Murroksessa

By Kössi Kaatra

The Project Gutenberg eBook, Murroksessa, by Kössi Kaatra


This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.




Title: Murroksessa


Author: Kössi Kaatra



Release Date: April 30, 2016  [eBook #51892]

Language: Finnish


***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MURROKSESSA***


E-text prepared by Jari Koivisto



MURROKSESSA

Runoja

Kirj.

KÖSSI KAATRA






Tampereella 1906,
M. V. Vuolukan kustannuksella.

Tampereen Työväen Osuuskirjapaino, r.l.




SISÄLLYS:

 Iloitse sydän!
 Uudestisyntymisessä.
 Vitka vauhti --
 Työhön!
 Ennustuksia.
 Keväässä.
 Kevättulvissa.
 Luonnonlaki.
 Murros.
 Lakkolaisille.
 Yhä kidu ja kärsi.
 Yksi on totuus.
 Me kuljemme --
 Kuolonlasten laulu.
 Kaleeriorjat soutavat.
 Valitusvirsi.
 "Ollako vai eikö olla".
 Unta ja totta.
 Auliutta.
 Olkaa valveill' --
 Yö on --
 Jauhakaa orjat!
 Nyt toverit!
 Umpimähkään.
 Kummemmasta kummempaan.
 Autio torppa.
 Korven kansalle.
 Lyökää kättä, korven siskot!
 Valveille!
 Idän nainen.
 Oikeuden haudalla.
 Sota soi.
 Tulevan edellä.
 Sankareille.
 Olojen pakosta.
 Joko -- taikka.
 He nauravat.
 "Nöyrry".
 "Langennut".
 Herahti kyynel.
 Miksikä?
 Sääli teitä.
 Pilli soimaan.
 Tuhka tanssii.
 Miks ihmetellään --?




Iloitse sydän!


    Iloitse sydän. Suuri ihmissuku
    jo uuden ajan aattehesta juopuu
    ja orjalaumain legiona-luku
    kahlitsijoita karttaa, heistä luopuu

    ja oman voiman, oman uskon herran
    he korottavat jumalaksi julki
    ja kiroavat sen, mi heiltä kerran
    tien hyvinvoinnin paratiisiin sulki.

    Nyt taivon kantta taotaan, ja työssä
    on helvetistä nousseet synkät aaveet,
    nuo, joiden voimat varttui vaivan yössä,
    ja joiden syömiin suru siitti haaveet.

    Eik' yksin haaveit', ei, vaan tuiki suuret
    ja kultakalliit ajatukset elon,
    joiss' itää ihmisonnen alkujuuret
    ja joista kysyjä saa kaiken selon.

    Ja siksi sydän iloitse ja usko,
    ett' epäilykses tuskat lohdun saavat
    ja yösi ylle kohoo kaunis rusko
    ja arvettuvat ammottavat haavat!
    



Uudestisyntymisessä.

    
    Niinkuin taivahalla tähtein
    on jo meidän joukon luku,
    valtamahti tästä lähtein
    on jo sorretuiden suku.

    Liehuu vaivatuiden vaate,
    punalippu mailman yli;
    kaiken kaartaa kansan aate
    niinkuin avaruuden syli.

    Helähtävät hengen miekat,
    salamoivat sanan kalvat,
    kohoavat pohjahiekat,
    arvon saavat ani halvat.




Vitka vauhti --

    
    Vitka vauhti kehityksen rattaan,
    tuumaa pääse ei se kulkemattaan.
    Vuosikymmen, toinen -- lyhyt hetki.
    Meill' on pitkä matka, raskas retki.

    Tulee tuskan tovi, sekasorto,
    silmäluonta painaa unenhorto,
    käydään kaukokangastusta päinkin,
    koituu takatalvi lumin, jäinkin.

    Noustaan taas ja tehdään tosityötä,
    heikompikin heiluu muiden myötä,
    pettymys on pelkkä porras uskoon,
    työ ja taisto taival huomenruskoon.

    Vitka vauhti kehityksen rattaan,
    tuumaa pääse ei se kulkemattaan.
    Kiihdyttää sen käyntiä on työmme,
    työtä tehden seestyy synkkä yömme.




Työhön!

    
    Pettymyksen piinatessa
    tuskan tullen, työhön tartu,
    epäilyksen kalvaessa,
    usko työhön, työssä vartu!

    Työ on ruoskan jäljen rohto,
    työ on auvon, toivon lähde,
    työ on orjan onnen johto.
    Työhön ryhdy työnkin tähden.




Ennustuksia.

    
    "Pilkkuja on auringossa;
    tulee tästä kuuma kesä".
    Elon alhon ahdingossa
    syntyy moni hellepesä.

    Tulee tästä tuimat ajat,
    päiväin menot vakavimmat;
    nousee elon vapahtajat,
    toden urhot ankarimmat.

