The Project Gutenberg EBook of Muinaisten suomalaisten pakanalliset
epäjumalat, by Gustaf Erik Eurén
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Muinaisten suomalaisten pakanalliset epäjumalat
Author: Gustaf Erik Eurén
Release Date: September 27, 2014 [EBook #46980]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUINAISTEN SUOMALAISTEN ***
Produced by Tapio Riikonen
MUINAISTEN SUOMALAISTEN PAKANALLISET EPÄJUMALAT
Kirj.
G. E. Eurén
Kustantanut G. E. Eurén,
Painanut F. L. Lund ja C:o,
Hämeenlinna, 1858.
Imprimatur: L. Heimbürger.
Johdanto.
Kaikki ihmiset tunnustavat olevan voimia ihmistä suurempia, jotka
hallitsevat kaikki maassa sekä taivaassa. Niin oli meidänki
pakanallisilla esi-isillämme heidän jumalansa, joiden vihaa he
pelkäsivät, joiden suosiota he etsivät ja joiden voimaa he palvelivat.
Mutta he, niinkuin ainakin pakanat, koperoitsivat vielä pimeyden
varjossa eivätkä voineet itsestänsä, enempää kuin muutkaan kansat,
oikian Jumalan tuntoon tulla. Mutta ilahuttava ja hauska asia on
meille, jotka jo paremman uskon valossa elämme, tutkia heidän
uskontoansa, josta tulemme näkemään kuinka pitkälle he omalta
voimaltansa pääsivät korkeissa uskon asioissa, ja mikä siis heidän
korkein hengellinen elämänsä ja pyrkimisensä oli. Nämät esi-isämme
ovat jo vuosisatoja mullassa maanneet, ja heidän maallinen olentonsa
ikipäiviksi kadonnut, mutta heidän hengellinen elämänsä, heidän
korkein ilonsa ja surunsa, heidän sielunsa jaloimmat tunnot ovat
meille tallelle jääneet, kehoittaen meitäkin tulevaisillemme jättämään
jotakin hengellistä tavaraa, jota ei ruoste raiskaa eikä maa mädätä,
sittekun meidän maallinen olento jo aikaa on tästä elämästä eronnut ja
unhotukseen joutunut.
Niinkuin kaikkikin pakanat eivät Suomalaiset kansatkaan voineet
järjellänsä käsittää yhtä ainoata kaikkivaltiasta olentoa, joka
väellänsä ja voimallansa kaikki hallitsee ja voimassa pitää; vaan he
ajattelivat erinäiset voimalliset olennot ilmassa, vedessä, maassa ja
maanalassa. Näissä kaikissa taas ajattelivat he hallituksen samanlaisen
kuin he sen näkivät ihmisten kesken perheessä: yksi kaikista
voimallisin, isäntä, jota totteli iso joukko lapsia ja palvelioita;
isännällä oli vaimonsa ja kaikki elivät samassa talossa. Muutoin
olivat nämät olennot muussakin ihmisten kaltaiset: he söivät, joivat,
iloitsivat, surivat jne.
I. Ilman Jumalat.
1. _Jumala_ on perisuomalainen sana ja jo ikivanhoista ajoista
esi-isillemme tuttu. Mutta pakanuudessa ei sillä taitanut olla sitä
merkitystä, joka sillä nyt on ja jonka se kristillisyydestä on saanut.
Ei se alussa merkinnyt yhteisesti jumalallista olentoakaan, sillä
semmoista yhteistä Jumalan ajatusta ja nimeä eivät pakanalliset
esi-isämme alussa voineet käsittää. Mutta mitähän se sitte merkitsi?
Helposti havaitsee kukin suomalainen ettei tämä sana ole alkuperäinen,
vaan johtosana; jota sen pääte _-la_ todistaa. Tämmöinen pääte suomen
kielessä merkitsee paikkaa, taloa, kotoa eli olopaikkaa; niin on esim.
pappila papin talo eli koto, Mikkola Mikon talo, Jaakola Jaakon talo
jne. Mikä paikka oli siis jumala? Mistä saadaan se sana _juma_, johon
pääte _la_ on yhdistetty? Silmin nähtävä on sen muoto samanlainen
kuin suomalaisten sanain _jumaus, jumu, jumina_. Suomen heimokansa
Tseremissit kutsuvat jumalan vielä tänäpänä nimellä _juma_. Tosi on
myös ettei mikään luonnon laitos niin lujasti kuin ukkoisen jumina
muistuta ihmistä, semmenkin oppimatointa, korkeimmasta voimasta. Siis
on juumia alkuansa merkinnyt juminan (ukkoisen) paikkaa eli kotoa se
on: taivasta. Helposti taidetaan myös todeksi näyttää että suomalaiset
heimokansat esim. Samojedit (nimellä _wum_) alussa ovat palvelleet
itse taivasta jumalanansa. Saman ovat tehneet ja tekevät vieläki monet
kansat Aasiassa, jonka meidänki esi-isämme ovat tulleet ja alkuperäisen
uskontonsa tuoneet. He palvelivat siis alussa taivasta, jonka he
nimittivät jumiin kodoksi (jumalaksi). Sana _taivas_ ei ollut silloin
vielä tuttu, niinkuin se ei vielä nytkään ole tuttu muille suomen
heimon kansoille kuin Suomalaisille ja Wirolaisille. Ollen taivaan
ylimmäinen voima rukoiltiin jumalalta hyvää tuulta niinkuin Kalevalan
18 runo värsyt 29-34:
"Tule nyt purtehen jumala,
Aluksehen armollinen
Wäeksi vähän urohon,
Miehen pienen miehueksi
Näillä väljillä vesillä,
Lakeilla lainehilla."
Häntä kutsuttiin myös sentähden ilman valtiaksi, niinkuin seuraavassa
rukouksessa Kal. 15: 352-362:
"Itse ilmoinen jumala
Waljastele varsojasi,
Kohentele ratsujasi,
Aja kirja-korjinesi
Läpi luun, läpi jäsenen,
Läpi liikkuma-lihojen,
Läpi suonten soljuvaisten;
Liitä luu lihaa myöten,
Suoni suonen päätä myöten,
Luo hopea luun lomahan,
Kulta suonen sortumahan."
