The Project Gutenberg eBook of Mustaa ja kultaa
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Mustaa ja kultaa
Author: Heikki Asunta
Release date: March 17, 2026 [eBook #78232]
Language: Finnish
Original publication: Jyväskylä: K. J. Gummerus Osakeyhtiö, 1929
Other information and formats: www.gutenberg.org/ebooks/78232
Credits: Tuula Temonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MUSTAA JA KULTAA ***
language: Finnish
MUSTAA JA KULTAA
Kirj.
Heikki Asunta
Jyväskylässä,
K. J. Gummerus Osakeyhtiö,
1929.
SISÄLLYS:
I
Mustaa ja kultaa
Hans Boije
Siivet
Kaksi uskalikkoa
Tamaran kuolema
Frans Hals
II
Resignatio
Painajainen
Susi
Kapakka
Erään miehen viimeinen kirje
Rampa
Tuomittu
Pohjaa kohti
Gustaf Fröding: Kulkuri
Runoilija Wennerbom
III
Yksi markka
Hautajaiset
Eräälle tuomarille
Debet — Kredit
Pieni episoodi
IV
Kesäyö
Kartanon tytär
Viimeinen laiva
Pieni laulu Ruthista
Jälleennäkeminen
Tyhjä huone
V
Lokakuu
Akvarelli
Saarelaismaisema
I
MUSTAA JA KULTAA
Teki työtään mies hiki otsallaan,
eli riemuja pyytämättä.
Hapot, suolat uursivat vakojaan,
käsi muistutti kuolleen kättä.
Oli luukut lyötyinä akkunaan,
ovet teljetyt maailmalta.
Teki työtään mies, himo sairas vaan
kyti, hehkui kulmien alta.
Valinkauha hehkuva kourassaan
yhä puuhasi ahjon luona!
Yhä uskoi suuria uniaan:
on kerran kultana kuona!
Nero nouseva on, ja kunniaan
epätoivo on vaihtuva musta,
pajan ahjo on hehkua tulvillaan
jalometallin kimallusta!
Teki työtään mies. Yhä uudestaan
suuren kalkin katkeran keitti.
Ihan tyynnä, uskossa Saatanaan
hän viimein henkensä heitti
— — —
Mies makasi lähellä ahjoaan
hymyhuulin, otsalla rauha.
Yhä uskollisena kourassaan
oli jäähtynyt valinkauha.
Hänet vietiin multihin kirkkomaan
monen köyhän vainajan myötä.
Paja hiljaa lahosi paikoillaan,
ei kukaan jatkanut työtä.
Joku hullun haudalle innoissaan
pikimustan pystytti kiven.
Ja sen pinnalla ilkkuu kirkkauttaan
nyt — kultaa hehkuva hiven.
HANS BOIJE
Sen linnan akkunoista
nyt ruudut rikki on.
Ei juhlatulet loista,
kuu kattaa raunion.
Ei hurjat nihdit ravaa
maan kauhuks' ratsuillaan.
Nyt linnanportin avaa
yötuuli joskus vaan.
Mut kansa muistaa herran,
Hans Boije ritarin.
Hän mahtava ol' kerran,
mies julmin, syntisin.
Hän ryösti, rietasteli,
ja kansa kärsi vain,
mut koston henki eli
jo hiljaa niillä main.
Ei tienneet peitsiniekat:
pian touko tuleentuu,
pian säkenöivät miekat,
pian koittaa elokuu.
Jo hehkui pajapihdit,
ja teräs kipinöi,
mut huolettomat nihdit
yöt, päivät elämöi.
Niin Tuomaantanssiaiset
kun pystyyn paiskattiin,
ja laakson kaikki naiset
armotta raiskattiin,
mies hurjin, linnanvouti,
hän tohti tehdä sen:
hän luostarista nouti
kauneimman kyyhkysen!
Niin monta päivää, yötä
hymyillen, itkien
se seuras ratsun myötä
taa teitten pitkien,
mut verhos kauniin päänsä
pian kultaan, silkkihin
ja vietti hurjat häänsä
kuin lapsi syntisin.
Näin lakkaamatta juotiin,
yöt, päivät tanssien,
olutta uutta tuotiin,
jos loppui entinen.
— — —
Mut kesken hurjan illan
jäi tanssin jytinä.
Sen katkas laskusillan
kamala rytinä.
Kuu paistoi peisten teriin,
ja huuto kuultiin vaan:
Nyt öykkäreitten veriin
nää raudat karkaistaan!
Ja murhaleikki kuuma
nyt täyttää pihamaan.
