The Project Gutenberg eBook of Avioliittoilmoitus, by Lauri Heisalo
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you
will have to check the laws of the country where you are located before
using this eBook.
Title: Avioliittoilmoitus
Pilakuvaus 2:ssa kohtauksessa
Author: Lauri Heisalo
Release Date: June 4, 2023 [eBook #70897]
Language: Finnish
Produced by: Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AVIOLIITTOILMOITUS ***
AVIOLIITTOILMOITUS
Pilakuvaus 2:ssa kohtauksessa
Kirj.
LAURI HEISALO
Hämeenlinnassa,
Arvi A. Karisto,
1910.
Henkilöt:
_Asarias_, kitsas, rikas vanhapoika; vähän rappeutuneessa puvussa;
30 vuotias.
_Riikka_, vähän vanhempi, vanha piika, asianmukaisessa puvussa.
_Kalle_, vekkulimainen nuori mies. (Tyttönä: hattupäinen, hauskan
näköinen).
_Juoksupoika_.
_Kirjeenkantaja_.
Näyttämö: Tavallinen vanhan pojan kamari, vähintään kaksiovinen.
Ensimäinen kohtaus.
Henkilöt: Asarias, Kalle ja Juoksupoika.
_Asarias_: (Kirjoittaa hieman hermostuneena paperille, sanellen
samalla.) "Yksinänsä ihmisparka alkoi maata asumaan." — Eiköhän tällä
tapaa sopisi alottaa. (Miettii.) Miksei! (Koomillisen haikeasti.) Oi,
niin, yksinhän olen täällä kuin lehti järven jäällä. Mitenkä kumman
oudot säveleet rinnassani soivat häntä, pikku Riikkaa, aatellessani.
Mutta yrittää täytyy jatkaa tätä värsyä, jolla kirjeeni hänelle alotan.
(Miettien.) Niin, mitenkähän tuo oikein sopisi. (Kertaa entiset
säkeet.) Hm. "Siis hän ei saa olla..." Niin, mitä hän ei saa olla?
Pitäisi keksiä joku tulinen loppusointu, joku fraasi, joka muistuttaa
"parka"-sanaa. "Sarka"! Ei se sovi ja markka-sanassa on kaksi k:ta,
eikä sitäpaitsi myöskään tähän sopisi. (Hoksaten.) No, nyt löysinkin.
Arka! Siinähän se nyt ihan itsestään tulla tupsahtikin. "Siis hän ei
saa olla arka, jos on yksin toisinaan." Oh, mikä lennokas runohepo
minulla on, voisinpa totta vie tulla toiseksi Runebergiksi, jos ei
tuota... (Näyttää sormella otsaansa.) — Varmaankin Riikan sydän heltyy,
kun hän lukee tämän kirjeeni alkusoitonkin vaan. Rukkaset, jotka hän
minulle eilen illalla heitti, ottaa hän varmasti takasin, sen saatte
vielä nähdä. Mutta pitäisi tuota runoani vielä vähän jatkaa, olen
nähkääs tullut siihen kokemukseen, että naiset pitävät runollisista
kirjeistä, ja varsinkin Riika. — Voisihan toisen värsyn johtaa esim.
seuraavaan tapaan: "Yksinänsä täältä muuttaa kerta tuonne tuonelaan."
(Huokasee.) Niin, sinnehän sitä menemme minä ja Riikakin. — "Siis hän
kyllä olla saattaa täällä yksin toisinaan". Kas siinä runo oikein
"extra prima" lajia. (Lukee koko runon uudestaan, pyrskähtää ivalliseen
nauruun, hermostuen.) No, mutta mitä totisesti olen kirjoittanut.
Yksin, yksin, yksin on joka toisena sanana ja kuitenkin olen
täyttäpäätä ollut kirjoittavanani kahdesta, itsestäni ja Riikasta. No,
mutta mitä hittoa minä tässä runoilen sitten! Tiedänhän varsin hyvin,
ettei Riika minusta huoli, koska tiuskasi eilen lähtiessään, etten
välitä Asarias sinusta sittenkään, vaikka kultatarjottimella eteeni
tuotaisiin. Ja varma olen, että se sinetti sittenkin pitää...