    Kun on päästy talven yli,
    tiettään moni uusi juttu,
    jahka aukee suven syli,
    _vaatii_ orja sarkanuttu.

    Luodaan kohtaloa Suomen.
    Kurja on, ken kesken kaatuu.
    Nousee orjalaumain huomen,
    väkivalta maahan maatuu.




Keväässä.


    Kansan yllä hämär häilyy,
    vaan ei syksyn synkkä sumu
    kevään armas auer päilyy,
    kuuluu huomenkoiton humu.

    Epätietoisuuden yli
    kaikaa kaunis uskon virsi.
    Jahka aukee suven syli,
    vaipuu viime kinos, kirsi,

    silloin ihminen on vapaa,
    silloin silm' on selvä hällä,
    askaroimaan sillä tapaa,
    ett' on arvo elämällä.

    Annas nousta aurinkoisen
    ihan keski taivahalle,
    niin ei tarvis inehmoisen
    jäädä epätiedon alle.
    



Kevättulvissa.

    
    Kevätvirta tulvillansa,
    vierii yli rantatöyrään,
    särkein salvat kupeiltansa,
    tyytymättä tiehen nöyrään.

    Sana siin' ei auta yhtään
    eikä toetoimenpiteet
    Paras lie kun poies nyhtää
    viimeisetkin virran siteet.
    



Luonnonlaki.

    
    Vitkaan talven valta vaipuu,
    vitkaan väistyy nietos, hanki,
    vitkaan pitkä puhde haipuu,
    poistuu yöhyt Pohjolanki.

    Mutta silti kevät koittaa,
    saapuu suuri Suomen suvi,
    päivä nousee, valo voittaa,
    koituu kukkakuiden huvi.
    



Murros.

    
    Puhaltavat tuimat tuulet,
    vinkuu murrosajan viimat,
    luonnonvoimain kumun kuulet,
    kosk' on huomenkoiton tiimat.

    Kaikkialla kannel kajaa,
    kaikkialla laulut helkkää.
    Katso luonnon suurta pajaa,
    mailm' on ahjotulta pelkkää.

    Silmät auki inehmoinen,
    seposelällensä aivan:
    Tulee tästä aika toinen,
    ohi mennen synnyinvaivan.




Lakkolaisille.


    Nyt on sillat poissa takaa,
    eteenpäin on mennä määrä,
    ellei riitä voima vakaa,
    voittaa valhe, voittaa väärä.

    Suur' on rahan raaka valta,
    mahtava on maassa Mammon,
    työläs nousta on sen alta,
    kanssa kauhun, kera kammon.

    Vaan on silloin varma voitto,
    kosk' on usko oikeahan,
    kosk' on pyhä kunkin koitto,
    asein puhtain taistellahan!
    



Yhä kidu ja kärsi.

    
    Yhä kidu ja kärsi
    ja kiveä leipänä järsi!

    Ja työtä tee,
    ole osaton orja ja tallattu maahan
    ja tomussa kulje!

    Sun osasi kiskurin kourassa on.
    Työs tuloksen vie vihamiehesi raaka,
    tuo tunnoton herra
    ja sukunsa pöyhkä,
    mi pilkkaa ja ilkkuu
    sun alhaisuuttasi, alhainen orja.

    Soi sulle messu
    ja virret kaikaa
    ja urut soivat
    ja taivaan armoa taritaan sulle
    ja synnit, -- joit ovat riistäjät tehneet
    anteeksi suodaan,
    kun syöt näkyleivän
    ja juot tipan nestettä kalkista kirkon
    kuun kiertäissä kerran.

    Mutt' "armoa" maan ei anneta sulle,
    et leipää saa,
    et verhoa ruumiin,
    et lepoa työstä,
    et virkistystä
    ja nautinnolta,
    vaan raastavanraskaan ja polttavan puutteen
    ja ainaisen huolen,
    mi jäsenes jäytää
    ja suonesi kuivaa
    ja hautaan kesken sun kaataa.

    Sun osasi kiskurin kourassa on.

    Hän yltäkylläisnä kauvan elää,
    vaikk' ei tee työtä, ei kehrää liioin,
    ja ripittäjäs, lihapadan ääressä istuin
    ja huoleti syöden,
    sulle nuhtehen heittää,
    kun kasvosi kuolemankauhusta vääntyy,
    on vatsasi tyhjä
    ja kirous suustasi kaikaa.

    Sun osasi kiskurin kourassa on.

    Ota siis osas, orja,
    ja ristisi heitä!

    Kun työtä teet, niin palkkakin vaadi,
    ja kun et sitä saa,
    niin lakkaa työstä
    ja seisauta pyörä
    ja taivaanarmojen hoiviin heitä
    sa kiskurit kaikki
    ja pipit ja papit,
    koko konkkaronkka,
    ja anna aatella ihmiskunnan
    mitä sen rauhaan sopii.