Sen joka-ainoo tuuma
on kallis hinnaltaan.
Ei säästä lähimmäistä
mies laakson kärsineen,
ei hurja nihti väistä,
hän kaatuu paikalleen.
Kun vihdoin aamunkoitto
jo nousee verestäen,
on laakson miesten voitto
ja loppu linnaväen.
Mut murheen kyynel kasta
ei silmää yhtäkään.
Vain linnan valtiasta
nyt turhaan etsitään.
Huurtuvan pöydän päässä
hän istuu hymyillen.
Varressa ryhdikkäässä
on mahti entinen.
Hän pullon pöytään siirtää,
juo verkkaan pikarin
ja kylmin mielin piirtää
terällä tikarin:
— Kahdeksas tammikuuta
kuusitoistasataaviis
Hans Boije ilman muuta
on kukistettu siis.
— Maan rahvas kiitosvirttä
jo veisaa voitostaan.
He pystyttävät hirttä
vuoks' lyödyn valtiaan.
— Ei siihen suurta hätää
mun mielestäni ois:
Jos oksa puun on mätää,
se putoo kyllä pois.
— Hans Boijen rietas taru
pian lienee päättynyt,
mun sentään hirttonaru
ei häntä häväissyt.
— Ei tilintarkastusta
hän pyydä eikä tee.
Laumasta lammas musta
vain hiljaa erkanee.
— Nyt ota poikas vastaan
suur tuntemattomuus;
hän toivoo ainoastaan:
suo synnin muoto uus!
— Pois lainakorut yltä!
Hans Boije jättää maan,
ja yksitoista syltä
on vettä haudallaan.
Näin linnanherra piirsi
terällä tikarin,
ja huulillensa siirsi
hän viime pikarin.
Pian nähtiin: yli partaan
hän syöksyi nauraen.
Ja kansanjoukko hartaan
kohotti aamenen.
SIIVET
Niin hiljaista on länsirintamalla,
vain laiskat myrkkypilvet laahustaa,
ja painostavan taivaankannen alla
kuin ruumis lepää revittynä maa.
Suurlentäjä jo suistui. Kuolinsana
kuin ruttoviesti pahanenteinen
käy kuiskeen lailla, lamauttavana
käy läpi Ranskan juoksuhautojen.
Niin hiljaist' on kuin pitkäperjantaina,
ei kuulu laukausta yhtäkään.
— Näin palas mies, jok' ennen palas aina
vain varman voiton lieskat silmissään,
Mies, joka yksin zeppeliiniparvet
kuin terässiipi, nuori haukka löi,
ja hymyhuulin iski, arvet,
kun ihmisvihan touko heilimöi,
Mies, jolla kohtalonsa kuninkaille
ei ollut mitään tilitettävää,
ei mitään jumalille, isänmaille —
vain uskalikon kylmä, hurja pää.
On hälle viime leposija luotu
mäen kumpareelle seutuun autioon,
on tykkipatterit ja joukot tuotu
sen ääreen jäykkään perusasentoon.
Ja sitten seuraa ruumispaarin vuoro
ja sitten viittaniekka pappismies;
soi koleana piikkilankakuoro:
— On pääsinpäiväs läsnä, kukaties.
Mut kesken hautauksen hiljaisuuden
soi suriseva ääni moottorin,
ja vihollinen läpi avaruuden
päin lentää terässiivin läikkyvin.
On kuiva, vihantäysi käsky: Tulta!
Ja yli sotamiesten mykkien
pian lavettien alta lentää multa,
kun salamoivat putket tykkien.
Mut pitkin kranaattien surmanrataa
on suunta huimapäisen lentäjän,
ja ruusupilvi haudan ylle sataa
kuin pudottama parhaan ystävän.
— — —
Niin hiljaista on länsirintamalla
kuin sota paha uni ollut ois.
Etäällä kirkastuvan taivaan alla
vain vihollisen vieras lentää pois.
KAKSI USKALIKKOA
Niin katkesi vaellus maallinen
parin ylpeän uskalikon.
Yön laskussa yli laineitten
he tekivät haaksirikon.
Ol' taklaasi kurja ja kunnoton,
koko kutteri leikkikalu.
Mut poikia ohjasi turmiohon
ylen väkevä elämänhalu.
Kun ruumiit tuotihin kellariin,
niin nuoremmalta yksin
pien paperinpalanen löydettiin
näin kuuluvin tervehdyksin:
— Minä, nimetön, suruton ihminen
ja ylpeä myös ylenmäärin
olen kyllä tietänyt totuuden,
vaan tehnyt kaikessa väärin.