Samassa merkityksessä kutsuttiin päin vastoin ilmaa jumalan omaksi,
niinkuin Kal. 13: 97. "Eip' on ilmalla jumalan, tämän taivon kannen
alla." Tässä ei merkitse jumalan ilma hyvää ilmaa, niinkuin myöhemmin
ruotsalaisilta saatu sanantapa, vaan jumalan hallittavaa ilmaa.
Siis on sana jumala aika ajoilta merkinnyt 1) taivasta 2) taivaan
jumalaa ja 3) jumalan olentoa yhteisesti. Arvattava on myös että
ihmisen järki tässä järjestyksessä asian keksi; ensin äksää hän
ulkonaisen kappaleen, sitte vasta erottaa hän siitä sisällisen voiman
ja vasta viimiseksi taitaa hän ymmärtää että sama yhteinen voima
usiassa, niin kaikissakin kappaleissa taitaa vallita.
Kuinka taivas taisi ensimäisen ylistyksen esi-isiltämme saada, ei
ole vaikia ymmärtää. Sillä mitä on luonnossa joka suuremmalla
voimalla vetäisi oppimattoman ihmisen ajatukset puoleensa kuin taivas
aurinkonensa, kuunensa, tähtinensä? Sieltähän tulevat sateet, rakeet,
tuulet, myrskyt, lumet; sieltä kuuluu ukkoisen jylinä, sieltä säteilee
saman liekki, siellä palavat revon tulet.
Mutta kuin sana jumala oli yhteisen jumaluuden merkityksen saanut, oli
uusi nimi haettava ensin ilman kannelle ja sitte sen jumalalle.
2. _Ukko_ on sittemmin taivaan jumalan nimi, eikä se olekkaan niin
ikivanha kuin luulisi. Se näkyy jo sanan merkityksestäkin; sillä
sanalla tarkoitetaan personallista olentoa, jota ei mikään kansa, eikä
Suomenkaan ensiksi ole palvellut jumalana. Alussa palveltiin luonnon
voimia ja luonnon kappaleita, niinkuin aurinkoa, kuuta, tähtiä, jne.
Alkuansa merkitsee _ukko_ vanhusta, kunnioitettua vanhaa miestä,
isänisää, äitinisää, isää, setää, vanhempaa veljeä. Sentähden
kutsutaan häntä vanhoissa runoissa usein myös isännäksi, vanhimmaksi,
taatoksi eli isäksi, kuninkaaksi, valtiaaksi eli hallitsijaksi jne. Ja
hallituskunnastansa nimitetään häntä taivahan ukoksi, ilman ukoksi,
taivaan taatoksi; muutoin ovat vielä taatto taivahinen, mies vanha
taivahinen, ilman kultainen kuningas, hopeinen hallitsia, taatto
taivaan valtiainen, pilven päällinen jumala hänen nimityksiänsä.
Niinkuin taivas on ylinnä muita, niin pidettiin ukkoakin ylhäisimpänä
jumalana; hänelle annettiin suoraan nimi ylijumala, pilvien pitäjä,
hattaroien hallitsia, ja toisinaan vielä taivahan napanen, arvellen
hänen asuvan keskellä taivasta. Häneltä rukoiltiin myös taivaan
jumalana sadetta, rajuilmaa, tuulta jne.
Oi ukko ylijumala
Tahi taatto taivahinen,
Wallan pilvissä pitäjä,
Hattareien hallitsia!
Pidä pilvissä keräjät,
Säkehissä neuvot selvät,
Idätä idästä pilvi,
Nosta lonkka luotehesta,
Toiset lännestä lähetä,
Etelästä ennättele,
Wihmo vettä taivohesta,
Wettä pilvistä pirota,
Orahille nouseville
Touvoille tohiseville.
Kal. 2: 317-330.
Oi ukko ylijumala,
Ilman kultainen kuningas,
Hopeinen hallitsia!
Rakenna rajuinen ilma,
Nosta suuri säiden voima,
Luo tuuli, lähetä aalto
Aivan vastahan venettä,
Jottei päästä Wäinämöisen,
Kulkea Suvantolaisen.
Kal. 42: 358-366.
Taivaan ja ilman hallitsiana täytyi ukon myös hallita suurimmat
tapaukset ilmassa, salaman ja jumun, ja olivatki nämät ne tapaukset,
joissa hän luultiin osottavan suurimman voimansa. Luultavasti
on pitkäisen jylinä se, joka ensin on saattanut raakan ihmisen
ajattelemaan jumalallista voimaa olevan. Tämän myös todistaa
Suomalaisten nimitys, jumala, joka on otettu ukkoisen jumusta,
niinkuin ennen on sanottu. Sana ukko, vaikka alkuansa peräti toista
merkitsevä, sai saman merkityksen kuin jumalalla ennen oli ollut, siis
ukkoisen jumalan merkityksen, ja tämä on vieläki kielessämme. Sanotaan
nimittäin vielä tänäpänä; ukko pauhaa, jyskyy, ukon eli ukkosen jylinä
eli jyrinä; samaten ukko iskee valkiata, tulta. Muutoin saa hän
runoissa vielä nimiä, jotka ukkoista merkitsevät, niinkuin remupilven
reunahinen, jymypilven pitäjä, pitkäinen.
Oi ukko ylijumala,
Taatto vanha taivahinen
Puhki pilvien puhuja
Halki ilman haastella!
Tuo mulle tulinen miekka
Tulisen tupen sisässä.
Kal. 12: 279 ss.
Oi ukko ylijumala!
Jouduttele joutsi suuri,
Katso kaaresi parahin,
Pane vaskinen vasama,
Tuon tulisen joutsen päälle,
Työnnytä tulinen nuoli,
Ammu vaskinen vasama,
Ammu kautta kainaloien,
Halki hartiolihojen
Kal. 33: 204 ss.
