Ihmisten kapina : Kolminäytöksinen draama

By Lauri Haarla

The Project Gutenberg eBook of Ihmisten kapina
    
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.

Title: Ihmisten kapina
        Kolminäytöksinen draama

Author: Lauri Haarla

Release date: October 7, 2025 [eBook #77009]

Language: Finnish

Original publication: Helsinki: Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1927

Credits: Tapio Riikonen


*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK IHMISTEN KAPINA ***

language: Finnish




IHMISTEN KAPINA

Kolminäytöksinen draama


Kirj.

LAURI HAARLA



K.K:N juhlaohjelmakirjasia N:o 8





Helsingissä,
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto,
1927.




HENKILÖT.

HUGGS, BERTHA, ROBERT, ERNST, GERTRUD, GRACIOSA, STRAUM, KARL FIILIP,
TOM, FOX, HEAD, COX.

Työläisiä, ministereitä, liikemiehiä ja 'Catiliinan poikia'.


Tapahtuu eri maanosissa kolmannen vuosituhannen alussa jälkeen
Kristuksen syntymän.




ENSIMMÄINEN NÄYTÖS


Näyttämö.

Huggsin työhuone, muodoltaan puolipyöreä. Vasemmalla ja oikealla on
sininen seinämä siten, että vasemman puolen muodostaa auki vedettävä
verho, jonka takaa näkyy sivunäyttämön pylväistöä. Näyttämön takaseinä
on ruskea. Mutta sen keskellä on kattoon saakka ulottuva musta verho,
jonka takana on jälleen puolipyöreä purppuranpunainen komero. Täällä
on maalaus nuoresta, viehkeästä naisesta. Kuvan alapuolella on tumma
alttari kultaisina ja kimaltelevina ornamentteineen ja tämän edessä
polvistumisjakkara. Verhon molemmin puolin oleva ruskea seinämä on
vasemmalta puolelta kapeampi kuin oikealle päin, joten myös seinämän
siniset osat ovat erilaajuiset. — Permanto kohoaa molemmin puolin
askelmittain ylemmäksi muuta näyttämöä. Oikealla seinämällä seisoo
kolme jykevää ja loisteliasta nojatuolia siten, että yksi niistä on
ylimpänä ja kaksi pienempää sitä alemmalla askelmalla. Taustaverhon
oikealla puolella on korokkeella suuri jalustalla seisova pallokartta,
jota kiertää pyrstöänsä tavoittava jättiläiskäärme. Sen vasemmalla
puolella, samoin korokkeella, on korkeahko musta pöytä, joka on täynnä
radio- y.m. koneita torvineen ja laitteineen. Vasemmalla etualalla
on pieni pöytä sohvineen. Etualalla, melkein keskinäyttämöllä, on
korokkeella Huggsin työpöytä. Katto on kupoolin muotoinen lasiholvi.
Valo tulee holvin yläosista. Mitään ikkunoita ei ole. Samoin oikealla
olevat ovet katoavat seinään.


I KOHTAUS

HUGGS trustimagnaatti, istuu työpöytänsä ääressä. Hän on noin
50-vuotias, laiha, parraton ja leveäotsainen mies. Kyynärpäät ovat
painetut pöytää vasten, ja tarmokasta leukaa tukevat yhteen painetut
nyrkit. — Pari kertaa haroo käsi pehmeitä, ohentuneita hiuksia, jotka
näyttävät kerran olleen vapaasti aaltoilevat ja tuuheat.

Hänen yllään on laaja, pitkä viitta mustine, vahvoine punontavöineen.

Hetken hiljaisuus. Takaseinän verho avautuu hitaasti. Tämän tapahduttua
lyö jostain kello kahdeksan kertaa, kirkkaasti ja voimakkaasti.
Lyöntien kestäessä komero aste asteelta valaistuu tullen lopulta
häikäisevän kirkkaaksi.

Huggs elostuu, hymyilee, siirtyy taka-alalle, astuu komeroon nousevalle
portaikolle, polvistuu jakkaralle ja painaa otsansa alttarin reunamaa
vasten. Sitten hän ottaa alttarin vierellä seisovasta maljakosta
vihreitä oksia ja punaisia kukkia ja sirottaa ne alttarille. Vaipuu
jälleen kuin rukoukseen.


II KOHTAUS

(Oikealta ilmestyy etualan korokkeelle Bertha, Huggsin puoliso, noin
40-vuotias, piirteiltään säännöllinen, mutta hipiältään kellertävän
näivettynyt ja katkerailmeinen nainen).

BERTHA (tukahtuneella äänellä; hieman epävarmasti).

Hyvää huomenta. (Siirtyy alemmalle askelmalle; kylmän uhmaavasti).
Hyvää huomenta!

HUGGS (nousee yllätettynä, katsahtaa vaivautuneena ja sammuttaa
komerosta kaiken valon, jolloin, hänen kääntyessään, verhot samalla
sulkeutuvat; jäätävän kylmästi).

Eikö minua totella?

BERTHA (ivalla).

Tiedän kyllä, ettei ole sallittu kuolevaisen astua tähän kammioon,
silloin kun maailman herra suorittaa aamuhartauttaan —

HUGGS (keskeyttäen; jäykästi).

Juuri niin on käskyni.

BERTHA (kiihtyen).

Mutta eläväin hätä lienee enemmän kuin vainajasta maalattu madonnan
kuva. Tulin poikamme tähden — — (viitaten komeroon) ei tuon tuolla,
näyttelijättären, vaan meidän —

HUGGS (keskeyttäen).

Siihenkään ei ote sinulla lupaa. Kuitenkin — — (viittaa Berthan
istumaan).

BERTHA (mennessään kohti vasemmanpuolista sohvaa; pysähtyy, lähestyen
Huggsia).

Hän tuli kuin kerjäläinen, sairaana ja synkkänä (Siirtyy seuraavan
repliikin aikana sohvalle istumaan).

HUGGS

Niin, luultavasti — — irstailun jäljet kasvoilla.

BERTHA

Väärin, Ernst ei ole irstailija — — se on nuoruuden kevytmielisyyttä ja
— —

HUGGS

Mielenvikaisuutta.

BERTHA

Se on Kruppien ja von Bohlen und Halbachein ylpeätä verta, joka on
tottunut kiertämään valtoimesti — — mutta jonka sinä olet tyrehdyttänyt
— —

HUGGS

Hän sai kahdessa maanosassa kolme palatsia käytettäväkseen ja lauman
entisiä prinssejä ja rikkaitten isien hulttiopoikia hoviväekseen. Se
riittää.

BERTHA

Päästä hänet puheillesi — —

HUGGS

Tämänkin keskustelun aikana on tuhansien kunnon miesten kohtalo saanut
odottaa turhaan — — täyttymystä — —

BERTHA (myrkyllisesti).

Ja nuoruuden rakastettu huokauksia. (Kiihtyen kateellisen vihaan). Ja
hänen poikansa Robert aamutervehdyksiä, joita vievät merien taakse
laivat ja lentokoneet, kaapelit ja lennättimet — — (Nousee). Kaikki
ilmakerrokset värisevät, jotta vallanperillinen saisi joka aamu
tuoreita todistuksia isänsä rakkaudesta, (Viitaten jälleen kohti
verhoa) yhtä tuoreita kuin nuo joka-aamuiset viheriät lehvät vainajille
— —

HUGGS (julmistuen).

Vaikene!

BERTHA (painuen jälleen istuimelleen; anovasti, melkein nyyhkien).

Sano, selitä kerran, miksi Robert saa sen kaiken — —

HUGGS (poikaansa muistaen; muuttuen kokonaan, kuin yksikseen).

Niin, Robert — — (Painaa työpöytänsä reunamalla olevaa nappulaa;
melkein hätäisesti). Tahtoisitko poistua — — Kutsuin Foxin tänne.

BERTHA (nousten).

Nyt en pelkää edes Huggsin kuuluisaa varjoa. Vastaa — — (Siirtyy
työpöydän luo).

HUGGS (jälleen kuin poissa-olevana).

Hän on päämäärä ja täyttymys.


III KOHTAUS

(Fox oikealta. Hänen silmänsä ja kulmallisensa ovat synkät ja
koleat. Kasvot ovat uurtoja täynnä. Otsa on matalahko. Tulee sangen
hermostuneen näköisenä).

HUGGS (Foxille tähän katsomatta).

Poikani? Yhäkö Azoreilla?

FOX (epätietoisena).

En luule — —

HUGGS (katsahtaen tuimasti Foxiin).

Mitä? Täällä ei luulla mitään, täällä tiedetään — — (Viitaten Foxia
menemään). Hae Angran aseman aamutieto.

FOX (poistuu oikealle).

BERTHA (on katsellut katkerin ilmein työpöydältä ottamaansa kuvaa;
äkkiä).

Miksi ei koskaan seiso pöydälläsi Ernstin kuva tai edes Gertrudin? Mitä
hän on rikkonut? Tyttären-rakkaudellaanko? (Hysteerisen tolkuttomasti).
Niinpä kai — — silläpä kai — — aroilla lapsen-huulillaan. (Jälleen
syyttävästi). Niin, niin, hänen yksinäisyyden kalvettamat kasvonsa ja
— — Ernst raukan levoton toivottomuus syyttävät isäänsä ja siksi — —
(Laskee kuvan pöydälle kuin inhoten).

HUGGS

Yhdet aivot ja yksi maailma. Se on tämän vuosituhannen harmoniaa.
Maapallosta ei riitä osaa kahdelle eikä kolmelle.

BERTHA (katkeran murheellisesti).

Eikö sydämessä voi riittää lämpöä — —

HUGGS (lujasti).

Siinä riittää oikeutta. Ja siksi juuri on Robert kykenevä kerran
sanomaan: minä omistan maailman.

BERTHA

Oletko varma, että voit sen jokaisen leveysasteen testamenttiisi
merkitä?


IV KOHTAUS

(Fox tulee oikealta).

HUGGS (kääntyen. Foxin puoleen; melkein leikillisesti).

Fox, sinä olentoni uskollinen varjo, todista — — (Berthalle). Katso,
olen näivettyvä vanhus, mutta mitä pitemmälle ehtii ilta, sitä
kauvemmaksi ulottuu varjoni, minun valtani rauhoittava varjo. (Kuin
näkynä). Se luikertaa rajasta rajaan ja syö kohta omaa pyrstöänsä
maapallon toisella puolella. (Viitaten pallokarttaan). Katso!
(Foxille). Onko tämä totta, Fox? (Foxin kumartaessa, lyhyesti,
rauhallisesti Berthalle). Mene. (Berthan kulkiessa oikealle,
huomattavan lempeästi). lähetä Gertrud luokseni — — tervehtimään.

BERTHA (poistua oikealle).

HUGGS (Foxille).

Puhu.

FOX (hermostuneena).

Maissisato on korjattu — —

HUGGS (hieman kärsimättömästi).

Mitä Robertista?

FOX

Hänestä ei koko Angra ja Terceira tietänyt mitään — —

HUGGS (kylmästi).

Lakkoko? Kapinako?

FOX

Kaikki on rauhallista — —

HUGGS (katsoo kummissaan Foxiin; taputtaen olalle, rohkaisevasti).

Noo, parhain Fox — — vapiseeko minun oikea käteni?

FOX

Sisarsaarelta, Graciosalta, sain hälyyttävän uutisen — — Robert herra
oli noussut koneella Atlantille, "Huggs III:lla" nimittäin, ja mukana
oli ollut joku — — nainen —

HUGGS (nauraen). Fox parka — — toki 30-vuotias mies saa lentää vaikka
paholaisen kanssa, saatikka naisen — —

FOX

Mutta perässä oli noussut ilmaan kokonainen laivue eikä ollut sen
siivissä Huggsin merkkiä, vaan _Unioonin_.

HUGGS (hämmästyneenä).

Unioonin koneita — — Robertilla?

FOX

Ja suunta on tänne!

HUGGS (ihastuneena).

Saapuisiko hän kotiin? (Foxille). Nopeasti. Ota yhteys. (Saattaa Foxin
konepöydän luo). Laske tarkkaan. Tahdon kuulla — —

FOX (panee päähänsä kuulotorvet ja ryhtyy etsimään radio-yhteyttä).

HUGGS (edeten etualalle).

Nyt on tarpeen oikea aaltopituus — — Unioonin merkki? — (Lyhyt
vaitiolo). Nyt tiedän! Hän on vallannut Unioonin lentokonetehtaat
Lissabonissa ja Kairossa — — ja tuo tuliaislahjaksi voitetun laivaston
isälleen. (Painaen erästä työpöydän nappuloista). Mutta — — olenpa
minäkin hänelle juhlan valmistava. (Siirtyy Foxin luo, kiireesti ja
iloisen uteliaana).


V KOHTAUS

(Oikealta taka-alalta tulee Cox, hiilikaivosten johtaja. Hän on puettu
tummanruskeaan työpukuun, päässä paksusankaiset ja tummakehyksiset
silmälasit).

HUGGS (Coxille).

Kaikissa kaivoksissa on tänään vapaapäivä.

COX

Ilmoitan. (Aikoo poistua).

HUGGS

Ja vielä: Azorien saarilla pantakoon toimeen kaikilla viljelysalueilla
juhlia poikani kunniaksi. Ja Graciosalla: jaettakoon saaren maissisato
ilmaiseksi väestölle.

COX (kumartaa; poistuu).

HUGGS (siirtyy istumaan työpöytänsä ääreen).


VI KOHTAUS

(Tom, hovimestari, oikealta. Hän on sangen koomillinen ilmestys. Hänen
kasvoillaan on "viimeisen jälkeläisen" houna leima. Ja hän on puettuna
värilliseen hännystakkiin. Kaulassaan hän kantaa mustassa nauhassa
ylen suurta arvonmerkkiä, mitalia, jonka aiheena on maapallon kiertävä
käärme. Hänellä on kädessään laaja paperi).

TOM (alkaen tärkeänä lukea).

Puheille pääsyä anovat seuraavat lähetystöt ja edustajat: Pennsylvanian
öljykenttien työläislähetystö. Kansainvälisen tukkukauppiasliiton
lähetystö, Etelä-Amerikan timanttikaivosten lakkokomitea — —

FOX (sanelee konelaitteeseen).

Mitä tietoja antaa Robert Huggs isälleen?

HUGGS (Tomille).

Odota. (Siirtyy Foxin luo).

TOM (käännähtää närkästyneenä oikealle etualalle).

FOX (vetäytyen sivuun).

Kuunnelkaa.

ROBERTIN ÄÄNI (hetken hiljaisuuden jälkeen; hitaasti, kirkkaan
kuuluvasti).

Olen matkalla isäni luokse. (Hetken vaitiolo). Tahtoni on rautaa.
Maailma muuttuu. Sen kohtalo riippuu sinusta ja minusta.

HUGGS

Kuulitko? Hänestä ja minusta. — Hän aikoo jotain — — (Kuin hätkähtäen).
Maailma muuttuu? Mitä hän sillä tarkoittaa? Kysy!

FOX (siirtyy nopeasti pöydän ääreen, liikuttaa kojeita; samalla kuuluu
torvesta raikas, terveen voimakas naisäänen nauru).

TOM (Puoliksi itsekseen; pedanttisen närkästyneesti).

Nainen nauraa — — täällä?

HUGGS (rehevän riemuitsevasti). Silläkö tavalla? Naisen nauru on
muuttanut maailman aina — — (Tomille). Hovimestari, tänä iltana
näyttelevät kaivosalueen teatterit vapaasti kaikille.

TOM (kumartaen; yhä hieman närkästyneenä).

Käskyn mukaan. Mutta — — saako jatkaa? (Jatkaa lukuaan). Italian
parlamentin puhemies, Saksan pääministeri ja Argentiinan presidentti.
— Ja tässä — — (Ojentaen käyntikortin). Erittäin suositeltava,
eurooppalaisten piirien suosikki, suuret päämäärät — —

HUGGS (lukee kortista).

Karl Fiilip, viimeisen keisarin jälkeläinen suoraan alenevassa
polvessa! — (Naurahtaen). Onpas siinä. Mutta — — tänä päivänä on syytä
ilonpitoon. Se herra tulkoon. Muut odottavat.

TOM (poistua oikealle).


VII KOHTAUS

(Gertrud, Huggsin tytär, tulee oikealta. Hän on sangen nuori,
heiveröinen neito. Kasvojen ilmeet vaihtuvat sairaalloisen herkkinä ja
arkoina).