— Joka-ainoa päiväni ollut on
kuin suppean kirjan lehti,
mihin käsi kurja ja arvoton
rivon piirroksen piirtää ehti.
— Joka-ainoan ihanan, kuuman yön
olen vastaanottanut varkain
ja jälkeen julkean konnan työn
surut tyhjien sydänparkain.
— Ja nyt näkymätöntä kostajaa
en silmiin katsoa saata.
Siks' ohjaan hulluna meren taa
päin uutta outoa maata.
— Siks' hyvästi, näyttämö syntien,
minä odotan tuulta ja yötä.
Veli voitot ja tappiot tasaten
mua seuraa matkalle myötä.
— Ja jos aamuaurinko milloinkaan
ei enää päällemme paista,
niin tuokoon uutisen maailmaan
tää pieni paperinkaista.
Niin katkesi vaellus maallinen
parin ylpeän uskalikon.
Yön laskussa yli laineitten
he tekivät haaksirikon.
TAMARAN KUOLEMA
Sade ryöppysi kattoakkunaan,
se päästi seulana vettä,
ja pullojen pohjilta tippaakaan
ei löytynyt lämmikettä.
Oli kuiluun vaivuttu ahtaimpaan.
Jo viimeiset oljenkorret,
vyöt, remelit kannettu narinkkaan
ja lyöty liekkeihin orret.
Me istuimme synkkinä, palellen
ja kipein, särkevin selin
vain korttien silmiä seuraten
ja kulkua tylsän pelin.
Valo sammui kynttilän viimeisen,
ol' puol'yön tuokio musta,
kun takana kuistikon ruutujen
me kuulimme kolkutusta.
Tamara! Hän ryntäsi huoneeseen
kuin pieni, ajettu teuras.
Hän huusi, puheli varjolleen,
ja kyynel kyyneltä seuras.
Oli peittona kylmäin hartiain
vain musta, kostea tukka;
oli entisestänsä varjo vain
nyt katujen myrkkykukka.
Kun välissä vuotehen ryysyjen
ja ikäloppujen taljain
hän makasi vilusta vavisten
ja jäsenin puolipaljain,
tuli taivas tähtiä tulvilleen,
kuu ulkona kummitteli.
Yhä vieläkin vauhtihin entiseen
vain jatkui tympeä peli.
Se yö oli piinausperjantain!
Jok'-ainoa päivää vuotti.
Mutt seinien saumoissa lauloi vain
yötuulen karmiva nuotti.
— — —
Tamara jo heräsi ryysyillään,
meit' kätteli vuoronperään,
ja hymyillen liki itseään
hän meistä viittasi erään.
— Pane kirje äidille Liettuaan,
hän jutteli heikoin äänin,
— Tamara, kasvatti tsaarin maan
ja kuulu Kiovan läänin
— ihan kuuliaisena uskolleen
ja tavalla vallasnaisen
Pyhän Neitsyen messun helkkeeseen
on matkan päättänyt maisen.
— Sano, että tuhannet kellot soi
hänen hautajaisissansa,
ja että ylpeä olla voi
hän, äitini, suvustansa.
Tuli aika jo taistelun viimeisen.
Se pienen tuokion kesti.
Tamara sopersi aamenen
ihan yksinkertaisesti,
ja silmin suurin ja palavin
hän onnellisena kuoli.
Taas kajasti elämä ruutuihin,
taas valkeni aamupuoli.
FRANS HALS
Kohos aamu jo Haarlemin kaupunkiin
yhä »Edenin tarhassa» hummattiin,
yhä kuohuva seideli seuras toista,
ei öljyä puuttunut astioista.
Frans Hals, siro, parrakas miekkonen,
värin mestari kuulu ja linjojen,
oli löytänyt oikean elementin,
löi pöytään nauraen viime sentin.
Kumos seidelin olutta muikeaa,
meni rommiryypylle tiskin taa,
ja hän Hille Bobbea hiukan halas
ja huusi: Maalaustaide alas!
Tätä menoa katseli yksikseen
oven luona samettiviittoineen
eräs kalpea, korrekti muukalainen
niin huvitettu ja tarkkaavainen.
Ja hän aateliskonkarin askelin
meni pöytään Haarlemin mestarin,
teki kumarruksen ja pyysi luvan
Frans Halsilta tilata muotokuvan.
Tämä katseli kaihoten pulloon päin,
sanan myöntävän virkahti änkyttäin,
typötyhjän kukkaron kiinni veti,
oli vieraan seurahan valmis heti.