    Työnorja ja orjatar alhainen, kurja:
    sun osasi kiskurin kourassa on
    ja hänenpä laissaan on pykälä sulle

    _Yhä kidu ja kärsi
    ja kiveä leipänä järsi!_
    



Yksi on totuus.


    Yksi on totuus:
    leipää nälkäsen tarvis!

    Kun käy autioks' elämä liian,
    loppuu leipä ja loppuu lempi,
    pettää pohja ja jää vaan jätteet,
    eikä ole murheen määrää missään,
    niin ei tiet' ole muuta kuin kaksi:
    poistua taikka
    tuimaan taistohon käydä.

    Kaksi on tietä:

    Kuoppasi kaiva ja laskeu siihen
    tai kuin kuolohon tuomittu koita
    viimesin voimis katkoa kahleet,
    mitkä on riistäjä päällesi pannut,
    ruosteiset raudat,
    jotka sun luitasi kalvaa.

    Turhaan toivot,
    että hän itse ne irroittaikse,
    vaikka hän hoitaa haavojas joskus,
    pyytäen ystäväs olla.

    Hälle on onnettomuutesi onni
    ja sinä olet pelkkä porras!




Me kuljemme --

    
    Me kuljemme kuoleman turuilla
    ja elämme armomuruilla,
    kunis elämänlankamme katkee.
    Ken enimmän ajaa onnea takaa,
    hän ennen' muita maassa makaa
    ja ennen muita ratkee.

    Yhä huolta ja nälkää ja kurjuutta,
    yhä taistelun vimmaa ja hurjuutta
    ja orvointa onnettomuutta.
    Ja sama on kohtalo _kaikilla_ meillä
    ja _kaikki_ me kaadumme okaisilla teillä,
    jos emme etsi _yhdessä_ uutta!
    



Kuolonlasten laulu kaikaa.

    
    Elo painaa niinkuin vuori:
    työtä teit, sait tyhjän aikaan.
    Niinkuin vanha vaipuu nuori.

    Kaikkialla kauhu tuntuu,
    murhe mieronmiehen käärii;
    surun helmaan orja untuu,
    kulki vaikka mailman ääriin.

    Epätasainen on taisto,
    iskut sataa selän takaa.
    Aut' ei tieto, aut' ei vaisto,
    maassa elon uhri makaa.

    Kuolema on onni hylyn,
    kaiken loppu lohduttoman,
    tunsit elon kouran tylyn,
    tunsit tuskan ponnettoman.

    Käymme yli kuolon sillan,
    taapäin emme enää käänny.
    Näimme surun suuren illan,
    kuulimmehan: näänny, näänny
    



Kaleeriorjat soutavat.

    
    Kaleeriorjat soutavat,
    he kultakuormaa noutavat
    rikkaille ryöväreille.
    Jos tahdiss' ei he olla voi,
    niin ruoska selkäpiissä soi,
    on palkka työn se heille.

    Kaleeriorjat soutavat,
    he kultakuormaa noutavat
    ja päästyänsä rantaan
    he maalle kullan kantavat,
    sen kiskureille antavat,
    ja -- pakahtuvat santaan.




Valitusvirsi.

    
    Niin kaukana kuin yö on auringosta,
    niin kaukana on orja osastansa
    ja koko kuolonlasten leino kansa,
    kahleissa käyden, elon nautinnoista.

    Niin äänekäs kuin valtameren pauhu
    on epätoivon itku, parku, oihke
    ja yli maiden vierii vaivan voihke
    ja kaikkialla yhä kasvaa kauhu.

    Ei armoa, ei armahdusta lainkaan,
    ei ihmisyyttä eikä rakkautta,
    ei säälin käsi koske kaatunutta,
    ei vaalintaa, ei vapahdusta vainkaan!

    Ja niinkuin mielipuolet puisin aivoin
    nyt "luomakunnan kuninkahat" käyvät
    ja kuolon helmaan kiirein ennättäyvät,
    kun tuskin tovin "elivät" he vaivoin.

    Ja sittenkään ei kaikki kurjat herää
    ja sittenkään ei kaikin nousta vielä,
    vaan työtä tehden näännytään me tiellä
    kuin kerjäläiset, kesken, ilman erää.
    



"Ollako vai eikö olla".

    
    Maassa kaikki kauhu karttuu.
    Nyt jos koskaan aik' on kallis.
    Ken sen nyt siis mennä sallis
    ilman että työhön tarttuu?

    Päiden pääll' yö uusi uhkaa.
    Kiskur orjaraukan niskaan
    kantamusta vielä viskaa.
    Lupaukset ovat tuhkaa.

