The Project Gutenberg eBook of Naimisiin
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Naimisiin
Yksinäytöksinen huvinäytelmä
Author: Kaarle Halme
Release date: November 9, 2025 [eBook #77205]
Language: Finnish
Original publication: Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1922
Credits: Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK NAIMISIIN ***
language: Finnish
NAIMISIIN
Yksinäytöksinen huvinäytelmä
Kirj.
KAARLE HALME
Seuranäytelmiä 174
Hämeenlinnassa,
Arvi A. Karisto Osakeyhtiö
1922.
HENKILÖT:
Justiina Junila.
Maija, hänen sisarensa.
Asa Poukama, kelloseppä.
Pekka, hänen veljensä.
Simo.
Manta.
Justiina on toimelias luonne, puhuu ja esiintyy riuskasti. Hänessä
ilmenee erityinen, emäntämäinen piirre. Ikä noin 30 v.
Maija on pirteä, mutta pehmeämpi ja herttaisempi kuin sisarensa.
Esiintyy vapaasti ja ujostelematta. Iältään alun kolmannellakymmenellä.
Asa on haaveksiva ja raskasmielinen, kunnes tapaa Maijan, jolloin hän
muuttuu eloisaksi ja kiihkeäksi. Ikä 25 v.
Pekka on reipas ja iloinen, aina hymyilevä ja aina valmis leikkiä
laskemaan. Liikkuu ja puhuu vilkkaasti ja kevyesti. Ikä n. 30 v.
Simo on kovin hidas puheissaan ja koko esiintymisessään, eikä ymmärrä
mitään nopeasti. Sanoo sanottavansa kuin raskaan miettimisen jälkeen.
Ikä n. 40 v.
Manta on työteliäs, mutta hidasajatuksinen. Suuttuu ja heltyy hyvin
helposti. On ketterämpi liikkeissään kuin Simo. Ikä noin 35 v.
Justiina Junilan huone. Lattia on juuri pesty ja huonekalut ovat
epäjärjestyksessä. Kesäinen iltapäivä.
_Justiina_ (tulee oikealta, kävelee varpaisillaan ja katselee lattiaa,
mutisee). Kyllä tämä jo —. (Huutaa.) Manta!
_Manta_ (tulee oikealle ovelle). Häh?
_Justiina_. Kyllä lattia jo on kuiva. Rupea vaan asettelemaan
huonekaluja!
_Manta_ (tulee esiin). Ehkä emäntä sitten nostaa minun kanssani tuon
sohvan?
_Justiina_. Tällaisen kiireen se sisarkulta nyt minulle antoi —.
(Nostavat sohvan paikoilleen.)
_Manta_. No, kun kerran tulee Amerikasta asti!
_Justiina_. Tarvitsi hänen sinne mennä!
_Manta_. Hän ei kai tietänyt saavansa perintöjä — täällä kotimaassa.
_Justiina_. Tiesi kyllä. Minä kirjoitin hänelle Helsinkiin, että täti
oli kuolemaisillaan. Meni vaan. Noin! Se on hyvä! Muut Manta kyllä
jaksaakin.
_Manta_ (leveästi hymyillen). En minä tuota sulhasmiehen sänkyä jaksa.
_Justiina_ (ei ole kuulevinaan). Mitä et jaksa?
_Manta_. Tuota kellosepän sänkyä.
_Justiina_. Minä en enää ehdi. Leivät palavat uunissa — (mennessään
oikealle) — kutsu Simoa auttamaan! Hän on vajassa puita pilkkomassa.
_Manta_. Mokomaa tänne — saappaineen — vasta pestylle lattialle!
_Justiina_ (kääntyy). Kyllä minä huudan ikkunasta, että Manta käski
hänen riisua saappaansa. (Menee nauraen.)
_Manta_ (pysähtyy liikkeissään, huutaa suuttuneena). Ei tarvitse!
(Menee nopeasti perälle ja huutaa ulos ystävällisellä äänellä.) Simo!
Kuule Simo! Tule vähän tänne! (Tulee esille, menee peilin eteen,
korjaa tukkaansa ja laskee hameensa alas, katsellen itseään vähän
jokapuolelta. Rupeaa asettelemaan tuoleja y.m. paikoilleen, vilkaisten
välillä peiliin.)
_Simo_ (tulee ulkoa). No? Mikä hätänä?
_Manta_ (makealla äänellä). Auta, hyvä Simo, nostamaan tätä sänkyä!
_Simo_. Jahah! (Sylkäisee.) No, mikäs siinä on —. (Nostavat sängyn
seinustalle.) Mitäs varten täällä nyt näin rumsteerataan — vaikkei ole
joulu eikä juhannus?
_Manta_. No, se Maija tulee nyt tänään —
_Simo_. Jahah! Jahah! (Katselee sohvaa.) Saakos tuohon vähän istahtaa?
(Istuutuu ennenkuin Manta ehtii mitään sanomaan.) Se ameriikkalainen —
jahah!
_Manta_ (toimii hitaasti, vilkaisten silloin tällöin mielihyvällä
Simoa). Hm! Ei suinkaan sitä yksin hänen tähtensä —
_Simo_. Jahah — tulee muitakin —. Eikös se ollut sen kellosepän
velimies, joka tuli aamulla —
_Manta_. Sehän se oli — mutta ei kai sitä yksin vieraitten tähden —
Simo (kaivelee piippuaan esiin). Jahah! Muuten vaan lystin vuoksi —
_Manta_ (hihittää). Niin! Lystin vuoksi kyllä. Täällä kai saadaan kohta
kihlajaiset —
_Simo_. Jahah! No, kuka nyt sitten —
_Manta_. Pitäisipä tuon arvata. Eihän meitä niin monta ole tässä
talossa.
