The Project Gutenberg eBook, Kaukainen kevät, by L. Onerva
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Kaukainen kevät
Runoja
Author: L. Onerva
Release Date: January 20, 2020 [eBook #61206]
Language: Finnish
***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KAUKAINEN KEVÄT***
E-text prepared by Tapio Riikonen
KAUKAINEN KEVÄT
Runoja
Kirj.
L. ONERVA
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Otava,
1914.
SISÄLLYS:
Kaukainen kevät
Erakkomaja
Erakkomaja
Pyhä lehto
Kiusaaja
Hätä
Herran ääni
Uskon sankari
Epilogi
Linnanlaulaja
Jousimies
Linnan akkuna
Hiljaiset sielut
Vieno siipi
Kuoleva pyhiinvaeltaja
Viimeinen ilta
Nocturne
Lydialle
Laulajan tarina
Satu
Terhenniemellä
Jää hyvästi
Vertaus
Kesäinen elegia
Minä näin
Simonette
Lempeä hämärä
Runoratsuni
Suljettu ovi
Varjot
Joutsenlaulu
Ave Maria
Kotipetäjä
Vanha mummo
Maailmalla
Talvinen paluu
Kotipetäjä
Korven henki
Kaupungin henki
Suomen suvi
Virta
Tie
Nemesis
De profundis
Matkalle pyyntö
Virta
Lotin vaimo
Yksin jäänyt
Silkinkutojat
Tuulinen sää
Hattaroita
Kansan-varieteessa
Mennyt onni
Temppeliherra
Syksy
Vanha luostari
Kuurainen kannel
KAUKAINEN KEVÄT
Kerran oli mulla kevät,
onneni on tuo.
Toista kevättä ei nähdä
jumalat mun suo.
Mutta silmissäni siintää
kajo kaunis sen:
ihmisyyden valkenevan
kuva kaukainen.
Päivä suuri silloin paistaa
yli kaiken maan.
Myös ma nousen nurmen alta
silloin laulamaan.
Kunnahille, joilla kukkii
turhaks luultu työ,
kera kansan, jonka rinta
vapahasti lyö!
Laulan: kiitän kevähästä,
jonka elää sain,
enemmän, ah, vielä tästä,
jot' en nähnyt lain!
ERAKKOMAJA
ERAKKOMAJA
Sua kiitän, Herra, siitä
että rauhan mulle annoit,
että maailman myrskyn tieltä
kotihisi lapsen kannoit,
että näytit väsyneelle
armon, unhoituksen puistot,
pois veit turhat toivot, muistot,
pois veit rinnan ristiriidat...
Tääll' on autuaitten viidat,
tääll' on onni niinkuin lassa,
rauha suuri Jumalassa ...
PYHÄ LEHTO
Kiittäin astun pyhään lehtoon
kaikki on niin nuorta, uutta,
aamunkoitot, ruskot ehtoon...
Paljon näen, jot'en nähnyt
kesken elon kirjavuutta,
paljon tiedän, jot'en tiennyt
vielä äsken ihmisrukka,
nyt sen mulle kertoo, huutaa
joka kivi, joka kukka:
Muut' ei valtaa pahaa vastaan
olla hyvä ainoastaan;
muut' ei kärsimystä vastaan:
olla luja ainoastaan,
ottaa päälleen koko taakka,
mennä kuilun pohjaan saakka,
kunnes hengen heimot voimat
puhdistuvat lailla kullan,
kirkastuvat, siivet saavat,
kohoavat niinkuin kotkat
karistaen kuonan, mullan,
jättäin taakseen vihat, soimat.
Itsestänsä silloin käyvät
umpeen syvät sydänhaavat...
KIUSAAJA
Taas sydänkaihot pitkät mua kiertää,
taas elon menneen varjot ohi kulkee
ja tuska maan ja taivaan multa sulkee
On niinkuin vihais mua metsä, virta
ja vuori, keto, polku, kaikki täällä,
kuin linnut vaikeneisi pääni päällä,
ei rukous, ei ajatuskaan lennä...
En Jumalani eteen tohdi mennä...
Voi, tarvitaanko puku munkin, nunnan,
siis välttämättä ennenkuin on rauha
ja sopu kanssa kaiken luomakunnan!
Ah, onni maallinen, min jo ma hylin,
taas houkuttelee vienon-lempein sylin
ja aroin, välkkyväisin mielikuvin
pois sabbatista elon arkipäivään,
ja mielin riutuvin ja pakahtuvin
jään tuijottamaan unten kultahäivään.
Ma uneksun, ah, että myöskin mulla
on osa muiden onnelliseks tulla,
ett' on ympärilläin elon taulu,
korvissani armaan aamulaulu,
että lattialla lapsi liikkuu,
rukki lirisee ja kehto kiikkuu,
metsätiellä karjan kellot soittaa...
-- -- -- -- --
Pois karkotkaa jo turhat tuulentuvat!
Voi, liiaks suru suloinen mun voittaa
ja kyyneleihin särkyy unikuvat...
HÄTÄ
Mulle tulee,
tulee tuska, sielun hätä,
ja ma huudan ja ma huokaan:
Onko ketään,
ketään mua köyhempätä!
Yökkö olen, hylkykanto,
eränkäyjä, hullu miesi,
jot'ei koskaan
varro lämmin kotiliesi
eikä armaan käden-anto.
Orpo, tumma tuulen-heitto,
jot'ei tunne maammo, taatto
eikä jälkipolven saatto!
Jälleen epäilykset palaa...
Kiellän aatokseni parhaan,
kiroon erakkuuden valaa,
johtanut se lie mun harhaan:
enhän ole tiellä taivaan,
jos ma täten näännyn, hiudun
outoon omantunnon vaivaan...