Käsi vapisi, silmissä salamoi,
pirunpentujen kavionkapse soi,
toki siunaten itsensä Maarian nimeen
Hals tarttui hiileen ja siveltimeen.
Kuvan valmistuttua riemastuin.
sitä vieras katseli avosuin,
teki nimen ja tittelin tiettäväksi,
ja maksoi, pokkasi, kiitti, läksi.
Frans Hals palas kievarin kapakkaan,
ylen synkkänä pudotti parrastaan:
— Piru vieköön mokoman koiranleikin:
sain maalata mestarismies van Dyckin.
II
RESIGNATIO.
Istu pöytään Barrabbas,
päättyköön jo piina.
Kutsuvana maljassas
kiiluu kirkas viina.
Kohta tuore myrkkypuu
kattaa kumpuasi.
Syntis touko tuleentuu,
nauti pohjaan lasi!
Turha eessä tuskien
horjumatta seistä.
Haavas vaatii ärtyinen
nopeata veistä.
Kutsuvana maljassas
kiiluu, kutsuu viina.
Irtipäässyt Barrabbas,
päättyköön jo piina!
Itke, naura, matkamies,
murheen laakson mato.
Uskollisna päässä ties
vuottaa — perikato.
PAINAJAINEN
Joku koskettaa mua kädellään.
Minä herään unestain.
Tylyt, ylpeät silmät selvään nään
ja pimeyttä vain.
Vähitellen pimeys aukeaa,
näky muuttaa muotoaan:
Punapaita pyöveli odottaa
mua viime uhrinaan.
Ja hän lukee minulle tuomion,
minä pelkään vavisten.
Teen vertani hyytävän huomion:
spitaalitautinen!
Hänen huuliaan hymy hyydyttää,
hymy rietas saatanan.
Eräs ennen rakas ja kaunis pää
on päässä pertuskan.
Hyvä jumala, hällä on kasvoillaan
kuva omista kasvoistain!
Veritäplät hehkuvat viitassaan.
Hän murhamies on, Kain!
Minä huudan: tee, mikä virkas on!
Tee laupeudentyö.
Tilinpäätös selvä ja kirkas on!
Tule lähemmäksi ja lyö!
SUSI
Kuu paistaa, kuura kattaa maisemaa,
se kukkii tähtiä ja hopeaa,
suon yli horjuu vapiseva peto,
sen kuuma, tuskallinen hengenveto
on villin vihan ääntä valtavaa.
Sen kieli roikkuu maata viistäen,
ja jälkeen joka-ainoon askelen
jää turmiota ennustava pilkku;
mut lyöty peto, uupunut ja nilkku
käy tietään ylpeänä uhmaten.
Pää vielä vaivoin kohoo kuuta päin,
ja vihassansa verta räiskyttäin
se laulaa pilkkalaulun vainoojalle.
Ja sitten hiljaa syväin vetten alle
se painuu varjoon vaivaispetäjäin.
KAPAKKA.
On luola syvällä alla maan
kuin loukku vaaniva uhrejaan.
On samat tympeät, tylsät naamat
kuin ruoskansiimasta iskun saamat,
ja kaiken yllä on katku spriin,
sa tunkee luihin ja ytimiin.
Soi jossain haitari rämisten
kuin kuoro naurava hullujen,
ja tyttö yskien, läähättäen
käy läpi ulvovan roskaväen
puol' alastomana, viluissaan,
mut ylen nöyränä tanssimaan.
Niin villi askelen vauhti on,
niin rytmi väkevä vartalon!
Mut alla korean ulkokuoren
on rutto repinyt ruumiin nuoren,
ja kesken vauhtinsa villeimmän
kuin kauris ammuttu kaatuu hän.
— — —
Hän herää huutohon roskaväen
niin kalpeana ja läähättäen.
Jääkylmään ruutuun hän painaa päänsä
ja itkee hurjana häpeäänsä.
Ja kaiken yllä on katku spriin,
se tunkee luihin ja ytimiin.
ERÄÄN MIEHEN VIIMEINEN KIRJE
Viel' eilispäivänä, veljet,
minä itseni kirosin:
Oli lähtöpäiväni tullut
ja hengitin kuitenkin.
Mut aurinko kattoihin paistoi
ja ullakkokamariin.
Minä näin sen lempeät kasvot
ja uskoin sen valheisiin.
En ivahymyksi luullut
ma kuumaa hymyä sen.
Se juovutti riemulla pääni
ja unilla suuruuden.
Minä tunnustin kurjuuteni.