_Kalle_: (On tullut sisälle peräovesta, veittikkamainen. Mennen A:n
luokse lyö häntä olalle.) No, mitä sinä veli hyvä, nyt taasen tuumailet
ja murjottelet? Ahaa! Yhä vieläkö pojalla naimakuume aivoja polttaa,
vaikka rukkaset saitkin niin komeasti, että koko kaupunki tietää Riikan
Asariakselleen (osottaa) pitkää nenää näyttäneen. Voi sinua, kovan
onnen myyrää! No, paina aisasta vaan, ehkä vielä joskus itselles siipan
saatkin. Mutta kuulepa veli. Heitä nyt jo tuo Riikka mielestäsi ja ala
katsella parempia ja tulisempia...
_Asarias_: Vai vielä tulisempia!
_Kalle_: No, no, kuule ensin mitä sanon. Sillä sinä aikana, kun noita
lemmen leyhkäyksiä povessasi haudot, alkaa päähäsi kasvaa harmaita
hiuksia (koomillisesti näyttäen) noin pitkää tuppuratukkaa, joka vie
sinut...
_Asarias_: (Naurahtaen). Sinä olet oikein sanasi mittainen, kala
todellakin. Mutta se minua sapettaa, kun aina vitsailet naimapuuhiani.
Paljon parempi olisi, että antaisit minulle jonkun tepsivän neuvon,
jolla...
_Kalle_: Jassoo, neuvon. Sitäkö oletkin odotellut? Semmoisia olisin
voinut toimittaa sinulle, vaikka tusinakaupalla, jos ennemmin olisit
ymmärtänyt kääntyä minun, etevän lääkärisi puoleen.
_Asarias_: Annappa nyt kuulua yksikin kappale sieltä tusinaluvustasi.
_Kalle_: Aivan yksinkertaisesti. Jos minä seisoisin sinun housuissasi
ja olisin lemmen pauloissa, niin — ja jos vielä kaupan päälliseksi
olisin saanut rukkaset — niin viisi minä välittäisin. Panisin
naimailmoituksen sanomalehteen, jossa kuuluttaisin, että ne immet,
jotka haluaisivat elämän sulostuttajaa, olkoot hyvät ja lähettäkööt
tähän ilmoitukseen vastauksen, ynnä valokuvan ja 5 mk rahaa, no tuota
viimemainittua ei sinun kannattaisi siihen lisätä, rikas kun olet.
(Its.) Minulle se viitonen olisi tervetullut! Saa nähdä ansaitsenko
tässä pelissä sen.
_Asarias_: Luulisitko, että siten pääsisin niinkuin sanotaan
akottumaan, sillä se on minun nykyinen "periaatteeni".
_Kalle_: Aivan varmasti. Kyllähän ihmiset katsovat tuommoista menoa
liian epäsympatisesti, mutta viisi me välitämme heidän lörpötyksistään,
kunhan sinä vaan saat aviosiipan (Its.) ja minä viitosen.
_Asarias_: No, mutta miten tässä sitten alottaisimme.
_Kalle_: Kuten sanottu, pannaan ilmoitus vielä tämänpäiväisiin
iltalehtiin. Kaikki lehdet eivät niitä julkaise, mutta luulen, etteivät
"Sorretun siipi" eikä "Heiluvat sanomat" sitä kieltäytyisi ottamasta.
_Asarias_: Mitäpä pitkistä puheista. Täällä on kynää ja paperia. Ala
piirtää siis, sinä, joka äsken näytit taitoasi, lukemalla värsyn ulkoa.
_Kalle_: Sama tuo. Mutta miten kallis siitä tehtäisiin?
_Asarias_: Tämmöisissä asioissa en rahoja laske. Taksan saat itse
määrätä.
_Kalle_: Onko 10 mk. liikaa?
_Asarias_: Ei tietenkään.