Taivaan kaarta pidettiin hänen joutsenansa, jolla hän ammuskeli
vaskisia nuolia. Salama oli hänen miekkansa, jota kutsutaan tuliseksi
miekaksi, tuliteräiseksi. Muutoin puhutaan vielä ukon kivistä ja
kultaisesta kurikasta (vasarasta). Hänen vaatteensa sanottiin olevan
tulinen turkki ja panuinen (tulinen) paita, joka saatiin arvattavasti
taivaalla hohtavista pilvistä. Joskus sanotaan hänen myös poutapilvessä
asuvan. Salaman hallitsiana oli hän myös tulen valtias. Kerran auringon
ja kuun kadottua saatti ukko uuden tulen maailmaan. "Tulta iski ilman
ukko, valahutti valkeata, miekalla tuliterällä, säilällä säkenevällä;
iski tulta kyntehensä, järskytti jäsenehensä ylähällä taivosessa,
tähtitarhojen tasalla."
Ukko oli taivaan isäntänä, hänen vaimonsa oli _akka_; toisinaan
saa ukko nimen äijä, ja akka nimen ämmä. Ukon pojasta on myös puhe
runoissa, ja monta vaimollisia sikiötä omistetaan hänelle; ne saavat
nimen Luonnottaret ja ovat ukon tottelevia palvelioita.
Taivaan isäntänä oli ukko myös sateen antaja, josta häntä rukoiltiin
vuoden tulosta ja keväällä kylvön aikana pidettiin ukon juhlaa. Silloin
vietiin korkeille vuorille ja kukkuloille ruokaa ja muita antimia. Moni
vuori on ehkä siitä saanut nimen ukonvaara.
Ylijumalana ja veden antajana sai hän vallan vedessäkin, josta monet
vedet vielä nimensä kantavat: Äijän paikka, Akkajärvi, Ämmänkoski,
Akanlahti jne. Suomen kielessä on myös vielä nimitys ukon virta
(alaspäin jokea) ja ämmän virta (ylöspäin jokea).
3. _Päivö, Kuu, Otava, Tähti ja muut ilman jumaluudet_. Ukko oli
tosin ilman ja taivaan jumala; mutta siihen eivät tytyneet muinaiset
esi-isämme. Sillä näkivät taivaalla auringon (päivän), kuun, tähdet,
jotka he pitivät erinäisinä valtoina, ehkä ei ukon vertaisina. Kukin
heistä oli omavaltainen isäntä, mutta niinkuin maan päällä yksi isäntä
on rikas ja lavian talon herra, mutta toinen köyhä ja vähäisen perheen
haltia; niin jumaloissakin ukko oli laviavaltainen, mutta tähti ja sen
jumaluus hallitsi ainoasti vähäistä pilkkua avaruudessa, vaikka hän
siinä oli isäntä ja oma herransa.
Suomalaiset, niinkuin usiammat Aasian kansat, ovat alussa palvelleet
päivää (aurinkoa), kuuta, otavaa ja tähtiä (tähdellä tarkoitetaan
erittäin pohjantähteä). Jumaloina heitä kuvaillaan miehullisiksi
olennoiksi, ja eräs laulu runoilee kuinka päivä, kuu ja pohjantähti
tulivat maahan hakemaan morsianta. Tämä kosioretki koski Suometarta,
joka oli hanhen munasta haudottu.
Kaikilla näillä jumaloilla myös luultiin olevan vaimonsa. Kaikille
heille myös annetaan tyttärensä ja päivällä, kuulla ja tähdellä
kuvaillaan myös poika olleen. Auringolla oli, paitsi mitä päivän
pojaksi kutsuttiin, toinenki poika nimeltä _Panu_, joka myös merkitsi
tulta. Niin kuuluu runossa:
"Panu poika aurinkoisen,
Armas auringon sikiö!
Tuli nosta taivosehen,
Kehän kultasen keskelle,
Wahan vaskisen sisälle,
Kuin kukin emonsa luoksi,
Luoksi valtavanhempansa,
Pane päivät paistamahan,
Yöt laita lepeämään,
Aamulla ylenemähän,
Illalla alenemahan."
Kal. 26: 431-441.
Tästä näkyy myös että Suomalaiset luulivat auringon olevan kultasen
kehän, ja että tuli oli siitä maahan saatu. Aurinko ja tuli ovat
siis alkuperäisesti sama olento, jonka tähden ei taidettu tulta
erittäin palvella, vaan ainoasti auringon sikiönä. Monet Aasian
kansat palvelevat vieläkin tulta ja uhraavat sille. Tästä on meillä
vielä se jäänös että muutamina juhlina tulia sytytetääu (helavalkiat,
kokkovalkiat).
Tähän taivaalliseen jumalaseuraan kuuluvat auringon tytär, _Päivätär_
(päivän tytär), kuun tytär, _Kuutar_, otavan tytär, _Otavatar_ ja
tähden tytär, _Tähetär_. Kaikki nämät kuvaillaan nuoriksi, kauneiksi ja
kankaan kutomisessa oppineiksi. Päivän säteistä oli heidän kankaansa
kultainen ja hopeinen, niinkuin runo sanoo:
"Tuo Kuutar korea impi,
Neiti Päivätär pätevä
Pitelivät pirtojansa,
Niitänsä nostelivat,
Kultakangasta kutoivat,
Hopeista helskyttivät
Äärellä punaisen pilven,
Pitkän kaaren kannikalla."
Kal. 41: 103-110.
Niinkuin usiammat muutki jumalat saivat myös nämät oman talonsa;
auringon talo oli Päivölä, Kuun _Kuutola_, tähden _Tähtelä_.
Näitä rukoilivat Suomalaiset lempeinä ja hyväntahtoisina olentoina; he
antoivat apua maan asujille heidän tarpeissansa.
Auringon ja kuun pimenemisestä oli esi-isillämme se luulo, että joku
paha heidän kätki ja sulki vankiuteen. Esimerkiksi:
"Louhi Pohjolan emäntä,
Pohjan akka harvahammas
Siitä päivän kiini saapi,
Kuuhuen käsin tavoitti.
Ne kohta kotihin saattoi
Pimeähän Pohjolahan
Kätki kuun kumottamasta,
Kirjarintahan kivehen,
Lauloi päivän paistamasta
Wuorehen teräksisehen.