_Simo_ (katsoo hämmästyen Mantaa). Jahah! (Kopistaa äkäisesti piippunsa
poroja lattialle.) Vai ottaa se Manta sittenkin sen Veräjä-Villen!
_Manta_ (ihmetellen). Villenkö?
_Simo_. No, kenenkäs sitten?
_Manta_. Vai minä menisin Veräjä-Villelle — (arvokkaasti) — ja veisin
tuhannen markkaani hänen juopotellakseen — (mietiskelevin katsein). Ei!
Kyllä se on toisempi mies, jolle minä ohjakset uskon.
_Simo_ (heittää piippunsa sohvalle). Onkos muuta nosteltavaa? (Nousee.)
_Manta_ (hämillään). Ei — ei ole —
_Simo_. Jahah! Sitten — (menee perältä ulos).
_Manta_ (pyyhkii hämillään molempia ohimottaan). Ei — mutta — (aikoo
perässä) — Simo!
_Justiina_ (tulee oikealle ovelle). Jätä hetkeksi kesken — ja tule
auttamaan minua! (Poistuu.)
_Manta_ (epätietoisena minne menisi, aikoo oikealle ja aikoo perälle).
Kyllähän —
_Justiina_ (huutaa). Tule heti!
_Manta_. Tulenhan — (menee oikealle).
_Asa_ (tulee Pekan kanssa perältä). Käy tänne vaan! Täällä minä asustan.
_Pekka_. Johan minä täällä kävin aamupäivällä — sinua hakemassa — ja
tutustuin sinun morsiameesikin — talon emäntään —
_Asa_ (kehottaa vaitioloon). Hss! Ole hiljaa!
_Pekka_. Mitä meinaat? Onko se nyt vielä jokin salaisuus? Vaikka
minä olen sitä varten täällä — (kaivelee povitaskuaan) — että — että
tiedettäisiin täälläkin — noh — minne se pahus nyt on joutunut —
(löytää paperin ja heittää sen pöydälle) — että sinä olet kotipitäjäsi
tyttöjen puolesta esteetön naimisiin.
_Asa_ (istuu pöydän ääreen). Istu nyt — ja tupakoi — jos haluat.
_Pekka_ (istuutuu naureskellen — ottaa taskustaan tupakan). Onko
sinulla hammassärky? — Pari tuntia minä istuin kuuntelemassa sinun
kellojesi niksutusta — mutta sinun naksutustasi minä en ole vielä
ollenkaan kuullut. (Kiusoitellen.) En eläissäni ole nähnyt noin
surkeannäköistä sulhaspoikaa.
_Asa_ (huokaa). Minä tahtoisinkin perääntyä koko tästä touhusta.
_Pekka_ (hauskasti). Tyhmyyksiä! Justiina on rikas — ja sinä olet
köyhä. — Kiittäisit onneasi, että olet sellaisen löytänyt!
_Asa_ (hermostuneesti). En minä ole häntä löytänyt!
_Pekka_. No, jos et juuri etsimällä, niin sattumalta sitten! Ole kiltti
— ja kiitä joka tapauksessa!
_Asa_. En.
_Pekka_. Äsh! — Oikeinko sinä rupeat jänistämään?
_Asa_ (nousee hermostuneesti). Kyllä se melkein niin on.
_Pekka_ (kuivasti). Miksi olet sitten hänet ottanut?
_Asa_ (hillityllä mutta äkäisellä äänellä). En minä ole häntä ottanut —
hän on ottanut minut. (Kävelee.)
_Pekka_ (purskahtaa nauramaan). Soo?!
_Asa_ (viittoillen). Älä nyt melua! (Istuutuu nojaten pään käteen.)
Niin se vaan on.
_Pekka_ (hymyillen). Täällä on sitten toiset tavat kuin siellä
kotipitäjässämme. (Vakavammin.) Mutta vakavasti! Mitä sinulla on
oikeastaan häntä vastaan? Pulska ihminen! Ja sinä olet köyhä poika —
pääset jaloillesi —
_Asa_ (hiljaisesti). Eihän minulla mitään häntä vastaan olisi —
_Pekka_. No?
_Asa_. Mutta siinä on yksi mutta.
_Pekka_. Olet ehkä pikiintynyt johonkin toiseen?
_Asa_. Niin.
_Pekka_. Kehen sitten?
_Asa_. Tiedäthän sinä —
_Pekka_ (viheltää halveksivasti). Tuohon helsinkiläiseen
tanssi-iltamatyttöön, jonka tapasit viime syksynä? — Kyllä kannattaakin!
_Asa_. Minkäs sille voi.
_Pekka_ (tyytymättömänä). Mokoma letukka, jota et sen koommin ole
tavannut — etkä edes nimeäkään tiedä —
_Asa_ (puolustaen). Tiedän — Maria se oli —
_Pekka_. Mutta sukunimeä et tiedä?
_Asa_. En.
_Pekka_ (heiluttaa kättään). Voi, voi! Sinun Mariasi voi olla jo
naimisissa »toisemmankin» kerran. Ellei ehkä jo silloinkin ollut —
_Asa_ (kiivaasti). Ei ollut!
_Pekka_ (halveksien). Mistä sinä sen tiedät?
_Asa_. Tiedän minä. Meidän piti tavata toisemme seuraavana päivänä —
_Pekka_ (naureskellen). Piti! Mutta ette tavanneetkaan!
_Asa_ (surullisesti). Emme. Minun kelloni kävi jälessä — ja minä
myöhästyin — tunnin.