    Oisko odotuskin turhaa?
    Koska joka hetki tässä
    orja-herra-elämässä
    toivottoman toivon murhaa.

    Odottaako, vaiko kerta
    oman voiman urho olla
    tehden selvän taistelolla
    ilman miekkaa, ilman verta?




Unta ja totta.

    
    Kuva kaunis aatoksissa:

    ollaan onnen kesäkuussa,
    luomakunt' on laulelmissa,
    kukka maassa, lehti puussa.
    Astuu täällä inehmoinen,
    niinkuin poika jumaloiden,
    vainoa ei toista toinen,
    työ on onnen ehto noiden.

    Mutt' on elo ympärillä:
    juoksee pohjan jäiset lampaat,
    talvi uhkaa; hyiset sillä
    silmät on ja julmat hampaat.
    Ihmislapsi maassa mataa,
    konnuus ompi elinehto,
    vainon myrkkynuolet sataa,
    palkka työn on kuolon kehto.

    Unta nähdä, totta elää --
    vierii jalan alta tanner;
    epätoivon kannel helää,
    kuolon maa on elon manner.
    



Auliutta.

    
    Ruokitko sa veljeäsi,
    kun hän tähtes nälkään nääntyy,
    onko sulla aulis käsi,
    kun sun siskos puolees kääntyy?

    Ellet heitä auta, silloin
    oot sa outo vieras heille,
    sisko et, et veli milloin,
    tuiki tuntematon meille.

    Auta siis ja ole veikko,
    ole sisko, tover' oiva
    Nääthän: uhkaa kuolon peikko,
    eikä riitä oma hoiva.




Olkaa valveill' --

    
    Olkaa valveill' orjaparvet
    kärsineet ja kuihtuneet:
    verta vuotaa vanhat arvet,
    vierii viljoin kyyneleet.

    Silmät auki, ettei kaulaan
    lennä surmasilmukka,
    ettei kiskurien paulaan
    elontoivein sorruta.

    Nyt on kiire, nyt on hoppu,
    ees' on ajan suurin työ,
    ettei koidu kaiken loppu,
    ikipitkä, inha yö.
    



Yö on --

    
    Yö on yllä niinkuin muuri
    öiset hirmuhenget irnuu,
    ahdistus on synkän suuri,
    koska kuolon orhit hirnuu.

    Pien' on vielä valonjuova
    alla epätoivon taivaan,
    päivä, pelastuksen tuova,
    ihmislasten orjavaivaan.

    Suur' on tuska, suur' on suru,
    suurempi on valonkaipuu,
    kun ei enää maita muru
    orjalle, mi maahan vaipuu.

    Suur' on maassa massan jano,
    koska ehtyy toden lähteet.
    -- Kansa! ällös, ällös ano:
    anojan on aina tähteet!
    



Jauhakaa orjat!

    
    Tarttukaa kovemmin kampihin kiinni,
    jauhakaa, jauhakaa, orjat.
    jauhakaa suruja itsellenne,
    jauhakaa lyhyiksi elonne päivät,
    kurttuja naamaan ja köyryä selkään,
    jauhakaa kuiviksi suonienne nesteet
    ja -- kuolkaa kunniatonna!

    Tarttukaa kovemmin kampihin kiinni,
    jauhakaa, jauhakaa orjat,
    jauhakaa iloja orjuuttajalle,
    jauhakaa naurua, nautinnoita,
    suonihin verta ja ryhtiä rintaan.
    Kiskurin elämä on ikävä ja harmaa,
    ja teillä on -- ilojen avain!

    Tarttukaa kovemmin kampihin kiinni,
    jauhakaa, jauhakaa, orjat!
    Tovinkin jos näet myllynne seisoo,
    kivet ei käy, ei kuulu sen kolke
    niin elo sammuu ja kuolema kulkee.

    Teillä on valta ja teillä on voima,
    mutt' -- muille te jauhatte orjat!  




Nyt toverit!

    
    Nyt toverit, taisteluhansikas
    on heitetty meitä vastaan,
    sopu loppunut lie ja nyt työnämme
    on taistelu ainoastaan.

    Me luotimme järkeen, tunteeseen,
    me luotimme ihmisyyteen,
    mut mitä me löysimme? -- Löysimme
    vain kolikkolikaisen pyyteen.

    Tuli vastaamme ihmiskauppiaat,
    nuo huijarit veren ja lihan,
    tuli vastaamme vaan kamasaksat nuo,
    nämä kurjista kurjimmat ihan.

    Ja näiden kanssako järkeillä
    ja tunteilla tuntehetonna!
    Mitä sovusta lie, mihin rakkaus vie
    kun edess' on ilmetty konna?!

    Kieli kitaan kuivuu, kangistuu,
    sana jähmettyy ja jäytyy,
    kun kanssa kiskurikuninkahan
    vain tovinkin puhua täytyy.