Kun oli kuun kulettanunna
Sekä päivän saattanunna
Pohjolan kivimäkehen,
Rautaisehen kalliohon,
Jopa valkean varasti,
Tulen Wäinölän tuvilta
Sai tuvat tulettomaksi,
Pirtit valkeattomaksi.
Jo oli yö alinomainen,
Pitkä pilkosen pimeä,
Oli yö Kalevalassa,
Näillä Wäinölän tuvilla,
Sekä tuolla taivahassa
Ukon ilman istumilla."
Muiden seassa pidettiin myös _Koi_ jumalana. Wirolaiset myös palvelivat
"Koit" (Koita) ja "Älmärik" (Hämärää) jumalina. -- Muutoin kuuluu ilman
jumalain sekaan vielä "_ilman impyet ihanat_", "_ilman luonnottaret_."
Näitä luultiin olevan kolme, syntyneet ukosta seuraavaisesti:
Ukko ilmoinen jumala
Hieroi kahta kämmentänsä
Vasemmassa polven päässä;
Siitä syntyi kolme neittä,
Koko kolme luonnotarta
Raudan ruostehen emoiksi,
Suu sinervän siittäjiksi.
Neidet käydä notkutteli,
Astui immet pilven äärtä
Utarilla uhkuvilla,
Nännillä pakottavilla,
Lypsit maille, lypsit soille,
Lypsit vienoille vesille.
Yksi lypsi mustan maidon,
Wanhempainen neitosia,
Toinen valkean valutti,
Keskinäinen neitosia,
Kolmas puikutti punaisen,
Nuorimpainen neitosia.
Ku on lypsi mustan maidon,
Siitä syntyi melto-rauta,
Ku on valkean valutti,
Siit' on tehtynä teräkset,
Ku on puikutti punaisen,
Siit' on saatu rääky-rauta.
Kal. 9: 39-66.
Ilmassa olevain luonnotarten seassa mainitaan erittäin _Ilmatar_,
joka oli ilman tytär. Hänestä kertoo runo seuraavan, jossa kuvaillaan
esi-isäimme luulo maailman luomisestakin:
Olipa impi ilman tyttö,
Kave luonnotar korea,
Piti viikkoista pyhyyttä
Ijän kaiken impeyttä
Ilman pitkillä pihoilla
Tasaisilla tanterilla.
Ikävystyi aikojansa,
Oudostui elämätänsä
Aina yksin ollessansa
Impenä eläessänsä
Ilman pitkillä pihoilla,
Avaroilla autioilla.
Jopa astuiksen alemma,
Laskeusi lainehille
Meren selvälle selälle,
Ulapallen aukealle;
Tuli suuri tuulen puuska,
Idästä vihainen ilma,
Meren kuohuille kohotti,
Lainehille laikahutti.
Tuuli neittä tuuvitteli,
Aalto impeä ajeli
Ympäri selän sinisen,
Laskipäiden lainehien;
Tuuli tuuli kohtuiseksi,
Meri paksuksi panevi.
Kantoi kohtua kovoa,
Watsan täyttä vaikeata
Wuotta seitsemän satoa,
Yhdeksän yrön ikeä,
Eikä synny syntyminen,
Luovu luomatoin sikiö.
Wieri impi veen emona,
Uipi idät, uipi lännet,
Uipi luotehet, etelät,
Uipi kaikki ilman rannat
Tuskissa tulisen synnyn,
Watsan vaivoissa somissa,
Eikä synny syntyminen,
Luovu luomatoin sikiö.
Itkeä hyryttelevi
Sanan virkkoi, noin nimesi:
Woi poloinen päiviäni,
Lapsi kurja kulkuani!
Jo olen joutunut johonki,
Ijäkseni ilman alle,
Tuulen tuuviteltavaksl
Aaltojen ajeltavaksi
Näillä väljillä vesillä,
Lakeilla lainehilla.
-- -- --
Kului aikoa vähäisen,
Pirahteli pikkaraisen,
Tuli sotka suora lintu,
Lenteä lekuttelevi
Etsien pesän sioa,
Asunmaata arvaellen.
Lenti idät, lenti lännet,
Lenti luotehet, etelät,
Löydä tiloa tuota,
Paikkoa pahintakana,
Kuhun laatisi pesänsä,
Ottaisi olosiansa.
Liitelevi, laatelevi,
Arvelee ajattelevi;
Teenkö tuulehen tupani,
Aalloillen asunsiani;
Tuuli kaatavi tupasen,
Aalto vie asunsiani.
Niin silloin veen emonen,
Ween emonen, ilman impi
Nosti polvea merestä,
Lapaluuta lainehesta
Sotkalle pesän siaksi,
Asunmaaksi armahaksi.
Tuo sotka, sorea lintu
Liiteleikse, laateleikse,
Keksi polven veen emosen
Sinerväisellä merellä,
Luuli heinä-mättähäksi,
Tuoreheksi turpeheksi.
Lentelevi liitelevi,
Päähän polven laskeuvi,
Muni kultaset munansa,
Kuusi kultaisia munoa,
Rautamunan seitsemännen.
Alkoi hautoa munia,
Päätä polven lämmitellä;
Hautoi päivän, hautoi toisen,
Hautoi kohta kolmannenki.
Jopa tuosta veen emonen,
Ween emonen, ilman impi
Tuntevi tulistuvaksi,
Hipiänsä hiiltyväksi.
Luuli polvensa palavan,
Kaikki suonensa sulavan.
Wavahutti polviansa,
Järkytti jäseniänsä,
Munat vierähti vetehen,
Meren aaltohon ajaikse;
Karskahti munat muruiksi,
Katkieli kappaleiksi.
Ei munat mutahan joudu,
Siepalehet veen sekahan,
Muuttuivat munat hyviksi,
Kappalehet kaunoisiksi:
Munasen alanen puoli
Alaseksi maaemäksi,
Munasen yläinen puoli
Yläiseksi taivahaksi,
Yläpuoli ruskeaista
Päivöseksi paistamahan,
Yläpuoli valkeaista
Se kuuksi kumottamahan;
Mi munassa kirjavaista,
Ne tähdiksi taivahalle,
Mi munassa mustukaista,
Nepä ilman pilvilöiksi.