_Pekka_ (nauraa makeasti). Se on itsestään selvä, että kellosepän kello
käy päin honkaa. Mutta tällä kertaa saat sitä kellosohloa kiittää
onnestasi —
_Asa_ (loukkaantuen). Mistä onnesta?
_Pekka_ (päättävästi). No, kuka sen tietää, mikä letukka lie ollut.
Hyvä, että pääsit hänestä!
_Asa_ (raskaasti). Minä en ole päässyt hänestä. Ja nyt kun tämä askel —
(osoittaa paperia pöydällä) — on noin pitkällä — muistelen minä häntä
enemmän kuin koskaan ennen —
_Pekka_ (huvitettuna). Minkä näköinen hän oli?
_Asa_ (innoissaan). Vaalea — ja helakan punaiset posket
_Pekka_ (pilkallisesti). Kuule! Viikko Justiinan ja sinun häittesi
jälkeen on tuo kuvasi koko lailla toisellainen.
_Asa_. Millainen?
_Pekka_. Sinun Maarian-kuvallasi on kalpeat posket — likaisen ruskea
tukka —
_Asa_ (suuttuen). Ole vaiti!
_Pekka_ (nousee). Jos ylipäänsä muistat häntä enää ollenkaan. — Nyt
minä menen »pälpättämään» sinun morsiamesi kanssa. Hänen kanssaan on
lysti jutella.
_Asa_ (äkkiä nousten). Kuule! Nai sinä hänet!
_Pekka_ (hämmästyen). Mitä?
_Asa_. Te sopisitte hyvin yhteen —
_Pekka_. Pitäisikö minun mennä naimisiin sinun vanhojen muistojesi
kanssa! (Naureskellen). Olisi minulla itsellänikin mokomia
kalpeaposkisia ja likatukkaisia —
_Asa_. Älä nyt lorua! Justiinaa minä tarkoitan. (Kuiskaamalla). Mene
sinä namusiin minun edestäni -.ja ota tuo Justiina!
_Pekka_ (katsoo pitkään Asaa). Sinähän olet lysti sulhanen!
_Asa_. Minä en ole lysti enkä ikävä — minä olen vain vakava —
_Pekka_. Sinä puhut siis vakavia hassutuksia! Mitä hän minusta
välittäisi, kun kerran sinut on ottanut —
_Asa_ (innoissaan). Minä olen varma, että välittää! En minä usko
ollenkaan, että minä tässä olen pääasia —
_Pekka_. No, kukas sitten?
_Asa_, Kun hän vaan saa miehen — kunnon miehen —
_Manta_ (tulee oikealta). No, voi, voi! Joko se kelloseppä nyt ehti
tänne vieraineen — enkä minä vielä saanut lopulleen sitä siivousta —
_Pekka_. Sopii vaan jatkaa — olinkin juuri lähdössä —
_Asa_. Niin — velimieheni menee sinne Justiinan puolelle —
_Manta_. Kohta hänellä onkin aikaa — hänellä on jo viimeinen arina —.
_Pekka_ (leikillisesti Asalle). Minä luulen, että minun kelloni käy
tunnin jälessä — tuosta emännän kellosta — menen sinun kellopajaasi —
siksi tunniksi —. (Menee nauraen ulos.)
_Manta_ (katsoo Pekan jälkeen, pyyhkii nenäänsä ja katsoo sitten Asaa),
Mikä se on tuo teidän veljenne?
_Asa_ (mietteissään). Hän on sellainen — pikku —
_Manta_. Pikku höynä — jahah! (Nauraa leveästi.) No, siltä se kuulosti —
_Asa_ (äkäisesti). Mikä kuulosti? Hän on pikkutilallinen — eikä
ollenkaan mikään höynä —
_Manta_. Jahah!
_Asa_. Jahah! Joko se Mantakin jahattaa kuten Simokin —
_Manta_ (äkäisesti). Simo! Mitä se kelloseppä Simosta tahtoo — ja mitä
minusta —
_Asa_ (lepytellen). No, no, no! Enhän mitään! Minusta vain on tuntunut
että teillä on jotakin yhteistä —.
_Manta_ (melkein huutaen). Yhteistä! Mitä yhteistä!
_Asa_ (tuskallisesti). Ei mitään tietysti —
_Manta_ (sivauttaa käsiään yhteen). No, ei tuon enempää!
_Asa_ (peräytyen peräovelle). Ehkei, ehkei! — Simo vain on sanonut
pitävänsä Mantasta —
_Manta_ (riemastuen). Älkää! Onko?
_Asa_. Kyllä — luulen — (aikoo pujahtaa ulos).
_Manta_ (rientää estämään). Hyvä, kiltti kelloseppä! (Ottaa Asaa
käsivarresta.) Jos vain sopisi — sopivassa paikassa sanoa — minäkin
tykkään niin armottomasti — ja rahaa mulla myöskin on —
_Justiina_ (tulee oikealta, parkaisee). Manta!
_Manta_ (ei huomaa irroittautua Asasta). Herra jesta! Mikä hätänä?
_Justiina_. Mitä sinä siinä toisen sulhasta viekottelet?
_Manta_ (peräytyy kauhistuneena). Herra jesta! Minäkö kenenkään
laillista omaisuutta viekottelisin, kun minä puhuin Simosta: —
_Asa_. Niin — ja mitäs Justiina toisen sulhasesta välittää! (Menee,
ulos.)
_Justiina_. No, mihin sillä Asalla sellainen kiire — (menee ovelle).
Asa!