Se sai minut uskomaan
jaloks' itseni kuninkaaksi,
valepukuiseksi vaan.
Tänä aamuna Saatana puhui
minun vuoteeni laidalla näin:
— Tee nuoraan kireä solmu,
mene tuntematonta päin.
Minä katselin pimeyttä,
joka suuteli akkunaa,
ja jäistä oksaa, sormin
lasin pintaan koputtavaa.
Ei vietelleet mua enää
ilot ulkokullatun maan.
Minä verhosin akkunani,
panin kiinni oveni haan.
Ja nyt vaatimattomasti
minä liityn vainajiin.
Mut, veljet, hengessä mukaan
tulen juhliinne vallattomiin.
RAMPA
Minä pakenen raajoin rammoin,
te kääpiöt, terve vaan!
Ivanauruni, kuollut ammoin,
on herännyt haudastaan.
Tulin laumahan kääpiöiden
minä kääpiö itsekin.
Tulin riemua ikävöiden
ja palavin sydämin.
Minä kestin hammasta purren,
kun ruoskitte kyttyrää,
ja kun ahdistettua surren
ei painunut yksikään pää.
Minä suutelin lyövää kättä
kuin elukka avuton.
Elin tyytyen, ymmärtämättä
mikä kamalin valhe on:
Tänä päivänä katse kiero
mua säälien katsoi päin.
Oli, niinkuin niljakas liero
ois kiertänyt sydäntäin.
Jätän joukkonne itsehurskaan.
Näin parasta rauhoittua:
Minä kainalosauvalla murskaan,
ken tohtii sääliä mua!
TUOMITTU
Musta side silmilläsi,
huules harmaat niinkuin tuhka,
vapiseva vanhan käsi,
sydämessä synkkä uhka.
Joku nauraa karkeasti,
naurussa on verenjano.
Vaiti seisot loppuun asti,
sanaa luopion et sano.
Vailla toivonpilkahdusta
hetken elämästä riiput.
Kuuluu pari komennusta
välähtävät pyssynpiiput.
POHJAA KOHTI
Kaksi miestä ulapalla,
kaksi toverusta.
Jäätä, jäätä kaikkialla,
napatalvi musta.
Mutta alla telttakaton
nähdään vielä unta:
kohta saapuu uupumaton
veljesretkikunta.
*
Kaksi miestä ulapalla,
kaksi hurjaa sutta!
Epätoivo kuolemalla
uhkaa lakeutta.
Viha riehuu kytkemättä
alla telttakaton.
Silmä vaanii veljen kättä,
silmä henkipaton!
*
Kaksi miestä ulapalla.
Jäiset kentät laajat.
Toinen tuiskulumen alla
repaleina raajat.
Toinen mielipuolen tavoin
takoo reikää jäähän.
Kohta suorin tie on avoin
suureen määränpäähän.
Gustaf Fröding:
KULKURI
Näen unta, että kuljen
vain sauva kourassain
maankiertäjän lailla
rikkailla rintamailla.
Tie kotina mulla on vain,
oon osaton kulkijain.
On naamani muodoton pakkasen tuttu,
on rääsyinä nuttu;
Olen harjaviiksinen kyyrypää.
On jalkani painava, sappeni karvas,
ja siivoton varvas
se kengästä pilkistää.
Tienojissa lepään, ja kerjuu on työni,
oon ladoissa yöni.
Se kauppa, se kannattaa!
Vien krouvihin pennini kerjäten saadun,
juon siksi kun kaadun
ja suutelen lattiaa.
On ääni kurja
ja katkeran hurja
ja viinasta yskäinen,
mut nöyrä ja mankuva antajan eessä,
kun silmäni veessä
ma ropoa rukoilen.
Näin vaellan karttaen tuttuja maita,
Ei ystävät haita!
Saan lantin ja – pois saman tien!
Vain tiirikka, reppu ja sauvani mull' on
ja pohjalla pullon
säästynyt pisara pien.
Kun jossakin soivat viulujen kielet,
ja porttien pielet
ne kylpevät koivuissaan,
ja tyttöjen parvia hämyssä ehtoon
käy vaahteralehtoon
hääpöytiä kattamaan,
ma uneksin silloin: talo on mulla,
ja kotihin tulla
on oikeus luopion;
on kurjalle pirulle kuumana keitto,
ja sänky ja peitto,
ja kurjuus kaukana on;
tuo uni on turha ja joutava juttu!
Tilinpäätös on tuttu:
Eli, kuoli ja kuopan sai.
Talo kaipaa renkiä, kissaa, piikaa,
mut lurjus on liikaa
ja ryöväri, tottakai!