Ajat eellehen menevät,
Wuodet tuota tuonnemmaksi,
Uuden päivän paistaessa
Uuden kuun kumottaessa;
Aina uipi veen emonen
Ween emonen, ilman impi
Näillä vienoilla vesillä.
Utuisilla lainehilla,
Edessänsä vesi vetelä,
Takanansa taivas selvä.
Jo Wuonna yhdeksäntenä,
Kymmenentenä kesänä
Nosti päätänsä merestä,
Kohottavi kokkoansa,
Alkoi luoda luomiansa,
Saavutella saamiansa
Selvällä meren selällä,
Ulapalla aukealla.
Kussa kättä käännähytti,
Siihen niemet siivoeli;
Kussa pohjasi jalalla,
Kalahaudan kaivaeli;
Kussa ilman kuplistihe,
Siihen syöverit syventi.
Kyljin maahan kääntelihe,
Siihen sai sileät rannat;
Jaloin maahan kääntelihe,
Siihen loi lohiapajat;
Päin päätyi maata vasten
Siihen laitteli lahdelmat.
Ui siitä ulomma maasta,
Seisattelihe selälle;
Luopi luotoja merehen,
Kasvatti salakaria,
Laivan laskemasiaksi,
Merimiesten pään menoksi.
Jo oli saaret jumottuna,
Luotu luotoset merehen,
Ilman pielet pistettynä,
Maat ja manteret sanottu,
Kirjattu kivihin kirjat,
Weetty viivat kallioihin,
Wiel' ei synny Wäinämöinen,
Ilman ikirunoja.
Waka vanha Wäinämöinen
Kulki äitinsä kohdussa
Kolmekymmentä keseä,
Yhden verran talviaki
Noilla vienoilla vesillä,
Utuisilla lainehilla.
Arvelee ajattelevi
Miten olla, kuin eleä
Pimeässä piilossansa,
Asunnossa ahtahassa,
Kuss ei koskaan kuuta nähnyt
Eikä päiveä havannut.
Oudosteli aikojansa,
Tuskastui elämätänsä;
Liikahutti linnan portin
Sormella nimettömällä,
Lukun luisen luikahutti
Wasemmalla varpahalla,
Tuli kynsin kynnykseltä,
Polvin porstuan ovelta.
Siitä suistui suin merehen,
Käsin kääntyi lainehesen;
Jääpi mies meren varahan,
Uros aaltojen sekahan.
Wirui siellä viisi vuotta,
Sekä viisi, jotta kuusi,
Wuotta seitsemän, kahdeksan,
Seisottui selälle viimein,
Niemelle nimettömälle,
Tanterelle puuttomalle.
Kal. 1: 110-334.
Tämän runon mukaan oli ilmatar siis maan ja manteren luoja, ja
Wäinämöinen ensimäinen luotu ihminen.
Muutamissa runoissa vielä mainitaan _Udutar ja Terhenetär, Utu-tyttö,
Terhen-neiti_. Molemmat merkitsevät samaa udun, kaasun ja sumun
jumalata. -- Samaten maitan _tuulen tytär_ tuulen jumaluutena.
_Eteletär_ on etelä-tuulen jumaluus, lempiä niinkuin etelätuulikin.
_Suvetar_, suven jumaluus, kuuluu myös luonnon lempiäin emoisten
sekaan; häntä rukoiltiin karjaa suojelemaan. Näillä molemmilla
viimisillä ei ole suurta eroa; sillä suvi merkitsee kielessämme myös
etelää.
II. Veden Jumalat
Ilman jälkeen näkyy vesi olleen esi-isäimme useimpain jumalain
olo-paikka. Sillä raakalaisenki mielessä on joku himiä aavistus siitä
että jumala on hengellinen, vaikka hän sitä ei voi selkiästi käsittää;
mutta mitä hienompi ja läpinäkyväisempi, sitä jumalallisemmaksi
hän paikan ja kappaleen luulee. Ja niin tekivät esi-isämmekin; he
jumaloitsivat vesiä ja ajattelivat niihin koko joukon jumalia. Niin
tekevät vielä nytkin monet kansat.
Alussa pyhittivät ja palvelivat Suomalaiset itse vettä; sen todistavat
ne monet vedet, joilla vielä nytkin vanhuudesta on _pyhän_ nimi:
_Pyhäjärvi, Pyhäjoki, Pyhävesi_ jne. Saman tekivät muinen Lappalaiset
ja Wirolaiset. Runoissakin vettä rukoillaan jumalana:
"Wesi kiellä poikoasi,
Laine lastasi epeä,
Ahto aaltoja aseta,
Wellamo veen väkeä,
Ettei parsku parraspuille,
pääse päälle kaarieni."
Kal. 42: 529-534.
Mutta sittemmin sai vesi, niinkuin ilmakin ukossa, oman jumalansa _Ahti
eli Ahto_, joka tässä isäntänä vallitsi rajattomasti. Häntä kuvaillaan
vanhana miehenä, ruohopartaisena, vahtovaippaan vaatetettuna. Runoissa
saa hän nimen veen (veden) isäntä, aaltojen kuningas, satahaudan
hallitsia. Hänen rikkautensa ja aarteensa sanotaan olevan äärettömät.
Niiden omistajaksi tuli hän siitä että tuo onnen tuoja Sampo hajosi ja
murut meteen jäivät:
Niin meni muruja noita,
Sammon suuria paloja
Alle vienojen vesien,
Päälle mustien murien;
Ne jäivät veen varaksi,
Ahtolaisten aartehiksi;
Siitäpä ei sinä ikänä,
Kuuna kullan valkeana
Wesi puuttune varoja
Ween Ahto aartehia.
KaL 43: 267-276.