_Manta_. Antaa hänen mennä! Meni kai veljensä kelloa laittamaan. Se
käy tunnin jälessä — (alkaa siivota). Kaikkia sen Justiinankin päähän
pistää! En suinkaan minä puun ja kuoren väliin — mutta kun hän sanoi
sen Simon puhuneen minusta —
_Justiina_. Miksihän niin painavasti sanoi sen — toisen sulhanen —
_Manta_ (nauraa). No toisen kai —- eikä minun! On se emäntäkin aika
hupsu — huomenna pitäisi kuulutettaman — ja vielä epäilee —
_Justiina_ (auttaa järjestelyssä). Älä höpise! Eihän Asa ole edes tästä
pitäjästä — ei se niin vaan käy —-. (Huomaa piipun tuhkaa lattialla.)
Mutta, Manta! Mitä siivoamista tämä on? Katso nyt!
_Manta_ (menee katsomaan). Eikös ne miehet —
_Justiina_. Simo tietysti saappaistaan —
_Manta_ (toimekkaasti). Ei se Simon työtä ole, mutta saman tekevä —
pyyhitään pyyhitään — (pyyhkii lattialta Simon piipuntuhan).
_Justiina_. Nythän on kaikki kunnossa — (menee sängyn luo). No, voi
minun päiviäni! Tuohon minä olen unohtanut nuo Asan arkihousut.
Lahkeensuut piti paikata — hm! — (ottaa housut sängyltä) — pariin
pisteeseen se on jäänyt — ja minulla on vielä kyökissä niin paljon — —
Nyt ei auta muu — Manta istuu nyt tuohon tuolille ja ompelee nuo
reunat —
_Manta_ (hölmistyneenä). Mitä? Mitkä? Mitä minun pitäisi tehdä?
_Justiina_. Paikata nämä housut.
_Manta_ (melkein huutaen). Miehen housut!
_Justiina_. Mitä sinä huudat? Mitä ihmettä siinä nyt olisi! (Ottaa
Mantaa kädestä ja vie pöydän ääreen.) Istu tuohon noin — tässä on
housut!
_Manta_ (loukkaantuneella vakuutuksella). En minä sitä voi!
_Justiina_. Tyhmäkö sinä olet! Etkö sinä sitten koskaan aio Simon
housuja paikata?
_Manta_ (hartaasti). Se on eri asia — Simon kyllä — jos Herra
sallii — —
_Justiina_. Nyt minä jo kohta suutun —
_Manta_. Jos olisin edes joskus ennen saanut paikata Simon housuja —
mutta nyt —
_Justiina_ (kiivastuen). Tuossa — ompele! — Minulla on muutakin työtä
— ja laiva voi tulla millä silmänräpäyksellä tahansa — (Panee housut
Mantan syliin ja menee nopeasti oikealle.)
_Manta_ (vaipuu istumaan). Voi, voi — tämä on kuin — pyhyyden pilkkaa!
(Alkaa vastenmielisesti ommella ja käsittelee housuja hyvin varovasti.)
_Simo_ (tulee ulkoa). Jäiköhän se piippunysä —
_Manta_ (pelästyy). Hih! En ole nähnyt — (peittää käsillään housuja).
_Simo_ (katselee ympärilleen). Se pakana sitten myötäänsä karkuilee.
_Manta_ (sukoilee kiireesti housut esiliinaansa — mielistellen). No,
kyllä täältä vaan löytyy, jos tänne jäi — (nousee).
_Simo_ (löytää piippunsa sohvalta). Jahah! Tuossapa se — sohvalla.
(Aikoo lähteä.)
_Manta_. Onpa sillä Simolla nyt kiire!
> _Simo_ (Pysähtyy). Kiirekö? No, ei kiireen kierää!
_Manta_. Muutenko vaan ei haluta vitkastella?
_Simo_ (katselee ympärilleen). Mikäpähän täällä olisi ollessa! Olihan
viileä kalpi — (alkaa täyttää piippuaan). Ulkona onkin tänään kovin
helteistä —
_Manta_ (tulee pöydän etupuolelle). Sopisihan vaikka istuakin
levätessään — onhan siinä sohva — — Me taisimme äsken puhella jotakin
— mutta se jäi kesken — kun se Simo niin juoksujalkaa töytäisi ulos —
kesken kaiken —
_Simo_ (istuutuu, sytyttää piippuaan). Jahah! jahah! Vai juoksujalkaa —
_Manta_ (nauraa). No, ei nyt niin sanan mukaan. Enkä minä äskenkään
niin meinannut kuin Simo sen ymmärsi.
_Simo_. Enhän minä kai ole mitään erityistä ymmärtänyt — tietääkseni —
_Manta_ (astuu vähän lähemmäksi). Kyllä vissiin Simo ymmärsi, että
minulla olisi joku sulhanen — parempi kuin Veräjä-Ville — mutta en minä
sitä tarkoittanut —
_Simo_ (äreästi). No, mitäs tuota minulle selitellä! Antaa Villen vaan
olla parhaan kaikista —
_Manta_ (pyytäen). Voi, voi, hyvä Simo, ymmärrä nyt oikein!
_Simo_ (nousee). Johan minä sen nyt vähemmälläkin —
_Manta_ (astuu Simon eteen). Enhän minä Viileätä huoli kuuna päivänä!
(Mielistellen.) Etkö sinä nyt voi ajatella ketä minä tarkoitan, kun
sanon, että kunnollisempi se on joka suhteessa kuin Ville — se, jonka
minä otan — jos hän vaan minusta huolii —
_Simo_ (äkäisesti). Kysy häneltä, niin saat tietää — (aikoo lähteä).
