotti yössä. Miehevä Mikko
astui käytävän toiseen päähän.
Ovi oli vastassa lukkoon lyöty.
Mikko sen mursi ja astui sisään.
Siell' oli huone huikean suuri,
huoneessa kiiltävät kultakätköt.
Aarretten keskellä istui impi,
istui yksin ja itkusilmin.
Immen silmissä itkevissä
kimmelsi kirkkaus aurinkoisen,
poskissa kaihon kalvamissa
helotti punerrus huomenkoiton,
kutrit kuulsivat kiemuraiset
kuin veden kalvossa päivänsäteet,
vartalo nuorekas norjana notkui
kuin suvituulessa nuori nurmi.
"Minä olen Mikko Mieheläinen",
kuiskasi punehtuen äsken tullut.
"Minä olen hengetär luonnonlämmön",
hellästi hymyten vastasi impi.
"Urhoni, kuinka sä tohdit tänne,
jossa sun turmion kurimus nielee?"
jatkoi hengetär luonnonlämmön.
Kuin lumolauluksi laikahdellen
elämän retkensä kertoi Mikko.
Neitonen hellä ja kirkassilmä
kertoi vuoroonsa kuiskivin huulin:
"Muinen, päivinä ihanan onnen,
elelin maailman valtijatarra,
silmäni katseella sytytin miehet,
lauluni soinnulla lumosin naiset,
nuorison rintani hengähdyksin.
Sitten saapui syöjätär synkkä,
maahinen, myrkykäs Hiiden ämmä.
Hän minut ryösti ja raahasi tänne,
telkesi kivisten lukkojen taakse.
Monta on tähteni tänne tullut,
vaan ei yhtään takasin mennyt. —
Ämmä on poissa, vaan kun saapuu,
on sinun turmion tuntisi tullut."
"Akkako miehen myllertäisi?"
"Hällä on huostassa turman tenhot."
"Tottahan mies saa velhosta voiton!"
"Kaksi on keinoa voittoon käydä.
Seinällä tuossa on tuima miekka,
perimys Hiideltä hirmuiselta.
Sillä ken saattaa sivalluttaa,
lyö vaikka jättien kaulat poikki.
Vaan ei viel' ole tullut miestä,
Hiiden mentyä Manalan maille,
ken olis hiukkasen hievahduttaa
saattanut säilää hirmun suurta."
"Toinen keino —?"
"— voi toteutua
Hiiden miekalla hirmuisella.
Antina äitini luonnottaren
mull' oli myötäni ihmepullo,
jossa on mahlaa elämänsuonen.
Siitä ken maistaa pienosen tilkan,
hänelle täyttyvät toivehensa,
hän sen nesteen tenhovoimin
kaikki voi muovata mieleisekseen
harrasmielisin toivomuksin."
"Missä on pullosi?"
"Syöjätär ryösti,
kantaa nauhassa kaulassansa."
"Otan sen hältä."
"Et voi saada
kuin hänen kaulansa katkasemalla."
"Miekalla Hiiden —?"
"Sillä yksin
katkee kaula Hiiden ämmän."
Tärisi ja järähteli vinkalo vuoren.
Aukeni ovi kuin itsestänsä.
Syöjätär hirmuinen saapui sisään,
tirrasi tähdäten kieroa silmää;
sihisi ja sähähteli nähtyänsä
vastassa Mikko Mieheläisen;
alkoi loihtia lovessa,
syöksi mustia mujuja,
myrkkykäärmehen kähyjä.
Silloin sinkosi miekan luokse
äkkiä Mikko Mieheläinen.
Tarmolla tarttuen Hiiden säilään,
alas kuin veitsensä hän sen otti,
Hiiden eukkoa kaulaan iski,
eukkoa loveen langennutta.
Katkesi kaula, maahan vieri
hornaa huutava eukon kallo.
Riemua loistolla taivankaaren
kimalsivat ihanan immen silmät.
Uljuustuntoa uhkuvaista
kuohui mielessä kunnon miehen.
Kullat hän kanteli kuilun suulle,
köytti ne kiinni, ja kymmenen kuormin
nostivat vuoresta kirkkaat aarteet
mielevä johtaja aatteenvirran
keralla vääntäjän vallanvuoren.