GERTRUD (lähestyen isäänsä takaapäin; arasti).

Isä, sain luvan tulla suutelemaan — — hyvää huomenta — —

HUGGS (suutelee iloisena tytärtään, vieden hänet vasemmalle istumaan).

Robert tulee kotiin.

GERTRUD (kuin muistellen, säikkyen).

Se peloittava poika — —

HUGGS

Vai poika — — suuri ja peloittava, jotta sinun ei tarvitsisi koskaan
peljätä mitään.

GERTRUD

Koskaan? Minä saan peljätä aina. Etkö usko? Kun en illalla saa unta,
tulee sellainen paha Pelko suuripäisine poikineen, jotka kuiskivat
nurkasta nurkkaan ja tanssivat lepattavin korvin. Kun sytytän valon,
ne katoavat huoneesta, mutta vinkuvat ja kitisevät ikkunain edessä
pimeässä yössä. Sitten ne vonkuvat lankoja pitkin ja sähisevät katujen
yläpuolella sähkövalojen ympärillä.

HUGGS (huolestuneena).

Olet todellakin liian yksinäinen. Sinun pitää päästä matkoille.
Kukkivan agaven maahan, sinne me teemme huvimatkan! Siellä, välkkyviä
kanavia pitkin, ohi uivien puutarhojen — —

GERTRUD

Ei, ei, isä, ei minnekään, kaikkialla on onnettomuuksia. Minä aavistan
ne kaikki. Kyllä tiedän, mitä kaivoksissa tapahtuu — — Ja aina, joka
päivä saan peljätä Austraalian paimentyttöjen puolesta. Ne kuolevat
koska tahansa kuumuuteen ja janoon, kun dingolaumat ja heinäsirkat
hävittävät ruohon ja lähteet. — (Lyhyt vaitiolo; katsoo äkkiä isäänsä
suoraan silmiin; hätkähtäen, loitoten). Ja sinun silmistäsi osaan kyllä
lukea, koska alkaa sota, missä tahansa — —


VIII KOHTAUS

(Karl Fiilip tulee vasemmalta Tomin avatessa hänelle verhoa. Hän on
puettu puoliksi fantastiseen upseerin pukuun. Rinnalla loistaa eräitä
kunniamerkkejä).

FOX (ottaa hänet vastaan, keskustelevat taka-alalla muutaman sanan).

HUGGS (keskeyttäen Gertrudin sanatulvan).

Mutta kun Robert tulee, saat iloista seuraa. Hän tuo mukanaan tytön,
joka nauraa — —

GERTRUD

Nauraa? Onko se hänen morsiamensa? (Innostuen, lapsellisesti). Niin,
niin, sellaisia morsiamia kyllä on — —

HUGGS

Tottakai — ja nauraa ne osaavat kaikki — — (Nousee; kääntyy Karl
Fiilipin puoleen). Tyttäreni — Karl Fiilip.

GERTRUD (isälleen; lapsellisen huvitettuna).

Eikö sillä herralla ole sukunimeä lainkaan?

KARL FIILIP (närkästyneen ylpeänä).

Minun suonissani virtaa Hohenzollernien ja Habsburgien verta.

GERTRUD (nousten; nauraen).

Miten peloittavia nimiä — — (Poistuu isänsä saattamana oikealle).

KARL FIILIP (Gertrudin mennessä hänen ohitseen; puoliksi imarreltuna).

Ooh, neiti — —

HUGGS (palaten; viitaten Karl Fiilipiä istumaan sohvalle; siirtyen
samalla pöytänsä ääreen).

Entä ammatti?

KARL FIILIP (ylpeästi).

Olen kruununprinssi.

HUGGS (huvitettuna).

Minkä kruunun?

KARL FIILIP (varmana asiastaan).

Sen, joka — — satakunta vuotta on ollut kätkettynä maan poveen — —
minua varten, sen laillinen perijä olen minä.

HUGGS (iroonisesti).

Niinkö?

KARL FIILIP

Ettekö usko? Minulla on isäni testamentti. (Ottaa taskustaan esille
kellastuneen paperin).

HUGGS

Fox, miten noteeraisit pörssissä tuon kellastuneen paperin?

FOX

Nollalla.

KARL FIILIP (ponnahtaa pystyyn).

HUGGS

Kuulitteko? Nollalla.

KARL FIILIP

Miten uskallatte? Minulla on takanani puolue. Wilhelm II:n ja Frans
Josefin valtakuntain valtiovalta kuuluu minulle. (Yhä innostuen). Te
voitte toteuttaa oikeutta maailmassa, jos — —

HUGGS (kuivasti).

Valtiota ei ole enää olemassa, nuori mies.

KARL FIILIP

Kuinka? Mikä sitten on, jos ei — —

HUGGS

Fox, selitä. (Siirtyy työpöytänsä luo ja täältä taka-alan korokkeelle
verhon luo).

FOX (Karl Fiilipille).

Vetoan hänen omiin sanoihinsa: 'Minä omistan ja kaikki muu omistetaan
minun kauttani', on hän joskus itse sanonut. Toisin sanoen: Hän on
valtio.

KARL FIILIP (joutuen kuohuksiin).

Vain aurinkokuningas kykeni kerran sellaista sanomaan — —!

FOX

Uusi aurinko! — Hän on tehnyt itse itsensä keisari-isienne
vallanperijäksi, niinkuin he kerran anastivat Caesarien ja augustusten
vallan. Niillä miehillä oli tahto meidän tahtoamme myöten, mutta
heikommat aivot. Caesarit panivat miekankärjen maalaispohattain
kurkulle ja ottivat rahan ja vallan. Teidän esi-isänne lennättivät
ruudilla ilmaan pikkupohatat ritarilinnoineen ja tulos oli sama. Mutta
trustimagnaatti! Hän käy päivästä päivään hyödyllistä sotaa, jota
sanotaan kaupaksi, ja ostaa voitolla työn ja raaka-aineen, kiväärit
ja myrkkykaasut, ihmishengen, maat ja meret. Ja tuloksien tulos?
Edeltäneitten maailmanvaltojen yhteenlaskettu summa, trustien trusti
(Viitaten pallokarttaan). Maapallo!

KARL FIILIP (sopertaen).

Sehän on kuin — — runoutta.

HUGGS (taka-alan korokkeelta; puoliksi itsekseen).

Se on kolmannen vuosituhannen ainoata runoutta. (Kuin väsähtyen, kuin
tahtoen peittyä mustan verhon laskoksiin). Se on niiden runoutta,
jotka saivat haudata nuorena onnensa, kuin olisivat haudanneet
suloisen rakastettunsa ruumiin ja saaneet korvaukseksi vain kamppailun
kauneuden. (Astuu portaikolta keskinäyttämölle; Karl Fiilipille,
asiallisen tarmokkaasti). Ja siksipä juuri: Tulitte vuosisadan verran
liian myöhään, Karl Fiilip.


IX KOHTAUS

(Tom tulee vasemmalta).

TOM (virallisen tärkeänä).

Argentiinan presidentti vaatii pikaista keskustelua. Hänen maansa on
vararikon partaalla. Saksan ja Italian edustajat uhkaavat toisiaan
sodalla. Ja tukkukauppiaat vaikeroivat konjunktuurien kurjuutta.
(Kärsimättömän halveksivasti). Koko odotushuone on kuin — —
lakkolaisten Kokous!

HUGGS

Hyvä. Avaa verhot.

TOM (avaa vasemmanpuolisen seinäverhon; poistuu).

HUGGS (puoliksi itsekseen;)

Tahdonpa tuntea vielä kerran valtani määrän, ennenkuin jätän sen
poikani käsiin — — Fox, alkakaamme.

FOX (istuu oikeanpuoliseen nojatuoliin).

HUGGS (Karl Fiilipille).

Te, herra, katselijaksi. (Istuutuu ylimpään tuoliin).

KARL FIILIP (istuu kummastellen vasemmalle sohvalle).


X KOHTAUS

(Presidentti, romaaninen tyyppi, tulee vasemmalta).

TOM (vasemmalla; presidentin tullessa).

Argentiinan liittovaltion presidentti!

PRESIDENTTI (kiireesti; synkästi).

Meidän on pakko tiedustaa ehtojanne. Olemme vaikeansa asemassa.

HUGGS (iroonisen kohteliaasti).

Kuinka? Ja juuri puolustitte kunnialla aurinkolippuanne Chileä vastaan.

PRESIDENTTI

Tosin emme menettäneet rauhassa palastakaan maata —

HUGGS

Siitä voisitte oikeastaan kiittää minua.

PRESIDENTTI (peitetyn katkerasti).

Sodasta vai rauhasta?

HUGGS

Kummastakin. Sota käytiin ja rauha tehtiin Chilen taholta määräysteni
mukaan.

PRESIDENTTI

Sen tiedämme ja siksi olen täällä. Sota tyhjensi valtiorahastomme,
olemme vararikon partaalla.

HUGGS (yhä iroonisesti).

Heinäarojenne yläpuolella mittaavat ilmaa jättiläiskotkat, ja nyt
— — käytätte melkein piskuisen kolibrin kieltä. Eivätkö kuuluisat
järvenne tuota enää suolaa? Maanne on vilja-aitta ja hedelmäparatiisi —
vientimaa. Arvioitte tilanteen liian synkästi, luulen — —

PRESIDENTTI

Euroopan parlamentit ovat säätäneet viljakauppaamme vastaan
luonnottoman korkeat suojelustullit — —

HUGGS (keskeyttäen).

Asiamiesteni lahjomisjärjestelmä — — nerokas! Myönnättekö?

PRESIDENTTI

Emme kykene kilpailemaan Venäjän kanssa, joka on Saksan-liitollaan
saavuttanut edulliset kauppasopimukset.

HUGGS

Syy on tunnustettava, jos ei ole syytä sitä salata. Myönnän: olen
syyllinen siihenkin liittoon.

PRESIDENTTI (ivallisen katkerasti).

Niin, minullakaan ei ole mitään syytä salata maani vaikeata asemaa sen
aikaansaajalta. Mutta yhtä avoimesti rohkenen ilmaista senkin, ettemme
perikadossakaan myö vapauttamme.

HUGGS (iskevästi).

Herra presidentiltä on jäänyt huomaamatta eräs tärkeä seikka:
valtiorahastossanne on tällä hetkellä rahaa pyörein luvuin kolmesataa
miljoonaa kultapesoa. Minulla on hallussani viidensadan miljoonan
arvosta sitoumuksia, jotka voin vaatia täytettäväksi esimerkiksi —
huomenna. Mikä on silloin asemanne? Konkurssihuutokaupan vasaramies.

PRESIDENTTI (kauhistuneena; hermostuneesti liikehdittyään).

Mikä on tarkoituksenne?

HUGGS

Taivuttaa teidät järjestelmääni, jota ilman maailma sortuu. — Paavit
rakensivat kerran Pyhän Pietarin kalliolle vatikaanin, jonka valta-aate
pyyhkäisi olemattomiin Euroopan valtakuntain rajat. Nyt, herra
presidentti, askel eteenpäin: maanosien väliltä kiinanmuurit maahan,
puhumattakaan pikkuvaltioitten sammaltuneista aitauksista — —

PRESIDENTTI

Mitä vaaditte?

HUGGS

Minun asiamiehen! valtiopankkiiriksenne. Ja lisäksi: hallussani
olevia sitoumuksia vastaan luovutatte minulle Tucumanian sokerin
viljelysalueet.

PRESIDENTTI

Silloinhan — — Unioonin sikäläiset sokeritehtaat jäävät vaille
raaka-ainetta — —

HUGGS (painokkaan merkitsevästi).

Siksipä juuri..

PRESIDENTTI

Ja suuret työläisjoukot leivättömiksi!

HUGGS (persoonallisen välittömästi).

Kuka täällä voi välttää kärsimystä — — -suuret tai pienet? Eikä ole
siihen syytäkään, se tulee kuitenkin — — Suostutteko?

PRESIDENTTI (kumartaen; masentuneena).

Meillä ei olle — — valinnan varaa.

HUGGS

Hyvä. Asiamieheni on hoitava parlamenttianne.

PRESIDENTTI (poistuu).

HUGGS (Foxille).

Niin, Fox, voitpa merkitä testamenttiini yhden valtakunnan lisää. (Karl
Fiilipille). Ja te, herra, voitteko vastata, missä on valtio?

KARL FIILIP (kumartaen; nopeasti).

Teidän kämmenellänne, epäilemättä — — en tietenkään ole muuta
ajatellutkaan kuin tulevan hallitukseni mukauttamista niihin etuihin,
joita trustielämä edellyttää — — (Hetken epäröivä vaitiolo). Niin — —
en epäile tehdä puolestani uhrausta: tarjoan nimeni ja isieni maineen,
niin — rohkenen väittää — kruunun ja valtaistuimen tyttärellenne,
puhumattakaan ihastuksestani, jonka hän herätti ensi hetkellä — —
kauneudellaan, suloudellaan — —

HUGGS (äkkiä).

Osaatteko neekerimurteita?

KARL FIILIP (silmät pyöreinä ällistyksestä).

Mu—mu—mu — —

HUGGS

Matkustakaa Saharan laitamille, opetelkaa sikäläiset neekerikielet.
Katson myöhemmin, voinko käyttää teitä afrikkalaisessa
kirjeenvaihdossani. Onko selvä?

KARL FIILIP (määrättömästi loukattuna; sammaltaen).

Se—se—sel—vä — — (Poistuu suuttuneena).

HUGGS (mennen työpöytänsä luo; Tomille).

Tukkukauppiasten lähetystö.

TOM (kutoo hetkeksi vasemmalle).

HUGGS

Fox, olinpa unohtaa: lähetä laivue poikaani vastaan. Sen päällikkö
ohjatkoon saapuvat vieraat kierrokselle tämän tornimme ympäri, niin
että siipien varjot lankeavat tuolta korkealta tänne seinille,
permannolle, pöydälleni — —

FOX (poistuu oikealle).

HUGGS (yksin).

Tahdon, että ylitseni kulkee tänään poikani varjo, istuimeni ylitse,
itseni ylitse. Ja hetken kunniaksi räiskyköön ilma ja vaviskoon hänen
siipiensä havinasta — — (Kuin nähden suuren päämäärän täyttymisen
kätensä ulottuvilla kääntyy katsomaan maapalloa; lähestyy tätä
ajatuksissaan).


XI KOHTAUS

(Ernst, Huggsin poika, kalpea, hurjannäköinen nuorukainen, tulee
vasemmalta).

ERNST (lähestyy isäänsä takaapäin; äkkiä, irvokkaan häijysti).

Tuo Huggsin käärme kuolee pian nälkään.

HUGGS

Sinä — — Ernst, kehtaat - —

ERNST

Sinä hetkenä nimittäin, kun se saavuttaa oman pyrstönsä. Omalla
lihallaan? Sillä ei elä mikään.

HUGGS (siirtyy suuttuneena pöydän luo ja soittaa).

ERNST

Soitat lakeijaasi turhaan. Tukkuherrat tulevat ja häväistys! Siinä
olen mestari! Etkö muista? (Siirtyy vasemmalle, istuutuessaan
huolettomasti sohvaan). Sitäpaitsi: vuotan täällä nöyrästi vuoroani
erään pelastusarmeijan edustajana.


XII KOHTAUS

(Tukkukauppiaitten muutamamiehinen lähetystö saapuu vasemmalta; muita
edellä Puheenjohtaja).

HUGGS (istuutuen pöydän taakse).

Puhukaa.

PUHEENJOHTAJA

Tukkukauppiaitten kartelli ei voi enää kestää Unioonin keskusjärjestöjä
vastaan. Varsinkin vienti Englantiin on kohta mahdoton, sillä Unioonin
täkäläiset tuotantolaitokset — —

LAKEIJA (tulee oikealta etualan ovesta, jää odottavana seisomaan).

ERNST (huolettomasti).

Jules, sigaretteja!

LAKEIJA (poistuu.).

HUGGS (kärsimättömänä).

Atlantin-tonniston rahtimaksut Unioniin nähden kaksinkertaistutetaan,
jos haluatte — —

PUHEENJOHTAJA

Tuo voi auttaa jotain, ei taata voittoa. Uniooni perustaa parhaillaan
laivatelakoita, vieläpä aivan Huggsin telakka-alueitten liepeille.
Meiltä luisuu aloite!

LAKEIJA (tuo tupakkalaitteet Ernstin sohvapöydälle ja poistuu).