_Manta_ (kohottaa hätäisenä molemmat kätensä estääkseen Simon
lähtöä. Esiliina aukee, ja housut putoavat lattialle). Sitähän minä
juuri nyt tahtoisin — (nostaa nopealla liikkeellä housut lattiasta,
mutta ei tiedä, mitä sanoisi tai tekisi, seisoo liikkumattomana ja
hämmästyneenä).
_Simo_. Jahah, jahah! Kellosepän housut esiliinassa! (Naurahtaen.)
Kyllä minä nyt voin ajatella ketä Manta tarkoittaa. (Äkäisenä.) Vai
vallan noitumalla niitä sulhasia hommataan! (Menee nopeasti ulos.)
_Justiina_ (tulee oikealta). Kenen kanssa sinä puhelit? Kuka täältä
meni? Oliko se kelloseppä?
_Manta_ (raivossa). Oli — kelloseppä! Justiina on oikea pahanilman
lintu — kelloseppänsä kanssa!
_Justiina_ (tulee pöydän eteen). Mitä sinä huudat? Oletko sinä
tolkussasi?
_Manta_ (yhä enemmän suuttuen). Minä juuri olenkin tolkussani. Mutta
se on Justiinan syy — ettei tässä ihminen pääse puusta pitkään — (itku
kurkussa) — vaikka mies aivan selvästi on minuun rakastunut —
_Justiina_ (suuttuneena). Kuka? Kuka on sinuun rakastunut?
_Manta_. Miksi ei yhtähyvin minuun kuin sinuunkin!
_Justiina_ (astuu lähemmäksi). Kelloseppäkö?
_Manta_ (raivossa). Älä sinä puhu kellosepästä! — Sinä luulet, ettei
muut ihmiset miestä tarvitsekaan! Tuossa! Koska olet niin kärtty —
miesten perään! (Heittää housut Justiinan kaulaan ja menee nopeasti
oikealle.)
_Simo_ (tulee ulkoa, pysähtyy ovelle). Jahah! Joko ne nyt pitää olla
kaulassakin!
_Justiina_ (on seisonut liikkumattomana, kääntyy äkkiä). Mitä?
_Simo_. Ai! Emäntäkö se onkin? (Tulee alas.) Noituuko emäntäkin
itselleen kelloseppää?
_Justiina_ (riistää suuttuneena housut kaulastaan ja heittää pöydälle).
Noidun. Kyllä minä kohta noidun tässä talossa. (Kävelee kiivaasti
edestakaisin.) Että se Manta kehtaakin tunkeutua puun ja kuoren
väliin! Vaikka hyvin tietää, että kellosepällä ja minulla on vakavat
aikomukset! Ja niin hyvänä kuin minä olen Mantaa pitänyt — että
kehtaakin! On petkuttanut koko ajan! On puhunut aina mesikielisesti
Simosta — ja Simosta —
_Simo_. Minustako?
_Justiina_. Niin juuri! Ettes sitä ole huomannut, että hän on ollut
pitävinään sinusta!
_Simo_ (raappii korvallistaan). Olenhan minä sen luullut vähän
tykkäävän, mutta — (osoittaa pöytää) — toisiin housuihin se nyt näkyy
ihastuneen —
_Justiina_ (hyökkää pöydän luo ja heittää housut nurkkaan). Mokomaankin
— kellojen tärvelijään! (Ottaa pöydältä Asan esteettömyystodistuksen ja
lukee.) No, voi minun päiviäni!
_Simo_. Mitä nyt?
_Justiina_. Tässä on Asan esteettömyystodistus! — Kuulutuksiin vaan —
oi minua! (Vaipuu tuolille itkien.)
_Pekka_ (tulee ulkoa, hauskasti). Pitääkö itkeä, kun mennään
kuulutuksiin?
_Justiina_. Teidän veljenne on hävytön petkuttaja! Tuossa on siitä
todistus! (Heittää paperin pöydälle.)
_Pekka_. Eikös tämä ole — (katsoo paperia). On oikein! Luulin jo
hukkuneen — kun Asa ei sitä ottanutkaan haltuunsa.
_Justiina_. Menkää nyt vaan suoraa päätä pappilaan!
_Pekka_. Kyllä minä puolestani! Ja kai Asakin kohta ehtii — jos vaan
Justiina on valmis.
_Justiina_ (lakkaa äkkiä itkemästä). Kuka?
_Pekka_. No Justiina tietysti — morsian.
_Justiina_ (hypähtää ylös). No, eikös Manta —?
_Pekka_. Mikä hemmetin Manta —?
_Justiina_. Ja minuako varten tuo paperi —?
_Pekka_. Teitä vartenhan minä sen äsken toin.
_Simo_. Jahah! (Miettien.) Ehkei se Manta meinannutkaan kelloseppää —
_Justiina_ (ihastuneena). Ehkei meinannutkaan —
_Pekka_. Mikä ihmeen Manta tässä kummittelee?
_Justiina_. Manta on meillä palveluksessa — ja minä luulin —
_Simo_. Niin — me luulimme — että —
_Justiina_. — että kelloseppä menee naimisiin — Mantan kanssa.
_Pekka_ (katselee Simoa, hymyillen). Ja jättää teidät — niinkö? Että
Manta jättää — tarkoitan.
_Simo_. Siihen käsitykseenhän sitä tässä —
_Pekka_. Ja nyt Manta suree teidän tyhmiä käsityksiänne.
_Simo_. Surisikohan tuo?
_Pekka_. Siellä kyökin portailla näkyi muuan nainen istuvan ja itkevän.
Eiköhän se ollut Manta?
_Simo_. Jahah! — Vai vallan itkee!