    Sanat poies siis sekä kiinni suu
    ja mykkinä taistelkaamme.
    Pois pelko ja armo ja armahdus,
    kun vihata vain me saamme!
    



Umpimähkään.

    
    Villi voima, usko luja,
    halu käydä taisteluhun;
    ammollaan on kuolon kuja,
    eikä tiedä kansa: kuhun?

    Harhapolku viepi saaliin
    kulkijamen kompastuissa,
    harva nuoli käypi maaliin,
    kiukkunen on kiro suissa.

    Vaan ei tappioita surra,
    eikä erehdystä huolla,
    kun on karvas pettu purra,
    kolkko kahlittuna kuolla.
    



Kummemmasta kummenpaan,
tummemmasta tummempaan.

    
    Veritöitä,
    kauhu-öitä,
    pälyy kurjan kurjat kalvat
    likaiset ja halvat.

    Minne mennään, minne, minne?
    Sinne,
    miss' ei mitään määrää.

    Taivalletaan tietä väärää
    umpimähkään.
    Vaan ei moinen kylvö, nähkää,
    koskaan kanna kunnon tähkää!
    



Autio torppa.

    
    Autio torppa,
    ikkunat poissa,
    hiiret hiipivät
    huoneustoissa.

    Särkynyt sintsi
    ilmassa riippuu,
    pyrstörikko kukko
    viirissä viippuu.

    Kesantona pellot,
    vakoja vailla,
    auran jälkiä
    ei näy mailla.

    Tiensuun väki oli
    vaurasta ennen
    vuosikymmenet
    taapäin mennen.

    Töllin mies oli
    vahva kuin vuori,
    emäntä reipas,
    rehti ja nuori.

    Yksi oli lapsi,
    pikkunen piltti,
    ilo isän, äidin,
    kaunis ja kiltti.

    Korpeen aukes
    avarat pellot,
    korvesta kaikui
    karjan kellot.

    Suonsilmä kuivui,
    hettehet haihtui,
    erämaa asunto-
    maaksi kun vaihtui.

    Halla ei vienyt
    viljoja noiden.
    tölli ei tuntenut
    huuruja soiden.

    Vaan vieri vuodet
    ja ajat muuttui,
    suopea sallima
    väelle suuttui.

    Kerkesi kato
    ja lapsilauma karttui,
    verojen taakka
    vahvasti varttui.

    Töllissä tehtiin
    tuimasti työtä,
    vaan ei vältetty
    puutteen yötä,

    verojen kuormaa
    ei jaksettu kantaa,
    talo ei tahtonut
    "armoa" antaa,

    tauti tuli kuokka-
    vieraaksi vielä,
    niin että suru oli
    suolainen siellä.

    Kurjuuden kesken
    kuolema kulki,
    sairaan miehen
    silmät se sulki.

    Mitä teki vaimo
    ja muu väki silloin,
    kun tuli turma
    painavin pilloin?

    Talo hääti töllistä
    Tiensuun joukon,
    kunta soi köyhäin-
    huoneesta loukon,

    väki sai tyytyä
    almuhun, antiin,
    vanhimmat lapsista
    huudolle pantiin.

    Torppa jäi tyhjäks,
    autioks aivan.
    _Maksoiko raukkain
    raadanta vaivan?_




Korven kansalle.

    
    Liikkuu korven köyhä kansa,
    kovan onnen kammitsoima
    katkoin kauhukahlettansa.
    Hereillä on Suomen voima.

           -- -- --

    Kaikui käsky kautta maamme:
    Veljet, nyt on toimen aika,
    yhteisvoimin voiton saamme;
    tää on tallatuiden taika.

    Vaietkoon jo nurku, nyyhky,
    valitus ja huuto vaivan,
    lentää lohdun kaunis kyyhky
    kunkin kurjan luokse aivan:

    Itse oikeutes hanki,
    itse kortes kekoon kanna,
    ota vapautes vanki;
    kenkään sulle sit' ei anna.

    Kuuli käskyn korpi vankka,
    kutsun kumman aamuöisen,
    heräs sarkasuku sankka,
    alkoi toimen suuritöisen.

           -- -- --

    Terve teille taisto veljet,
    terve, teille kättä lyömme:
    samat meill' on eessä teljet,
    yhteinen on, veljet, työmme!




Lyökää kättä, korven siskot!

    
    Lyökää kättä korven siskot,
    toinen toisillenne:
    sama teill' on tunnon tuska
    suru sydäntenne.

    Sama teill' on orpo orjuus,
    ies yhtäläinen,
    pakkotyö ja pakkonälkä,
    vaiva viiltäväinen.

    Sama myös on teillä kaipuu,
    -- kellä julki, salaa --
    käydä sinne kussa kirkas
    valonpätsi palaa.