Hääpöydästä katsovat altakulmin,
ja aikein julmin
talon koira haukkuu mun ryysyjäin.
Olen suojaton, uupunut valvonnasta.
Näen unia onnesta – vankilasta
ja käännyn maantielle päin.
Gustaf Fröding:
RUNOILIJA WENNERBOM
Kesän tuuli henkii puiston hiekkaan,
puihin, vaivaistalon runoniekkaan
Wennerbomiin, joka pulloineen
luovii eespäin, puhuu itsekseen,
ryyppii harvalleen
nauraa naurun onnellisen viekkaan.
Mehiläiset häärii, toukat ravaa,
ilmaa, tuoksullansa uuvuttavaa
puisto täynnä on ja kukintaa,
yltäkylläistä ja ihanaa,
maahan istahtaa
Wennerbom ja pullon korkin avaa.
Linnut mieletöinnä ilakoivat,
Heinäsirkkain sadat sitrat soivat;
Wennerbom, hän kuulee kaiken sen
katkerana, viinaa ahmien
lailla eläimen;
päivänsäteet pulloon pisaroivat.
Hän ja pullo ovat yhtä mieltä,
ja hän haastaa onnellista kieltä:
— Viina auttaa, viina lohdun suo,
nuoruus, toiveet, kaikki katoo nuo.
Malja niille juo!
Aikaa vain, — ja järki väistyy tieltä.
— Olin nuori, luja niinkuin rauta;
kaiken peri ahnas lieju, hauta.
Monta vuotta vainaa ollut lien,
kaikki kaunis häipyy saman tien,
vielä tilkka pien'.
Wennerbom on päissään, pirulauta.
Ja hän nukkuu onnellista unta —
kastanjoista sataa kukkaslunta
ylle runoniekka-raunion.
Kuultaa kultajuova auringon.
Pullo tyhjä on.
Sillä häärii pikku-luomakunta.
Rauha on, saa tunnontuska laata,
syytteen piikit eivät pistää saata,
suur on jälleen lahja jumalain
teillä nuoruusunten maailmain.
Hyvää unta vain.
Autuast' runoniekkain maata.
III
YKSI MARKKA
Runoniekka arkkuun pakattiin,
maa kuulutti murhettansa.
Kuvapatsaan kylkehen hakattiin:
sua kaipaa itkevä kansa.
Ja nyt huutokaupalla myytiin pois
edesmennehen irtaimisto.
Mitä suurtapa jäljelle jäänyt ois:
runo — viimeinen pilkanpisto —,
pari siivoamatonta lakanaa,
pari kulua kenkärajaa.
Osa suurin seurasi pakanaa,
kuun muutti hän asuinmajaa.
— Mitä tarjous on? huus vasaramies,
veti esille haljakan liinan.
— Tämän lakanan alla hän kukaties
koki kuoleman tuskan, piinan.
— Tuhat markkaa huoleti, tottakai!
huus punakka kansalainen.
— Tuhat markkaa vielä! ja aarteen sai
eräs irstashuulinen nainen.
Hyvin luonnisti hyönteiskerääjää,
joka saavutti kuuluisuuden:
Runoniekan liivistä löysi tää
lajin uppo-oudon ja uuden.
Yhä äänekkäämmäksi kiihtyi vain
melu alla vainajan katon,
ja mielenliikutus velkojain
oli vilpitön, jakamaton.
— Runo viimeinen, mitä tarjotaan?
tuli kysymys pöydän takaa.
Nyt mykkänä seisoi paikallaan
väki mietteliäs ja vakaa.
— Ylen vaikeatajuinen tapaus,
nyt on oltava varsin tarkka.
Pian kajahti vasaran napaus
ja ääni: yksi markka.
HAUTAJAISET
Veli rankkuri, otahan kaapu pois.
Ole hyvä ja paina puuta.
Minä luulen: pisara poikaa ois
näin keskellä mätäkuuta.
Älä tuijota tyhmänä kursaillen,
vaikk' nuttus verisen näänkin.
Kas, ruumiinhajua, tunnet sen,
on täällä jo ennestäänkin.
Tänä päivänä loppuhun leikittiin
se vanha, lystikäs leikki,
ja pantiin kaulasta remeliin
tuo herra laulaja Heikki.
Oli kyllin jo porannut porujaan
tuo ruipelo pessimisti!
Ei kelpaa! Remeli kaulaan vaan
ja kirkonkirjahan risti.
Tämä mieletön vainaja lauluineen
on huomattu köykäiseksi.