Kun oli kullasta viimerippeet
poissa jo vuoren vinkalosta,
aarteen kultaa kallihimman
kiinnitti Mikko toisten nostaa,
ihanan immen, kirkassilmän,
joka oli hengetär luonnonlämmön.
Niinkuin kiurunen kannella ilman
lentää pilvien paltehille,
joitten välitse välkkyy päivä,
niin myös liiteli nuori impi
pimeydestä valohon.
Tultua loistoon Jumalan päivän
heitti hän Mikkoon säihkyvän katseen
joka kuin säkenenä välkähtäin
rinnan liekkeihin sytytti.
Kun oli kaikki jo onkalon aarteet
nostettu nostajain iloksi,
tahtoi Mikkokin nousta myötä.
Konsa nyt näkivät nuoran päässä
nostajat Mikko Mieheläisen,
äkkiä heittivät he irti.
Huimalla vauhdilla syöksyi Mikko
tummaa kurimoa kuilun pohjaan.
Sinne hän kallion kolkkaan heittyi,
heittyi ryttyyn. Pää oli puhki.
Haavasta virtasi verten virta.
Tuo oli kohtalo voiman miehen,
Palkka raatajan ponnistusten.
* * *
Tunturikyyhkynen, lempeä lintu,
kallion kolkassa yksiksensä
kyyhötti kujertaen kaihomielin.
Hongan oksalta katseli pöllö
lempeän kyyhkyn kauneutta.
Ilmassa laateli korska kotka
kyyhkyn ympäri kaarratellen.
Vihdoin kotka jo kohti syöksi,
kyyhkyn koppasi saaliiksensa.
Kaihoten nyyhkytti kaunis kyyhky,
oksalla palvoen istui pöllö.
Pimeään peittynyt sankarimme
tunsi kuin olisi kuolon kourin
sydäntä riistetty rinnastansa.
Vaan miten koittikin, käsi ei käänny,
ei edes hievahda raskas ruumis.
On kuin kallio painona oisi,
raskasna painona hartioilla.
Kotka laateli ilman halki
kujertavan kyyhkysen myötään vieden.
Yleni ja loittoni, kaukaa siinti
pienenä pilkkuna taivahalla.
Pöllökin lähti jo liikkehelle,
seurasi kotkaa ja kyyhkyläistä.
Tuskalla riuhtasi itsensä irti
Mikko houreen painehista,
särkevän päänsä pystyyn nosti,
koettaen katsella ympärille.
Pilkkosen pimeä on kaikkialla...
Päätä porotti, ja lämmintä verta
läikkyi lampena lähellä.
Tuskalla selviten seisoalle
haami hän ympäri kymmenin sormin,
löysi kaamean kallioseinän,
alkoi astua seinän myötä,
saapui ovelle ja sisään pääsi.
Aution huoneen lattialla
rutjotti päätönnä Hiiden ämmä.
Mikko jo älysi ja kaiken muisti:
retkensä kuiluun, ihanan immen,
kullat ja petturit liittolaiset.
Rintansa tulisena liekkinä lekkui
halusta ja kaihosta immen luoksi,
suonensa palavana koskena kuohui
vihasta ja vimmasta pettureihin.
Ihanan immen ihmepullo
Mikon mielehen jolahti.
Sen hän etsi ja irti päästi
maahisen kaulasta katkenneesta,
aukasi pullon ja kuohuvaista
mahlaa elämänsuonen maistoi,
vuoren synkästä vinkalosta
toivoen ilmoille yletä.
Kun oli maistanut hurmetilkan,
alkoi horjua vuoren seinä,
loukkui louhet ja paaet paukkui,
aarnikalliot ryski ja räiski.
Muuri muuttui hiljallensa,
kaikkoni, loittoni, tyhjiin haihtui.
Selkeni ilma ja siintyi taivas,
tuuli tuuti ja päivä paistoi,
viherteli vehmasna tuores nurmi,
kukkaset tenhoten tuoksusivat,
leveänä liehuivat lehtevät tammet,
joitten oksilla liversivät linnut
kilvan onnesta elämän.
Riemulla tuoksua ihanan ilman
hengitti Mikko Mieheläinen.
Mutta hän jälleen pullosta maistoi,
toivoen seudulle pääsevänsä,
missä on hengetär luonnonlämmön
viemänä viekkaan liittolaisen.