ERNST (sytyttää ja tupakoi kuunnellen tarkasti keskustelua).

HUGGS

Aloitekyky — — se on voimakkaassa kourassa ruoska, muuten: hirttonuora
omaan kaulaan.

PUHEENJOHTAJA

Mutta tahtoisimme tietää — —

LÄHETYSTÖ (yhtyen innokkaasti puheenjohtajaan).

Niin, niin! Mitä vastakeinoja? Telakat? Laivasto!

HUGGS (voimakkaalla varmuudella).

Poikani Robert saapuu tänään. Keskustelen hänen kanssaan toimenpiteistä
lähemmin.

PUHEENJOHTAJA

Silloin olemme hukassa!

LÄHETYSTÖ

Vastustajamme. Luopio! Luopio!

HUGGS (nousee).

Korvani kieltäytyvät tajuamasta. Toistakaa sananne — — Toistakaa!
sanon, jollette pelkää seisoa sanojenne takana. — Hiljaisuus?
(Jyrisevästi). Poistukaa!

LÄHETYSTÖ (poistuu synkän sanattomana vasemmalle).

ERNST

He diivat oikeassa! (Nousten). Vain minä olen suuren Huggsin oikea
poika. Katsos: minä olen järkiaviosta. Robert! Vain keuhkotautiin
kuolleesta lemmestä. (Huggsin alkaessa raivostua). So — soo — —
kuuntele: Vain minä jatkan isästäni eteenpäin! Sillä minä olen
syntyisin sinun vallanhimostasi, Kruppien ruudinsavusta ja von Bohlen
und Halbachein suurimmista nautiskelijoista — —

HUGGS (keskeyttäen).

Paljonko tahdot, matkustaaksesi Atlantin toiselle puolelle?

ERNST

Kuuntele loppuun. He puhuivat totta. Robert saattaa luopua. Hänhän on
vain ihminen — — Minussa on kaikki ne paheet ja räjähdysaineet, joilla
hallitaan maailmaa. — (Ojentaa käsivartensa). Epäihminen!

HUGGS (vaivattuna, kuin väsyneenä).

Paljonko?

ERNST (röyhkeän huolettomasti).

Palatsin Indiassa ja Sumatran tupakkaviljelykset ryöstömaakseni.

HUGGS.

Lähdetkö tänään?

ERNST

Tänään ja palaan sinä hetkenä, kun olet pelastuksen tarpeessa. Ja tuon
mukanani hävittäjäin pelastusarmeijan, "Catilinan pojat!" Tiedätkö,
mitä ne ovat? Lucius heistä on älykkäin. Sergius on kavalin, Gaius
Manlius, hän on pyöveli ja murhapolttoraivon ylimmäinen pappi. Ja minä?
Vain — Catiiina itse!

HUGGS (on kirjoittanut määräyksen; ojentaen lapun).

Tuossa määräys — — Foxille.

ERNST (ottaa kohteliaasti kumartaen lapun).

Katsos, kun kaiken-monopoolisi täyttyy, lakkaa kilpailu, (iroonisesti).
vapaa kilpailu, tuo sinun vuosisatainen sotahuutosi — — (Alkaa kuulua
ylhäältä ilmasta valtavaa lentokoneitten surinaa, se lähenee, kiertää
ympyrää palatsitornin yllä).

HUGGS

Lähde!

ERNST (on noussut korokkeelle takaverhon luo).

Silloin tarvitset meitä, joiden toivo on hävityksessä — —

(Varjot ovat alkaneet langeta torninkatosta näyttämölle. Ensin vaeltaa
yli näyttämön pari laajaa laikkaa, sitten yhä useampia, kunnes
kokonaisen laivueen yhteisvarjo hetkeksi hämärtää näyttämön).

ERNST

Varjot ennustavat — —

HUGGS (ylpeänä, suurena).

Sinä kiusanhenki, ryömi pimeyteesi. Tahdon päästä lepoon kuin
keskipäivällä varjo. — Robert tulee auringosta. (Poistuu vasemmalle
Robertia vastaan).

ERNST (isänsä jälkeen; ilkeästi nauraen).

Ja hänen siipiensä varjo! (katoo verhon taakse alttarikomeroon. Hämärä
lakkaa, näyttämö tulee entiselleen).


XIII KOHTAUS

(Graciosa ja Gertrud tulevat oikealta. Edellinen on tumma, romaaninen
kaunotar. Lentäjäviitta on avattu, ja sen alta näkyy kirkasvärinen
yksinkertainen puku; päähinettä ei hänellä enää ole).

GERTRUD (tullen edellä).

Isä! — Isä? Hän on jo lähtenyt — —

GRACIOSA

Sinulle tahtoi Robert minut näyttää kaikkein ensiksi. (Iloisesti
nauraen). Äijä-paha sai pitkän nenän...

GERTRUD

Kylläpä sinä osaatkin nauraa —

GRACIOSA

Kaikki maissitytöt Azoreilla nauravat aamusta iltaan, ne syövät
maissista mehevän ytimen, ne käyvät appelsiineilla sotaa. Ja illalla —
— tiedäpäs mitä silloin teemme — —

GERTRUD

Tulette unisiksi auringosta ja nukutte — — (Surullistuen). Niin tein
minäkin ihan pienenä — —

GRACIOSA (keskeyttäen).

Emmepäs — — Me haemme äitimme pienen-pienen lehmän laitumelta pois ja
lypsämme sen pihamaalla ja survomme mantelit ja sitten: etpäs arvaa — —

GERTRUD

Juotte maitoa ja purette mantelista pienen-pienen palasen — —

GRACIOSA (ottaa Gertrudin syliinsä ja pyörittää ympäri).

Sinä — — senkin. Niin teinkin ennen, mutta kun Robert tuli, otin
kulhoni salaa, panin liinani suojaan ja juoksin rautatammien varjoon.
Siellä oli Robert ja minä annoin hänen juoda — — (Nauravat, ottavat
toisiaan molemmista käsistä).


XIV KOHTAUS

(Straum, voimakas, vaalea, skandinaavinen tyyppi, tulee kiireesti
vasemmalta).

STRAUM (Graciosalle).

Missä on Robert? Hänen isänsä on pahoillaan ja hämmästynyt — —

GERTRUD (mennen aivan Straumin eteen; lapsellisen hämmästyneenä).

Vaaleaverinen herra — — kuka te olette?

STRAUM (hieman hämmästyen; hymyillen).

Olen Straum — — Harald Straum — —

GERTRUD

Enpä usko — — olen nähnyt teidät monessa kuvassa. Yhden alle oli
kirjoitettu: Gånge Rolf astuu maihin Normandian rannikolla ja toisessa
seisoi: Robert Guiskard pelastaa pyhän paavin.


XV KOHTAUS

(Robert, Huggsin poika, voimakas anglosaksilainen tyyppi, tulee
edellisen repliikin alkaessa oikealta. Hän on puettu lentäjä-pukuun.
Jää taka-alan korokkeelle seisomaan, toisten häntä huomaamatta).

ROBERT (korokkeelta, nauraen).

Mutta Harald Kaunotukka, se kai sopisi. (Astuu Gertrudin luo).
Senniminen mies eli kerran siellä korkealla vuonojen maassa.

STRAUM

Isäsi etsii — —

ROBERT (käyden vakavaksi; synkästi).

Me löydämme kyllä, vaikka pakenisimme toisiamme — —

STRAUM (kuin vavahtaen).

Pelkäätkö?

ROBERT

Joka tulee kymmenen vuoden kiduttavasta erämaasta ja pääsee keitaalle —
— (ojentaen molemmat kätensä Graciosaa kohti). Graciosa!

GRACIOSA (lähestyy Robertia).

ROBERT (Graciosalle, vetäen hänet lähelleen).

Näkee ensi kerran viheriän laitumen — —

GERTRUD

Hän on kertonut siitä minulle — — (Unohtuu katsomaan eteensä
tuijottavaa Straumia ihailevasti).

ROBERT (painaa Graciosan syliinsä).

Ja saa syödä maissinydintä, puhdasta ydintä ensi kerran elämässään,
vapaana tuskallisesta aivojen painosta (kääntyen Straumin puoleen; yhä
kiihkeämmin) ilman syyttäväin katseitten hätää, joka ajoi minut kotoani
ja sitten — — maasta maahan, silloin saa voiman, joka kestää — —

STRAUM

Ja vielä kerran: kestätkö häpeän, luopion häpeän?

ROBERT (puoliksi itsekseen).

Pelastan omantuntoni vääryyden keskeltä.

STRAUM (tutkivasti).

Miksi pakenit isäsi vastaanottoa?

ROBERT (hermostuneena; kuin löytäen pelastavan ajatuksen).

Ainoa minkä tiedän: en osaa _pettää_.


XVI KOHTAUS

(Fox tulee vasemmalta; aikoo ryhtyä puhuttelemaan Robertia, mutta
Graciosan kiinnittäessä häneen uteliaan huomionsa ja Robertin
kääntyessä Gertrudin puoleen, siirtyy kartellen taka-alalle).

ROBERT (huomaa Gertrudin yhä katselevan sivusta Straumia uteliaan
ihastuneena; kuin vapautuneena, iloisessa sävyssä, Straumille).

Katso — — camellia japonica! Hymyilevä kukka, mutta lehdet — — lumen
alla piilossa.

GERTRUD (on kuin yllätettynä heti ensi sanoista paennut etualalle, jää
seisomaan väristen, häveten).

ROBERT (siirtyen melkein poikamaisena Gertrudin luo; hyväillen).

Älä pelästy. Katsos, sellainen kukka kasvaa Nipponilla, varsi vilusta
värjötellen, mutta katsellen niin suloisin silmin, että isot miehet
polvistuvat sen eteen — — (Straumille, leikillisen tarkoittavasti).
Mitäs arvelet? (Straumin hämillään vaietessa). Vai vangittu Geeshako?

FOX (lähestyen; Robertille).

Herra — — Robert — —

ROBERT

Fox, luulen — — (toisille; katkerahkosti). Huggsin varjo, sanotaan
Aasiassa saakka.

FOX (kiusaantuneena, syvästi loukattuna; jyrkästi).

Niin sanotaan ja mustaksi lisäksi, mutta hyvät herrat, varjoa
uskollisempi ei ole mikään.

ROBERT (synkästi).

Valitettavasti.

FOX

Vieraat odottavat konserttihallissa. Isänne ei käsitä — —

STRAUM (naisille).

Hyvät naiset, meidän on aika poistua — —

FOX (Robertille).

Tuli hämminkiä — — Saanko hakea isänne tänne?

ROBERT (viittaa myöntävästi).

FOX (lähtiessään).

Alkajaissoitto?

ROBERT (hermostuneena).

Ei, ei! Tai — — ei ole tarpeen.

FOX( vasemmalle).

GRACIOSA (siirryttyään poistuvien mukana oikealle; korokkeelta).

Anna minun jäädä. Tahdon nähdä sen maissikenttiemme jumalan — —

ROBERT (vaivautuneena, valittavasti).

Menkää — —

STRAUM (ohjaa naiset pois oikealle).

ERNST (verhon takana nauraa samassa lyhyesti, ilkkuvasti).

ROBERT (hätkähtää, hänen huomionsa kiintyy taka-alan verhoon; kuin
pelastuksen löytäen).

Äitini — — (Kulkee kohti verhoa, nousee korokkeelle, aikoo avata
verhon; luopuu aikeestaan, sillä Huggsin ääni kuuluu vasemmalta).


XVII KOHTAUS

(Huggs vasemmalta).

HUGGS (näkymättömistä).

Robert! Robert! (Tullen näkyviin). Minne pakenit?

ROBERT (arvoituksellisesti).

Sinua _vastaan_.

HUGGS (koettaa ymmärtää hyvin päin).

Toki vastaan — — pitkästä aikaa. (Avaten sylinsä). Poikani! — —

ROBERT (synkästi).

Valtameri välillä. (Liikuttaen syvästi; äkkiä). Kuitenkin tulen — —
(Syieilevät).

HUGGS (hyvitellen, taputellen).

Oli, oli — — valtameri oli välillä. (Ohjaten Robertin kohti
nojatuolia). Mitäs niistä — — lätäköistä tähän maailman aikaan — - nyt
olet tullut — —

ROBERT (pysähtyen, kääntyen vastaan; lujasti).

Olen tullut tekemään töistäni tiliä.

HUGGS (liikehtien etualalle; elehtien iloisena, mutta yhä vielä
epävarmana).

Tiedän — — Louvren taideaarteet ja — — Comédie Francaise! Muistatko
aitiomme? Siitä samasta paikasta näin äitisi ensi kerran — — Niin,
niin — — Ja Sorbonnet ja Oxfordit! Moraalioppia vai finanssitieteitä
harrastit eniten? Molempia tarvitaan vai — —

ROBERT (syyttävin sävyin).

Kävin myöskin tehtaissamme — —

HUGGS (keskeyttäen; nopeasti).

Entä — — entä Downing Streetillä ja Wilhelmstrassella? Miten kumarsivat
diplomaattien niskat? Lontoossa vähän jäykkää yhä vain — —

ROBERT

Puhukaamme tehtaista! Reiniltä ja Elbeltä Hyphasisjoelie saakka minun
oli pakko näytellä kolmannen vuosituhannen Aleksanteria. Ja Jaavan
riisikentiltä Saharan laidoille — —

HUGGS (peitetyn epätoivon yhä yltyessä).

Siellä teit todellakin ihmeitä! Nubiasta pilvet, saksalaisilta
keksintö, taivas satamaan — — Ja kuivuneet uomat juoksevat taas vettä
täynnä, kolmannes Saharaa heinää ja vehnää, taatelia ja mannaa — —
meitä varten kasvaa, meitä kahta!

ROBERT (yhä uhkaavammin).

Mutta sitten! Hiilikaivoksissa, Afrikan poikkiradoilla, helvetissä!

HUGGS (levottoman riemuitsevasti).

Ja käskyni täytettiin joka paikassa. Sait vastaasi kaikkialla suuremmat
juhlat kuin Persian suurkuningas konsanaan — —

ROBERT

Valhetta!

HUGGS (vakavasti, lujasti; osoittaen nojatuolia, ohjaten Robertia sitä
kohti).

Istu valtaistuimellesi!

ROBERT (vavahtaa kuin inhosta; tukahtuneesti).

En koskaan — — (Loitoten isästään; nyt ehdottoman päättävästi). En
koskaan!

ERNST (komerosta; käheästi).

Istu — — (Huggs ja Robert hätkähtävät. Samassa alkaa vasemmalta kuulua
soitto, joka kiinnittää heidän huomionsa).


XVIII KOHTAUS

(Fox kiireisesti vasemmalta).

FOX (melkein toivottomana).

Minun täytyi antaa alkajaismerkki! Vieraat istuvat kuin kuoleman kuvat.
Myös Tom on suunniltaan. Hän lisäsi valoja viimeiseen rajaan, ei
auttanut sekään, jostain tulee yhä kelmeätä valoa — — Ne pälyvät tänne
ja kuiskuttelevat keskenään — —

HUGGS

Mene.

FOX (Robertille; hyvittelevästi).

Soiton jälkeen — — tanssijattaret, geeshoista kreolittareihin saakka,
kansakuntain tähdet — —

HUGGS

Poistu! Verho. Odottakoot.

FOX (vasemmalle; verhot sulkeutuvat, soitto lakkaa kuulumasta).

HUGGS (siirtyy työpöytänsä luo; jyrkässä sävyssä).

Keitä olet tuonut mukanasi?

ROBERT

Veljiä — — Unioonin miehiä.

HUGGS

Mitä aiot?

ROBERT

Syyttää — — sinua!

HUGGS

Mistä?

ROBERT

Siitä mitä näin, kymmenessä vuodessa. Tulin tuonne: sinun kämmenesi
painoi ihmisten mieltä; käännyin tänne: sinun jättiläiskyntesi
oli raavaissut rinnat auki ja yhteishautoja maahan. Sinun
vastaanottojuhlasi täyttivät kentät, mutta juhlivain jalkain alla nousi
fosfori tuoreista luista — —

HUGGS

Hiljaa!

ROBERT

Sinä käskit Chilen hyökkäämään Argentinan kimppuun?

HUGGS

Kilpailu on sotaa.

ROBERT

Lähetit Afrikan ratakentille sotaväkeä!

HUGGS

Samoin kuin huono raaka-aine, on hävitettävä laiskana lakkoileva
työvoima, muuten kalkkyylit pettävät.