Me otamme tupakan muistolleen
ja pirtua särpimeksi.
Jätä, veljeni, miinisi arvokas,
me illan vietämme raikkaan.
Vie ruumis huomenna kuormassas
pois johonkin kaatopaikkaan.
ERÄÄLLE TUOMARILLE
Käyt apostolina, harkiten
mun syntejäni ja häpeääni.
Mut omantuntoni parkiten
ma sentään kohotan pystyyn pääni.
Mun väljä tie, sun kaita on,
ma fariseus, sinä publikaani.
Näin selvä asian laita on,
käyn suoraan taivalta alkamaani.
Jos joskus askele kiristää,
jos suora tiekin on liian suora,
niin velton ryhtini piristää
sun silmukoimasi hirttonuora.
Siks' lusteen, ohdakekukkien
suo armossas elonaikaan olla.
Ma pokkaan laumasta pukkien,
kun viimein seisomme tuomiolla.
DEBET — KREDIT
Näin haudan umpeenmullatun
ja hunajaisin huulin
ma puheen ulkokullatun
juur pitäneeni kuulin.
Mut sydämessäin riemuiten
ma mietin: vanha kettu,
nyt peli seläntakainen
on vihdoin lopetettu.
— Nyt pannaan panos vastakkain,
nyt tehdään tilit tarkat,
pois vanhat kaunat unohtain
ja turhat sanaharkat.
— Sa puleerattu Don Juan,
kuin prinssi nuku yösi.
Nyt kaikki anteeks annetaan
sun roistomaiset työsi.
Mut luomin alaslasketuin
ma painoin kyyryyn pääni,
kun seppeleestä sanat luin:
Sua itken, ystävääni.
Kun sitten hiukan myöhemmin
näin kukoistavan lesken,
en sano, mitä kuiskasin
ma hälle kahdenkesken.
PIENI EPISOODI
Monta päivää juotuaan
pessimisti tuskissaan
tuumi: on jo, jumaliste,
saavutettu päätepiste.
Nuoran pätkä kourassaan
hiipi nurkkaan kuolemaan.
Mutta toiset, nähtyään
yhden poissa pöydästään,
sydämissä syvä hätä
alkoi etsiskellä tätä.
Löytyi poika nuorastaan
vainajana suorastaan,
mutta saatuansa spriitä
virkistyi hän jälleen siitä.
Kohottaen lasiaan
lausui: veljet, asiaan.
IV
KESÄYÖ
Meren yllä syvä taivas,
laivan varjokuva musta,
silmät suuret, surulliset
täynnä kuumaa kaipausta.
Kylä, veräjien ääntä,
kevyt, kirkas surumieli,
kirkkopihan vaahterassa
onnellinen satakieli.
KARTANON TYTÄR
Niin hiljaiseksi kylä käynyt on
ja kumaraksi sillan kaidepuu,
mut ylhäisenä valo kartanon
viel' tummenevaan veteen kuvastuu.
Kuin ennen syttyy tähti palamaan
kuin pieni koru varjoon kaislojen;
On kuusikuja vielä ennallaan
ja ylväs ryhti talon tyttären.
Hän saapuu ylpeänä, avopäin,
ja piiskan siima leppäin lehtiin lyö.
Nään tyynet, kylmät silmät lähelläin,
ja seudun kattaa tyyni, kylmä yö.
— — —
Hän herää puheluuni säpsähtäen,
ja meitä varjoo vanhat halavat.
Ma poskillansa tummat täplät näen,
ne intohimon tulta palavat.
Hän nauraa väkinäistä nauruaan,
ja sillan holvi vastaa helisten.
Nään tykyttävän suonen kaulallaan
ja hervottomat luomet silmien.
Mut niinkuin jotain unohtanut ois
hän liki kuvaistansa kurkoittuu.
Pää kääntyy hiljaa hämillänsä pois,
saa avuttoman hymyn pieni suu.
Ja sitten läiskii piiska edeten
kuin joku jossain löisi itseään.
On miettiväinen kaiku askelen
ja kumarainen varjo kauniin pään.
VIIMEINEN LAIVA
On pieni saattojoukko kylän alla
ja askeleita täynnä rantahiekka.
Taas villihanhi lentää matalalla,
syyspäivän köyhä, karu soittoniekka.
Mäen kumpareella kyyhöittävät talot
kuin elottomat, rujot haaksihylyt,
ja veteen piirtyy viime laivan valot,
— jäähyväissanat armottoman tylyt.
Nään ilakoivan lapsen kalliolla,
mut' äkkiä hän ratkee itkuun syyttä.