    Kussa kurjan elonorjan
    kehno kahle kätkee,
    mielivallan, vainon vaiva,
    surmaside ratkee.

    _Vapauteen, valkeuteen!_
    Sinne teill' on mieli,
    vaikk' ei aatost' ilmituonut
    kahlehdittu kieli.

    Lyökää kättä, yksin ette
    sorretut te saata
    unelmainne ihanimman
    vakavuutta taata.

    Lyökää kättä korven siskot,
    käykää kaikki yhteen,
    jotta joukoin sitoisitte
    pyhän laihon lyhteen.

    Lyökää kättä -- teitä vartoo
    myöskin mieroveljet.
    _Koko_ köyhän kansan voimin
    taittuu _kaikki_ teljet!




Valveille!

    
    Idän alla irju ilma,
    myrsky mustanmullan maassa.

    Kapaloita kansa katkoo.

    Koikkuu korpit, kuolonlinnut,
    verta valuu, kallis vilja
    maassa viruu, viikatteineen
    turman, tuonen tumma herra,
    säälimätön, synkkä astuu,
    verin pihtipielet punain,
    Idän kauniin kansan kesken.

    Myrsky käy. Mut missä tyyntyy
    vaahtoharjain hurja huuma,
    lakkaa laine loiskumasta,
    miss' on äärettyyden ääret?

    Missä, missä, missä, missä?

    Kenpä tietää, kenpä tietää,
    vaan jos valvehill' ei olla,
    uinutahan yöstä yöhön!
    
                      23.7.06.




Idän nainen.

    
    Lipun nostanut on idän nainen.
    Jo heikoksi herjattu kostanut on.
    Viha silmissä säihkyen käynyt
    Idän impi on taistelohon.

    Ja hän ei ole tinkinyt itsensä kanssa,
    kuin saituri, vaan hän on antanut kaikki
    ja ottanut kaikki,
    pää pystyssä kulkien kuoloon.

    Hän on rauhan valkean vaatteen
    sotalipuksi sydänverin värjännyt
    ja alle sen veripunavaatteen
    suku sorrettu maan käy nyt!




Oikeuden haudalla.


    I.
    
    Mies korahti kynnyksellä
    povessansa pistinpiikki,
    sydänverin portahan punasi.

    Vaimo kaatui karsinassa
    alle rauta-anturoiden
    pilkattuna, piinattuna.

    Kehdossa parahti pieni
    julki konnan kouristaissa;
    sulki silmänsä suloiset.

    Karautti kankahalle,
    kussa kansa karkeloitsi,
    raakalaisten rietas lauma.

    Tanteren tasahan löivät
    nuorukaiset, naiset nuoret
    raiskasivat, raatelivat.

    Maan rajasta niin rajahan
    vihlova valitus viilsi
    kallioitakin kovia.

    Vaan ei herjat heltynehet,
    vaan ei vaiva vaimentunut,
    vaan ei oikeus elänyt.

    
    II.
    
    He pukivat heitänsä säkkiin ja tuhkaan --
    ja purivat puuta ja ahmivat ruhkaa --
    he laasivat luostarin lattioita
    ja suutelivat kultaista jumaläidin jalkaa
    ja ristiinnaulitun -- puista kuvaa,
    he kantoivat kymmenykset kaikesta siitä,
    mitä heill' ei ollut, ja antoivat niille,
    joill' ennestään oli kaikki.

    Ja palkaksi hyvistä (ja pahoista) töistä
    he pyysivät herralta jumalalta
    ja hältä, joka oli vielä korkeammalla,
    henkitoreissa, oikeutta elää.

    Vaan heitä ei kuultu.
    Ja auki oli kuoleman kutsuva syli
    ja eivät he päässeet yli.




Sota soi.

    
    Nyt on loppu tyyni tälleen,
    myrsky vonkuu, tuuli vinkuu,
    Itä suur' on noussut jälleen,
    sota soi ja nuolet sinkuu.

    Jännitetty kaar' on katki,
    yli maltin malja läikkyy,
    vapisevat vahvimmatki,
    koska koston kalpa väikkyy.




Tulevan edellä.

    
    Kiekahti punainen kukko
    päällä kuulun valtakunnan:

    Suuret suonet ratkeavat,
    piinapäivät on tulossa!

    Kuuli kukon kiekahduksen
    valtakunnan valju kansa,
    kuuli kumman linnun äänen
    ruunupää ruma isäntä --
    toisihinsa tuijottivat.

    Oli pilkannut pyhintä
    valtakunnan kaikkivoipa,
    oli tallannut tomuhun
    palvelija palveltavan,
    oli kansan kahlehtinut
    väärin vannonut kuningas.

    Istui yli-istuimella
    kansa kärsinyt jaloissa.

    Kiekui kukko toisen kerran.

    Korska kahleita lisäsi.