ROBERT

Ja tiedätkö, mihin on vienyt tuo hävityksen matematiikka!

HUGGS (melkein hymyillen).

Tietänen senkin — — minun laskujeni loppuveto on ollut aina — voitto.

ROBERT

Ja muille, muille?

HUGGS

He elävät. Se riittää.

ROBERT

Mutta miten? Vailla mielen tyytyväisyyttä, jokapäiväisessä hädässä. —
Alkaako huomenna työttömyys? — Tänään, tänäänkö on vastassa työnsulku?
Vai alennetaanko palkkoja? — Parempi kuolla! Tulkoon lakko, sekamelska,
kapina! — He kiroavat. Ja sinua, juuri sinua!

HUGGS

Omaa saamattomuuttaan.

ROBERT

Mistä he saisivat kilvoittelun ilon? Sinä olet pakoittanut heidän
elävät aivonsa takomaan kuin koneet. Heitä ei hallitse jumala, vaan
joku jumalan sijainen, jolle ihmisen hätä on samaa, kuin saatanalle
rukous — —

HUGGS

Nyt riittää. Näen tilasi: olet myrkytetty ytimiin saakka.

ROBERT

Luovu kilpailusta Unioonia vastaan, tee sovinto.

HUGGS

Sen "yhteishyvän" nukutusaineen olen hävittävä maailmasta,
parantaakseni oman poikani sairaudesta. (Robertin aikoessa vastata).
Vaikene! Saatan sinut kuritukseni alle kuin ennen kolttosia tehneen
pojan polvilleni ja suomin isän kädestä.

ROBERT

Jos en voi sovittaa tai estää, olen lyövä sinut taistelulla. Ymmärrätkö?

HUGGS (katsoo hämmästyneenä Robertiin, retkahtaen istumaan vasemmalle
sohvalle remahtaa nauramaan; osoittaen työpöytänsä nappularivistöä).

Paina — — paina nappulaa — — Tom tänne! (Robertin painaessa). Vai sillä
tavalla. (Yhä hyvätuulisena). Poika. (Terävästi). Tyydytkö myöskin
taistelun tulokseen? Osaatko yhtyä määrättyihin taisteluehtoihin?

ROBERT

Tietääkseni osaan.


XIX KOHTAUS

(Tom vasemmalta).

HUGGS (iloisena).

Kreoiittaret valmiiksi! Fanfaarit poikani saapuessa!

TOM (vasemmalle).

HUGGS (nousee, siirtyy työpöytänsä taakse, viittoo Robertia istumaan
sohvalle).

Kuule siis: Aion vallata Unionin sokeritehtaat ja panna ne jälleen
käyntiin. Nyt saa Chile hyökätä uudelleen ja hävittää sekä tehtaat
että Tucumanian sokerikentät. Ja tämä vain voimani merkiksi — —
alkajaisiksi. Entä sitten?

ROBERT

Jatka, tämä helpottaa: viimeisetkin epäilyni hukkuvat kuin kyynel parka
Luciferin pidoissa.

HUGGS

Lupasin koroittaa Unioonin rahtimaksut kaksinkertaisiksi. Nyt teen
enemmän: kiellän jokaisen tonnin kantamasta naulaakaan "yhteishyvän"
rihkamaa.

ROBERT

Sillä et voita. Laivatelakkamme nousevat rannikolla.

HUGGS

Häviöksenne — — työmarkkinat määrään tällä mantereella minä.

ROBERT

Nostatat koko maailman itseäsi vastaan.

HUGGS

Estän viljanviennin Ameriikasta Eurooppaan, ostan loputkin Venäjän
viljatuotannosta, suljen varastot — — Ja tulos? Eurooppa nääntyy
työttömyyteen ja nälkään. Ameriikkalainen lämmittää vehnällä talonsa ja
pakahtuu ylönsyömiseen. — Arveletko voittavasi?

ROBERT

Ja jos kykenisitkin kaikkeen tuohon, ei, ei — — määrättömän rikoksen
taakka, kukaan ihminen ei sitä kestäisi.

HUGGS

Puhun kuin puhun vielä kuoleman takana. Minun täytyy kuolinvuoteellani
tietää, että järjestelmäni jatkuu, sillä se on ainoa mahdollisuus.
Muuten tämä maailma sortuu — ja sortukoon — — aivoja vailla.
Ymmärrätkö? Sinä olet ainoa! Voit pelastaa maanosan nälästä, jos istut
tuolle istuimelle, et muuten.

ROBERT (äkkiä).

Mistä tiedät, etten petä sinua. Istun istuimellesi ja — kuoltuasi — —
tuhoan järjestelmäsi, luovun.

HUGGS

Et voi pettää, tiedän sen. Et voi vannoa väärää valaa äitisi kuvan
edessä. (Tullen Robertin luo; hellästi). Poikani. Nouse ja rukoile
ymmärrystä — — tuolta — —

ROBERT (nousten).

Rukoilen — — en ymmärrystä, vaan voimaa tuhota sinut — — ennen kaikkien
tuhoa — —

HUGGS (vaativasti).

Vanno hänen muistonsa nimessä, että taivut isäsi tahtoon, jos kääntyy
taistelu sinulle tappioksi. Vanno.

ROBERT (ylpeästi).

Sen kyllä teen. Sillä hän, joka rakasti, on auttava meidät voittamaan.

HUGGS (molempien siirtyessä taka-alaa kohti).

Niin, niin — — Hänen lempeästä katseestaan, joka näkee sydämeeni,
olet oivaltava, että olen kova kuin elämä, mutta oikeudenmukainen
kuin kohtalo. Olet taipuva jälleen omakseni! Ja minä voin armahtaa
maailman. — Säästän ihmistä, jos sinä säästät ihmistä minussa. (Kääntyy
työpöytänsä luo, kasvot katsomoon päin). Nyt, käännä kasvosi muista.
Odota, verhot avautuvat — — Hän hymyilee — —

ROBERT (on seisonut kasvot avautuviin verhoihin päin, niiden avauduttua
hän parahtaa tukahtuneesti, sillä pimeästä komerosta kuuluu häntä
vastaan Ernstin ilkkuva ja katala nauru).

HUGGS (kääntyy komeroon päin, valot syttyvät).

ERNST (välähdyttää kädessään kirkasta veistä, kylmällä hurjuudella).

Jos liikahdatte, viillän auki nämä madonnan kasvot ja rinnat.
(Huggsille). Enkös sitä sanonut? (Robertia osoittaen). Hän on äpärä.
Minä olen poikasi. Katsokaa: seison alttarilla ja minun otsallani on
tuhon ja hävityksen kauneus. Vuosituhannen nuorin jumala! Palvelkaa
— — Mykkinä! Sanoja teillä ei riitä. (Lyhyt vaitiolo). Suuri Huggs,
minä olen kypsä kaikkien tuhoon, ei teistä kumpikaan. Olen valmis
kaikkien sotaan kaikkia vastaan. Te puolitotuuksien herrat! Minä
jatkan! Ja minun kuolemani? Se on suurempi jokaista kuolemaa. Salama
ja jättiläistimantti parittuvat sinä hetkenä ensi kerran. Minä olen
poikasi! Tunnusta — — oikea veresi.

ROBERT (tukahtuneesti).

Olet oikeassa — — (Melkein huutaen). Olet oikeassa! (Katsoo kauhuissaan
isäänsä, peittää kädellä kasvonsa kuin olisi saanut lyönnin
kasvoihinsa; syöksyy vasemmalle, verhot avautuvat nopeasti).

HUGGS (on Robertin mentyä lysähtänyt pöytänsä luo istumaan).

ERNST (lähestyy takaapäin, kädessä sama veitsi).

Tuossa on ase. Viillä sillä tuhannen viillosta tuohon sydämesi kuvaan,
ja olet voittava minun avullani. (Vasenmalta kuuluu fanfaari).

HUGGS (nousee; kooten koko tarmonsa).

Menkää — — molemmat — — (Käheästi). Hävitkää — — Ja hävitköön tämä maa.
(Fanfaari jatkuu).

    Väliverho.




TOINEN NÄYTÖS


Unionin laivatelakka. Erään valmistumaisillaan olevan
jättiläishöyrylaivan yläkansi. Taka-alalla vasemmalla matala
koneenkäyttäjäin välihytti, jonka laidassa melkein permannon tasalla
kolme pyöreätä ikkunaa. Sen yläpuolella ylähytti, jonka seinässä on
suorakaiteen muotoisia ikkunoita. Ylhäältä näyttämölle alas riippuu
oikealla taka-alalla köysi. Taustassa: jättiläismäinen nostokraana,
jonka takana näkyy mahtavia piippuja ja mastoja. Näyttämön permanto
on täysin "rytmillinen". Ylähytin oikealla puolella ja sen edessä,
välihytin kannella, kapeahko liikkumisala. Ja muuten viettää permanto
asteittain etualaa kohti ja oikealle, päätyen täällä välikannelle
vievään leveään portaikkoon. Pääsy näyttämölle ja täältä pois tapahtuu
mahdollisimman moneen suuntaan..

On yö ennen aamun valkenemista.


I KOHTAUS

(Ernst ja "Catilinan pojat" tulevat, yksitellen ja parittain, eri
puolilta, jokaisella sähkölamppu kädessä, puettuina mustiin viittoihin;
kerääntyvät ryhmäksi etualalle. Lamput valaisevat keskustelijain
kasvot).

ERNST

Kuulkaa, te myöhäsyntyiset "Catilinan pojat", jos aurinko vielä nousee,
näkee se meidät joko' kurjuudessa tai kunniassa. — Lucius, mitä sanot?

LUCIUS

Ukko voittaa liian helpolla.

ERNST

Siltä näyttää. (Hammasta purren). Hänellä on järjestelmä.

LUCIUS

Ja jos voittaa, voittaa tänään.

KAIKKI

Ja silloin?

ERNST (inhoten).

Mitäs muuta: ryysyissä maleksiva rauha. Kyräilevän joukon ja
pöyhkeileväin herrain ikuinen pikkusota.

KAIKKI

Ja meille?

ERNST (synkästi).

Kiristäjäin ja kerjureitten luihu elämä tai työ — —

KAIKKI

Työ — —

ERNST

Inhoittava työ — —

KAIKKI (kuin inhosta väristen).

Työtä — — Ei koskaan.

ERNST

Sinä kavala Sergius, keksi jotain.

SERGIUS

Jos toinen voittaa, on autettava toista, Huggs ei saa voittaa, Uniooni
ei saa voittaa.

GAIUS MANLIUS

Räjähdys, murhapoltto! (Alahytin kolme pyöreätä ikkunaa valaistuu
toinen toisensa jälkeen ja samalla taustalla mastovalot ja nostokraanan
kopin ikkuna).

LUCIUS

Tulet syttyvät!

KAIKKI (kavahtavat hajaantuakseen).

ERNST

Seis. Gaius Manlius on oikeassa. Jos Huggs voittaa tänään, voittaa hän
kokonaan. Sitä ennen — — sen estämiseksi —

GAIUS MANLIUS

Huggsin telakat tuleen.

KAIKKI (hyväksyvä nurina).

ERNST

Menkää: Gaius Manlius johtaa. Minä jään ja Lucius myös. ("Catilinan
pojat" katoavat oikealle; Luciukselle).

Välikannelle — — Minä jatkan suunnitelmaa, sinä vuotat merkkiä — —
(Vetäytyy vasemmalle ja Lucius oikealle).


II KOHTAUS

(I koneenkäyttäjä pistää päänsä esiin keskimmäisestä ikkunasta, II
koneenkäyttäjä samalla oikeanpuolisesta. Samassa syttyvät valot myös
ylähytin ikkunoihin, jolloin näyttämö tulee huomattavan valoisaksi).

I KONEENKÄYTTÄJÄ

Huomenta, kaverit!

II KONEENKÄYTTÄJÄ

Terve.

I KONEENKÄYTTÄJÄ

Kohta seilataan, pojat.

III KONEENKÄYTTÄJÄ (pistäen päänsä vasemmanpuolisesta ikkunasta).

Eipäs seilata.

II KONEENKÄYTTÄJÄ

Krouvista krouviin, jos ei merellä

I KONEENKÄYTTÄJÄ

Seilataanpas! Huomenna tämä laiva vesille ja koematka.

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Vaikka ähkyisit, luuletkos änähtävän! Huggsille mennään, jos on huhussa
totta — —

II KONEENKÄYTTÄJÄ

Ja vaikka pojakseen ottaisi, eipä — ohoo — — Eivätpä nuo näy pysyvän
omatkaan pojat

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Mitäs höyrytät — — konjunktuurit ne on köyhälistölläkin. (Nauraa
höröttävästi).


III KOHTAUS

(Laivapoika on keskustelun aikana laskeutunut köyttä myöten oikealle;
päästyään maahan hän ottaa povestaan kirjeen. Samassa tulee vasemmalta
kiireisesti Gertrud laaja olkaliina verhonaan, pelokkaana, ympärilleen
vilkuillen).

GERTRUD (huomattuaan pojan).

Tiedätkö poika — —

LAIVAPOIKA (nokkelasti).

Tiedän — — (nipistäen Gertrudia korvasta). Nätti olet — — sinä peevelin
pakana! (Gertrudin kavahtaessa kauvemmaksi). Tuletko välikannelta? Vai
ruumasta asti? Kuule, älä viitsi välittää niistä lämmittäjistä. Katsos,
ne lurjukset ovat tottuneet sellaiseen pätsiin, ettei niille riitä
minkään naikkosen kuumuus — —.

GERTRUD (on vetäytynyt välihyttiä kohti; samassa kuuluu ikkunoista
koneenkäyttäjäin karkea röhönauru; kavahtaen keskinäyttämölle; äkkiä,
käskevästi).

Hae tänne insinööri Straum!

LAIVAPOIKA (viheltää pitkään, juoksee ylähytin ovelle, avattuaan).
Täällä olisi kirje — — Ja kaunis tyttö, ihan enkelin mallia! (Juoksee
portaita alas, pysähtyy Gertrudin eteen; epävarmana, ihailevasti). Kuka
sinä sitten olet? sano nimesi.

GERTRUD

Sinä olet tuhma poika.

LAIVAPOIKA (katupoikamaisen reippaasti).

Olenpa niinkin. — — Mutta sinä olet kaunis. — (Katoaa oikealle).

KONEENKÄYTTÄJÄT (katsovat ikkunoista. Valot vähitellen sammuvat. Sijaan
tulee aamuhämärä, joka nopeasti vaihtuu täydeksi päiväksi).


IV KOHTAUS

(Straum tulee ylähytin ovesta, huomaa Gertrudin, kiirehtii alas
näyttämölle).

STRAUM (ilossa ja pelossa).

Gertrud? —

GERTRUD (kiirehtii lähelle; kiihkeästi).

Pelkään teidän puolestanne. Isäni on vannonut niin, se on hirveätä — —
teidät juuri hän tahtoo tuhota — — Te olette turmellut hänen poikansa,
niin hän hokee — — Olette vaarassa — —

STRAUM

Se on minulle ilosanoma, siksi että — — te sen toitte; ette pelännyt
vaaroja, tulitte — — (Vetää Gertrudin puoleensa).

GERTRUD (arastaen, kääntyen poispäin, muita hymyillen onnellisena).

Antakaa minulle — — lupaus.

STRAUM

Lupaan kaikki.

GERTRUD

Ettehän salli isälleni tapahtuvan — — mitään pahaa?

STRAUM

Suojelen häntä kaikella voimallani.

GERTRUD (ilostuneena).

Olette jalo mies!

STRAUM (kuumasti).

Tämä on enemmän kuin jaloutta — —


V KOHTAUS

(Robert tulee ylähytistä kirje kädessä).

ROBERT (korokkeelta).

Katsokaa! Huggsin telakkain työläisten ja kaivosmiesten kirjelmä. He
ovat tulossa tänne, (tullen alas; Straumille). Nyt on ratkaisun päivä —
— Vihdoinkin, lue. (Kääntyy sisarensa puoleen Ihmettelevin elein).

STRAUM (otettuaan kirjeen).

Huggsin tarjoukset?

ROBERT

Lue.

STRAUM

Hirvittävät! (Lukee hätäisesti). "Kaivosmiesten kaikki vaatimukset
täytetään; telakoilla kaikille kaksinkertaiset palkat ja niille, jotka
saapuvat Unioonin telakoilta, kolminkertaiset --"


VI KOHTAUS

(Fox vasemmalta).