_Pekka_. Minä vien nyt tämän paperin Asalle ja kiiruhdan häntä.
_Justiina_ (hyöriskellen hädissään). Voi, voi! Minä olisin heti valmis
— jos vain se Maija-sisareni ehtisi tulla ennen sitä — että hänkin —
_Pekka_. Laivahan tuli jo äsken. (Menee ulos.)
_Justiina_. No, voi siunatkoon! Eikä kukaan mennyt vastaan! (Äkäisesti
Simolle.) Mitä sinä siinä toljotat hajasäärin? Häh?
_Simo_. Jaa, että hetikö menisi sitä Mantaa lohduttamaan —
_Justiina_. Häntä voit lohduttaa hautaasi asti! Mene laivalle Maijaa
vastaan. — Kuuletko!
_Simo_. Jahah! Jahah! Kyllähän minä — mutta tässä on vielä yksi paha
paikka —
_Justiina_ (aikoo mennä, pysähtyy ärtyisenä). Mikä paikka siinä on?
_Simo_. Jos Manta itkee syyttömästi — niin en minä voi mennä mihinkään —
_Manta_ (tulee oikealta itkien). Siellä se amerikkalainen nyt tulee
kyökin ovesta sisään —
_Justiina_. Voi — armias — (rientää oikealle).
_Manta_ (menee itkien istumaan pöydän ääreen). Tällaiseen maailmanlopun
kauhistukseen vielä vieraita!
_Simo_ (öräilee, kynsäisee korvallistaan, ei tiedä mitä tekisi). Jahah!
Sinä näyt itkevän —
_Manta_. Mitä sinä siitä välität! (Kuivaa silmiään.)
_Simo_. Kyllähän sitä sentään välittäisi — kun vain tietäisi — tässä on
nimittäin yksi paha paikka —
_Manta_. Mikä?
_Simo_. Kun vain tietäisi — itketkö sinä tuon kellosepän tähden. (Manta
purskahtaa ulvomaan, nousee ja menee nopeasti ulos. Simo on ymmällä, ei
tiedä mitä tekisi. Oikealta kuuluu vilkasta naisten keskustelua.)
_Justiina_ (oikealla). Riisu vain tänne hattusi ja takkisi! Minä panen
tähän matkatavarasi. (Keskustelua jatkuu.)
_Simo_ (yksin). On siinä vaan vielä yksi paha paikka!
_Justiina_ (tulee oikealta). No, tule nyt sitten tänne sisälle! (Huomaa
Simon.) Mitä sinä vielä täällä teet? —
_Simo_. Minä vain tahtoisin kysyä emännältä —. (Hiljaa.) Mitä se Manta
niillä kellosepän housuilla teki?
_Justiina_ (äkäisesti). No, minähän annoin ne hänelle paikattaviksi —
tyhmeliini!
_Simo_. Jahah! Jahah! Hyvä on! — Se oli, nähkääs, niin paha paikka —
(menee ulos).
_Maija_ (tulee oikealta). Täällähän on oikein hauskaa ja kodikasta —
ainakin näin kesällä —
_Justiina_. Tule nyt istumaan! Kai sinä olet kovin väsynyt matkasta!
_Maija_ (istuutuu sohvaan, naureskellen). Vieläkös — minä olisin
väsynyt. Mitä nyt laivamatka väsyttäisi — tällaisilla pikku
lammikoilla —
_Justiina_ (ottaa kaapista pöytäliinan, kahvikuppeja y.m., asetellen
pöydälle). Niin — niin! Toista kai on niillä suurilla maailman merillä —
_Maija_. On se niin toista — etten minä vaan Atlantilla seilaa toista
kertaa.
_Justiina_. Niinkö oli kauheata?
_Maija_ (hymyillen). Oh se vaan sellaista — mennessä.
_Justiina_. Miksi menitkään sinne — vaikka tiesit, että me kohta
saisimme suuren perinnön —
_Maija_ (vilkkaasti). Suurenko? No, kuinka suuri se sitten on?
_Justiina_ (istuutuu kesken hommansa). No, ajatteles nyt! Ensiksikin
tämä pieni tila — (riemuiten) meillä on hevonen ja viisi lehmää —
_Maija_ (ihmetellen). Soo!
_Justiina_ (mahtavasti). Nii-in! — Ja rahaa täsmälleen kaksitoista
tuhatta.
_Maija_. Ai — ihmettä sentään! Saanko minäkin niin paljon — kuusi
tuhatta?
_Justiina_ (nousee nauraen). Saat tietysti! Ja puolet kaikesta muusta —
_Maija_ (riemuiten). Ool rait! Sehän on mainiota!
_Justiina_ (jatkaa tointansa.) Ajatteles, kuinka meille tulee nyt hyvä!
Sinäkin pääset vielä hyviin naimisiin —.
_Maija_. Vielä? — Minähän olen sinua nuorempi.
_Justiina_ (ylpeillen). No, mitäs minusta! Minuthan kuulutetaan jo
huomenna — kun tästä vaan ehditään käydä pappilassa.
_Maija_. Soo! — No, mikä se sinun sulhasesi on?
_Justiina_. Se on kelloseppä Poukama. Tuli keväällä tähän meille
asumaan —
_Maija_ (nauraa). Ja sinä löit valtauspaalusi heti — ja sanoit: tämä on
mun.
_Justiina_ (loukkaantuneena). Minäkö? Mitä sinä puhut?
_Maija_ (ilakoiden). No niin! Amerikassa sanotaan joskus niin. Älä
välitä! Smartti tyttö vaan olit. Sitä tarkoitan.