HERRAN ÄÄNI
Mistä nyt ma tiedän, mietin,
voitanko ma synnin, vietin,
karkulaisna, pakosalla!
Heikompi nyt lien kuin tuonoin,
huonompi kuin sankar huonoin
elon taiston tanhualla.
Miks en kulje
kera muiden kärsivien,
yksinäisten, etsivien?
Jokainen ken kärsi, eli,
onhan sisar, onhan veli...
Itse rakensin ma teljet
välillemme, vaikk' on Luoja
luonut meidät käymään rinnan.
Polot, unohdetut veljet,
anteeks suokaa: teinhän teistä
oman pienen tuskan hinnan!
Miss' on kasvot Kaikkivallan,
jos ma yksin häntä kiitän!
Haavetta mun hyvättyöni,
jos ma yksin sadon niitän,
turhaa viisauden-aarteet,
kaikki, minkä tiedän, taidan,
jos on mulla sydän saidan,
sydän aran,
itserakkaan ihmisparan,
jos ma ääntä Herran pelkään
vaativaista pimeen selkään,
pimentoihin polun kaidan...
Kuolee huulilleni hymnit,
valat kauniit virren säkeen,
ellen valojani täytä,
ellen lähde
ulos Herran viinimäkeen.
Ehtyy syömmessäni voima,
ellen voimiani käytä,
ellen muille
Herran tietä raivaa, näytä.
USKON SANKARI
Sydän, nyt on hetkes tullut
kestää, kasvaa taikka kuolla!
Jälleen ulos avaan uksen,
vilinähän ihmiskeon,
jonne sanaa pelastuksen
tahdon viedä, sillä kaipaan
pyhitystä työn ja teon.
Sillä kaipaan
ilmaa siipieni alle,
tahdon päästä
syvälle ja korkealle,
Mestarini lailla käydä
tietä orjantappuraista
tuskan kautta johtavaista
suureen jumal-ihmisyyteen...
Raukat veljet, ihmispolot,
kuinka vartookaan he meitä,
voitokkaasti kärsineitä,
meitä, joill' on usko luja,
ettei unemme vain unta,
että kohta täyttyy aika,
tulee taivaan valtakunta.
Merkit on jo maassa, veessä,
merkit ihmissydämissä!
Ei ne usko, toivo suotta,
mutta tietkää, tuhat vuotta
on vain päivä Herran eessä!
Tietäjien tähti hohtaa,
akkunainen taivahasta
jokaiselle, joka lähti
kohti luvattua maata,
rauhan maata autuasta.
Emme eksyä me saata,
emme uskostamme laata:
tähti näkyy ijäst'ikään,
vaikk'ei määrää näkyisikään...
EPILOGI
Nyökkää iki-iltatähti:
Totta, totta, tääll' on rauha,
voiton kruunu kimmeltävä
kylmyydestä autuaasta,
tänne kohoo sumut maasta,
tänne hengen lento halaa.
Täältä kerran kaikki lähti,
tänne kerran kaikki palaa,
mik' on pyhää, pysyväistä
elämässä haihtuvassa.
Tääll' on rauha,
rauha suuri Jumalassa.
LINNANLAULAJA
JOUSIMIES
Suloinen silmäys,
lempeä jousimies!
Mistä se tähdätä
rintaani ties
suloinen silmäys!
Ihana ilkimys,
kalliiksi käyt sä
suloinen silmäys!
LINNAN AKKUNA
Linnan akkunasta tuikkaa
tuli pieni pimeään...
Siellä istuu armahani
vieras sulho vierellään!
Muille laulan luutun helskein,
juhlasaatoin, seppelpäin;
sulle sydännyyhkytyksin
myrsky-yöstä yksinäin!
Miks oon köyhä trubaduuri,
miks en linnan herra tuo,
jolle taivas aurinkonsa
ihanimman paistaa suo!
Kuuletko, oi, ylhä vanki,
kuinka holvit vaikeroi?
Tunnetko: nyt trubaduurin
itku ympärilläs soi...
HILJAISET SIELUT
Pois lähde, soi ääni mun rinnassain,
mut toinen käski: jää!
Oli yllämme korkea tähtivyö
ja hattara hopeapää...
Me arkoina, vaieten seisoimme,
se syttyvän lemmen syy;
sydän sykki: tää unta, unta on vain
ja järkemme hämärtyy...
Sana lausumaton, hymy hiljainen,
näin ainiaks erottiin.
Mut korkeat tähdet päämme päällä
mahtoivat tahtoa niin...
VIENO SIIPI
Mua muistatko kuin muistan ma
sua, kallis kaivattuni?
Ei, en ma kysy; haihtua
vois vieno-siipi uni...
Jos kuulisin: sa murehdit,
tuot' en ma kestää voisi;
jos tietäisin: jo unohdit,
se kuolemani oisi...
KUOLEVA PYHIINVAELTAJA
On murheeni yllä jo lempeä huntu,
tien piikit ei pistä, ei haavaa tee,
vain kaikuna menneiden tuskien tuntu
kuin ukkonen kaukainen kaareilee...
Kuin vienosti tuutien lainehet käyvät
ylitse unteni ulappojen
ja autuuden niitut hämärtäyvät
jo päässä matkani terhenisen...
Kuin kahleista kirvoten henkeni kiitää
ihanuutehen korkeaan, pyörryttävään
ja enkelit valkeat vastahan liitää
ja palmut paistavat käsissään...
VIIMEINEN ILTA
Muistan sen illan kuin eilisen illan:
verehen aurinko hukkui,
tuhannet lainehet laulaen, luovien
rannan kiville nukkui...