FOX

"Mutta jos työläistemme toverit jäävät työhön Unioonin telakoille,
pannaan toimeen sekä kaivoksissa että telakoilla yleinen työnsulku".
Niin kuuluu jatko. Ja lisäksi: Trustin kaupoissa työläisille
kolmanneksen alennus. Se merkitsee: Unioonin liikevaihto lakkaa,
kapitaalimme ei riittä.

STRAUM (synkkänä).

Tätä kilpailua emme kestä.

ROBERT (joka on kävellyt mietteissään edestakaisin).

Emme, ei ainakaan pelkällä kapitaalilla. Mutta me kilvoittelemme. Sillä
minulla on ajatus, joka ei ole missään Huggsin kalkyyleissä numeroitu —
—.

FOX

Robert herra, jos palaatte isänne luokse, jää kaikki ennalleen.

ROBERT

Ennalleen? Siis kuolemaa pahemmaksi. Menkää.

FOX

Menen, hän itse tulee.

ROBERT

Tämä päivä voi olla odottamattomien sattumien päivä. Saattaa käydä
vaikeaksi vastata hänen turvallisuudestaan.

FOX

Hän vastaa kyllä itse itsestään. (Poistuu. Alkaa kaukaa kuulua
työläisten laulama "Ihmisten kapina").

Rinnasta rintahan elämän voima, naisesta lapsehen auringon riemu. —
Taakkoja kannamme kärsimystä emme.

(Laulun alkaessa kuuluu tulevan välihytin vieritse alhaalta nousevia
portaita myöten koneenkäyttäjät; pysähtyvät kuuntelemaan, aluksi
vartalo vain osaksi, sitten kokonaan näkyvissä; poistuvat pian
oikealle).


VII KOHTAUS

(Graciosa on laulun alkaessa tullut ylähytistä korokkeelle, kulkee
laulun aikana Robertia kohti).

GRACIOSA (painautuen Robertin puoleen). Robert, kuinka peloittavan
yksinäinen hän mahtaakaan olla.

ROBERT

Karitsat ovat aina välttäneet petoa, ihmiset Huggsia.

GRACIOSA

Mitä teet, jos tuo peto kaatuu haavoitettuna eteesi?

ROBERT (hermostuneena).

Miksi kyselet?

GRACIOSA

Olet hänen poikansa.

GERTRUD (Straumille).

Minun täytyy lähteä.

STRAUM

Jääkää. Tulkoon tappio tai voitto. Te ette saa olla silloin kaukana.

GERTRUD (Straumille).

Niin — — jossain piilossa ja kuitenkin lähellä — —

ROBERT (ajatuksissaan).

Meillä Huggseilla ei ole isyyttä, ei veljeyttä ei äitiä, ei poikaa — —

GERTRUD (Straumille; jatkaen edellistä ajatustaan).

Se lienee onnellisinta — —

ROBERT (jatkaen).

Vain taistelu maailman tähden.

GRACIOSA

Miten tuomitset hänet?

GERTRUD (Straumille).

Oletteko leikkinyt koskaan piilosilla? Olla yksin ja odottaa
jännittyneenä, koska löytäjä tulee, se ihanasti pelottava — —

STRAUM (vetäen Gertrudin voimakkaasti puoleensa).

Vien teidät turvalliseen piiloon — — (Lähtevät kohti ylähytin portaita;
pysähtyvät portailla, kavahtavat kuin nähden pahaa ennustavan aaveen).

ROBERT (johon Graciosa katsoo yhä kysyvästi; ikäänkuin löytäen
pelastuksen).

Hän on noussut maailmaa vastaan, hänet myöskin tuomitkoon koko maailma,
en minä.


VIII KOHTAUS

(Ernst tulee hitaasti vasemmalle, jää tuijottamaan Robertia ja
Graciosaa, jotka eivät huomaa häntä).

GRACIOSA (Robertille; kuin löytäen innostavan ajatuksen).

Minä tahtoisin viedä hänet maailmasta pakoon, sinne omalle saarelleni.
Jospa hän vain näkisi miten maissipellot kiertävät tulivuoren rinnettä
ja miten sininen meri hamuilee niiden liepeitä sieltä alhaalta — —
nöyrästi ja uskollisesti, vaikka onkin mahtava ja suuri. (Ilostuen).
Juottaisin maitoa kuin sinulle ja silpoisin hänen syötäväkseen
puhtaimmat ytimet — — hoitaisin kuin tytär isää — —

ERNST (nauraen).

Näinkö täällä taistellaan? Parittain kuin Noakin arkissa kaniinit ja
karitsat.

GERTRUD

Veljeni — —

ERNST

Veljeys on ylenyleistä tähän aikaan, ei perheenomaista. (Viitaten
Robertiin). Hän voittaa tai minä. — Ukko parka? Lopultakin vain
testamentti ja riitakapula.

ROBERT (halveksuvasti).

Nautiskelija, aurinko on jo korkealla, mene humaltumaan — —

ERNST

Menen kansaa vastaan ja hoidan sankaruutta, tosin epäprofeetallista,
mutta — — uudenmallista. Odota! (Poistuu hitaasti oikealle. Samassa
kuuluu jälleen aivan läheltä "Ihmisten kapinan" toinen säkeistö).

Taivasten salama lyököhön maahan, hautojen tuhkasta purppuralintu.
Kuoleman kestämme, katkeruutta emme.

(Heti laulun alkaessa Straum johtaa Gertrudin ylähyttiin ja palaa
itse takaisin. Robert johtaa Graciosan taka-alalle. Graciosa jättää
hyvästi Robertille pelokkaana ja tuskaisena, kuin eroaisi taisteluun
lähtevästä; Robertin eleet ja ilmeet osoittavat iloista uskoa voittoon;
Graciosa nousee portaita ja katoo myöskin ylähyttiin).


IX KOHTAUS

(Työläiset tulevat, yhä laulaen paria viimeistä säettä, oikealta ja
levittäytyvät osaksi myös etualalle, joten syntyy vaikutelma, että
työläisjoukko ulottuu laajana armeijana näkymättömiin oikealle. Cox,
kaivosmiesten johtaja, ja Head, Huggsin telakkatyöläisten johtaja,
työläisten etunenässä).

COX

Kaivosmiesten on tärkeätä tietää, miten vastaa Uniooni Huggsin
tarjouksiin.

HEAD

Ja meille — — telakkatyöläisille on kyseessä, päästäkö herroina
yläkannelle vai ryömiäkö pohjaruumaan. Kestääkö tällä telakalla
saalingit ja raakapuut vai rysähtääkö isomasto mereen? — Siitä olisi
nyt saatava tieto.

STRAUM (tunnustellen).

Mitä teette, jos meidän telakkamiehet pysyvät työssään, huolimatta — —

HEAD

Myötäiseen vai vastahankaan, miten päätetäänkin: yhteen ne — —
-päätökset ruuvataan niin telakoilla kuin kaivoksissa. Ei ole muusta
vielä sovittu.

STRAUM

Mikään inhimillinen voima ei kykene nyt, yhtäkkiä, tätä telakkaa
laajentamaan nelin-, viisinkertaiseksi — —

HEAD

Siinä sitä ollaan — —

COX

Myös kaivostyö joutuu sulkuun, jos eivät täkäläiset siirry Huggsin
telakoille, älkää unohtako sitä.

HEAD

Jos koura sinne tai kaikki tänne, siinä on asioitten runko. Onko
Unioonilla lisätä perävannas ja ruoripuu?

STRAUM

Olemme varustautuneet kilpailuun, emme yli järjellisten rajojen
syöksyvää itse-hävitystä ja kaiken-hävitystä vastaan. Tämä on
ennenkuulumaton yllätys. Myönnän: tänä hetkenä on teidän käsissänne
tämän telakan kohtalo.

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Ei meidän, vaan Huggsin!

ROBERT (astuen esiin).

Juuri teidän! (Hetken hiljaisuus).

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Kylläkai — — Huggsin kourasta raha tai kurniva maha! Valitaanko, pojat?

ROBERT

Teidän edessänne punnitaan tänä hetkenä kahta maailmaa eikä vaan
nälkäviikkoa ja viikkopalkkaa. Valitkaa, ettekä pääse valitsemasta. Nyt
ei punnita ainoastaan teidän sydäntänne, vaan myöskin teidän aivonne!

JOUKKO (eri huudahduksia).

Kuulkaa! Aivot? Jokos niitäkin tarvitaan?

ROBERT

Juuri niitä. Ennenkuulumatonta tunnottomuutta vastaan on asetettava —
ennenkuulumaton ihmisten kapina.

JOUKKO (valtava suosion kohina).

ROBERT (vaimentaen lujalla liikkeellä nopeasti äänet).

Ei, ei! — Jälleenkö kuuntelette verenne kohinaa, ette aivojenne?
Barrikaadeista ei ole nyt kysymys — — Nyt on edessänne rauhallinen
yhteisuhri.

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Apostolit ovat ennenkin saarnanneet.

I KONEENKÄYTTÄJÄ

Ja aina on saatu itse haavat nuolla.

JOUKKO (suosion kohinaa).

COX

Kuunnelkaa häntä. Te tunnette minut kaikki. Olin Huggsin palvelija.
Luovuin hänestä, koska näin, että ihminen ei syö enää leipäänsä otsansa
hiessä, vaan myrkyllä sekoitettuna. Huggs tärvelee päivästä päivään
meidän sielujamme, miehet, siitä on nyt kysymys.

III KONEENKÄYTTÄJÄ (pilkallisesti).

Ollaankos tässä jo viimeisellä tuomiolla!

COX (vakavasti, lujasti).

Ollaan, siellä juuri ollaan.

ROBERT

Totta on, että apostoleita on teillä ollut tähän saakka monta. He
ovat liikuttaneet teidän sydäntenne veret. Te olette syöksyneet
barrikaadeille kuin sankarien lauma sortoa vastaan. Veren kohina
ja paine oli teidän kaikkien suonissa sama, ja te hurmaannuitte
sen yhteiskohinasta. Se oli joukkosielun veriuhri. Se oli viime
vuosituhannella kaunis. Nyt ei se auta enää ketään eikä teitä.

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Herra ei taida tietää, että helpompi on vuotaa verta kuin nähdä nälkää
— —

ROBERT

Ja olette oppineet kuitenkin toisenkin keinon. Te kestitte lakkoaikojen
nälkäviikot voittaaksenne itsellenne edes alkeelliset elämänehdot. Se
oli teille pakko. Jokaisen itsesäilytysvaisto vaati enentämään huomisen
leipää. Ei ollut silloin kysymys rikkaudesta ja nälästä, vain nälästä
ja nälän torjumisesta. Mutta nyt on. Huggs tarjoo teille kokonaisen
omaisuuden, tai — jollette taivu — nälkäviikkoja. Ja mitä varten?

JOUKKO

Niin, mitä varten? Selitys! Kuulkaa!

ROBERT

Jos tämän telakan laivat valmistuvat kaikki, jatkuu Unioonin tuotteiden
ja — ennenkaikkea — raaka-aineiden ja viljan vienti Eurooppaan, jos
eivät, tyrehtyy kaikki: sikäläiset tuotantolaitoksemme lakkaavat
pitkäksi aikaa käymästä, työttömyys ja nälkä uhkaa koko maanosaa — —

JOUKKO

Luonnotonta! Hullua!

COX

Tämän kaiken hän tekee, jotta hänen maapalloa kiertävä käärmeensä
pääsisi puremaan omaa pyrstöänsä.

ROBERT

Hyljätkää Huggsin tarjoama rikkaus, asettakaa lakko työnsulkua vastaan
sekä Huggsin telakoilla että kaivoksissa. Siinä on rauhallinen
yhteisuhri, joka estää Huggsin kaiken-monopoolin täyttymästä — —

(Hetken hiljaisuus).


X KOHTAUS

(Gertrud, ja hetken kuluttua Graciosa ilmestyvät taka-alan korokkeelle).

LAIVAPOIKA (astuen esiin; katsoen Gertrudiin ihastuneena kuin
ilmestykseen).

Katsokaa!

JOUKKO (katsoo kirkkaassa valaistuksessa seisovaa Gertrudia vaieten ja
ihailevasti).

LAIVAPOIKA

Pelkäättekö, isot miehet?

ROBERT

Vastatkaa ja todistakaa, että joukkosielu on saanut sydämen lisäksi
myöskin aivot.

GERTRUD (korokkeelta; saaden yhtäkkiä rohkeuden; suloisesti).

Uskokaa veljeäni, hyvät miehet--

HEAD (kääntyen joukon puoleen).

Totisesti, tämän me teemme, ja vakaalla järjellä.

I KONEENKÄYTTÄJÄ

Huggsin almut laidan yli mereen!

JOUKKO (vakavasti, valtavasti).

Sen teemme! Teemme! (Äkkiä lakkaa huuto, kaikki kääntyvät tuijottamaan
taka-alan korokkeelle).


XI KOHTAUS

(Huggs, puettuna pitkään, laajaan päällysnuttuun, seisoo korokkeella.
Hetken hiljaisuus).

HUGGS (synkästi, lujasti).

Työläiset, teidät on petetty.

HEAD (uhkaavasti).

Ketkä pettävät?

HUGGS (osoittaen Robertia ja Straumia).

Nuo herrat tuossa. (Astuu korokkeelta, jolloin työläiset vetäytyvät
taaksepäin, niin että vain pienehkö ryhmä ja johtajat jäävät enää
näkyviin oikealle. Gertrud ja Straum siirtyvät taka-alalle vasemmalle).

HEAD (Huggsille).

Kuuliko herra, että työläiset päättivät ryhtyä lakkoon Huggsin
telakoilla ja kaivoksissa?

HUGGS

Ryhtykää, mutta sillä ette pelasta Eurooppaa. Se kohtalo, jonka nämä
herrat väittivät voivansa estää, on jo täyttynyt. Tämän he jättivät
teille sanomatta houkutellakseen teidät mielettömään tekoon.

COX

Meitä ei peloiteta sanoilla.

HUGGS

Venäjän viljavarastot on suljettu, Aleksandrian viljamarkkinoille ei
tule Saharasta tonniakaan. Täältä, Amerikasta, on kaikki viljanvienti
keskeytetty. Teuraskarjoistamme ei lähetetä Eurooppaan palastakaan
lihaa. Miten käy silloin sen inhimillisen lihan, joka Euroopassa
elää meidän armoillamme ja ylpeilee siitä ylellisyydestä, jota se
sanoo kulttuurikseen. Sillä on nyt jäljellä saksalaiset patentit,
ranskalaista shampanjaa, englantilaiset vaatteet ja rautaa, niin — —
raudan saa se pitää raadellakseen itseänsä. — Voitte muuttaa tilanteen
vain tahtooni taipumalla, kuten näette.

STRAUM.

Amerikan kaikki vilja ei ole Huggsin. Juuri tällä telakalla nousevalla
laivastolla saa Uniooni tyydytetyksi Euroopan viljantarpeen omista
varastoistaan.

HUGGS (kuivasti).

Olette myöhästyneet. Vaikka laivanne lähtisivät tänä päivänä satamasta,
eivät ne ennätä estämään sekasortoa, jota siittävät parhaillaan mieliä
kauhistavat huhut. Minä vain — päästämällä viljatulvan Venäjältä
länteen — voin tyynnyttää mielet yhdessä päivässä. Valitkaa.

ROBERT

Tottakin, valitkaa! Tuossa on mies, jonka järjestelmään kuuluu nälkä ja
rutto, sillä hän omistaa. Mutta me sanomme: Meidät omistetaan, meidät
omistaa se kansa, joka isoo ja janoo, vaatettaa itsensä ja rakentaa
koteja — —

HUGGS (keskeyttäen).

Juuri niin: minä omistan ja siksi tarjoan lisää. (Työläisille).
Kaivoksissa kaksinkertainen palkka, kolminkertainen telakkamiehille
ja täältä sinne siirtyville viisinkertainen. Kuukaudessa on teistä
jokainen pohatta koko elämänsä ajaksi.

ERNST (ilmestyy oikealta taka-alan korokkeelle).

Tulipalo! Huggsin telakat ovat syttyneet tuleen! Katsokaa — — (Hetken
hämmästynyt hiljaisuus). Juoskaa, pelastakaa parakeista ryysynne
ja repaleenne. (Nauraa hohottavasti, tulee näyttämölle ja katoo
vasemmalle. Joukko katoaa sekavan melun vallitessa oikealle. Robert,
Gertrud, ja Straum seuraavat joukkoa. Huggs seisoo hetken liikahtamatta
paikallaan, nousee sitten korokkeelle ja katoo oikealle).