_Kalle_: (Syrjään.) Arvasinhan, että tästä ansaitsen viitosen. Summassa
on jo puolet liikaa, vaikka komeammaksikin teen. (A:lle, katsoen
kelloa.) Kello joutuukin. Ilmoitukset pitää olla painossa jo ennen
k:lo 3:a. Siis! (Kirjoittaa sanellen.) "Hei ihanat immet! Kun näitä
rivejä silmäilleet olette, kirjoittakaa vastaus eukkolaan pääsemistä
odottavalle nuorelle miehelle. Vastaukset osotettakoot nimimerkille
A.K. Karhunkatu 17, porras oikealle. Naimisen tarkoituksella. Pila
kielletään. Joka tämän huomioonsa ottaa, lähettäköön valokuvansa ja
osotteensa, sillä heti vastataan."
_Asarias_: Jospa nyt sitten luonnistaisi! Minä rakastin Riikaa, mutta
(koomillisen surullisesti) hän...
_Kalle_: (Its.) Sehän näkyy taas Riikaansa muistelevan. (A:lle.) Minä
pistäydyn tämän viemässä "Sorretun Siipeen". (Its.) Mutta minäpä
tulenkin tämän ilmoituksen nojalla poikaa tyttönä riiaamaan. Siitä
tulee soma juttu.
_Asarias_: Varropa. Täältä saat kympin maksuksi.
_Kalle_: Minä pyydän lähettämään sinulle ilmoituksesta korjausvedoksen,
että saat edeltäpäin nähdä, miten komea siitä tulee.
_Asarias_: Tee niin. No mene nyt jo, ettet myöhästy.
_Kalle_: Menen menen. (Kiiruhtaa pois.)
_Asarias_: Kunpa nyt onnistuisin. (Lukee sanomalehteä.) Kuivaltapa
tämäkin tänään tuntuu. Politiikkaan väsyy ajan pitkään. Eikä minua
yleensä tuollaiset jonnin joutavat kysymykset, joita eduskunnassa
pohditaan, liikuta. Ei, nyt on pojalla toiset meiningit. Mutta kyllä
pitäisi pistäytyä vähän jaloittelemassa, ehkäpä se maittaisi. Ai,
mutta minähän en voikaan mennä ennenkuin tuovat korehtuurin. (Ottaa
sanomalehden lukeakseen.)
_Kalle_: (Hetken perästä sisälle.) No nyt se on viety. Sanoivat
lähettävänsä 10 minuutin kuluttua. Mutta nyt minä menen. Ehkäpä
pistäydyn tänään vielä katsomassa, josko iltapostissa jo ehdit saada
morsiamien kuvia. Voi hyvin.
_Asarias_: Kiitos nyt vaivoistasi. Voi paksusti. (Kalle menee.)
_Juoksupoika_: (Töytäsee sisälle.) Tämä kirje lähetettiin herralle.
(Tokasee.) Meille on ruukattu antaa juomarahaa myös.
_Asarias_: Tästä saat. (Avaa kuoren, lukee.) No, mutta mitä hittoa
tämä on "Villakoira on karannut herralta, jolla on valkoinen pilkku ja
mustat jalat silmien välissä. Joka tästä tietoa voi antaa, soittakoon
telef. k:lo 8-12 n:o 66:een"! (Purskahtaa nauruun.) Mitä vietävän
sekamelskaa tämä on: "herralta, jolla on valkoinen pilkku ja mustat
jalat silmien välissä". Milloinka olette kummempaa kuulleet? Extra
primaa todellakin! (Nauraa.)
_Poika_: Mikäs herraa naurattaa? Eikö se kuulukaan tänne.
_Asarias_: Mitä sinä minulle tämmöisiä ilmoituksia tuot. Ei tämä kuulu
tänne.
_Poika_: Jassoo, vai ei kuulu, no sitten mie oonkin erehtynnä talon
numerossa.
_Asarias_: Lähde nyt kiiruumman kaupalla takasin ja toimi minun asiani
ensin.
_Poika_: Kyl mie koitan. (Menee.)
_Asarias_: (Nauraa.) Oli se koko veikeä ilmoitukseksi. "Villakoira
karannut eräältä herralta..."