    Kansa kärsivä kohosi.

    Kiekui kukko kolmannesti.

    Vihattu vavahti.

                     Kansa
    piesty, pilkattu kirosi,
    ei epäillyt enempi, nousi
    vihan vimmoin, katkoi kahleet,
    meni ja mahtajan manasi
    tuimimpahan taisteluhun.

    Yli maan kajahti käsky:
    orjat olkohot vapahat!

    Mutta kaikui toinen käsky:
    kuolkohon kirottu orja!

    Veri valahti, kuolo kulki
    vainoviikate kädessä
    kansan synkeän seassa;
    miehet maatui, naiset kaatui,
    sylilapset surkastuivat,
    vanhat vaivassa menehtyi;
    päivä hukkui hurmehesen,
    yö punotti punaverestä.

    Ei sitä sijoa ollut,
    ei koko kuninkaan maassa,
    missä ei mitelty miekoin,
    missä ei kalpahan kajottu,
    missä ei olisi oltu
    pistin-julmissa pidoissa,
    missä ei oikeutta olisi
    hengenkaupalla himottu.

    Loppui leikki. Kansa nääntyi,
    nääntyi myöskin näännyttäjä;
    tehtiin tuokion sovinto.

    Vaan ei kerskunut kopea,
    ei ylen isoinen ollut --

    Kun tiesi kuningas orjan,
    mahdin häntä mahtavamman
    tulevassa tuokiossa
    vaativan tilintekoa.




Sankareille.

 
    He kuolivat kunnialla,
    vaikk' olikin saastainen pyövelin piilu
    ja hautapuheena pilkka.

    He riensivät riemuiten kuoloa kohti
    kuin hääilon pitoon
    ja piirsivät nimensä elämän kirjaan
    poven punalla puhtahimmalla.

    Heitä vapaudenkaipuu käski.
    Heitä kiihoitti tuhansien tuskaiset huudot
    ja kuolevain korina ja pakahtuvain parku.

    Ja he rakastivat kansaa,
    he tunsivat sen tuskan,
    sen haikean ja vaikean kuoleman kulun,
    sen sorron ja riiston ja peijuun.

    Ja eivät he voineet tyyninä seistä,
    vaan vihkivät itsensä ihanaan työhön
    ja nostivat vapauden punaisen vaatteen.

    Ja katso: kuoloa kammoamatta
    sadat seurasi heitä ja tuhannet seuraa
    ja kokonainen kansa on jälkiä heidän
    valon, vapauden valkamoihin käypä.

    Ja siksi he kuolivat kunnialla,
    vaikk' olikin saastainen pyövelin piilu
    ja hautapuheena pilkka.




Olojen pakosta.

    
    Puree pedot kynsiänsä,
    synkän ahnaat silmät kiiltää,
    etsein hurme-einettänsä,
    pedot ilman äärtä viiltää.

    Nälkä, nälkä, nälkä kiihtyy.
    Mutta miss' on uhriraukat,
    missä polot piillen viihtyy?
    Miks' on huolissansa haukat?




Joko -- taikka.

    
    Vapisevat vallan pylväät,
    suur' on hätä sortajoiden,
    koska ryntää urhot ylväät
    vastaan varustusta noiden.

    Säälitön on kansa halpa,
    kun se kyltyy alennukseen,
    raskas on sen kauhukalpa,
    kolkuttaissaan onnen ukseen.

    Ellei onnen ovi aukee,
    ellei mielivalta vaivu,
    silloin muurit maahan raukee,
    kansa kun ei _enää_ taivu.




He nauravat uhkaa.

    
    He nauravat uhkaa,
    eivät käskyä kuule
    ja rangaistuksesta veisaavat viisi.

    Kun he hurjistuivat,
    niin hurjistuivat
    ja nälkä vei "järjen" päästä.

    Mitä leivättömälle on laki?

    Orja kunnioitti lakia ja ahkeroi työssä.
    Vaan henkensä häilyi epätoivon yössä
    ja ruumiinsa kärsi ja kitui.

    Hän epäillä alkoi,
    ei uskonut enää
    ja sitten seurasi rikos.

    Ja rikosta seuraa rikosten sarja.

    Mut rankaisu on vaan oikeuden pilkkaa
    ja mielettömyyttä,
    pääsyypäitä kun se ei kohtaa.




"Nöyrry!"

    
    On orjan nahka parkittu
    ja tunto häll' on puuta,
    hän sietää paljo iskuja
    ja hävytöntä suuta.