(Näyttämö valaistuu tulipalon voimasta vuoroin luonnottoman kirkkaaksi,
vuoroin hämärtyen, joten levoton valaistus ympäröi siellä liikkuvat
ihmiset).


XII KOHTAUS

(Graciosa tulee ylähytistä, juoksee levottomana näyttämölle, aikoo
oikealle).

ERNST (kiirehtien vasemmalta, pysähdyttäen Graciosan).

Graciosa! (Langeten polvilleen hämmästyneen Graciosan eteen,
teeskennellen palavasti katumusta). Kuuntele minua. Voin pelastaa
veljeni ja isämme, jos autat minua.

GRACIOSA (koettaen irtautua).

Päästä! Enkö ole nähnyt, että kieleltäsi valuu myrkky —

ERNST

Jos mielen katkeruus on myrkkyä, olet oikeassa. Pelasta minut siitä,
kosketa sisaren-käsin tätä häväistyä otsaa ja sydämeni lientyy
hyvittämään, tekemään nöyriä tekoja — —

GRACIOSA (eroten).

Älä kosketa minuun! Pelkään sinua — —

ERNST

Lapsuuteni nimessä, jonka isäni myrkytti uskomalla kaikessa Robertiin
eikä missään minuun, joka teki valheesta minulle leikkikalun, sen
uhallakin: nyt puhun totta, — — nyt tunnen — — isäni olleen oikeassa;
Robert on suurempi minua — — Tahdon pelastaa hänet vaarasta.

GRACIOSA (hätääntyen).

Mistä? Uhkaako — —

ERNST

Sitä ennen: Sano, että uskot minuun, ja vaikka jäisit ainoaksi koko
maailmassa, saan minäkin uskon, että elämä on antanut minulle anteeksi.
En pyydä muuta kuin antaa itseni uhriksi — —

GRACIOSA

Mikä on tuo vaara?

ERNST

Sano, että uskot minuun! Muuten en jaksa nousta pelastavaan tekoon,
sillä kostajan pakkopaita lamaa vielä lihakseni, vaikka heräsikin
sydämessä katumus.

GRACIOSA

Mikä on uhrisi, sano?

ERNST (kääntäen kasvonsa Graciosan puoleen).

Voivatko kyyneleet valehdella? Katso — — Vuodata puolestani ainokainen
kyynel — — yhteiskyynel — —

GRACIOSA (heltyen).

Poika parka — — Uskonhan toki.

ERNST (tarttuen Graciosan käteen; vetäen puoleensa; kuumasti).

Olet kaunis kuin saalis. (Graciosan säikähtäessä; muuttautuen taas
nöyräksi). Ja suloinen kuin pyhimys — —

GRACIOSA

Puhu.

ERNST

Kuule siis: veljeni voi tulla isänsä surmaajaksi.

GRACIOSA

Valhe!

ERNST (nopeasti).

Ei hän, ei hän — — Mutta joukko hänen kannattajiaan — työläisiään on
valmis tiukan tullen Huggsin murhaan. Sama joukko pani telakat tuleen.
— Ei Robert, mutta johtajan niskoille lankee syy — — (Anovasti). Sanoit
uskovasi — —

GRACIOSA

Me pelastamme hänet? Autatko minua?

ERNST (nousten; eroten).

Vaaran käydessä uhkaavaksi me viemme hänet turvaan —

GRACIOSA

Minun kotosaarelleni — —


XIII KOHTAUS

(Huggs ilmestyy oikealta korokkeelle, jää katsomaan yhä oikealle).

ERNST (kuulee ääniä).

Erotkaamme. Kukaan ei saa tietää salaisuudestamme, muuten — —

GRACIOSA

Ymmärrän — —

ERNST

Sinä saat hänet lähtemään, en minä.

GRACIOSA (poistuu oikealle).

ERNST (korokkeelta laskeutuvalle Huggsille; ivallisen terävästi).

Leikkivätkö ryysyläiset Huggsin selän takana kohtaloa?

HUGGS

Murhapoltto ei ole minun silmissäni kohtalo. Se oli vain sattuma, joka
näytti minulle jälleen, miten hyvä on poikani Robert — —

ERNST

Totta kai — —

HUGGS

Hän yritti mahdotonta henkensä uhalla — — yritti pelastaa. (Itsekseen).
Onnellinen sattuma — — Nyt tiedän millä hänet voitan.

ERNST

Piru vieköön — —

HUGGS (miettivästi).

Ja toinen on sinun kasvojesi näkeminen. — Sinunkaltaistasi ei voi
voittaa hyvyydellä, vain voimalla. Robertia ja minua ei lannista voima,
mutta hyvyys.

ERNST

Mitä sanoitkaan?

HUGGS (kääntyen oikealle).

Mutta suuri, ennenkuulumaton sen täytyy olla.

ERNST (nauraen melkein iloisesti).

Isä parka — — olet oppilaani! (Noustuaan taka-alan portaikolle). Hyveen
ja katumuksen näyttelyssä olen sinua edellä! (Korokkeelta). Olen
poikasi edestä ja takaa. (Katoo oikealle).


XIV KOHTAUS

(Robert ja Graciosa oikealta).

ROBERT (isälleen).

Oli turha yrittää. Telakka on tulimerenä laidasta laitaan.

HUGGS

Tule lähemmäksi. Tämä taistelu telakoista on nyt heitetty tienoheen.
Nyt en enää pakoita sinua, en uhkaa maailmaa, heitän pois kaiken, koko
voimani. Vain hyvyydellä peitän sinut ja väkesi. Poikani, tule kanssani
kotiin — — tulethan — —

ROBERT (Graciosalle).

Mitä tämä merkitsee?

GRACIOSA

Kuuntele häntä.

HUGGS

Tule äitisi kuvan eteen ja vanno, että hallitset testamenttini mukaan,
niin — — saat jakaa puolet koko omaisuudestani köyhille, työläisille.
Eikö riitä se hyvyyden määrä?

ROBERT

Asettaako hyvyyskin ehtoja? (Siirtyy vasemmalle).

GRACIOSA (Robertille).

Sääli häntä, etkö näe, että hänellä on ihmisen sydän. (Ohjaten Huggsia
Robertia kohti). Katso, Robert.


XV KOHTAUS

(Straum ja Gertrud kiireesti oikealta; kulkevat kohti taka-alan
portaita, pysähtyvät näiden juurelle).

HUGGS (Robertille).

Tule, vanno. Ja puolet rikkaudestani saat siroittaa ympärillesi, sinä
vuosituhansien ainoa Kroisos.

GRACIOSA

Ihmeellistä — —

ROBERT (puoliisi itsekseen).

Sehän voisi muuttaa koko maanosan elämän — —

HUGGS

Niin, ne almut kantaisivat hyvän hedelmän — —

ROBERT (punniten).

Lopultakin — — (äkkiä). Kenelle?

HUGGS

Kaikille. Ne kiertäisivät — —

ROBERT

Ja palaisivat?

STRAUM

Ne palaisivat kaikki takaisin Huggsin pankkiholveihin.

HUGGS

Mikä kiertää, se myöskin palaa ja menee taas — —

STRAUM

Ja toisi uutta voittoa!

HUGGS

Ehkä — — jos järjestelmä on nerokas — — (Robertille, kuin huomaamattaan
innostuen; äkkiä alkaen). Se on parhain kaikista! Siroita rahaa, se
palaa, anna almuja, saat ne takaisin ja voitoksi nöyriä selkiä, myö
tavaraa, saat vielä enemmän voittoa, nuku rauhassa yösi ja kultaharkot
kasautuvat jättiläisvuoriksi. (Sairaalloisen ihastuneena). Se on
järjestelmistä nerokkain ja parhain — — (Lyyhistyy kuin väsyneenä
erästä kulmaketta vastaan).

ROBERT (keskeyttäen).

Olet sairas, isä parka.

HUGGS (kavahtaen pystyyn; hetken vaitiolon jälkeen).

Sairas? minäkö sairas? — Niinkö? Hyvyyskö sairautta? Totta kai — —

ROBERT

Sen tulee olla luopumista.

HUGGS

Kukaan ei ole tätä ennen luopunut niin määrättömistä rikkauksista — —

ROBERT

Et luopunut järjestelmästäsi.

HUGGS

Järjestelmä? — Jättiläisaivot! Maailma itsessään. Ainoa jumaluus!

ROBERT

Jatkakoot ne siis toivotonta takomistaan. (Kääntyy, poistuu kohti
koroketta).

HUGGS (julmasti, kylmästi; pysähdyttäen Robertin ehdottomasti). Kyllä!
Ikuisesti. Mutta sinä jatkat vain maailmansotaan saakka, toiseen
maailmansotaan. — Sen alkaminen on vallassani.

ROBERT (vavahtaen).

Sanoja, sanoja — —

HUGGS (kylmän tarmokkaasti).

Todistan ne. Miksi uhrasin suunnattomia summia saadakseni aikaan Saksan
ja Venäjän liiton?

ROBERT

Heitit Saksan teollisuuden kitaan Venäjän luonnonrikkaudet, koska kone
ilman maata ruostuu, ja maa ilman konetta on marto.

HUGGS

Puoliksi oikein, ei kokonaan. Miksi — Sahara-kysymyksen aikana — estin
Saksan ja Italian aikoman sodan, vaikka olisin voinut sen turvin
perustaa Pohjois-Afrikkaan vasallivaltion. Nyt sensijaan annoin
puoliksi kummallekin suojelusherruuden Saharan alueisiin. Miksi?

ROBERT (tinkimättömästi; pohjimmaltaan kauhistuneena).

Mihin tähtäät?

HUGGS (riemuiten).

Englantiin! — Estin sodan säästääkseni velallisteni voimia Englantia
vastaan, jonka tylsäjärkinen kansanvalta on synnyttänyt kaiken sen,
mikä vielä estää valta-aatteeni toteutumasta — —

GERTRUD (peittäen korvansa käsillään, valittaen).

Isä, vaikene — —

STRAUM (tukahtuneesti).

Älkää vitkastelko — —

ROBERT

Eikä sinulla ole rajoja!

HUGGS

Ei, mutta teillä on. Maailmansota syntyy sinä hetkenä, jolloin Saksa,
Italia ja Venäjä saavat käskyni. — Tahdotko nähdä salaiset sopimukset?
Lähde mukaani, näytän ne — —

ROBERT (on alkanut levottomana liikehtiä).

En, en —'— uskon — — kaiken. (Puoliksi Straumille, puoliksi itsekseen).

Järki? Hulluus, hulluuden nerous! Mitä tämä on, sano!

STRAUM

Se on nerouden mielenvikaisuutta.

ROBERT (kärsivänä, toivottomana).

Tämä on kaiken ihmiselämän sammumista — —

HUGGS (katkerasti).

Luultavasti. Eikä kenellekään vahingoksi.

GERTRUD (kuin hätähuutona).

Sen olen nähnyt hänen silmistään — — koko elämäni ajan. Siksi olen
vavissut hänen lähellänsä. Hänellä on se voima, hänellä on se voima — —

GRACIOSA

Ei, ei, älkää syyttäkö häntä. Ettekö näe, että hän on sairas.

HUGGS (todellisella tuskalla).

Olen poikani tähden kärsivä isä — — en sairas.

ROBERT

Olet Valheen isä — —

HUGGS

Olkoon, kunhan vain voitan sinut itselleni. Etkö näe, voit pelastaa,
maailman, mutta vain itsellesi, et muille. (Kuuluu lähenevän
kansanjoukon ääniä). Kuule, he tulevat Julista heille, että olet
Huggsin trustien ylimmäinen herra: sota estyy ja he saavat almuja minun
pöydältäni, niin että läkähtyvät. (Robertin vaietessa). Vaikenet?
(Hyvillään). No, niin — — (Puoliksi itsekseen). Se olikin viimeinen
valttini. Poikani — — (Pienehkön joukon työntyessä esiin; iloisen
ystävällisesti). Miehet, älkää huolehtiko, vahinkonne korvataan.

HEAD (synkästi).

Nyt pani toimeen työnsulun Jumala — — sekin näyttää olevan meikäläisiä
vastaan.

HUGGS

Mutta Jumalan sijainen maanpäällä on tällä kertaa puolellanne. Huggsin
telakat rakennetaan tuhasta. Työtä riittää kyllä.

JOUKKO (ihmetyksen kohinaa).

HUGGS

Tuo tulipalo on vain ilotulitus! Nyt vietetään, katsokaas, juhlapäivää.
Sillä tästä päivästä alkaen on Huggsin trustien herra — ja teidän
isäntänne — mies, jota rakastatte. Tuossa hän on: Robert Huggs, poikani
— —

ROBERT (kooten koko voimansa).

Älkää kuunnelko häntä. Muistakaa päätöksenne. Se oli lakko.

HUGGS (hätkähtäen).

Mitä? Eikö vieläkään? (Hetken vaitiolo; joukolle). Hän epäilee vielä.
Mutta me yhdessä hänet taivutamme. (Äkkiä, kiihoittavasti). Etuja,
summattomia etuja saatte, jos poikani suostuu luonnolliseen isänsä
perintöön. Puolet pääomistani saa hän jakaa Huggsin työläisille yli
koko tämän maan maaosan. Taivuttakaa hänet ja samana hetkenä olette
perillisiäni kaikki — —

HEAD

Lakko pysyy!

JOUKKO

Eläköön Head, eläköön Cox! Robert!

HUGGS (liikehtii hetken raivoissaan, pysähtyy, katsoo joukkoa synkän
päättävästi).

Murhapolttajat — —

HEAD

Varokaa heittämästä väärää syytöstä!

JOUKKO (kumeata murinaa).

HUGGS

Fox, Fox! — Olette oikeassa: armon aurinko tai kuoleman varjo.
(Uhkaavasti) Varjoni tulee.


XVI KOHTAUS

(Fox vasemmalta).

HUGGS

Fox, mitä tietoja Euroopasta? Ilmoita, kaikille.

FOX

Venäjä, Saksa ja Italia asettaneet joukkonsa liikekannalle. Englannin
laivasto lähtenyt merelle suljetuin määräyksin.

HUGGS

Kuuletteko? Minäkin osaan sytyttää. Jatka.

FOX

Englannissa on julistettu yleinen asevelvollisuus. Sotaa pidetään
varmana.

HUGGS

Mutta sodanjulistukset puuttuvat. Tiedättekö, miksi?

FOX

Englannin ja Saksan lentolaivastot kahakoineet Pohjanmerellä. Panaman
kannaksella on Amerikan koko lentolaivasto, valmiina lähtöön.

HUGGS

Mutta lähtee vasta käskyni tultua. Samoin kuin sodanjulistukset. Ne
lentävät rajojen yli Huggsin määräyksestä, jonka sanamuoto on valmis.

COX (tyrmistyneen hiljaisuuden jälkeen).

Mitä meiltä lopultakin vaaditaan?

HUGGS (Osoittaen Robertia).

Koska hän ei taivu, ei itsensä tähden, ei teidän, ei maailman — — te
toimikaa: Hyljätkää hänet! Ja te — ennenkaikkea te — insinööri Straum,
antakaa hyvitys poikani turmelemisesta: hyljätkää hänet. Hyljätkää
hänet kaikki, ja Eurooppa pelastuu.

ROBERT (siirtyen ylemmäksi, kaikille, kuin selkeyden löytäneenä).

Nyt tiedän, veljet — — -nyt tiedän! Ei ole tarpeen kaikkien uhri, vaan
yhden. — Lähden, ette näe minua enää. Mutta en ole palaava myöskään
isäni luokse, sen vannon, ja hänen maailmansa sortuu — — (Kääntyen
Graciosan puoleen). Graciosa — —

GRACIOSA (lähestyy, painautuen hänen lähellensä).

ROBERT

Me pakenemme autioimmalle saarelle — —

HUGGS (keskeyttäen;)

Suloista romantiikkaa. Ei auta kuitenkaan. Minulla ei ole aikaa
odottaa. Kaikkien hylkäämänä tuhlaajapoikana tai omasta tahdostasi!
Miten tuletkin, mutta tänään, tänään on sinun palattava. Muuten:
maailma syttyy, ja sinä vaikeroit saarellasi jokainen aamu ja ilta:
olisin voinut sen estää — —

ROBERT

Kiusaaja, lakkaa!