_Poika_: (Pistää päänsä ovesta.) Kuulkeepas herra, että, mikkee sen
kuuloituksen nimi ol'kaan...?
_Asarias_: No, vieläkö sinä nyt täällä olet. Se oli naimailmoitus.
_Poika_: Vai se se olikin. (Its.) Se näämmä aikoo mennä akkaloihin.
_Asarias_: Pane nyt jo koivet koukkuun ja ala laputtaa!
_Poika_: (Juoksee pois.)
_Asarias_: (Hetken totisena; purskahtaa nauruun.) Herralla on mustat
jalat ja valkonen pilkku silmien välissä ja telefooni soi yhtämittaa
k:lo 8-12:een!
Esirippu.
Toinen kohtaus.
(Sama huone.)
Henkilöt: Asarias, kirjeenkantaja, Kalle ja Riika..
_Asarias_: (Tulee ulkoa.) Eiköhän posti pian tule. Olen kuin
tulisilla hiilillä. Mutta kyllähän on toiselta puolen hauska olla
jännityksessä näin tärkeän askeleen edellä. (Istuu, ottaa pöydällä
olevan sanomalehden.) Miltähän se ilmoitukseni näyttää? (Lukien
sieltä täältä.) Juoksupoika karannut — Konkurssipesän velkojat —
Oravan nahkoja ostaa — Lumpuista korkea hinta — Villakoira karannut
(Nauraa.) Ahaa, siinäpä tuo villakoirajuttukin on. Näkyy olevan sentään
"parannettuna painoksena". (Purskahtaa nauruun.) Oli sekin juttu.
(Jatkaa lukuaan.) Naisten kesähattuja — Tampereen sikuria — Hei ihanat
immet! Siinähän se onkin, ja oikein komeasti...
_Kirjeenkantaja_: (Tuo kolme kirjettä.)
_Asarias_: Jopa vihdoinkin. (Tarjoo sikarin.) Lundström on hyvä.
_Kirjeenkantaja_: (Itsekseen.) Mistähän tämä kunnia lie puhjennut.
(A:lle.) Kiitos ja — hyvästi.
_Asarias_: (Ryhtyy päällekirjoituksia lukematta avaamaan kirjeitä.)
Tuossahan on varmaan valokuva, koska tuntuu niin raskaalta. Miten
kaunis liekään. (Lukee.) Helsingissä t.k. 26 p:nä — Rakas veli. — Ash!
Onko tämä nyt naimatarjous. Vekseliinkö minä nimiä panisin kaiken
rakkauden nimessä. (Heittää kirjeen syrjään.) Entä tämä sitten. (Avaa
ja lukee.) Täällä t.k. 27 p:nä K. Herra. Pyydän että heti. (Viskaa
kirjeen menemään.) Hiton räätäli kun pitää kiirettä. Pelkää kai,
etten maksaisi ennen maanantaita, jolloin äijällä on tavanmukainen
krapulapäivä. (Ottaa kolmannen kirjeen, lukee päällekirjoituksen.)
Ja senkin hunsvotin suutari, kun ei lakkaa siitä saapasparista
elämää pitämästä... Eikä yhtään naimatarjousta, ei ensimäistäkään.
— Jo nyt menivät hukkaan hyvät humalat, havana sikarini ja tuolle
Kalle-juupelille suorittamani kymppi. (Ovelle koputetaan.)
_Asarias_: Sisälle!
_Kalle_: (Tytön puvussa.) Hyvää iltaa. Asuuko tässä nimimerkki
A.K., jolla oli ilmoitus tämän päivän lehdessä. Suokaa anteeksi.
Tulin tapaamaan herraa persoonallisesti, minulla kun ei sattunut
olemaan kirjoitusvehkeitä kotona. (Aina kun Asarias ei huomaa, tekee
ilveitään.) Nimeni on Anna Aisa, ent. kotiopettajatar.
_Asarias_: (Hämmentyneenä.) Vai niin. Suokaa anteeksi. Mistä olette
kotosin ja kuinka vanha jo olette, sillä olisihan hauska tietää...
(Syrjään.) Kerrassaan hurmaava nuori neito!