    Kun laiska lortus, kiskuri
    hänt' ahdistaa kuin hiisi
    ja raatajansa rauhasta
    hän välittäikse viisi

    ja, apunansa käyttäen
    aseensa likaisimmat,
    hän orjan päälle vierittää
    kaikk' katalimmat vimmat;

    ja työn kun kaikki tulokset
    hän raatajalt' on vienyt,
    niin että putipuhdas tää
    jo vihoviimein lie nyt;

    ja kosk' on uhri uupunut
    ja kuolemaan hän käypi,
    niin pappi prameudessaan
    luo polon ennättäypi

    ja synninpäästön hälle suo
    ja kehottaa: sa köyrry
    ja käännä katsees luojan luo,
    oi onneton, ja -- nöyrry!




"Langennut".

    
    On orjan merkki otsassaan,
    vaan synkät silmät palaa,
    kuin vapaan hengen konsanaan,
    ja uhman tulta valaa.

    On häntä lyöty lyömistään
    ja yhä lyödään syyttä,
    hän osaksensa yhtenään
    saa sydämettömyyttä.

    Se sama pyhä maailma,
    mi hänet työnsi lokaan,
    se sydämeensä armotta
    "palkaksi" pisti okaan.

    Hän "langennut", hän portto on,
    vaan siitä hän ei hän vastaa.
    Muut hälle loivat kohtalon,
    hän elää ainoastaan.




Herahti kyynel.

    
    Pikkutyttönen, pikkutyttönen,
    herahti kyynel silmähän sulle.
    Arvasin sen:
    elämä raskas on myöskin mulle.

    Köyhä olet, onneton, pikkutyttönen,
    kerjäten etsit sa onnea turhaan,
    väsähtäen.
    Riistäjä rintasi riemut murhaa.

    Ilman lempeä, vailla hoivaa
    poljet sa puutteen polkua loivaa,
    niinkuin kulkevat tuhannet toiset
    elämän murjomat murheen loiset
    kuoleman kammioihin.




Miksikä?

    
    "Nuorassa hirttäyneen taloss' ei saa leikkiä lyödä,
    maassa makaavaa ei herjata kenkään saa!"

    Miksikä riistäjät siis yhä kansaa solvaa ja sättii
    sitte kun säälittä sen löivät he maan tasahan?




Sääli teitä.

    
    Sääli teitä raukat, joilla
    lainkaan mieltä ei, ei päätä.
    Käytte elon aukeoilla
    aina pahan ilman säätä.

    Ratki suurin suin ja leuvoin
    kenopäin te taivallatte,
    muita ohjain narrin neuvoin
    itsenne te unhotatte.

    Sääli teitä, sääli teitä:
    Seinään pää! on huono ohja.
    Ollaan vaikka enkeleitä,
    niin ei haittaa alla pohja.




Pilli soimaan.

    
    Pilli soimaan ja polkkaa tanssimahan
    tuo kankea karhu: kansa.
    Tovin olkoon kytkyintä vailla hän nyt:
    taas sitte on yllänsä ansa.

    Pilli soimaan. Siis käy karkelohon
    kera kahlijas, köntys, kansa;
    huvin maksaa mahtajat ympäri maan,
    sinä vain olet vierahanansa.

    Pilli soimaan. Pois viha viidakkohon
    ja rakkaita olkaamme -- tiima.
    Sen jälkeen rauhassa viuhukohon
    taas riistäjän ruoskansiima.




Tuhka tanssii.

    
    Tuhka tanssii tuulen myötä
    sinne tänne, sinne tänne.
    Aika haastaa: työtä, työtä,
    muuten ehtyy elämänne!

    Valitellaan, vaikeroidaan
    mielipuolin puuskin, raivoin,
    tositoimiss' olla voidaan
    käsin vankoin, vaan ei aivoin.

    Ja on totuus karvas niellä,
    valhe kaunis, petos hauska.
    Mutta matkaa elontiellä
    moni mennyt ihmisrauska.




Miks ihmetellään --?

    
    Miks ihmetellään,
    että on ankara elämän laki,
    kun ensin on rikottu
    sen joka käskyä vastaan?

    Ja synnit ovat surkean suuret:
    kuin hullut toukomiehet rikkojat käyvät
    ja heittävät elämän siemenet hukkaan
    ja polkevat päälle
    ja kylvävät kuoloa elämän peltoon.

    Ja kymmenissä kiroissa eellehen käydään
    ja ihmetellään,
    että on ankara elämän laki.



***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MURROKSESSA***


******* This file should be named 51892-8.txt or 51892-8.zip *******


This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/8/9/51892


Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
  most other parts of the world at no cost and with almost no
  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
  United States, you'll have to check the laws of the country where you
  are located before using this ebook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that

* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
  within 60 days following each date on which you prepare (or are
  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
  Literary Archive Foundation."

* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
  License. You must require such a user to return or destroy all
  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
  works.

* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
  receipt of the work.

* You comply with all other terms of this agreement for free
  distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org 

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact

For additional contact information:

    Dr. Gregory B. Newby
    Chief Executive and Director
    [email protected]

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.