Laulaen, luovien äänesi värjyi
niinkuin yöllinen vesi,
tuskan hurmeessa hehkui ja loimusi
sammuva rakkautesi...
NOCTURNE
Muuri murtui,
sydän särkyi,
vanki vapautui..
Kaikk' on hiljaa.
Ulapalla
musta joutsen ui.
Musta lintu,
vapaa lintu,
vapaa liiaks liet...
Et sa arvaa,
kunne matkaat,
kelle viestin viet...
LYDIALLE
(Mukaelma)
HORATIUS:
Oli aika, jolloin Lydia lempi
minua yksin, minua vaan...
Olin kuninkaanpoikaa ma onnellisempi,
autuain ihminen pinnalla maan!
LYDIA:
Oli aika, jolloin kaikkien nähden
Horatius rakasti Lydiaa...
En kärsinyt silloin ma Chloen tähden,
oli taivaani kirkas, kaunis maa!
HORATIUS:
Niin, nyt on armaani Chloe sorja,
hän huilua soittaa, on tanssissa norja,
hänen äänensä helinä huumaten soi,
hänen tähtensä henkensä heittää voi,
kokonaan olen kaunihin Chloen orja!
LYDIA:
Ja minusta kaunehin Calais on,
hän on nuori ja varrelta moitteeton.
Et vedä Horatius hänelle vertaa,
hänen kanssaan kuolisin tuhannen kertaa
ja riemulla kulkisin kalmistohon!
HORATIUS:
Mut jos meille Venus loukattu suuttuu,
taas lempemme vanhan syttyä suo,
jos vaalealtani vakavuus puuttuu,
jos mieleni hänestä kääntyy ja muuttuu
ja jalkojes juureen mun jälleen tuo...?
LYDIA:
Calais on nuori ja tunteensa säilyy,
sun lempesi, laulaja, haavetta lie,
se kyyhkynä maassa ja ilmassa häilyy,
se vaihtelee kuni tuulen tie;
mut jos se sun jälleen luokseni vie,
niin hymyten aukaisen hyljätyn sylin,
sa elossa, kuolossa ystävä ylin!
LAULAJAN TARINA
Taivas poisti polultani karkelon ja keiman,
löi minun otsaani orpouden leiman.
Näin, että ain' olen kohtaloni vanki,
jollen ma kärsien onnea hanki.
Huokasin: siis olen lyöty ja köytty,
milloin on tuskassa autuutta löytty!
Lauluiksi muuttuivat murheeni aiheet:
kauneudeks elämäni katkerimmat vaiheet.
Orpo en enää, vaikk' orpona kulen,
kaikkialle sydän auki, siunaten tulen.
Kerjää en enää, vaikk' kerjätä voisin,
annan ja autan kuin itse rikas oisin.
Mitä minä annan? Vain lauluni lauhan,
kärsineen rintani leppoisan rauhan,
aulihin tekemään helpointa hyvää:
katsomaan silmähän kyyneltyvää.
Mitä minä laulan? Vain oman tarun
varrelta taipaleen ankaran, karun,
jossa ei kasvanut keitaita, puita,
ei elon kerkeän kukkia muita
kuin kukat kultaiset ilon mielikuvain
suruista suurista seijastuvain.
SATU
Pienon-vienon prinsessa-lapsen
tielläni näin:
tepsutti solakoin nilkoin ja hienoin
varpaanpäin,
sinisilkki-simpukan helmenä heleä silmä...
Pudotin kukkasen,
yrteistä yksinäisimmän,
viimojen koskettamattoman vielä hiljan.
Hieno-vieno jalka
ylitse kulki
sydänlehti-lempeni kuningasliljan.
TERHENNIEMELLÄ
Terhenniemellä kaiken yötä
soittelin hopeakanneltain,
vesipaadella turhaan, turhaan
uskotontani vartoa sain.
Tuulesta etsin armahan ääntä,
aalloista kasvoja kaivatun...
Kuu valoi hopeaa hapsilleni,
aaltojen laulu vanhenti mun.
JÄÄ HYVÄSTI
Sa pienokainen armainen,
jää hyvästi!
Kyynel täyttää silmäni...
Sun kovat, pahat sanasi
niin haavoittivat sydämen,
ett' erota mun täytyvi.
Kyynel täyttää silmäni...
Jää hyvästi!
VERTAUS
On lemmen onni hetken kultaperho,
se säteilee kuin maljakossa viini,
mut kulta varisee ja sydän sammuu,
jos tavoitat sen kauneutta kiini.
Mut lemmen murhe, se on musta huuhkain,
mi kerran istuttuaan ikkunalle
ei enää poistu, huutaa yötä päivää
ja saattaa sairahansa mullan alle.
KESÄINEN ELEGIA
Suur' aurinko-aika,
suur' heelmän-antaja helle,
tulet liian myöhään
jo onnensa elänehelle!
Kuin keijujen huiske
soi helkkeesi halki mun pääni,
mut kauniimpi mulle
on ikuisen itkuni ääni.
Ei mieltäni viihdä
tää täyskesän lempeä taulu,
ei kukkien kuiske,
ei metsän, ei lainehen laulu.
Yhä siintävi silmään
näyt päiviltä muinaisilta:
oli kauniimpi silloin
yö, päivä, aamu ja ilta.
Yhä mieleni palaa
yhä yhtehen, ainoaan, samaan,
jota rakastin muinen,
jota rakastan kuolemaan hamaan.
Hän taivahat näytti,
mun henkeni huikeni siitä,
senjälkeen ei sille
maan kaiken kauneus riitä.