_Justiina_. Se on niin näpsä poika, että ihmeekses katselet — jahka
näet. —
_Maija_. No, koska hänet saa nähdä?
_Justiina_ (tyytyväisenä). Heti kun tässä saadaan jotakin suunavausta.
(Istuutuu yhtäkkiä herpautuneena.) Ai, ai, kun minä pidän siitä pojasta!
_Maija_ (hymyillen). Mahtaa olla aikamoinen mies!
_Justiina_ (katsoo ihmeissään). Aikamoinen? Sinusta on tullut
merkillinen! Käytät niin omituisia sanoja! (Haaveillen). Ei! — Hän on
taivaallinen. Ei uskoisi, että mies voi olla niin ihana!
_Maija_ (nauraen). Niin kai — ylipäänsä — naisille.
_Simo_ (tulee oikealta, saamattomasti). Jahah! Tuota —
_Justiina_ (nousee). No?
_Simo_. Se kahvi kuuluisi nyt siellä kyökissä olevan jo tarpeeksi
kiehunutta —
_Maija_. Mitä ihmettä! Onko sinulla mieskokki? Sepä vasta
amerikkalaista!
_Justiina_ (suutahtaen). No, mitä se Simo siitä ilmoittelee? Missä
Manta on?
_Simo_ (nolona). Siellähän se kyllä on, tyttöpahainen — mutta se
parkuminen —
_Justiina_. Vieläkö hän nyt parkuu?
_Simo_ (tyytyväisesti). Eikä! Kyllä minä hänet jo tyynnytin —
_Justiina_ (kiivastuen). Mitä sinä höpiset? Mitä sinä sitten asioitset?
_Simo_. Minähän vain tulin sanomaan siitä kahvista — kun Manta ei
kehdannut — sen silmät niin punottivat —
_Justiina_ (herttaisella toruvalla äänellä). Menisitte tekin siitä
naimisiin — ettette myötäänsä itkuja pusertelisi —
_Simo_ (harvinaisen vilkkaasti). Jahah! Se on aivan minun haluni
mukaista —
_Justiina_. No, kyllä vaan Mantankin —
_Simo_. Minäpä kysyn heti — (menee oikealle).
_Maija_ (ihmeissään). Koko talohan täällä menee naimisiin!
_Justiina_ (välinpitämättömästi). Nuo nyt ovat hommanneet sitä ikänsä —
_Maija_. Täällä mahtaa olla oikein naimisbasilli ilmassa —
_Justiina_. Tuntuuko siltä? Joko sinunkin tekee mielesi?
_Maija_ (aivastus tulemaisillaan). Kai se jo on tarttunut — koska niin
— (aivastelee) — aivastuttaa —. (Pekka tulee perältä.)
_Justiina_. No, eikös vaan! Naimisbasilli olikin — se ennusti miehen
tuloa.
_Pekka_. Minunko tuloani?
_Justiina_. Niin. Tuo Maija, minun sisareni, juuri aivasteli.
_Pekka_ (hauskasti). Sanotaan, että nainen tuntee miehen saapumisen
aivan kuin ilmapuntari myrskyn tulon.
_Maija_ (nousee, iloisesti). Kas vaan! — Tämä on kai —
_Justiina_ (kiirehtien). Se on herra Poukama! — Istukaa nyt ja jutelkaa
— minä tulen heti kahvin kanssa — (menee nopeasti oikealle).
_Pekka_ (menee tervehtimään Maijaa). Terve tuloa kotimaahan!
_‘Maija_. Kiitos!
_Pekka_. Tulittakin ihmeen sopivaan aikaan.
_Maija_ (istuutuu). Niin. Huomaan tulleeni parhaiksi — kihlajaisiin.
_Pekka_ (istuutuu). No aivan kuin naapurista vaan olisi pistäytynyt!
Ihan minuutilleen. Kohta kai lähdetään pappilaan.
_Maija_ (tarkastellen Pekkaa, hymyillen). Minä luulen, että sisareni on
onnistunut valinnassaan.
_Pekka_. Oletteko jo ehtinyt tekemään sellaisen havainnon?
_Maija_ (yhä tarkastellen). Hm! Sen verran mitä näin ensi silmäyksellä
voi —
_Pekka_ (avonaisesti). Kyllä minäkin voin vakuuttaa, että sisarenne saa
hyvän miehen.
_Maija_ (huvitettuna). Niinkö?
_Pekka_. Aivan varmasti.
_Maija_ (ivallisesti). Olettepa te itserakas.
_Pekka_ (hämmästyen). Minäkö?
_Maija_. Noo — ehkä ei — onhan suora puhe komeata kieltä.
_Pekka_ (vakavasti). Ei se ole mitään erityistä kieltä. Se on minun
vakaumukseni.
_Maija_ (kuivasti). Hyvä on! Hyvä on!
_Pekka_ (hiljaisemmin). Enkä minä usko, että mitään pilviä tulee
tuottamaan avioliiton taivaalle — sekään pieni rakkausjuttu —
_Maija_ (heristäen sormellaan). Ai, ai! Onko sulhaspojalla pikkusia
rakkausjuttuja!
_Pekka_ (hymyillen). Yksi ainoa vain — ja se on mielestäni sangen
viaton ja ohimenevää laatua.
_Maija_ (uteliaasti). No, minkälainen?
_Pekka_ (sivuuttamalla). Muuan iltamatuttavuus, joka ei päässyt
jatkumaan sitä iltaa pitemmälle.
_Maija_. Miksi ei?
_Pekka_. Tyttö katosi jäljettömiin — (nauraen) — ja rakkaus katoo kyllä
samaa tietä.