_Kalle_: Olen naapuripitäjästä. Ensi toukokuussa täytän 25. Minä
pelkään niin vanhan piian aikakautta, että päätin oikein tulla teitä
läheltä katsomaan.
_Asarias_: (Syrjään.) Tavattoman suorasanainen hän on, melkein kuin
Riikkakin. (K:lle.) Niinkö todellakin. Mutta olkaa niin hyvä Anna
(syrjään) -ni. — Käykää tänne istumaan, niin saamme tehdä lähempää
tuttavuutta. Katsokaa (lähentelee tuon tuostakin) minä olen jo kauvan
kaivannut — —
_Kalle_: (Syrjään.) Ettei vaan tuntisi, että haisen tupakalle.
_Asarias_: — — sellaista elämän toveria, jonka kanssa voisin jakaa ilot
ja surut, sillä sellaisia, herra paratkoon, on tällaisella vanhaksi
pojaksi tulijalla.
_Kalle_: (Syrjään.) Sen kyllä uskon. (A:lle.) Niin kai, niin kai.
_Asarias_: (Syrjään.) Mitenkä kiipelissä hänelle puhettani jatkaisin.
(K:lle.) Anteeksi...
_Kalle_: (Kiemalllen.) Ei mitään anteeksi pyyntöjä. Tiedänhän minä,
että olette kunnon mies. Minulla kun sattuu olemaan kiire, niin...
_Asarias_: Ai, anteeksi. Minähän vallan unohdin, mistä oli kysymys.
(Syrjään.) Mutta sanokaa, hyvät ihmiset, mitä minä hänelle sanoisin.
(K:lle.) Niin, olkaa hyvä ja istukaa.
_Kalle_: Mutta minähän jo istunkin.
_Asarias_: Ash. Kuinka hajamielinen olenkaan. Tästä pitäisi tulla
jotakin, tulla kauppa.
_Kalle_: Niin, niin...
_Asarias_: Oh, armas neitiseni! Oletteko milloinkaan tunteneet
rinnassanne sulaa rakkautta.
(On vaipumaisillaan K:n kaulaan, kun samassa ovelle naputetaan.)
_Asarias_: (Syrjään.) No, mutta kuka siellä. Juuri kun asian pitäisi
nousta polttopisteeseen...
_Kalle_: (Samaten.) Voi sun suutari! Kukahan sieltä nyt tulee ja minä
olen täällä tällaisessa pukimessa... (Koputus uudestaan.)
_Riikka_: (Ulkoa.) Oletko Asarias kotosalla?
_Asarias_: (Syrjään.) Oh, Riikan ääni! Mitähän tämä tietää?
_Kalle_: (Syrjään.) Riikka! Mitähän tästä tulee?
_Asarias_: (Avaa.)
_Riikka_: (Lentää A:n kaulaan, koomillisen haikeasti.) Voi Asarias
kulta! Annatko anteeksi? Kun näin sanomalehdestä ilmoituksesi, tuli
minun niin paha olla, niin että päätin heti lentää kultasiivin
luoksesi. Oletko vielä paholliasi? En luullut sen sinuun noin koskevan.
_Asarias_: (Syrjään.) Tämä nyt vielä puuttui.
_Riikka_: Niin annatko anteeksi? (Huomaa Kallen.) Mutta kuka tämä
fröökinä on? Ai, antakaa vettä... vettä... minä pyörryn — —
_Asarias_: (Rientää hakemaan vettä, juoden itse ensin hädissään.)
_Kalle_: (Omalla äänellä.) Kuule Asarias. (Syrjään). Ai, peijakas.
_Asarias_: (Pelästyen.) Mitä? Sinäkö, Kalle, se oletkin!?
_Kalle_: (Tempaa peruukin päästään.) Minä niin.
_Asarias_: (Naurahtaa.) No sinäpä vasta! Mutta tule nyt pian auttamaan
Riikaa, jotta saadaan hänestä ensin tolkku. Tehdään sitten sinusta
selvää.
_Kalle_: (Syrjään.) Lyhyeen loppui leikki. Mutta olkoon menneeksi.