HEAD

Siinä se on lopultakin — — se ilmestyskirjan peto!


XVII KOHTAUS

(Ernst ja Lucius oikealta etualalle).

LUCIUS (Välittömästi Headin repliikin jälkeen).

Kuolema Huggsille!

GERTRUD (rientää isänsä lähelle, ikäänkuin häntä suojellakseen).

STRAUM (seuraa huolehtivana).

ERNST (hilliten Luciuksen; käskevästi).

Vaikene. Odota.

HEAD

Kuka täällä huutaa murhaa? Sitä en tarkoittanut.

HUGGS

Joka tapauksessa turhaa. Valitettavasti ei kuolemani merkitse rauhaa,
vaan sotaa. Jos surmaatte minut, lennättää käskyni Eurooppaan Fox, jos
hän kuolee, tekee sen hänen sihteerinsä, tällä on oma uskottunsa ja
tälläkin vielä omansa Nyt ratkaistaan elämällä, ei pakenemalla.

ROBERT (isälleen).

Hyvä, olet saapa vastauksen, joka ei merkitse pakenemista. (Joukolle).
Miehet, neuvotteluun.

JOUKKO (katoo oikealle ja samalla Robert, Head ja Cox).

GERTRUD (kääntyy toivottomin elein Straumin ja Graciosan puoleen;
lähestyy isäänsä pyytävin ilmein).

GRACIOSA (seuraa jännittyneen odottavana Ernstin aikeita).

LUCIUS (Ernstille).

Etkö kuullut? Hävitys alkaa, jos ukko kuolee — —

ERNST

Haava riittää.

LUCIUS

Entä veljesi?

ERNST

Toiset aseet. Ei lyijyllä eikä aivoihin, vaan sydämeen ja naisen
kautta. (Graciosalle yli näyttämön). Graciosa, älä pelkää, tehtävämme
alkaa. (Kääntyen vielä Luciuksen puoleen). Kun kuulet nimesi, ammu
piilosta vasempaan olkaan, sydämen ohitse. Muista.

LUCIUS (vetäytyy oikealle).

ERNST (levottomana lähestyvälle Graciosalle; johtaen häntä vasemmalle).

Me pelastamme hänet. (Kuumasti). Maailma hävityksen helmaan, me
saarellemme — — (Katsoen suoraan katsomoon). Lucius, valvo!

GRACIOSA

Kuka on Lucius?

ERNST (vetäen puoleensa Graciosan koko huomion). Kerron matkalla — —
veljistäni uskollisin — —

STRAUM (on samassa kavahtaen kiinnittänyt katseensa oikealle ja
heittäytyy Huggsin eteen).

GERTRUD (painautuu samassa Straumin suojaksi. Kuuluu laukaus. Hän
sortuu kuolettavasti haavoitettuna).

HUGGS (horjahtaa nojalleen kulmaketta vastaan).

STRAUM (kumartuu Gertrudin puoleen, nostaa hänet syliinsä ja kantaa
ylähyttiin).

GRACIOSA (on kiirehtinyt Huggsin luo, tutkii haavoittunutta).

ERNST (juoksee taka-alan korokkeelle).

Miesten joukko juoksee tänne!


XVIII KOHTAUS

ROBERT (tulee oikealta, lähestyy isäänsä kiihkeän levottomana).

HUGGS

Minulla ei vaaraa. Tyttäreni — —

GRACIOSA (Robertille; osoittaen ylähyttiä). Tuolla — —

ERNST (tullen alas korokkeelta; Robertille liikuttuneena).

Sällithän — — Graciosa ja minä pelastamme isän — —

ROBERT

Nopeasti, viekää turvaan — — (Poistuu ylähyttiin).

CATILINAN POJAT (tulevat joka puolelta).

ERNST (pelästyvälle Graciosalle). Älä pelästy. Suojelushenkiä.
(Catilinan pojille; osoittaen Huggsia). Auttakaa. (Näiden kadotessa
Huggs mukanaan vasemmalle). Koneet käyntiin.

GRACIOSA (kuin aavistaen pahaa).

Minne viet meitä?

ERNST

Graciosan saarelle — —

GRACIOSA

Niin, sinne — — (Katsovat vasemmalle).

ROBERT (tulee ylähytistä; kuin luullen äsken poistuneiden vielä olevan
entisellä paikallaan).

Hän on kuollut! (Samassa kuuluu ilmaan nousevan lentokoneen surina;
katsoo puoliksi pelästyneenä, rientää epätietoisena näyttämölle, jää
katsomaan vasemmalle levottomana. Oikealta kuuluu lähestyvän joukon
askelten töminä).

    Väliverho.




KOLMAS NÄYTÖS


Näyttämö; Pihamaa Graciosan saarella. Vasemmalla taka-alalla pieni
savimaja ovineen ja porraskivineen. Majan päätypuolessa reheviä,
kukkivia hedelmäpuita, samoin oikealla. Näyttämö nousee loivasti
taka-alaa kohti. Taustalla mahtava tulivuori, jonka rinteillä kiertää
maissipeltoja. Oikealla taustalla sinistä merta. — On kirkas aamu.


I KOHTAUS

(Näyttämö on hetken tyhjä. Graciosa laulaa näkymättömissä oikealla;
laulun alkupuolella tulee savimajasta Huggs, harmaantuneena,
vanhuksena, vasenta käsivarttansa kantaen siteessä, mutta kuin ilon ja
rauhan jälleen löytäneenä; kuuntelee laulua lempeästi hymyillen).

GRACIOSAN LAULU

Sisar pieni ja hymyilevin tuli kerran kesken hiljaisen leikin mun
luokseni askelin aroin ja katsehin lymyilevin, kuin kantaisi sairasta
lintua varoin tai sydäntä pientä itkuhun tyrehtyvää.

GRACIOSA (tulee viimeistä säettä laulaen näkyviin oikealta puettuna
maalaismalliseen, värikkääseen pukuun ja kantaen hedelmiä koreissa ja
esiliinassa).

ERNST (näkymättömistä; huhuillen kaukaa).

Graciosa! Graciosa!

GRACIOSA (joka on ehtinyt keskelle näyttämöä, vavahtaa, pysähtyy
epätietoisena).

HUGGS (joka on loppusäkeitten aikana istunut savimajan porraskivelle,
lempeän iloisesti).

Ernst on kuunnellut lauluasi ja kutsuu — —

GRACIOSA

Lauloin vain sinulle, isä. (Lähestyen; ojentaen esiliinastaan
hedelmän). Kas tässä — — ensimmäisinä kypsyneet — — (Polvistuen Huggsin
eteen, pannen hedelmän hänen käteensä). Sinä syöt ja Graciosa laulaa
laulunsa loppuun. (Laulaa).

Oli otsalla kuutamo kuultavin, kun lyykähti polveni nojaan, oli
silmissä murheen ikuinen ihme, kun nosti ne polttavin kyynelin ja
kuiskasi, ripsillä sumea vihme: — Iso veli, lintua leikin — — katkesi
siipi.

HUGGS (hyväillen Graciosan hiuksia).

Kaunis on laulusi: surua alla, mutta ylinnä samankaltanen riemuitseva
ihme kuin on tullut minullekin — — pitkästä aikaa, (Nousten; puoliksi
itsekseen, puoliksi Graciosalle, joka järjestelee loputkin hedelmät
koriin). Tämä on suurta armoa. Etkö ymmärrä? Kaikkien rikoksien lisäksi
olin tehnyt kuolemansynnin. Olin taistellut nuoruudenrakastettuni
henkeä vastaan, vaikka palvoin hänen kuvaansa kuin Neitsyt Maariaa.
Syntini ymmärsin vasta sinä hetkenä, kun laskeuduimme tälle pienelle
saarelle. Heräsin kuin pitkästä kuoleman unesta. Mihin olinkaan tullut?
Niin kyselin itseltäni. Tuon tulivuoren rinteet olivat vieraita ja
tuttuja. Jokainen polku oli outo ja läheinen. Äkkiä muistin: täällä,
juuri tällä saarella olin viettänyt viikkoja rakastettuni kanssa. Sinun
saaresi oli meille kerran onnellisten saari — — Sitä muistoa vastaan
olin tehnyt kuolemansynnin — —

GRACIOSA

Kunpa ei kukaan ottaisi sitä meiltä pois — —

HUGGS

Miksi epäilet. Hän johti minut tänne kädestä pitäen ja avasi silmäni
näkemään: valta on mitättömyys. Juuri sortumiseni maahan johti
minut onneen. Tuska oli harmentanut hiukseni tällaiseksi, nousin
sairasvuoteeltani vanhuksena. Mutta hän, hän ainoa antoi minulle samana
hetkenä lapsen mielen. Siitä olen onnellinen.

GRACIOSA (hoivaavasti; hyväillen).

Elät kuin unessa, et ole vielä kokonaan toipunut.

HUGGS

Ei niin, Graciosa, koko miehuuteni ajan kamppailu on minusta kuin
hämärä uni. Vain sen alku ja päätös on nyt todellista, ainoata
todellisuutta.

GRACIOSA (kuin purkaen kauvan kätketyn tuskallisen epäilyn).

Mutta missä on Robert? Miksi hän viipyy?

HUGGS (on istuutunut oikealle, penkille; lempeän varmasti).

Hän tulee kyllä. Maailmassa on hieman järjesteltävää. Se oli sortua
minun hulluuteeni. Robert korjaa kaiken. Ja sitten — — hän tulee — —

GRACIOSA

Ja kuitenkin: minua peloittaa — —

HUGGS

Laula tuo laulusi uudelleen.


II KOHTAUS (Lucius tulee vasemmalta).

LUCIUS (kiireisesti).

Missä on Ernst?

HUGGS (viitaten oikealle).

Tuolla — — vuorella. Mutta — — älä häiritse häntä kauvan, hän on
nykyisin mielellään yksin — —

LUCIUS (kumartaa, poistuu oikealle).

HUGGS

Miksi on Ernst muuttunut kokonaan? Se on ihmettä sekin — — Nyt on
minulla kaksi poikaa — —

GRACIOSA

Niin, päivät hän istuu vuoren rinteellä ja kulkee kuin nöyrä uneksija.
Mutta miksi on hänellä aina kiikari myötä?

HUGGS (laskien leikkiä).

Eikö sovi muka paratiisiin?

GRACIOSA

Mitä matkoja lentävät hänen käskyläisensä joka päivä?

HUGGS

Huvikseen lentelevät, nuoret miehet — —

GRACIOSA

Ja mistä saapuu tuonne — — länsisatamaan salaperäisiä laivoja, joihin
väestö tulvii pakokauhun vallassa? Tulevat useimmiten yöllä. Saaremme
on kohta autio — —

HUGGS (nousten; hämmästyneenä).

Mitä sanotkaan? Olet salannut sen — —

GRACIOSA

Säästin sinua, olithan sairas — —

HUGGS (puoliksi itsekseen). .

Tapahtuuko siis maailmassa jotain pahaa vielä? (Nousee; levottoman
tuskaisesti). Ei, ei, älä väitä, että sydämeni rauha on ollut vain
unta! Älä riistä minulta tätä armoa, joka on tullut osakseni.

GRACIOSA (surumielisesti).

Ja paljonko oli sinulla, isä parka, antaa armoa ihmisille?

HUGGS

Ihmiset? — He ovat unohtaneet minut. Minulla on unohduksen armo.

GRACIOSA

Se armo ei ole oikeata armoa. Se on pakenemista — —

HUGGS

Älä väitä. Paennut en ole koskaan.

GRACIOSA

Meidän on odotettava.

HUGGS (kuin turvautuen Graciosan suojaan; kiihkeästi).

Ymmärrätkö, Graciosa, en jaksa taistella enää.

GRACIOSA (lohduttaen).

Robert sanoi minulle usein, kun hänen oli vaikeata nousta isäänsä
vastaan — — hän sanoi: itsensä kanssa on taistelu vaikein! Luulen — —
sinulla on sama taistelu edessä — — se on kuin, kuin — — tuomio. Robert
puhui kerran siitäkin.

HUGGS

Puhuiko hän? Isänsä tuomiosta — — poikani? (Masentuen). Tottakin — —
olin jo unohtaa, että syyllä on seurauksensa.

GRACIOSA

Pelkään Robertin tähden — —

HUGGS (itseiroonisesti).

— — että minä, suuri Huggs, olen ollut ja elänyt, siinä on syytä
kylliksi. (Graciosalle; joutuen suureen tuskaan). Itke minua,
älä Robertia — — itke minua! — Tahdon — — yksikseni — — (Nojaa
heikontuneena raskaasti Graciosan olkaan).

GRACIOSA (saattaessaan Huggsin majaan).

Sinun on levättävä. Ehkä on turhaa koko pelko — — (Poistuvat majaan).


III KOHTAUS

(Sergius tulee vasemmalta varovasti ympärilleen kurkkien; hiipii
kuulostellen majan seinämää pitkin, sitten oikealle penkin luo; kuulee
askeleita oikealta).


IV KOHTAUS

(Ernst, kiikari kädessä, ja Lucius tulevat keskustellen oikealta).

LUCIUS

Ja pahin on sinulta kuulematta. Kaupungin radioasema on hävitetty
viime yönä perinpohjin. Ja samat salaperäiset voimat ovat rikkoneet
lentokoneet. Jäljellä on vain se ainoa, jolla Sergius on matkalla.

SERGIUS

Täällä ollaan.

ERNST

Nyt jo palannut?

SERGIUS

Meitä ympäröi näkymätön muuri, jonka yli ei pääse lentämälläkään.

ERNST

Kerro.

SERGIUS

Lähestyin Portugalian rannikkoa, sitä kaarteli armeija lentokoneita,
jatkoin matkaa, rannikkoasemat alkoivat syöstä tykkitulta ja koneet
ryhtyivät saartoliikkeisiin alitse, ylitse, kaikkialta — —

LUCIUS

Näkivät koneessasi Huggsin merkit — —

SERGIUS

Pakenin länttä kohti, aioin uskaltautua Ameriikan puolelle. Siellä — —
taivaan ranta paljasti määrättömän ketjun sotalaivoja, jotka alkoivat
tulen. Havaitsin — — jokaisen kannella surisi koneita valmiina lentoon.
Ei ollut mitään keinoa: palasin.

LUCIUS

Miten- on käynyt maailmansodan?

SERGIUS

Mahdotonta saada selvää — —

ERNST

Jo muutamana päivänä ovat hermoni värisseet: jokainen elävä voima maan
pinnalla tulvii tänne, jokainen ilmavirta kohisee tätä saarta kohti;
täällä on maapallon viimeinen näyttämö — —

LUCIUS

Vain pasuunat puuttuvat maailman lopusta.

SERGIUS

Et ole tehnyt mitään. Makailet maissipeltojen liepeillä ja haikailet —
— naistako? Olemmeko epäilleet sinua syystä?

LUCIUS (myrkyllisesti).

Ensi lempi — —

SERGIUS

Ja piru sai kaulaansa oman silmukkansa — —

ERNST (vääjäämättömän käskevästi).

Hiljaa, kätyrit!

LUCIUS ja SERGIUS (väistyvät sivummalle kiertäen vähitellen istumaan
oikealle penkille).

ERNST (itsekseen).

Kun valhe tulee todeksi, lienee kuolema edessä — Mitä auttaa, että
nauran itselleni? Hänen esiliinansa poimut ovat täynnä hämärää lämpöä.
Hänen hiuksensa kiiltävät kuin päivässä läikkyvä meri — — Ja illalla —
— ne ympäröivät hänen kasvonsa ja huulensa kuin kiertää yö keitaan ja
keitaalla lähteen.

LUCIUS

Keitaita ei ole enää, veli hyvä, muualla kuin kuvakirjoissa.

SERGIUS

Etkö kuule, hän opettelee tavailemaan hurskaan lemmen aakkosia — —

ERNST

Te pienisarviset paholaiset, kuka on meistä ollut paheessa suurin?

LUCIUS

Se, joka nyt on menettänyt sarvistansa toisen — —

SERGIUS (kirpeästi).

Neitsyt Maaria ja Unicornus ruusutarhassa — —! (Nauraa ilkkuvasti).

ERNST

Ettekö nähneet hovissani naisten laumaa, jolla oli pukuna Indian
suloisimmat voiteet, huulilla huumausaineet ja lanteilla Veda-kirjojen
lemmentaituruus. He olivat kuumia kuin Avantin tyttäret, herkkiä kuin
dravida-naiset ja riettaita kuin eurooppalaiset kokotit. Kuka oli
meistä siinä turmeluksessa mestari?