Silloin hän siiville ilmaan nousi.
Vilisivät vuoret, metsät ja järvet
allansa pieninä pilkkuloina.
Vihdoin kohdalla komean linnan
loppui vaellus ilmallinen.
Metsän karhuna kähmerrellen
Mikko työntihe sisälle.
Siell' oli vääntäjä vallanvuoren,
istuen tuolilla kultaisella,
keskellä kumartavan, nöyrän kansan,
jolleka johtaja aatteenvirran
kantoi käskyjä hallitsijan.
Timantit ja jalokivet kallehimmat
kimalsivat kehyksenä valtatuolin —
ryysyt ja repaleet rikkinäiset
yll' oli kansalla nälkäisellä.
Metsän karhuna kähmerrellen
Mikko työntihe sisälle.
Ovesta tulijan nähtyänsä
kalpeni vääntäjä vallanvuoren.
Kohta hän kääntyi kiihkoisasti
puoleen johtajan aatteenvirran,
kuiskien korvaan neuvoksensa.
Kunnes johtaja aatteenvirran
kansaan kääntyi, käskien lausui:
"Orjat! Ilkiö äsken tullut,
yhteiskuntamme vainolainen,
kiinni pankaa, tyrmään viekää,
kunnes kuuluu tuomionsa!"
Tuhansin tarrasi orjalauma
kohden Mikko Mieheläistä.
Mikko seisoi paikallansa,
varttansa väräyttämättä,
niinkuin jättihongan runko,
jonka juurella vesoja
tuulen puuskat tutjuttavat.
Mikko seisoi paikallansa,
nyrkkiä näytti ja nyrkkiä käytti,
ken tuli uhkaten lähelle liian;
kertaiskulla kymmenen kaatui,
satoja suistaen kaatuessansa.
Pimeänä pilvenä orjalaumat
kävivät kähmäten miestä kohden
kaikki ne kaatuivat kolisten
maan rujoiksi, puun lahoiksi.
Aukea ain' oli avara piiri
miehen kämmenen kääntyvillä.
Kun oli kaatanut kiinni käyvät
eik' ollut toisilla uskallusta
enää johtajan käskyjä kuulla,
lausui Mikko Mieheläinen:
"Minä olen kaivanut vuoren kullat,
vaikka ne petturit myötään veivät:
kullat ja kultaa kalliimmankin.
Nyt on saapunut koston tunti."
Lausui, astui istuimen luoksi,
murskasi vääntäjän vallanvuoren,
kaatoi johtajan aatteenvirran.
Orjat kuiskivat keskenänsä — —
kohta jo ryömivät polvillansa.
"Ruhtinaamme! Käskijämme!
Ollos ruhtinas käskijämme!"
pyysivät orjat polvillansa.
"Kukin olkoon ruhtinaana
oman itsensä ylitse!"
vastasi Mikko Mieheläinen.
Suorina, silmin loistavaisin,
ensin hieman hämillänsä,
orjat nousivat polviltansa;
kohta jo laululle sulivat,
lauloivat vapauden laulun
elonsa entisen ajalta,
jolloinka jokainen urho
vapaudessa vaelsi.
"Missä on hengetär luonnonlämmön,
impi auringon ihainen,
jonka mä maahisen vallasta päästin,
mut taas vietihin väkisin?"
"Tornissa vankina... telkimet vahvat..."
kuului ääniä kansan suusta.
Mikko läksi ja telkimet murti,
päästi immen vankeudesta,
johon oli joutunut, kun ei mennyt
vuoren vääntäjän puolisoksi.
"Iloni ja onneni ainokainen,
terve tultua tyköni!"
lausui Mikko Mieheläinen.
"Olen sinun ja samalla
kaikkien ilo ja onni",
vastasi hengetär luonnonlämmön.
Tuhansin tulivat kansanjoukot,
kumpuhun kumartelivat.
"Terve, terve, ruhtinatar,
ollos tähtenä elomme!"
"Tuntonne teillä on elämän tähti,
ihminen kukin on itsensä määrä,
mutta on ihmisten onnen ehto
kaikkien keskinen yhteissointu",
lausui hengetär luonnonlämmön.
Saapui johtaja aatteenvirran
seisoalle selvinneenä.