Samassa tilassa anasti Ahti Wäinämöisen hauven-luisen kanteleen, jonka
myrsky veneestä vieritti mereen. Se tuli Ahtolan iki-iloksi, jota Ahti
ei enään antanut takaisin. Ja muutoinki oli Ahti aivan ahne vieraan
kalun perään. "Harvoin Ahti antanevi, kun on kerran keksinynnä." Mutta
välistäin liikkui hänen sydämensä armahtavaisuuteen; niin kertoo
satu, että köyhä paimenpoika rannalla veisiellessä pudotti veitsensä
järveen. Pojan itkusta liikutettuna ui Ahto rantaan, sukelti ja toi
pojalle kultaveitsen. Mutta rehellisessä viattomuudessaan ei poika tätä
omistanut. Ahto sukelsi uudesti ja toi hopiaveitsen, mutta poika kielsi
samaten sen olevan kadonneen veitsensä. Ahto toi kolmannesti sukeltain
oikian veitsen, jonka poika iloissaan omisti. Tämän köyhän mutta
rehellisen paimenen palkinnoksi lahjoitti Ahto hänelle kaikki kolme
veistä. Mutta Ahdon suurin rikkaus olivat kalat, jonka tähden meri saa
nimen "salainen kartano, lohinen louhikko." Hänen talonsa oli _Ahtola_.
Taloa hallitessa oli Ahdon apuna hänen vaimonsa _Wellamo_, "veden
emäntä, veden eukko." Hän niinkuin Ahto itsekin oli vanha "vakainen
vaimo," "veden ehtoisa emäntä, veden armas antivaimo." Hän oli
puetettu "sinilakkiin," hänen hameensa oli hienohelmainen, hänen
paitansa sävestä ("rytinen paita, ruoko-rinta") ja vaippa vaahdosta
(vaahtivaippa).
Weden muut olennot olivat näiden alamaisia, ja saavat nimen Ahtolaiset,
veden väki, Wellamon väki, Wellamon ikiväki, Ahdon lapset, Wellamon
neidot, meren haudan haltiat, veden vallat jne. Muutamat näistä
saavat erinimiä: pikku mies, Aallotar (aaltojen jumalatar), Kosken
neiti, Melatar (melan jumalatar), Sotkottaret (suorsain suojelevaiset
jumalattaret). Sillä näitä veden haltioita kuvailtiin oleskelevan ja
hallitsevan ei ainoasti meressä, vaan muissakin vesissä: järvissä,
virroissa, koskissa, kaivoissa, lähteissä jne. "Pikku mies" kuvaillaan
runoissa (Kal. 2: 111-124) seuraavaisesti:
"Nousipa merestä miesi,
Uros aalloista yleni,
Ei tuo ollut suuren suuri,
Eikä aivan pienen pieni:
Miehen peukalon pituinen,
Waimon vaaksan korkeuinen
Waski oli hattu hartioilla,
Waski-saappahat jalassa,
Waski-kintahat kädessä,
Waski-kirjat kintahissa,
Waski-vyöhyt vyölle vyötty,
Waski-kirves vyön takana,
Warsi peukalon pituinen,
Terä kynnen korkeuinen."
Sotkottaret niinkuin heidän suositeltunsakin suorsat oleskelivat rannan
ruohossa, josta runo sanoo:
"Sisarekset sotkottaret
Rannan ruokoiset kälykset,
Hiipoivat hivuksiansa,
Hapsiansa harjasivat
Harjalla hopeapäällä
Sukimella kultaisella."
Kal. 41: 143-148.
Ahtoa ja Wellamoa rukoiltiin antamaan kalansaalista, asettamaan tuulta
ja myrskyä merellä, auttamaan kulkua vaarallisissa meriretkissä
niinkuin koskissa ja yleisesti matkustajia merimatkoilla. Kosken neitiä
erittäin rukoiltiin kosken kuohuissa auttamaan. Pikku miestä rukoiltiin
myös avuksi kalastamisessa. Hän otti hongan rannalta, pani sen päähän
tarpoimeksi paaden ja ajoi sillä suuren paljouden kaloja Wäinämöisen
nuottaan. Samaten hän myös kaasi sen suuren tammen, joka kasvoi
ihmisten ikäväksi niin että se esti päivän paistamasta. Mutta pikkumies
sai tässä tilassa semmoisen koon, että "jalka maassa teutaroivi, pää
pilviä pitävi, syltä oli silmien väliä, syltä housut lahkehesta, puolta
toista polven päästä, kahta kaation rajasta."
Kaikki nämät jumaluudet olivat muinaisten Suomalaisten mielestä
suosiollisia, hyviä olentoja. Mutta vedessä oli myös pahan suopia,
voimallisia olentoja, joista mainitaan _Wesihiisi, Turso eli Tursas ja
Wetehinen_. Wesihiisi mainitaan ainoasti hirmuiseksi. -- Iku-Tursoa
avuksensa huutaa Pohjolan emäntä Louhi, upottamaan Kalevalan kansaa.
Wäinämöinen tarttui tämän meren kummituksen korviin, nosti sen vedestä
eikä laskenut lepoon ennenkuin Turso oli luvannut ikipäiviksi olla
aalloista nousematta kuolevaisia kiusaamaan. Tämä Meri-Turso siitti
Pohjolan neidon kanssa yhdeksän poikaa, jotka olivat pahimmat ihmisten
kiduttajat. -- Runo sanoo että _Wetehinen ja Syöjätär_ olivat kärmeen
vanhemmat. Wetehinen nousi myös Tuonen joesta Ilmarista vastaan, mutta
lintu kokko ajoi hänen takaisin. Muutoin osottaa nimi että Wetehinen
oli yleisesti veden haltia, vaikka pahanlainen.
III. Maan jumalat.
Harvat ovat ne kansat, jotka lapsuudessaan eivät ole palvelleet maata
jumalana, kuvaillen sitä lempiän äitin kaltaiseksi; sillä maa antaaki
ravintoa sekä ihmisille että eläimille; maa synnyttää ja kasvattaa
itsestänsä kaikenlaista, jolla ihmiset ja eläimet taitavat henkensä
pitkittää. Tämä ajatus oli meidän esi-isillämmekin; he antoivat tälle
olennolle nimen _maaemä_.
Mutta vanhat Suomalaiset eivät kauvan pysyneet tässä ensimäisessä
ja tärkeässä maan jumaloitsemisessa; niinkuin ennen on ilmasta ja
vedestä sanottu, niin muuttui itse maan palvelus jonkun maassa asuvan
olennon palvelukseksi. Tämä koko maassa hallitseva olento kuvailtiin
synnyttäväisen ja kasvattavaisen luontonsa mukaan vaimolliseksi. Se
sai nimen _maan emo, emonen_ (emu), _mannun eukko_ (maan ämmä), _maan
emäntä, akka manteren alainen_ jne. Häntä rukoiltiin hyvästä kasvusta,
esim. seuraavalla tavalla:
"Akka manteren alainen
Mannun eukko, maan emäntä!