SERGIUS

Täytyy myöntää: me muut — — vain jänisten luokkaa — —

LUCIUS (myrkyllisesti).

Pääsimme tuskin lootuskukasta kalkkunakanaan, sinä gaselleista —
elefanttiin saakka — —

ERNST

Muistatteko erästä kilpailua? Leikimme silloin Malatestaa, Riminin
herraa.

SERGIUS

Gaius Manlius surmasi naisen — —

LUCIUS

Ja senjälkeen sinä — —

ERNST

Niin, kuka yksin uskalsi rakastaa samaa naista?

LUCIUS

Catiliina vain ja — — sait sinä yönä arvonimeksesi "Riminin herra".

ERNST (kuin unohtaen muut, särkevällä tuskalla).

Ja minä luulin, että kaikki tuo: sairas itku ja irvokas nauru,
voiteissa kiiltävät naiset, tuo markkinakarja, minä luulin sen kaiken
elämän nautinnoksi. Ja minä jatkoin monin rikoksin ja luonnottomin
teoin, hakien turhaan viimeistä rajaa. (Lyhyt vaitiolo). Mutta nyt — —
nyt se on tullut vastaan — —

LUCIUS

Näivetystautiko?

SERGIUS.

Vai aivojen pehmeys?

ERNST

Aioin turmella veljeni naisen — — kostaakseni. — Niin, niin, naurakaa,
pienet pirut! Omatkin aivoni nauravat, mutta silmäni itkevät. Graciosa
— — Olen valmis tekemään rikoksen hänen tähtensä, en häntä vastaan.
— Hän hyörii täällä vaarasta tietämättä kuin leppäkerttu pienellä
lehdellä. Hänen silmiensä hunaja oli kuin taikalääkettä. Kun luulin
niiden edessä näytteleväni odottaessani sopivaa hetkeä, puhuinkin
totta, sydämestä saakka. Kun ojensin käteni rikokseen, ne alkoivat
vavista, kun tahdoin ryöstää, anelinkin nöyrästi almua — —

SERGIUS

Nyt ei ole enää aikaa haikailla. Ryöstä hänet, pakenemme etelää kohti.
Siellä päin lienee edes taivasta auki — —

ERNST (puoliksi itsekseen).

Hänen itsensä tahtoisin tulevan, käsivarsilleni väsyneenä, heikkona — —

LUCIUS (myrkyllisesti).

Mikä metamorfoosi! Krokodiilista aasiksi — muutamassa päivässä — —.

ERNST (äkkiä, käskevästi).

Menkää. Vartioikaa tarkasti viimeistä konetta. (Antaen kiikarin
Luciukselle). Tähystä herkeämättä merelle.

LUCIUS ja SERGIUS (poistuvat vasemmalle).

ERNST (siirtyy majan ovelle; kutsuen, melkein kuiskaamalla).

Graciosa, tule luokseni — — (Vetäytyy majan seinustalle).


V KOHTAUS

(Graciosa tulee majasta).

GRACIOSA (edeten keskinäyttämölle, huomaamatta Ernstiä).

Kuka kutsui?

ERNST (seinustalta; intohimoisesti).

Vain poika, jonka tämä paratiisi on humalluttanut — —

GRACIOSA

Hiljaa — — isä lepää tuolla, kovin väsyneenä.

ERNST (edeten Graciosaa kohti; ojentaen anovasti käsivartensa).

Hedelmäinkorjuu on tulossa — —

GRACIOSA (väistyen kuin pahaa aavistaen oikealle; kylmästi).

Raakiloita ovat vielä — — melkein kaikki — —

ERNST (ottaen Graciosaa kädestä ja vetäen häntä puoleensa, jolloin
Graciosa irtautuessaan joutuu istuman penkille).

Maissipellot ovat tuleentuneet. Mitä teemme niille?

GRACIOSA

Ne palavat ja varisevat. Autiolla saarella ei ole korjaajaa.

ERNST (heittäytyen polvilleen Graciosan eteen, palavasti).

Sinä olet maissintähkä ja minä olen ohdake, sinä olet kaunis ja minä
olen voimakas, sillä minä rakastan sinua.

GRACIOSA (nousten, edeten keskinäyttämölle).

Poistu!

ERNST (seisoo hetken vaiti, synkkänä ja pahaa ennustavana;
tukahtuneesti).

Ketä rakastat?

GRACIOSA

Veljeäsi, sen tiedät.

ERNST

Hän on unohtanut sinut, ei ole tullut.

GRACIOSA

Varo häntä, sillä hän tulee.

ERNST

Eurooppa on sodassa. Siihen helvettiin hän on menehtynyt, kuollut.

GRACIOSA

Minulle jää tehtäväni: surra häntä, halveksia sinua.

ERNST (katkeruudesta raivoon saakka).

Niinkö? Olkoon. Puhuin totta ensi kerran elämässäni, sain palkaksi
houkon osan. Ensi kerran pyysin ja rukoilin pelastusta turmeluksesta,
pidin maan hedelmää myrkkyä parempana — — mikä inhimillinen erehdys
näin — — epäihmiselle. Oikein. Miksi linnunnokalla piipittää, kun on
luotu raatelemaan. Miksi seurata koirana rakastetun askelten jälkiä,
kun on luotu ryöstämään.

GRACIOSA

Sitä et uskalla.

ERNST (nauraen katkerasti).

Uskallus on silloin parhain, kun ei ole enää mitään uskallettavaa.
Nyt on jäljellä vain kosto sille miehelle, joka on kaikessa minua
onnellisempi — —

GRACIOSA (etääntyen).

Mitä aiot?

ERNST

Olemme saarretut taivasta myöten pohjoisen ja lännen puolelta, vien
sinut etelään ja hautaan sinut maailmalta.

GRACIOSA

Isä! Isä!


VI KOHTAUS

(Huggs tulee majan ovelle).

HUGGS (nähdessään Ernstin tarttuvan Graciosaan; Ernstille).

Mitä teet, kurja? Niin oli teeskentelyä kaikki sinun nöyryytesi.

ERNST (katkerasti).

Se oli liiankin totta — — Huggsin pojalle.

HUGGS

Luulin, että tässä paratiisissa kiusaajakin muuttuisi enkeliksi. Mutta
ei! — Herätä täytyy tästäkin viimeisestä unesta — —

ERNST (keskeyttäen).

Jo onkin aika. Luulitko sinä, että saisit maata hyvien tekojesi
jälkeen? Miltähän näyttävät nyt Euroopan vedenjakajat? Ne syöksevät
Välimerta ja Atlantia kohti inhimillisen kurjuuden jätteitä, tuhkaa ja
verta. Toinen maailmansota.

HUGGS (lyötynä; Graciosalle).

Luuletko, että — se alkoi — —

GRACIOSA (kääntyy neuvottomana poispäin).

HUGGS (kauhistuneena).

Tiedättekö jotain? (Kulkee oikealle, lyyhistyy penkille).

ERNST

Huggsin määräyksen sanamuotohan oli valmis! Etkö muista?

GRACIOSA

Lakkaa, etkö näe, että hän menehtyy — —

HUGGS

Lyö, lyö vieläkin. Teet oikeutta ensi kerran elämässäsi.

ERNST

Ja Huggsin oikea poika auttoi isäänsä — —

HUGGS

Robert on estänyt sen, hänen on täytynyt se estää — —

ERNST

Oletko käynyt höperöksi, vanhus? Etkö muista: minä, minä olen poikasi.
Tässä on kaksi syyllistä ja minä otan toiset puolet, kuten pojalle
kuuluu

HUGGS (väsyneesti).

Sano kaikki, et liikaa sano.

ERNST

Tiedätkö mitä? Minun kätyrini sytyttivät telakkasi tuleen ja raivon
sinuun.

HUGGS (kuin keventyvin mielin).

Ei siis työväki?

ERNST

Minun käskystäni sait lyijyä olkaasi, jotta määräys lähtisi sitä
varmemmin.

HUGGS

Graciosa — — Älkää salatko minulta — — Onko Gertrud elossa?

ERNST

Toivottavasti. Se oli sattuman temppu, ei meidän; — Pääasia on,
että meidän laskumme ovat nyt selvät. (Graciosalle, tätä lähestyen,
tarkoittavasti). Tästä alkaen toimin vain omaan laskuun.


VII KOHTAUS

(Sergius ja pian hänen jälkeensä Lucius tulevat vasemmalta).

SERGIUS (osoittaen taivaalle).

Katsokaa! Taivas välkkyy. Lounaisesta koiliseen kiertää taivasta
lukemattomien lentäjien ketju — —

ERNST (katsottuaan taivaalle).

Pilvetöntä tyhjää, en näe mitään — —

SERGIUS

Odota. Se on nousemassa auringon eteen kuin määrätön pilvi.

LUCIUS (tullen taka-alalta kiikari kädessä).

Nyt ollaan maailman lopussa tai alussa. Ilmojen laitumilla käyvät sudet
ja lampaat samassa laumassa — —

GRACIOSA

Isä, minä aavistan: Robert on tulossa!

ERNST (Luciukselle).

Mitä tiedät?

LUCIUS

Keskellä lentävät Huggsin koneet, vasemmalla sivustalla nähtävästi
Englannin koko lentolaivasto.

ERNST (tempaa kiikarin Luciukselta, siirtyy taka-alalle; katsoo
kiikarilla taivaalle).

SERGIUS (Luciukselle).

Katso, jo näkyvät — —

LUCIUS

Kummallinen kurssi! Yhä ylemmäksi nousevat. Suunta ei ole tänne — —

GRACIOSA (Huggsille).

Kuule, kuin kaukainen soitto.

LUCIUS (iroonisesti).

Maapallon asujamisto taitaa muuttaa taivaaseen — —

SERGIUS (vieden Luciuksen erikseen).

Meidän on aika paeta.

ERNST

Saksan ja Italian — — kaikkien suurvaltain merkit etenevät oikealla
sivustalla. Argentiinan aurinkomerkit päättävät ketjun, ja Chilen
koneet lentävät kärkenä niiden edessä. (Katkerasti). Kansat lentävät
kuin muuttolinnut.

HUGGS (itsekseen).

Siis ei ole sotaa.

ERNST (Luciukselle ja Sergiukselle).

Pojat, kone käyntiin. (Lucius ja Sergius vasemmalle).

ERNST (Huggsille).

Lie sota tai rauha: viimeinen isku on vielä antamatta

GRACIOSA (katsoen taivaalle).

Sataa — — sataa — - kuin läikkyvät laineet auringon alla — — Punaista,
valkoista! (Vieden Huggsin keskelle näyttämöä). Katso, pienten leijojen
huikaiseva leikki — — määrätön lauma, pilvi pilven jälkeen — —

HUGGS

Odota, nyt saamme tietää jotain.

GRACIOSA

Ne leviävät saaren kaikkia rantoja kohti — — (Samassa leijailee
ylhäältä näyttämälle paljon punaisia ja valkoisia lappuja, niin että ne
muuttavat koko näyttämän pinnan kuin kukkien peittämäksi).

ERNST

Taitaa tulla rakkauskirjeitä morsiamelle. Tahdonpa nähdä. (Ottaa pari
lappua, ryhtyy lukemaan).

HUGGS (ottaa lapun; yritettyään lukea, kuin sokaistuneena).

En näe, en osaa — —

GRACIOSA (on polvistunut maahan, kokoo lappuja pivonsa täyteen; lukee
hetken; riemastuen).

Robertin nimi! Suurin kirjaimin Robertin nimi. Hän elää — —

ERNST

Kuunnelkaa. (Lukee; kylmästi, varmasti). "Kaikilla rajoilla seisoivat
vastakkain kansakuntain sotavoimat. Huggsin, ihmiskunnan vihamiehen,
viimeinen käsky saapui. Sodan julistukset värisyttivät ilmaa. Rintamat
saivat etenemiskäskyn. Kaiken hävitys oli tulossa. Silloin, ensi kerran
ihmiselämän aikana, kuului huuto armeijasta: emme taistele! Se huuto
kaikui ja nousi, se paisui, kiersi juoksuhaudat, täytti linnoituksen
holvit, se lauloi merten pohjassa, nousi pilviin ja vaiensi maailman
äänet rauhaan ja lepoon. Kaikki kansat ovat yhtyneet. Maailmassa on
rauha. Yhteishyvän tehtaissa kiiltävät koneet ja laulavat vauhtipyörät.
Ihmiset iloitsevat ylimmästä alimpaan, sillä 'minä omistan' on
paljastunut valheeksi. Huggsin orjat ovat tulleet vapaiksi. Mutta
kansakuntain tuomioistuimen eteen vaaditaan tänä päivänä Huggs,
ihmiselämän turmelija, sekä hänen poikansa Ernst, murhapolttaja,
sisarenmurhaaja, kolmannen vuosituhannen Juudas — —"

HUGGS

Gertrud! Viimeinen toivoni — — (Vaipuu penkille).

ERNST (nauraa hohottavasti, antaa lapun pudota maahan).

Oikein, Juudas. Mutta kuolee toisin. Tämä Juudas nousee pilviin
Kristus-veljensä maallisen morsiamen kanssa ja syöksyy mereen,
rakastaen toivottomasti vielä viime hetkellänsä. (Syöksyy, nostaa
Graciosan syliinsä, lähtee kantamaan häntä vasemmalle; samassa kuuluu
vasemmalta nousevan lentokoneen surina, pysähtyy, päästää Graciosan
sylistään). He lähtivät, pettivät mestarinsa. Tottakai oli suurella
Juudaksella pieniä oppilaita. (Ottaa Graciosaa kädestä aikoen viedä
häntä oikealle). Tule, hetki on tarpeeksi.

HUGGS (nousee viimeisin voimin, asettuen tielle).

Surmaa sitä ennen isäsi — —

ERNST (nauraen halveksivasti).

Isänikö? — Pois tieltä! (Aikoo lähteä)..


VIII KOHTAUS

(Robert tulee taka-alalle oikealta).

ROBERT

Olen tullut teitä hakemaan.

GRACIOSA (kulkee kuin viimeisin voimin hänen luokseen).

ERNST (joka on perääntynyt vasemmalle).

Ryysyläistenkö tuomiolle?

ROBERT

Ryysyläisiä ei ole enää. On vain kaikkien työ ja työstä kaikille
tulos. — Nyt kuulkaa tarkasti: Aikaa on vain muutama hetki. Ilmasta ja
laivoista tuhotaan tämä saari kaikin asein ja myrkkykaasuin, niin ettei
yksikään elävä siemen ole enää koskaan tämän sylistä itävä. Autiona
ja mustana on tämä paikka oleva varoitusmerkkinä tuleville polville
luonnottomain ihmisten luonnottomasta elämästä. Kaikki muu on maan
päällä kukoistava ja iloitseva, tämä saari vain on makaava elämättä ja
häviämättä — — martona. Tulkaa. Hävitys alkaa.

HUGGS (kuin kirkastuneena).

Poikani, olen valmis lähtemään — — (siirtyen Robertin luo) tuomiolle.

ERNST (Robertille).

Kiitos lahjasta, sinä onnellisempi. Tämä saari on oleva pyramiideista
kestävin, ja minun muumioni pitkäaikaisempi kaikkia faaraoita. Menkää.
Syököön myrkky minun silmäni ja keuhkoni, räjähtäkööt aivoni ja
reveltykööt jäseneni, ette voi olla muistamatta suurinta Juudaksista.
Menkää.

ROBERT (resignatsionissa).

Lähtekäämme. (Ohjaa Graciosaa ja Huggsia oikealle).

ERNST (pysähdyttäen lähtevät).

Graciosa! Vain kerran värähti sydämeni inhimillisesti. (Resignatsionin
ja itseironian sävyissä). Sehän taisi olla sitä autuasta
kuolemattomuutta, samaa kuin viattoman sisareni murhattu kauneus.

    Väliverho.








*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK IHMISTEN KAPINA ***


    

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.


START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
    at www.gutenberg.org. If you
    are not located in the United States, you will have to check the laws
    of the country where you are located before using this eBook.
  
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:

    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
        within 60 days following each date on which you prepare (or are
        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
        payments should be clearly marked as such and sent to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
        Literary Archive Foundation.”
    
    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
        License. You must require such a user to return or destroy all
        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
        works.
    
    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
        receipt of the work.
    
    • You comply with all other terms of this agreement for free
        distribution of Project Gutenberg™ works.
    

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.