Olet onneni ainut,
sa henkeni murheinen lempi,
pyhä suitsutusvalkee,
mua ihmistä ikuisempi!
Olet onneni ainut,
sa odotus toivoa vailla,
sa korkea kaipuu,
yövaeltaja muistojen mailla!
MINÄ NÄIN...
Minä näin, että rintasi ruusut
oli raadeltu
ja kaikk' elon kultaiset korret
oli kaadeltu...
Minä näin, että nuppujen poikki
kävi hallan tie,
mi säälittä toivehet nuoret
syyshautahan vie...
Minä näin, että silmies loiste
oli valhe vaan,
vain kylmä kristallikuori
yli jäisen maan...
SIMONETTE
(Bretagnelainen legenda).
-- Mistä tulette noin tuhratuin kaavuin, herra rovasti?
Mistä tulette noin tuhratuin kaavuin, herra rovasti?
-- Torilta ja markkinoilta juur' saavuin, Simonette lapsoiseni,
torilta ja markkinoilta juur' saavuin, pien' kaunoiseni.
-- Kai toitte myös jotakin mulle, herra rovasti?
Kai toitte myös jotakin mulle, herra rovasti?
-- Somat tanssikengät toin sulle, Simonette lapsoiseni,
somat tanssikengät toin sulle, pien' kaunoiseni.
-- Teitä muistan ain' tanssihin mennen, herra rovasti!
Teitä muistan ain' tanssihin mennen, herra rovasti!
-- Mut työnteko tanssia ennen, Simonette lapsoiseni,
mut työnteko tanssia ennen, pien' kaunoiseni.
-- Ma neulon, myös rukkia polen, herra rovasti!
Ma neulon, myös rukkia polen, herra rovasti!
-- Siispä lahjan myös antava olen, Simonette lapsoiseni,
siispä lahjan myös antava olen, pien' kaunoiseni.
-- Jospa ripittää itseni saisin, herra rovasti!
Jospa ripittää itseni saisin, herra rovasti!
-- Sano syntisi pelottavaisin, Simonette lapsoiseni,
sano syntisi pelottavaisin, pien' kaunoiseni.
-- Ma liiaksi lämpenin teille, herra rovasti!
Ma liiaksi lämpenin teille, herra rovasti!
-- Tuli ainiaks ero siis meille, Simonette lapsoiseni,
tuli ainiaks ero siis meille, pien' kaunoiseni.
-- Voi, henkeni silloin ma heitän, herra rovasti!
Voi, henkeni silloin ma heitän, herra rovasti!
-- Ma multahan silloin sinut peitän, Simonette lapsoiseni,
ma multahan silloin sinut peitän, pien' kaunoiseni.
-- Itkettekö haudallani, herra rovasti?
Itkettekö haudallani, herra rovasti?
-- En ehdi ma messultani, Simonette lapsoiseni!
_Requiescat in pace_, pien' kaunoiseni.
LEMPEÄ HÄMÄRÄ
Ma katson elämää kuin virran vuota,
kaikk' katoo, vaihtuu, enkä sure tuota.
Vain yhtä en ma mieli kadottaa,
vain yhtä suvi-öistä unelmaa...
... Yön tuuli tuuditteli pellon viljaa,
sa tulit vastaani kuin tuuli hiljaa
ja katsoit niinkuin taivas, maa ja yö
ja kaarsit kaukaa niinkuin vetten vyö...
Loi hämy lempee sieluillemme sillan,
sa vaivuit syliini kuin rusko illan
ja kyyneleemme virtas yhtehen
kuin itku niitun kasteen yöllisen...
Nyt usein yksin palaan kuistiin samaan
ja kuvahan tuon hetken kuulastamaan,
ma jossa surus iki-suuren näin,
sa kadotettu, kallein ystäväin!
RUNORATSUNI
I
Tee työtä ja unhoita kaikki muu
kuin unelma öinen unhoittuu...
Runoratsuni mun,
nyt kytken ma sun,
sa pilvien palteita kiitävä, vapaa,
nyt surman silmukka lentosi tapaa!
Runoratsuni mun,
nyt kuormitan sun,
saat orjaksi painaa korskuvan pääsi;
siks sun sekä mun kova kohtalo sääsi!
Tee työtä ja unhoita kaikki muu
kuin unelma öinen unhoittuu...
Mut taas kun sun nään, käy silmäni veteen:
en voi sua panna työvankkurin eteen!
hepo unelmien,
sua kahlitse en!
II.
Sun luovutan rikkaille, ruhtinasten hoviin,
vie polkuni päivätöihin tappavan koviin.
Olet kaunistus vain,
koru korkeain!
Olet ainoa aarteeni vieläkin mulle,
mut köyhä jo liiaksi lien minä sulle:
sydän sammunut tää,
elon tie pimeää...
Tulin köyhäks, kun haihtui haavehen taika,
olen maahan ma suistunut, on eron aika.
Olet ilmestys vain
tarumaailmain!
Sa tarvitset silkit ja kultaiset loimet,
mua painaa jo raatajan työt sekä toimet;
uros talttumaton
vain herrasi on!
Jos sellaisen löydät, saat miekkoista kantaa
ja näytellä hänelle taivahan rantaa...
Minä silmistäin
jo sen häipyvän näin...
SULJETTU OVI
Nyt mitä tulee tehdä mun,
oi sydän, hän, mi hylkäs sun,
on eessä oves suljetun...?
Hän vaikka ijät siinä ois
ja aarteet kaikki etees tois,
ne hylkää pois, ne hylkää y>ois!
Hän on niin kaunis, suruinen...