Pane nyt turve tunkemahan,
Maa väkevä vääntämähän;
Eipä maa väkeä puutu
Sinä ilmoisna ikänä
Kun lie armo antajista,
Lupa luonnon tyttäristä.
Nouse maa makaamasta,
Luojan nurmi nukkumasta,
Pane korret korttumahan
Sekä varret varttumahan,
Tuhansin neniä nosta,
Sadoin haaroja hajota
Kynnöstäni, kylvöstäni,
Varsin vaivani näöstä!"
Erittäin merkillinen maan olentojen seassa on _Pellervoinen_, pellon
poika, myös kutsuttu _Sampsa_. Ilmattaren luotua munasta maan ja
taivaan ja synnytettyä Wäinämöisen, oli maa kasvaimista varsin paljas.
Wäinämöinen saa nyt Pellervoisen kylvämään maata, ja hän:
"Mäet kylvi männiköiksi,
Kummut kylvi kuusikoiksi,
Kankahat kanervikoiksi,
Notkot nuoriksi vesoiksi,
Noromaille koivut kylvi,
Lepät maille leyhkeille,
Tuomet kylvi tuoreelle,
Pihlajat pyhille maille,
Pajut maille passuroille,
Katajat karuille maille,
Tammet virran viereville."
Pellervoinen on arvattavasti sama olento, jota myös nimitettiin _Pellon
Pekko_, jonka sanottiin erittäin auttaneen ohran kasvua ja toukoja;
tämän suhteen oli hän myös oluen jumala, josta sanantapa _maistaa
pellon pekkoa_ (juoda vierettä) on tullut.
Pispa Agrikola nimittää vielä muita jumalia, jotka huolta pitivät maan
hedelmällisyydestä: _Liekkiö_ hallitsi ruohot, juuret ja puut, _Köndös_
huhdat ja pellot teki, _Rongoteus_ ruista antoi, _Syres_ herneet pavut,
nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi, _Wironkannas_ kauran
kaitsi. Mutta näistä ei runot mainitse juuri mitään. Agrikola kuoli
vuonna 1557.
* * * * *
Mutta vähä oli meidän esi-isillämme sanomista pellon ja muun
viljelyksen jumalista; sillä peltoa ja viljelystä he aivan vähän
tunsivat. Sitä vastaan olivat he hyvin tutut metsässä, ja metsän riista
heidän tavallisin elantonsa. Sentähden olivat metsän jumalalliset
olennot vanhoille Suomalaisille kaikista tutuimmat ja hartaimmin
palvellut.
Ylimmäinen metsän herra oli _Tapio_, "halliparta," "havuhattu,"
"naamaturkki," Toisinaan saa hän nimen _Kuippana_ (pitkäkaulanen) ja
_Riippa_ (korkia lakki). Muutoin mainitaan hän _metsän ukko, Tapiolan
ukko, kummun ukko, maan isäntä, Tapion talon isäntä, korven kuningas,
salon herra, maan pitäjä, antoluoja, luja jumala, villan antaja_ jne.
Nämät ja monet muut nimitykset jo osottavat kuinka suuressa arvossa
häntä pidettiin.
Tapion puoliso oli _Mielikki eli Mimerkki_, joka saa nimitykset _metsän
emäntä, Tapion talon emäntä, metsän armas antimuori, metsän metinen
muori, Metsolan tarkka vaimo, metsän ehtoisa emäntä, metsän miniä_ jne.
Muutoin saa hän usein lauseen _puhdas vaimo_, jolla on "muoto kaunis."
Muutoin oli ajatus semmoinen että Tapion väki, niin Mielikkikin, olivat
kauniissa vaatteessa koska metsämiehelle hyvin onnistui, mutta huonossa
puvussa jos hän ei otusta saanut. Ilmarinen sanoo hyvän saaliin aikana
että:
Tapion talon isäntä,
Tapion talon emäntä,
Tellervo Tapion neiti
Kanssa muu Tapion kansa,
Kaikki kullassa kuhisi,
Hopiassa horjeksihe;
Itsensä metsän emännän,
Ehtoisan metsän emännän,
Kädet oli kullan käärehissä,
Sormet kullan sormuksissa,
Pää kullan päätinehissä,
Tukat kullan suortuvissa
Korvat kullan koltuskoissa,
Kaula helmissä hyvissä.
Kal. 14: 121-134.
Rukoillessa hyvää saalista pyytää hän metsän emäntää laskemaan pois
rumat vaatteensa, sanoen:
Oi mielu metsän emäntä,
Metsolan metinen muori!
Heitä pois heinäkengät,
Koski-virsusi karista,
Riisu riihi-ryökälehet,
Arkipaitasi alenna,
Lyöte lykkyvaatteisihin
Antipaitoihin paneite
Minun metsäpäivinäni,
Erän etsoaikanani!
Ikävä minun tulevi,
Ikävä tulettelevi
Tätä tyhjänä oloa,
Ajan kaiken annituutta,
Kun en anna aioinkana
Harvoinkana hoimauta,
Ikävä ilotoin ilta,
Pitkä päivä saalihitoin.
Kal. 14: 135-152.
Sama kaikenmoinen kuvaus kohtaa meitä myös Tapion talosta, joka saa
nimet _Tapiola, Metsola, Konkela_ (honkatalo), _Havulinna, Lumilinna,
Sarvilinna, Metsänlinna_. Jos metsämiehellä oli onni, oli Tapiola
kaunis ja mieluisa, mutta saalihin puutteessa oli se huono talo.