"Mikä on minun osani?"
Vastasi Mikko Mieheläinen:
"Mun on voima, sun on mieli,
olet ylväämpi minua.
Hellä hengetär luonnonlämmön
sulle sallikoon osasi."
Lausui hengetär luonnonlämmön:
"Olkoon onnesi kansasi onni
omantuntosi ohjatessa,
johda virtasi vapaana,
valloille kumartamatta!"
"Mikä nyt neuvoksi tulevi?"
miehet keskenään kysyivät.
Virkkoi Mikko Mieheläinen:
"Käykäätte käsiksi työhön,
oman onnenne hyväksi,
veljinä, sulosovussa!
Minä muitten käyn keralla."
Kävivät käsiksi työhön,
yksi kaikkien keralla,
kaikki veljinä jokaisen.
Mutta keskellä kaikkien liikkui
hellä hengetär luonnonlämmön,
kaiken maailman valtijatarra,
sytytti silmänsä säihkyllä miehet,
lumosi laulunsa soinnulla naiset,
nuorison rintansa hengähdyksin.
KUOLEMAN KILPAKOSIJA
Yhdeksän laulua
Kirj.
LAURI SOINI
Kotkassa,
Reino Drockila,
1903.
I.
Suviaurinko kimmelsi kultainen
sinitaivaalla korkeimmallaan,
emon hellällä lämmöllä silmäillen
sinivesiä ja lehtoja allaan.
Helolämmössä taivahan auringon
sinikirjavat kukkaset nurmikon
ihan uhmaten tuoksuivat.
Käki kukkui, luritteli leivonen,
suven leijuvat lintuset kilpaillen
elon onnea lauloivat.
Kuin aurinko elvytti kukkia,
niin lääkäri tieteen voimalla
loi lahjoja uuden terveyden
kituvaisille lapsille ihmisten.
Oli taasen hän tänään hoidella
monet kymmenet sairaat saanut.
Mut vihdoin pääsi hän sairaista,
oli yksin hän vihdoin huoneessa
ja sairasten ruikutus laannut.
Hän nousi ja virkahuoneestaan
ulos asteli, käytävän sulki.
Läpi kaupungin luontohon tuoksuvaan
hän ilosin mielin kulki.
Hänen elämänsä kesä oli kirkkahin,
ja kunnasta kerkein askelin
läpi kukkivan kesän hän kiiti.
Mut päästyä varjohon lehtojen,
ajelehtava aatos nuoruuden
kevätmuistojen kenttiä liiti.
II.
Hänen lapsuusaikansa varhaisen
salon siinnokas autere peitti.
Mut lapsena lahjakas poikanen
salon kukkivat kummut heitti.
Opin verkot hän salakkana sukeltai
ja kultasen lyyryn lakkiin sai.
Oi, aikaa unelmien kultaisten,
oi, jalojen toivojen aikaa!
Koko elämä on armahan valoinen,
sydän lintujen lauluja raikaa,
ja hartaalla mielellä vannotaan
elo uhrata onneksi kansan ja maan.
Se aika on tuulena huilannut
ja tuuli on unelmat vienyt.
"Oma hyöty" on tunteet turtanut —
kuka ois sitä silloin tiennyt!
Toki etsien omaa onneaan
myös yhteisonnea palvellaan.
Unet haihtuvat. Elo on toimintaa,
on vilkasta yhteistyötä.
Elon ritarina vastaan kuolemaa
hän toimivi toisten myötä.
Kera toistemme vuoroon vieraillaan,
mitä milläkin on, sitä annetaan.
III.
Läpi lehtojen rannalle lahdelman
mies miettivä yksin kulki.
Sinilahtosen, leikkien loiskivan
havumetsikkö hohajava sulki.
Havumetsikön keskellä piileillen
oli kärjellä kenkämän vilpoisen
kesäkartano kaunis ja sorja.
Miten raitista rauhaa huokuikaan
kesäkartanon ympärys vilvas!
Sisus heijasti kaunista hauskuuttaan,
oli ilosen valosa ja vilpas.
Sen helmassa kaihoa sentään jää
yhä mieleen -- puuttuvi emäntää,
kodin lempeän hengen luojaa.