Miks syytät häntä, sydämen',
kun minä en, ah, mistään en...!
En syytä, kuollut olen vaan,
ja yhtyä en murhaajaan
voi milloinkaan, en milloinkaan!
VARJOT
Seisoo yössä ihmislasta kaksi.
-- Kolkko, kova mies,
kunne käy sun ties?
-- Kauas, sinusta vain kauemmaksi.
Seisoo yössä ihmislasta kaksi.
-- Kuuko heijastaa
kuvaas kalpeaa?
-- Eron kautta käyt vain rakkaammaksi.
Seisoo yössä ihmislasta kaksi.
-- Vainaan haamu liet!
Minne nyt mun viet?
-- Armaakseni iki-ainoaksi.
JOUTSENLAULU
On kultakimmelteinen kevät-taivas,
on lauhat tuulet...
Oi, sydän, kätke autuutes ja vaivas,
ei koita kevääs niinkuin raukka luulet:
vain muistojesi joutsenlaulun kuulet.
On tuoksu tuttu kevätviidakoissa
ja pälvet läikkyy...
Mut multa aurinko on ijäks poissa,
vain kaihojeni kuvat kultaa väikkyy,
ja ma hymyyn, kyynelöitsen noissa...
AVE MARIA
Ave Maria,
sa neitsyt valkea niinkuin aamu,
sinun tähtesi naisen haamu
armas on meille...
Ave Maria,
ma ihminen vain olen, harhaantuvainen;
kalliimmaks kävi maallinen nainen
sydämelleni...
Ave Maria,
sa olisit voinut säälisi säästää!
Miksi veit armaan, kun voinut et päästää
kahleita rinnan!
Ave Maria,
nyt syntinen lien sulle kiitosta tuomaan.
Miksi et kätkenyt armosi huomaan
aikaisemmin!
Kirottu lien ma,
kantaja suruisen rakkaus-sadun,
mut taakkani kannan ennenkuin kadun!
Ave Maria!
Elämän onni,
mainen päivä, mi mailleen meni,
ah, liian ol' kaunis katuakseni!
Ave Maria!
Ijäti tahdon
ma sieluni autuuden viejälle laulaa...
tummaa silmää ja valkeaa kaulaa...
Ave Maria!
Palkkako laulun?
Oi, jalot rouvat, kyynele suokaa:
se synteini puolesta taivaalle huokaa
Ave Maria...
KOTIPETÄJÄ
VANHA MUMMO
Vanha mummo harmaahapsi,
nukkunut jo huomaan Herran,
muistan, kuinka armahasti
lasna kantelit mua kerran...
Tuosta tunnen taaton uksen,
tuosta kansan tuudituksen.
Sydän lauloi sylkyttäissään
synnyt muinaispolven suusta,
käsi kertoi liekuttaissaan
aurasta ja kangaspuusta...
Tuosta lapsen rinta yhä
soi kun korpikannel pyhä.
Enää liekuta ei laulus,
kuules muinaisist' ei haasta,
mutta silmäs murheen-kaunis
tuikkaa mulle varjoin maasta
niinkuin joulutähti hohtaa,
vaalii, lohduttaa ja johtaa...
Enkel-katseen tuon sa saitko
viljoin virranneesta veestä,
jonka itkit rukoillessas
tuskan-tutun heimos eestä,
josta, tiedän, helmi pieni
vieri vuoksi munkin tieni:
Tähtiin pyytää eikä pääse,
tekee vartta, ei saa kukkaa,
ain' on eessä suru, sulku,
joka voimat pirstoo, hukkaa...
Luonto orjanansa pitää,
kylvöt vaatii, harvoin itää...
Tumma tuutija, sua kiitän
askarteesta kätes karun!
On kuin arka avunhuuto
mulle muisto elos tarun,
josta palkaks sait vain petun,
korven yöstä valloitetun.
Kuin sa kerran mua, mielin
muistoasi käsin kantaa,
pyhä vaimo, jonka osa
ainut oli muille antaa,
raataa, unohdettu olla,
maata köyhäin kalmistolla...
MAAILMALLA
Pyhä syntymämaa, emo ankara suuri,
sa henkeni latva ja aineeni juuri,
niin karvas ja sentään niin suloinen ain,
elonvoima mun omassa rinnassain!
Ma turhaan vieraita polkuja polen:
olet läsnä, jos kuinkakin kaukana olen,
olet pyrkimys, poltto mun sydämessäin,
olet henkeni kurkotus päivään päin!
Olet muinaisen muisto ja tahto sa taaton,
hämypäilyvä aavistus juhannus-aaton,
min virttä mun sieluni ainiaan soi...
Ei kantelo kauniimmin soida voi.
Kuvas onhan, sen tunnen, tää murheinen rinta,
mi soiluu kuin sydän-yön järvien pinta...
Ah, unten lahjan sulta ma sain,
ah, unten maa sinä lienet vain!
TALVINEN PALUU
Kun minä jällehen nään
hangen ja lakean jään,
lyö ilon kotoisen korkea laine
lävitse pään!
Sun tunnen, tunnenhan kyllä!
Sydänkaihoni syleilyllä
sua tervehdin syntymäkyläni kaunis
ja taivas sen yllä!
Kun minä jällehen nään
isien tanteren tään,
raukenen, unohdun eteesi hiljaa
kyyneltymään...
Paha paljonkin ollut oot mulle,
mut kanna en kaunaa ma sulle.
Sitä päivää, jona en siunaisi sua
ei koskaan tulle...
KOTIPETÄJÄ
En mitään ma tiedä
maan päällä kauniimpaa
kuin ranta-äyräällä mänty,
mi ilmahan kurkottaa
käsivarttansa sitkeää, käyrää,
auringon kultaamaa...