Kunhan tuo juutas ei vain muistaisi sitä kymmenmarkkasta!
Esirippu.
"Rahalla on taivaallinen voima."
Seuraavat seikkailut tapahtuivat kaksikymmentä vuotta sitten, eli
toisin sanoen: niinä aikoina, jolloin talonpojat metsäkaupoilla
äveriäisyydelleen perustuksen laskivat. Syrjäisemmät seudut olivat
nim. niihin aikoihin asti saaneet olla rauhassa — nyt jo maanvaivaksi
käyneiltä "tukkiherroilta". Takamaille ei omien tarpeidenkaan vuoksi
tarvinnut mennä, kun metsää oli yllin kyllin lähempänäkin. Ainoastaan
silloin tällöin kaadettiin joku kaski suurilla saloillakin, ettei aivan
läpipääsemättömiksi olisi kunnaat käyneet. Mutta siitä huolimatta
löytyi melkein jokaisen talon maalla sellaisia metsäpalstoja, joista
isäntämiehet kehahtelivat: "Ei ole sieltä sittemmin kirveen kalinaa
kuulunut, kun Ukko-Noa aikoinaan joitakuita arkunhirsiä raastoi."
Näin oli laita Kuurilassakin, eräässä pitäjän perukoilla olevassa
talossa. Mutta jopa osasivat 'saksat' sinnekin ja joillakuilla
tuhansilla markoilla itselleen parhaimmat metsäkappaleet keinottelivat.
Käsirahoiksi tukun seteleitä tunkivat; jälelle jääneen, suurimman
osan summasta saisi isäntä itse, avoveden tultua, noutaa kaupungista
'ruukin' konttorista.
Talven tultua kävi sitten ryske ja räiske Kuurilan sydänmailla.
Lellahteli routainen maa, tuoksahteli kuiva lumi, kun satavuotiset
petäjät kumahdellen ja humahdellen kaatuivat. Nujertui nuoret kuuset,
raiskautui sirot männyt, kun ne järeät jättiläiset, joiden huminaa
olivat tähän asti kuunnelleet, viimeiset voimansa ponnistelivat,
kamppailunsa kamppailivat. Metsot ja koppelot kotkottaen, ketut ja
jänikset pemahdellen rauhallisempia asuintiloja etsimään lähtivät.
Tulipa kevät. Vedet jo vapaina velloivat. Mutkaista jokea myöten uida
kelluttelivat uhkeat tukit kohti maailman markkinoita.
Sopimuksen mukaan lähti Kuurilainen nostamaan lopputiliä. Käsirahat
olivatkin jo kohta lopussa. Ulkolaiseen konjakkiin oli niistä
suurin osa mennyt, Kuurilainen oli ryyppymiehiä, osa muihin
ylellisyystavaroihin, komeisiin huonekaluihin y.m. — Kuka sitä nyt
enää viitsisi tavallisten talonpoikain tavalla elää kituutella, kun on
kerran päässyt varoihinsa, niin aprikoi ukko.
No niin! Hän kerkesi kaupunkiin ja meni suoraa päätä konttoriin
nostamaan rahoja. Herrat kohteliaasti kumartelivat, puumerkin
vedättivät ja paksun pinkan seteleitä Kuurilaisen eteen kantoivat,
taskut täyteen tunkivat, koska ei hänellä ollut rahalaukkua matkassa.
Veivät siitä sitten sisälle. Siellä ryyppyjä kallistelivat ja uusia
metsäkauppoja ehdottelivat. Lypsivät, lypsivät, kun huomasivat, että
olivat saaneet oikean maankollon heruteltavakseen. Ja tuli kun tulikin
kaupat tehtyä. Kuurilainen myi kaiken jälellä olevan metsänsä ja sai
taasen kasan kultakolikolta käsirahoiksi. "Setelit loppuivat", sanoivat
herrat, "kun yhdelle miehelle pitää koko kassa tyhjentää."