Oli lääkäri kaikki jo katsellut
kotikaupungin kaunokaiset.
Ne oli niin hienot ja valkoset
vaan tyhjät ja turhamaiset.
Sulosuina ne saattivat lepertää,
mut rintahan lämpöä henkevää
ei syttynyt kestään heistä.
Siks lääkäri istui yksikseen
kesäkartanon kammarissa.
Hän katseli leikkiä lahden veen,
valon välkettä lainosissa.
Emännöitsijä silloin sisään saa
ja kutsuvi vierasta vartoavaa
heti hiukkasen haastattamaan.
IV.
Oli ulkona laiha ja ryppyinen
mies verhossa ryysyisessä.
Suru, huoli ja nöyryys heijastui
sen silmien syvyydessä.
Hän läähätti:
"Tyttöni sairastaa
ihan kielissä kylmän kuolon!
Hyvä herra, te tulkaa ja auttakaa,
maja kaupungin laidassa tuoll' on."
"Miks ette te saapunut ennemmin,
kun viel' olin kaupungissa?"
"Olin työssä."
"Ja onko hän heikkokin?"
"Ihan kuoleman kourauksissa."
"Joko kauvan on siitä kun sairastui?"
"Hän talvella tautiin kääntyi."
"Nyt vasta te — —!"
"Milläpä kustansi,
nälkähän melkein nääntyi."
Taas hartahat haaveet nuoruuden
ihan väkisin mieleen juoksi.
Ja ajatus urkeni harhaillen
ukon sairaan tyttären luoksi.
Isä tässä on, jos kuka, urho työn,
miks kärsivi hän...
Kuin yöstä
mies harrasna tähtäsi lääkäriin.
"Te tuletteko?"
"Alkaos syöstä
sä kotiasi kohden eeltäpäin,
mä sisällä hieman pistähdäin."
V.
Mökin rähjään laidalla kaupungin
kun lääkäri sisään astui,
niin vaimon, mi seisoi vastassaan,
ilokyynelin katse kastui.
Jokapaikassa pienessä huoneessa
oli siivotonta ja tummaa,
ja vastahan kuumasta ilmasta
tuli turmion löyhkää kummaa.
Mut ryysyjen keskellä vuoteessa
oli enkeli ihanainen!
Mikä kajastus poskilla kalpeilla —
sen loisto ei ollut mainen!
Kera kuoleman kurjana kamppaillen
hän ihanata elämätä loisti!
Hänen silmänsä, hiutamat sairauden,
kevätauringon hehkua toisti!
Pyhän hellänä lääkäri valtimon
elonsylkettä tunnusteli,
sydän tuoksui kukkia nurmikon
ja sointuja helkkyeli.
Se helkähti lintujen lauluja
ja välkähti loistoa tähden —
mut kuohahti kummaa kuohua
tytön äidin ja taaton nähden.
VI.
"Heti ulkoa ilmaa raitista!
Auk' akkuna! — Eikö se aukea!
Se lyökää seinältä rikki! —
Ovi auki! Oi, ilmaa puhdasta! —
Ja nähkääs vuodetta! — Lakana
tuo puhtonen, muutakin puhdasta
tuo äkkiä, vaimo, sä vuoteeseen! —
Vai ei ole! — Onhan se kauheaa,
noin lapsensa saastahan kuolettaa!"
Hän hehkuen pelmahti yhtäälle
ja toisaalle taas. Ei nähnyt hän,
ei kuullut hän vaimon itkuja.
Ulos syöksyi hän mielensä kuohussa
ja samalla myrskyn vauhdilla
taas tölmäsi jälleen sisään.
Mut silmissä tuli oli hehkuva,
kun katsoen immen isään
hän päättäen käski:
"Te ottakaa
tytön sänkyä toisesta päästä,
pään toisen mä tahdon kannattaa,
ja vaimo — sä itkusi säästä!
Tule jälestä kanssamme kiiruhtain,
saat hoitaa tyttöä johdollain!"
Peräsukkaa niin läpi lehtotien
he alkavat kolmisin käydä.
Jos lehdosta katselis piilehtien,
ei joukko kai kauniilta näytä.
Mut kaunis on kalpea neitonen
ja hellästä lämmöstä väreillen
sitä kantavi lääkäri nuori.
Hän impeä silmiin katsahtaa.