Se seisoo siinä
tuo kohtalon kytkemä vahti,
korvissa aina
ulapan autio kohu
ja aaltojen ikuinen tahti,
se seisoo siinä
vihreenä tuulien tiellä,
kesät ja talvet,
ain' yhtä tyynellä miellä.
Muistan, ah muistan
kaikkia kauniita muita
hentoja, herkkiä
linnun-laulatuspuita,
joilta jo vaaran varjo,
viima, mi ohitse viistää,
voiman murtaa
ja puvun helkkyvän riistää.
Kiitän ma Luojaa,
että on meillä myös noita
vankkoja urhoja,
untensa erakoita,
vasta-sään kansaa
tuhat-polvinen suku,
joiden on vaivat vanhat
kuin tuhatvuosien luku.
Kuin temppelin holvi
on lakeus latvasi karun.
Läpi tuulien humun,
syysmyrskyn ja sumun
sen alta soi virsi
ikuisen unen ja tarun,
kaukaisen kanervakankaan
laulelot liedot
ja tähtien, aaltojen
kylmät, ankarat tiedot.
Miten paljon, ah, paljon
sa kertoa voisitkaan
elon haaveista katoavista
ja myös kadonneista!
Mut kuoreesi kohmettuvaan
kaikk' kätket kohtalon salat,
myös sen että uupua alat,
sa urhein urhoollisista...
Loppuun asti sa tahdot
törmällä seista.
KORVEN HENKI
Helmassani soiluu elon syvyys,
tutkimaton, liikkumaton hyvyys...
Yössä hiljaisuuden kaihon-soiva
kannel yksin helkkyy unelmoiva...
Otsallani uinuu haave lieto,
uumenissain iki-tuskan tieto...
Lienen suo: jos astut, jalka vaipuu,
kaipaat: sinipiiaks vaihtuu kaipuu...
Olen itse alku-aineen mahti,
vuorten, vetten aartehitten vahti,
ihminen jos halaa, pyytää noita,
isken silmiin aarnivalkeoita...
Olen pyhän pysyväisen henki,
olen herra korskan ihmisenki;
vapahaks jos yrittää hän milloin,
lapsen lauluillani kiedon silloin...
KAUPUNGIN HENKI
Voi kansaa, mi köyhäksi leimasi maansa,
min kulta vain vartoo vapauttajaansa!
Tääll' liian on kauan jo pettua syöty
ja vieraalle kannettu palkka ja hyöty!
Olen henki toiminnan, tahdon ja tarmon,
ja tappaja unten ja untelon armon!
Älyn voittoa vaadin, ryskettä roimaa,
se on suurempi murheen ja halla-yön voimaa!
Väkipyörien jymy, teon valtava taulu
on kauniimpi kuin ikihaavehen laulu!
Ei puuttehen syitä Suomelle suotu;
se on suureksi, rikkaaksi, raikuvaks luotu!
Ei enää lepohon, itkuhun aikaa,
nyt antakaa riemulla kirvehen kaikaa!
Sepot nuoret ja vanhat, iskekää taajaan,
niin että lyö säkenet maailmahan laajaan!
Niin että käy ilmassa elämän helke
ja mailla ja merillä mainehen välke!
Tää maine: on Suomella kohtalo Hellaan:
se voittaa voittajan kauneudellaan.
Yhä henkensä luo, yhä laulunsa helää,
on vanki ja sentään vapaana elää!
SUOMEN SUVI
Paistaa Luojan suuri päivä,
lehdot helkkää, ilakoi,
kaukomielet laineet kiikkuu,
kukkarinnat kummut soi...
Laihot heilimöivät lupaa:
työmies työnsä heelmät saa,
elon armautta riittää,
jokaiselle kasvaa maa!
Suomen suven armas kuva
uniko vain unohtuva?
Näkee unta uhrikuusi:
Kodin, templin parsi lien,
kylvän taiat kaikkialle,
joka syömmeen laulan tien.
Tahdon kasvaa, tahdon olla
rakkauden, rauhan puu,
kunnes oksieni alle
kaikki kansat koteutuu.
Ihmisyyden iloon lupa
turhako vain tuulentupa?
Kulkee kaukaa ylhät tuulet,
halki aikain vastuun tuo:
Kaikki katoo, kaikki ehtyy,
yks ei: vapauden vuo!
Niin on suuret, niin on ylväät,
niin on kauniit lapset maan:
henkensä he antaa, vaan ei
kauneuden kaihoaan!
VIRTA
TIE
On iki-laaja, laaja tie
ja kaikki kulkee siitä.
Ei taivaanranta-rajatkaan
sen tungokselle riitä.
Vaan monet syrjään sysäistään
tai murhatahan salaa,
ja yöhön, maahan takaisin
taas aine raskas palaa.
On iki-pitkä, pitkä tie,
ei määrään pääse kukaan,
mut kaikki vierii, vierii vaan
kuin laineet virran mukaan.
Ja kaikki kulkee, kulkee vaan,
ei kukaan tiedä kunne,
ei tiedä toinen toisestaan,
ei itseäänkään tunne
NEMESIS
Sit' en sure,
että kuolema mun tapaa,
sitä vainen, etten ole
sinne matkallani vapaa;
että sitoo
sydänsäikeet juurten syväin
esi-äitein, esi-isäin
eksyväin ja erehtyväin;
ett' on taakka
toisten tuskaa, toisten syitä,
että kierrän kehää, samoon
öitä ennen eletyitä;
ettei voimaa
olla sokko eessä pahan,
nousta unen, uskon siivin
onneen olemattomahan;
ettei lupaa
olla leija ilon harhain,
että kohtaloni luin
liian selvään, liian varhain...