Kuurilainen hymyili humalaisen leveätä, hillitöntä hymyä, ahtaassaan
heliseviä rahoja vielä tyhjinä oleviin taskuihinsa. Herroihinkin hyvä
tuuli karkasi; hekin partaansa naureskelivat, mutta omalla tavallaan
tietysti. — -Rupesi siitä sitten ukko pois hankkiutumaan. Kiitteli,
kosteli, painoi 'Mustin' nahasta tehdyn lakin korvilleen ja niin ikään
astui kadulle. Herroilta remakka pääsi, kun hänen jälkeensä oven
sulkivat.
"Sellaisia poikia minulla on", sanoi joku heistä. "Kunhan vaan sanoissa
sopii, niin kyllä rahoissakin." Olivat ne aika poikia nekin!
Kuurilainen katuja käveli ristiin rastiin, katsellen ja kaihkaillen,
mihin sopisi poiketa ostoksille. Huomasi viimeinkin kultasepän
kyltin. Siinä mieleen pällähti, että joutaisi se olla minunlaisella
miehellä oikein kultakellokin, hopeaisiahan niitä on jo jokaisella
poika-sompulalla. Kävi siitä sisälle. Kultaseppä kysyi: "Mitä saisi
olla isännälle?"
"Näyttäkääs paremman puoleisia kultakelloja", sanoi Kuurilainen.
"Jaha, jaha! Heti paikalla. Tässä olisi, sata markkaa vain."
"Eikö ole tyyriimpiä?"
Kultaseppä hölmistyi ja heitti tutkivan silmäyksen ostajaan. Näkipä
silloin ihmeekseen setelipakan syrjän taskusta. Silmät välähtivät.
"Olisi täällä yksi 250 markan kello, mutta kun sellaisten kysyntä on
harvinaista, niin en..."
"Eikö ole tyyriimpää?" tokasee Kuurilainen vieläkin ja roiskauttaa
samalla pitkän tupakkasyljen puhtaalle lattialle.
Yhä enemmän hämmästyi myyjä, mutta keksi kuitenkin keinon.
"Jaa! Kaupassa ei nykyään ole sen kalliimpia, mutta jos sovitaan
kauppoihin, niin voisinhan minä myydä omani. Se ei kyllä ole enää
vallan uusi, se on ollut jo jonkun kuukauden, mutta käynti on tarkka
sen voin vakuuttaa."
"No tuollaista sitä jo kehtaisi kantaa", tuumii ostaja. "Mitähän tuolla
on hintaa?"
"Se on maksanut 400 mk."
"Jokohan tuo kolmella sadalla lähtisi?"
"Ei hyvä isäntä, eihän toki. Mutta koska se on ollut jonkun ajan
piteissä, niin olkoon viimeinen hinta 375 markkaa."
"Eikö parane enää takaamisesta?"
"Ei penniäkään. Olen sen hankkinut itseäni varten, mutta voisinhan sen
teille antaa tutunvuoksi."
"No sama se. Mutta hyvät ryypyt harjakaisiksi!"
"Olkoon menneeksi!"
Niin se tehtiin kellokauppa ja harjakaiset ryypättiin. Kuurilaisen
lähdettyä hykerteli kultaseppä käsiään: "Kaksi sataa puhdasta voittoa.
Aika tomppeli oli se mies."
Sen jälkeen tapaamme Kuurilaisen huonekalukaupassa. Hän katseli siellä
kultakehyksistä, korkeata jalkapeiliä.
"Mitäs toi maksaa?" kysyi hän.
Myyjä tarkasteli Kuurilaisen kulunutta, sarssipäällistä turkkia ja
rajaintuneen näköisiä saapaskopeloita. Sanoi sitten nokkaansa nostaen:
"Se maksaa paljon. Ette te voi sitä ostaa."
Kuurilaisen luonto kihahti. "Minä kysyn: mitä se maksaa?"
Myyjäkin suutahti.
"Äsh! kaikkiakin tuhmureita! Ette te voi ostaa mitään, turhanpäiten
vaan kyselette. Menkää ulos!"