_Maija_. Te ette ole juuri tunteellinen?
_Pekka_. Mitä peijakasta se minua liikuttaisi?
_Maija_ (muuttuu vakavaksi, tuijottaen eteensä). Hm! — Milloin katoaa
nainen — milloin taas — katoaa —
_Pekka_ (nauraen). Tuo pikku juttu teki teihin vaikutuksensa?
_Maija_. Kaikki eivät katsele tuollaisia »pikkujuttuja» yhtä
kylmästi kuin te. (Ivallisesti.) Ja viisainta on, ettette kerro sitä
morsiamellenne — ainakaan samalla tavalla.
_Pekka_ (ihmeissään). Mitä saakelia? Mitä tämä minun morsiantani
liikuttaisi — jos mulla sellainen —
_Maija_ (nousee). Koettakaapas!
_Justiina_ (tulee oikealta ja tuo kahvipannun). No, no! Älä nyt, Maija,
lähde mihinkään! Kahvia saadaan ihan heti
_Pekka_ (osoittaen Maijaa uudestaan istumaan). Niin — kihlajaiskahvia —
_Justiina_ (iloisena). Niin juuri! Istu nyt vaan paikoillesi!
_Maija_. Hm! (Vaivautuneesti.) Istu alas — ja ole iloisen näköinen!
(Istuutuu entiselle paikalleen. Manta tuo oikealta muuta kahvikalustoa.)
_Justiina_. Käskitkös nyt Simoakin tänne?
_Manta_ (katsoo taakseen). Johan se minua seurasi tuohon ovelle asti —
(huutaa). Simo! Mihin sinä jäit? Tule sisään!
_Simo_ (tulee). Jahah, jahah! Tulenhan minä —
_Justiina_. Nämäkin tulevat pappilaan samalla kertaa —
_Pekka_ (nousee). Vai niin — toinen sulhanen — (menee Simon luo). No —
onneksi olkoon —
_Justiina_. Eihän tässä nyt vielä sovi ruveta onnittelemaan! Missä se
Asa nyt viipyy?
_Maija_ (mielenkiinnolla). Asa? Kuka on Asa? Missä on Asa?
_Asa_ (tulee ulkoa). Täällä minä tulen —
_Maija_ (hypähtää ylös hämmästyneenä). Mitä? (Tuijottaa Asaa.)
_Justiina_. Tule nyt, Asa rakas, tänne istumaan!
_Pekka_ (iloisesti, tullen alas oikealle). Niin — myöhäistä nyt enää
piilotella!
_Asa_ (tulee allapäin vasemmalle puolelle pöytää lähelle Maijaa). Enhän
minä!
_Justiina_ (arvokkaasti). Saanko esitellä — sisareni ja —
_Asa_ (huomaa Maijan, vavahtaa ja huudahtaa). Mitä tämä on? (Pyyhkii
otsaa ja silmiä.) Maria?
_Maija_. Siunatkoon! — Asa!
_Justiina_ (ällistyneenä). He tuntevat toisensa!
_Asa_ (hyökkää Maijan luo, ottaa häntä käsistä). Maria! Rakas Maria!
Sinähän tulet kuin ilmestys taivaasta —
_Justiina_ (astuu pöydän etupuolelle, on aivan jähmettynyt, änkyttää).
Minun sulhaseni — sulhaseni
_Maija_. Sinähän olet oikea taikamestari — Asa kulta — — Sinä ilmestyt
yhtä äkkiä kuin katoatkin —
_Pekka_ (nopeasti, melkein huutaen). Nyt, Asa — sun kellosi käy oikein!
_Asa_ (kuulematta, painaa Maijan sohvalle istumaan ja istuutuu itse
viereen). Sinä et aavista, miten minä olen kaihonnut — ja ollut onneton
_Simo_. Tule pois, Manta! Täällä menee kaikki sekaisin —
_Asa_ (hypähtää riemussa ylös). Voi pääsiäisilo ja helluntaijuhlat!
Katsokaa! Tässä on minun morsiameni! (Istuutuu uudelleen.) Rakas — oma
Mariani! (Suutelee Maijaa.)
_Justiina_ (parkaisee). Älä, älä! Et saa — et saa!
_Pekka_ (Justiinalle olan yli). Antakaa olla! Ei niille mitään mahda!
Niissä on rakkauden tauti. Hänhän aivasteli — ja se ennusti sen oikean
tuloa —
_Justiina_ (vaivalla ja hiljaa). Minä kiellän — minä kiellän —. (Mania
aivastelee.)
_Pekka_. Ahaa — sielläkin on oikea sulhanen tulossa —
_Simo_. Manta, Manta! Käykö minullekin noin?
_Manta_ (Simon kaulaan). Ei — ei!
_Asa_ (tulisesti). Harvoin onni tulee suotuisempaan aikaan! (Suutelee
Maijaa.)
_Justiina_ (katsoo onko Pekka vielä lähellä). Oi, oi, oi! Minä pyörryn
— nyt minä vissisti pyörryn —
_Pekka_. Ei se mitään tee — minä otan vastaan —
_Justiina_. Ooh! (Kaatuu Pekan syliin).
_Pekka_ (aivastaa). Jokohan se peijakas nyt tuli — minullekin —
_Justiina_ (kääntyy Pekkaan päin, ottaa häntä kaulasta). Tukekaa te
minua —!
_Pekka_. Täytyy kai — koska näin — riivatusti — aivastuttaa —
(aivastaa). Tämähän tuntuu siltä — kuin tässä olisi — mentävä —
naimisiin — (aivastaa).
Väliverho.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK NAIMISIIN ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