DE PROFUNDIS
I
Ken rannattomuutesi, taivas,
on kerran nähnyt, hän ainiaks lumottu on.
Siks, sydän, on niin vaikean ankara vaivas
ja kaihosi loppumaton...
Oi riemua korkeessa koissa!
Sokaisi synkemmin valos kuin synkehin yö.
Nyt portit on kiinni, nyt lienet kaukana poissa,
mut liekkisi rintaani syö.
Suur rakkaus-palo, ah, etten
ma milloinkaan sua, ääretön, nähnyt ois!
Sua vannotan kautta Lethen lempeäin vetten,
kuva kuolematon, mene pois!
Ei, ei, älä tuskaani kuule!
Pysy luonani muisto kaunihin kadonneen!
Älä pelkää, en sua pyydä, en todeksi luule,
kajo yllä yöllisen veen...
En pyydä ma ennallensa
elon mennehen varjoa, armas on raueta näin,
näin hiljaa hohteessa kaukaisen rakkautensa
ja katse taivasta päin...
II
Ma meren hylkehen lailla
kohotan ilmoille
syvyyden huudon ja murheisen muodon,
painuen jälleen
yöpohjaan synkeäin vetten...
Ma ilmojen kotkan lailla
vaativan, valtavan,
isken silmäni liekkisen säilän
avaraan sineen:
maan kamaraan vaipuen jälleen...
Ma ijäisyyden tytär,
liikkuva, läikkyvä,
miks' olen näin, ah, kytketty kiinni
maahan ja mereen
ja kaikkehen katoovaisuuteen!
MATKALLE PYYNTÖ
(Baudelairen mukaan.)
Sa siskoni soma,
sa lapseni oma,
mi autuus ois kanssasi lähteä pois
ja lempien kuolla
maan toisella puolla,
miss' aurinko kaunis kuin katseesi ois!
Vesihelminen häivä
ois yllämme päivä
kuin sielujen autere salainen,
kuin silmäsi palo,
min pettävä valo
on virvaa kalvossa kyynelten.
Siell' kaikki ois kauneus-hekkumaa vain,
yö-tyyntä ruhtinas-unelmain.
Joku esine vakaa,
mi vuosien takaa
on säilynyt, kertoisi muistoistaan;
arat, kallihit yrtit
ja ambrat ja myrtit
yön ilman täyttäisi tuoksullaan,
ja kultaisihin
kuvastimihin
itämaiden aarteet loistoa lois:
sais sielu uuden
sointuvaisuuden
ja syntymäkieltään se haastaa vois.
Siell' kaikki ois kauneus-hekkumaa vain,
yö-tyyntä ruhtinas-unelmain.
Näät, armas on ilta
ja satamasilta
on laivoja täynnä, ne vartoaa:
vain viittaus pieni
ja autuas tieni
käy kanssasi taivahan rannan taa.
-- Jo aurinko vaipuu,
kuin riutuva kaipuu
yli kattojen, puiden se ruskonsa luo.
Maat, taivahat, meret
ja ihmisten veret
hyasintin ja kullan hehkua juo!
Siell' kaikki ois kauneus-hekkumaa vain,
yö-tyyntä ruhtinas-unelmain.
VIRTA
Ohi vierivä virta,
kalvoosi katsomaan jään
ja ihmeesi ikuisen edessä
kumarran pään...
Ihmisen elämä,
ihmisen riento ja maine
ohitse liukuu
niinkuin laulava laine...
Sun soiluvan sielusi soiton,
ah, tunnenhan sen,
se tuttu on mulle
jo vuosilta lapsuuden...
Me laulamme samaa:
sa rientosi loputtomuutta,
ma kerkeän kesän
ikisäilyvää katoovaisuutta...
Mun osani nuokkua
heinänä heilivän maan,
sun osasi laulaa
vierivää virttäsi vaan...
Ihminen kuihtuu
kuin kukkanen pientarehella...
Ei ole loppua
maailman kauneudella...
LOTlN VAIMO
Äsken sykkivin
riensin sydämin,
äsken oli meitä vielä kaksi...
Nyt en ketään nää,
yö jo yllättää,
veri hyytyy jääksi valkeaksi...
Äsken lauloin ma
tuskaa, riemua,
elon vuolautta aina uutta...
Nyt ma laula en,
ma kuuntelen
sydämeni suurta hiljaisuutta...
Lienet vainaan syön,
kannat halki yön
mykän kaiun ajast'aikain takaa...
Itse patsas lien
päässä elon tien...
Väsynyt vaeltaja allain makaa...
YKSIN JÄÄNYT
Kuinka lienenkin näin yksin jäänyt?
Saavu ystävää ei edes harvaa...
Maailman menosta en mitään arvaa,
liekö kylmä vaiko lämmin sää nyt...
Arvaan vainen aatosteni juoksun,
näen kuin ne kulkee kaukaisuuteen
levittäen yöni hiljaisuuteen
ammoin kuihtuneiden kukkain tuoksuu...
Kukkain tuoksun, päätä huumaavaisen,
päivän paisteen kilon silmän kaiheen,
onnen muiston, iki-itkun aiheen,
lemmen murheen, lemmen riemun laisen...
Tyydyn tähän autuuteeni poloon...
Tulkaa kaikki turhat tuulentuvat!
Teitä kaipaan kadonnehen kuvat
sydämeni suureen yksin-oloon...
SILKINKUTOJAT
Me ijäti kudomme silkkiä pitkää
ja ryysyt on yllämme yhä,
työryysyt on yllämme elämän kaiken,
oli rikkaalla arki tai pyhä!