Kuurilaisen sappi paisui, viinanhöyry kohosi päähän. Kovakorkoinen
saapas kohosi. Kuului heläys ja peili oli pieninä palasina myymälän
lattialla. Myyjä riensi ovelle ja huusi poliisia. Liikkeen omistaja
tuli tuimana esille kilinän kuultuaan ja kohta saapui poliisikin. Yhä
vielä uhmaten, sanoi potkasija:
"Tottahan nyt sanottanee mitä se maksaa!"
"Jaa! Sen arvo on 150 markkaa, mutta millä te sen luulette korvaavanne,
senkin roisto", kivahti kauppias.
Poliisi aikoi käydä Kuurilaisen käsikoukkuun kiinni, mutta kun tämä
vetäsi setelitukon povestaan, tulivat kaikki kuin puulla päähän
lyödyiksi. Luettuaan rahat pöytään, astui hän ulos. Kuka tielle sattui,
sitä sivumennen kädellään tölmäsi.
"Pois köyhät tieltä!"
Kadulle päästyään tuumi Kuurilainen:
"Kyllä maarin kannattaa ottaa hyvät napsut tämän asian päälle."
Ja hän ohjasi kulkunsa kapakkaan.
* * * * *
Juna vihelsi, vaunut heilahtivat ja lähtivät vyörymään pengertä
pitkin. Kuurilainen oli jo istunut vaunuissa hyvin rauhallisena,
mutta vasta viimeisellä hetkellä muisti hän, että kapsäkkinsä, jossa
oli viinalekku, oli unohtunut odotussalin penkille. Hän juoksi sitä
hakemaan, mutta sillä ajalla lähti juna, ja hän jäi kun Jämsän äijä
taivaasta.
"Nyt jäitte!" virkkoi asemamies.
Kuurilainen kynsäsi korvallistaan.
"Senkin vietävät, kun kehtasivat jättää. Siellä oli tavaroitakin jo
minulla."
"Kyllä ne saatte takaisin, kun teette ilmoituksen, ellei pitkäkynnet
ehdi niitä korjata", lohdutteli asemamies.
"Sepä se! Minun täytyy päästä vaikka lentämällä Nostolan asemalle siksi
kuin tuo äsken lähtenyt junakin. Sinne tulee hevonenkin vastaan."
"Jaa, miks'ei! Voihan sen saada ylimääräisen junan", sanoi asemamies,
puoliksi leikillä.
"Mitä se maksaa?"
"Asemapäälliköltä voitte kysyä."
Kuurilainen meni luukulle.
"Ylimääräinen juna Nostolaan, mitä se maksaa?"
Asemapäällikkö kurkisti luukusta ja nähtyään kysyjän, nauroi hän että
lellui ihravatsa.
"Vai niin! Se maksaa kuusisataa markkaa."
Kuurilainen kaivoi esille riittävän kasan kultaa ja hopeaa; ja
ylimääräinen juna lähti, mikäs siinä auttoi.
Nostolan asemalle oli sähkötetty: Herra Kuurila saapuu ylimääräisellä
junalla viittä minuuttia ennen postijunan tuloa.
Jo olivat ihmeissään pienellä maaseutu-asemalla. — Se on vähintäin
kuvernööri, arvelivat ihmiset. Tavallista suurempi joukko kansaa oli
asemalle kerääntynyt.
Juna saapui. Ihmiset tunkeilivat, nähdäkseen edes vilahdukselta sitä
"suurta herraa", jonka tuleman piti. Mutta aikalailla he ällistyivät,
kun Kuurilainen astui vaunusta viinalekku kainalossa, kapsäkki kädessä.
Useimmat tunsivatkin hänen. Joku kysäsi:
"Mitä kaupunkiin kuuluu?"
"Eipä erinomaisia! Mutta, pojat, kyllä rahalla on taivaallinen voima!"
Se oli siihen aikaan. Nyt kuulemma on hän "siinä keinossa voimaton"
kuin Eno-Sakeri 'Nummisuutareissa'. Eläkkeestäänkin ovat velkamiehet
osan pantanneet.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AVIOLIITTOILMOITUS ***
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the
United States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg™ electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you “AS-IS”, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™'s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation's website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without
widespread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