On pikku sydämen niin paha olla,
se itkee nimetöntä ikävyyttä.
Niin ylle pimenevän metsänrajan
luo päivänlasku verihaavat syvät,
ja lähelläni vielä pienen ajan
mua katsoo silmät suuret, hätääntyvät.
Soi sitten loittoneva harmonikka,
yön selkään häipyy laivan varjo musta,
ja jossain takoo yksinäinen tikka
kuin hautakiven muistokirjoitusta.
PIENI LAULU RUTHISTA
Ruth, silmäs vaeltavat etsien
kuin levottomat linnut taivaan rajaa.
Näet, kuinka takaa mustain metsien
taas öiset pilvikaravaanit ajaa.
Ja saaren ylle kohoo täysikuu
kuin nuoren olemukses vartijana.
Sun huulillesi sammuu, paleltuu
taas joka-ainoo kuolettava sana.
Ja taipumaton kiilto teräksen
taas muuttuu sametiksi silmissäsi.
Ruth parka istuu hiljaa, vaieten,
ja kaislaa katkoo hermostunut käsi.
JÄLLEENNÄKEMINEN
Jääpeilit särkyy alla askelten,
niin kylmä ilta on ja hiljainen.
Kuu katsoo takaa pilven riekaleen.
On kuuran alla uneksuvat maat
kuin edesmenneet sielut autuaat,
ja kirkko piirtyy mustaan vuolteeseen.
Hän, jonka vuoksi vielä palasin,
käy vastahani tyynin askelin.
jääneulat kimaltavat ripsillään.
Me jäämme vastatuksin vaieten,
ma tyyntä hengitystä kuuntelen
ja etsin turhaan hänen silmiään.
Kuin sisarukset kylmin sydämin
me tuijotamme tietä kumpikin.
On, niinkuin nimet unohdetut ois.
Ma tunnen pienen käden omassain
kuin kylmän, arvottoman korun vain,
ja sitten häipyy tuttu varjo pois.
Nään hämyyn häviävät olkapäät
ja kuulen nyyhkytykset äänekkäät.
Ja — maantie toistaa mykkää kutsuaan.
Ei ole aika itkuvirsien!
Siks' hyvää yötä, kylä uninen
ja hyvää yötä, tytär kuninkaan.
TYHJÄ HUONE
(Irikselle)
Mä avaa oven tyhjään huoneeseen.
Syyspäivän ilta katsoo akkunoista.
On kello pysähtynyt paikalleen,
sen kuollut sormi näyttää kahtatoista.
On aikaa sitten ruusut pudonneet.
Nyt pihapihlajissa värisevät
jo raskain tertuin verikyyneleet,
ja kaukana on riemullinen kevät,
kun raikas nauru kaikui heleään
kuin aamusade tämän katon alla,
ja öisin kauniin, sysimustan pään
kun peitti pielukselle hopealla.
Nyt katsoo tyhjä peili naulastaan
kuin kuolleen kasvot kankeat ja rumat.
Se kätkee lasisessa kuoressaan
niin monet onnelliset tapahtumat,
kun kauniit silmät luomin unisin
yön selkään etsivinä tuijottivat,
kun rääkkä lauloi köyhin sävelin,
ja taivaanvuohten harput vastasivat.
Nyt katson yksin puolipimeään,
ja mun on levoton ja paha olla.
Vain tuuli toistaa hänen nimeään
mun korvissani pedon nautinnolla.
V
LOKAKUU
Riihenhaju kartanolla,
rannan laulu aina sama.
Pohjatuulta riensi pakoon
aalto kylmän kangistama.
Kuolevasta kaislikosta
yhtyi pyssynpiipun ääneen
katkerana hätähuuto
siipirikon yksin jääneen.
AKVARELLI
Mustaa ja ruskeaa,
joitakin harmaita vetoja.
Salama leimahtaa
punaten kuolleita ketoja.
Pilvenä kulkee syys
ylitse kattojen hiipien.
Lohduton ikävyys,
ilmassa valitus siipien.
SAARELAISMAISEMA
Meri, lyijynraskas taivas,
ahdistavat ääriviivat.
Pienen, harmaan kylän alla
kuolleet lentohiekkaliivat.
Yötä päivää uupumatta
villi aalto ajaa toista.
Haaksihylky hietikolla
kertoo ihmiskohtaloista.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MUSTAA JA KULTAA ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG™ LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg™ License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg
Project Gutenberg is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 41 Watchung Plaza #516,
Montclair NJ 07042, USA, +1 (862) 621-9288. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