Me aarteilla täytämme valtameri-laivat,
me kullaksi muutamme jäsentemme vaivat,
mut ryysyt on yllämme yhä,
oli rikkaalla arki tai pyhä!
Me ijäti kudomme silkkiä pitkää,
punaista purppura-raitaa...
Kerran, kerran se käyttäjän yllä
muuksi muuttua taitaa!
Kun nousevat henget kiusatun veren,
ne hurjemmin hyökyy kuin lainehet meren...
Me kudomme kuolinpaitaa,
verenkarvaista purppura-raitaa!
TUULINEN SÄÄ
Pois, pois halu on
kevät-tuulisen sään
yli iljangon,
yli siintävän jään,
läpi yön, ohi maan!
Kevät-yö karkeloi...
On terhentä tie,
kilo kirsien soi...
Mikä riemusi lie?
Pyhä kaipaus vaan!
HATTAROITA
On hiekkaa vieriväistä elo kaikki
ja lainehien läikkää lapset maan
ja jumalamme, jumal-unelmamme
haihtuvia hattaroita vaan...
Mut pilvet nuo on täynnä kyyneleitä
ja hetken kauneuden purppuraa,
myös ukkos-ilman uhkaa, salamoita,
tulta, joka lyö ja puhdistaa...
KANSAN-VARIETEESSA
Kaunis lapsi tanssimassa
tantereita,
laajan maailman mantereita...
Tanssi maita, polje päitä,
älä näitä,
köyhän kansan tähkäpäitä!
Kaunis lapsi kiertämässä,
kostamassa,
omaa verta nostamassa
Laula, laula, armas lapsi,
kultahapsi:
taivas kaartuu kauniimmaksi!
Syttyy synkkiin sydämihin,
riutuvihin,
usko näkymättömihin...
Suutu, säihky, silmä musta
innostusta!
Iske vallankumousta!
Vapautta vangituille,
oikeutta
sorretuille, poljetuille!
MENNYT ONNI
Tiedän, miksi unten onni meni:
ei se riittänyt mun onnekseni,
uskonut en pelkkää uneksuntaa,
toivoin totuuteni valtakuntaa.
Elon taistoon parhaimpani vein ma,
itseni näin köyhäks, orvoks tein ma.
Tunnen: vaikka menetinkin pelin,
unelmani arvoisesti elin!
TEMPPELIHERRA
Nuor' olin kerran,
sankari kirkas uljahan kunnon,
ritari puhtahan omantunnon,
sen puolesta sodin:
autoin jokaista
sorronalaista, tarvitsevaista,
orpoa puolsin, suojasin naista,
ja pyhyyttä kodin.
Nyt olen vanha.
Monta on rinnassa haavaa syvää,
niidenkin lyömää, joille tein hyvää;
ne syvimmin viiltää.
Kaikki on murtunut,
työni niinkuin elämäni päivät,
haihtuneet silmistä unelman häivät;
vain kyynele kiiltää...
Väsynyt olen,
väsynyt elämän taisteloon pitkään,
ei enää yllytä toivot mitkään,
ei edes viha...
Salli, oi, Herra,
salli jo toinen ja todempi oppi:
levätä raukean rauhaisa soppi
ja varjoisa piha!
SYKSY
Lehdet lentää, tuuli käy,
kiiltää märkä maa,
syksyn ilta hämärtäy,
tähti tuikahtaa...
Suvi suven jälkehen
kuihtuu, taakse jää,
halki kylmän kyynelen
muisto välkähtää...
VANHA LUOSTARI
Kulkee kuun ja päivän silta
yli vanhan kaarikaton,
lankee pinjan tumma varjo
yli vanhan nurmimaton.
Illan tiessä niinkuin aamun
raunioilla mykkä palmu,
veriruusut, villi viini,
unhoituksen vieno valmu...
Muurin luona vanha nunna
niinkuin varjo liikkuu hiljaa
hoitain pyhän yrttitarhan
okahaista ruusuviljaa...
Kukkaa kastaa, jälleen vaipuu
rukoukseen oven pieleen:
"Mater Dei, anna rauha
ylpeään ja nurjaan mieleen!"
"Anna rauha", toistaa pinjat,
palmut, ruusut alla uksen,
synkät sypressit ja pienet
univalmut unhoituksen...
KUURAINEN KANNEL
Taas härmän kuu, taas talvi kuuraa seuloo,
puut lehdettömät huurre-huntuun neuloo
ja hämy pitkä lankee riitemaille...
Jääkukat sille, mi jäi kukkaa vaille.
Jääkukat mulle syvään sydänalaan,
jään helke lauluun, jonka laulaa halaan
hänelle, mi on elostani poissa,
mut vierelläni kauneuden koissa!
Me rakastimme, toisiltamme saimme
sen kaiken, mitä elämältä haimme,
mut oman itsemme me muille veimme...
Ah, ystäväni, miksi näin me teimme!
Vain sikskö, ett' ois halki elon harhain
ain lempemme kuin paiste tähtitarhain
niin kirkas, kaukainen ja kaihonhyvä,
niin korkee, koskematon, ijäis-syvä!
Ja ett' ois meillä latu laulajoiden
ja onni käydä tiemme unelmoiden,
niin yksin kuni tähdet ilmanpielen,
vain kanteloina kauniin kaihomielen!
***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KAUKAINEN KEVÄT***
******* This file should be named 61206-8.txt or 61206-8.zip *******
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/6/1/2/0/61206
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you'll have to check the laws of the country where you
are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that
* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation."
* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
works.
* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
* You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