Oi riemua! Punaa ihanaa,
niin sulosata, liekkivän vienoa saa
suvituulessa kalpea poski.
Kukat tuoksuvat lämmössä auringon,
ja riemukas lintujen luritus on,
ja lääkärin miel'ala aaltoilee
kuin kohajava suvinen koski.
VII.
On kaukana tyyneys lääkärin,
kun käypi hän tunneillansa.
Hän lääkkehet laativi kiireimmin,
pois saadaksi sairahansa.
Mut saatua sairaat luotaan pois,
kuin juhlahan joutua kiire ois,
hän metsikön polkua kulkee.
Ja kuvan niin kaunihin, armaimman,
kuin liljan lehtyen solkevan,
joka hetki hän mieleensä sulkee.
Kuin koulukas kulkee haaveissaan
hän vihreän lehdon kautta.
Ei näe, ei kuule hän lintujakaan
sen armahan haaveen tautta.
Niin sykkivän hellänä hiljakseen
kesäkartanon oven hän avaa,
ja sairas, mi unosen uutimeen
on vaipunut valkovuoteeseen,
hänen tullessa silmänsä avaa.
Hänen valtaa rohkeus riemuinen,
olo on niin turvasan suloinen
ja lämpöä suonet tykkii.
Mut lääkäri lämmöstä herpoaa,
tytön huulia huulilla koskettaa,
ja sydämet sykkii, sykkii...
"Mitä kuuluu nyt?"
"Hyvä olla on,"
hymyn vienona neitonen vastaa,
ja sätehenä kevähisen auringon
ilo lempeän silmän kastaa.
Mut äiti kertovi riemukseen
tytön ulkona rannalla astelleen,
kunis tultua väsymyslumeen
hän raitisna vaipui uneen.
Kun lääkäri tarttuvi kalvoiseen
ja hellästi koittavi suonta,
niin umpehen painaa hiljalleen
sulo neitonen silmän luonta.
VIII.
Pian kertoi ja kuunteli kummakseen
koko kaupunki tarinat uudet.
Joka seikkahan asti tarkalleen
sai ilmi se salaisuudet!
Oli töllistä laidalta kaupungin
soman neitosen lempensä pauloihin
näet lääkäri luoksensa vienyt.
Oli tainnut se ensiksi sairastaa,
mut lääkäri sairaan terveeksi saa —
ja terve se kaiketi lie nyt.
Kun neitonen kuontui jalkeilleen,
sen kihlasi lääkäri nuori,
piti vihkimäjuhlan hiljakseen,
häämatkalle sitten suori.
Italian tuulessa voimistuu
kai kaunotar, kaiketi tuulettuu
myös töllin tuoksukin siitä.
Tätä kuullessa — kun vain kuololta
voi puoskari vallata kultansa —
tytöt terveet häntä ei kiitä.
IX.
Suviaurinko kimmelsi kultainen
taas taivaalla korkeimmallaan,
yhä hellällä lämmöllä silmäillen
sinivesiä ja lehtoja allaan.
Helolämmössä taivahan auringon
punakirjavat kukkaset nurmikon
sulotuoksuja huokuivat.
Käki kukkui, liverteli leivonen,
ja liitävät lintuset kilpaillen
elon onnea lauloivat.
Kesäkartanon kummulla rantaman
havumetsikkö hohajava sulki.
Sen rauhaan kuohusta toiminnan
mies miettivä tyynenä kulki.
Se heijasti kaunista hauskuttaan,
mut myöskin se hertasta armauttaan,
kodin lämpöä tuoksui vastaan.
Nuor' äiti jo miestään vastaan käy,
käsin tulijan kaulaan kierrältäy,
käsin toisin vaalivi lastaan.
"Mitä kuuluu nyt?"
"Hyvin kaikki on",
hymyn vienona vaimo vastaa,
ja sätehenä suvisen auringon
ilo lempeän silmän kastaa.
Elo on niin onnekas, riemuinen,
olo on niin turvasan suloinen
Ja lämpöä sykkivät rinnat,
ja ympäri lapsosen laitellaan
maan pinnalta pilviin nousemaan
tulevaisien toivojen linnat.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIKKO MIEHELÄINEN; KUOLEMAN KILPAKOSIJA ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