Suuria aarteita oli Tapion talossa; siellä oli "Tapion avara aitta,"
jonka kulta-avaimet olivat metsän emännän hallussa, niinkuin
muidenki huonetten avaimet. Muiden seassa oli myös mesi (hunaja)
hänen hallussansa, ja sitä oli Tapiolassa runsaasti. Sentähden saa
tämä emäntä myös nimen _Simanter_ (sima, hunaja). Tämä tallitettiin
"metisessä arkussa, mesilippaassa." Mutta Tapiolan suurin rikkaus
olivat kaikki metsän elävät, jotka kutsuttiin Tapiolan karjaksi. Ilman
isännän ja emännän luvatta ei ollut mahdollista saada näistä mitään
saalista, sentähden rukoili metsämies hartaasti heitä ajamaan elävät
hänen tiellensä. Metsän riistaa ajaissa metsämiehelle oli Tapiolla
"kultanen kurikka, vaskinen vasara," jolla hän metsässä kolisteli.
Myös kotieläimet laitumella käydessä olivat Tapion väen suojeluksessa,
josta häntä myös rukoiltiin, esim.
"Katso kaunoinen jumala,
Warjele matoinen luoja,
Warjele vahingon tieltä,
Kaitse kaikista pahoista,
ettei tuskihin tulisi
Häpeihin hämmentyisi!
Kuin katsoit katollisessa,
Alla varjon vartioitsit,
Niin katso katottomassa.
Waali vartiottomassa,
Jotta karja kaunistuisi,
Edistyisi emännän vilja
Hyvän suovan mieltä myöten,
Pahan suovan paitsi mieltä!"
Agrikola mainitsee _Kekrin_, joka karjan kasvon suojeli; mutta siitä ei
runot tiedä mitään. Kuitenki on tuo epäilemätöin asia; sillä se elää
vieläki Suomen kansan mielessä, ja muinen vietettiin pyhämiesten aikaan
Kekrin juhlaa.
Tapio emäntinensä ei ehtinyt arvattavasti kaitsemaan kaikkea sitä
suurta eläväin paljoutta, joka metsissä oleskelee; sentähden oli heillä
paljo väkeä työssä. Tämä väki saa nimen _Tapion kansa, Tapion pojat,
Tapion neidet eli piiat, metsän immet, viljan eukot_. Vaimon puoli saa
myös nimen _Luonnottaret, Luonnon tyttäret_. Ilmarisen emäntä rukoilee
Tapiota näin:
Työnnä luonnon tyttäriä
Minun viljan viitsiöiksi,
Katsojaksi karjan kaiken!
Paljo on piikoja sinulla,
Sadoin käskyn kuulioita,
Eläjiä ilman alla,
Luonnottaria hyviä.
Kal. 32: 76-82.
Yksi ainoa Tapion väestä kantaa miehen nimeä, ja se on _Nyyrikki eli
Pinneys_, Tapion poika. Hän on "puhdas mies," "siniviittaan" puetettu,
kantain korkiata lakkia, joka on sininen ja punainen. Häntä rukoiltiin
lyömään rastia puihin ettei metsämies eksyisi.
Muu Tapion kansa on vaimoväkeä; niin _Tellervo eli Hillervo_, "Tapion
neiti, metsän tyttö," puetettu "utupaitaan, hienohelmaan." Hän oli
pulskia keltatukka joka kaitsi Tapion emännän karjaa; häntä rukoiltiin
myös elukoita suojelemaan ja terveenä illalla kotiin saattamaan.
Tapion tytär, ystävällinen _Tuulikki_ oli myös paimentajan toimessa,
mutta rukoiltiin myös metsän riistaa ajamaan metsästäjän tielle.
Tapion naisväen lukuun kuului vielä _Metsän piika pikkarainen_,
"sima-suu," jonka luultiin simasta elävän. Hänellä oli "simapilli,"
jota hän soitteli paimentaissansa. Myös auttl hän metsämiehiä ja
viittaili teitä metsästäjille.
Melkein kullakin puulla oli myös suojeleva olentonsa, joka kuului
Tapion vallan alle. Niin mainitaan _Tuometar, Hongatar, Katajatar,
Pihlajatar_, jotka, paitsi erinäisten puiden suojelusta, myös pitivät
huolta elukoista. Niin oli metsässä paljo väkeä, kullakin puulla,
kivellä ja huoneella oli oma haltiansa, ettei mikään kaivannut
suojeliaansa.
Myös pahoja olentoja luultiin metsässä olevan. Ja tämmöinen oli _Hiisi,
mies häijy_, joka ynnä Syöjättären kanssa siitti kärmeen. Waivat ja
onnettomuudet olivat Hiiden toimittamia, "Hiiden heittoja." Ja Hiisi
saa runoissa usein saman merkityksen kuin _Paha, Pahalainen, Piru,
Lempo_, jotka kaikki ovat pahoja olentoja. Hiiden asunto, _Hiitola,
Hiiden linna eli Tanikan linna_ kuvailtiin sentähden olevan synkeissä
kolkoissa metsissä ja vuoren rotkoissa. Hän saa myös siitä nimen
_Wuoren ukko_, ja monta vuorta on tästä saanut nimen "Hiiden vuori."
Runoissa eroitetaan monasti _Wesi-Hiisi, Wuori-Hiisi, Metsä-Hiisi_,
josta näkyy että merkitsi pahaa olentoa yleisesti eli samaa kuin
pahalainen, piru jne. Sen todistaa myös vielä sanantapa: _mene
hiiteen!_ Hiiden suku sai nimen _Hiiden väki, Wuoren väki_, josta
mainitaan "Hiiden poika pikkarainen" ja "Hiiden impi."
Jos elollisissa ruumeissa luultiin olevan paljo olentoja, niin sitä
vastaan elottomissa (kiveimissä) ei semmoisista melkein mitään tietty;
sillä niissä ei ollut erinomaisia voimia havaittavana. Kuitenki
rukoillaan kerta _Kimmo, Kammon poika_ halkasemaan kiveä, karilainen
mainitaan karien haltiana.
Ihmisen taipumuksilla ja mielialoilla oli myös jumalansa. Ensiksi tulee
mainita rakkauden jumalattaren, _Sukkamieli_, jonka mieli oli pehmiä
kuin sukka ja lempiä.
"Sukkamieli mielen kääntäjä,
Mesilläs tuon mieli haudo,
Haudo mieli mielettömän,
Armahani armottoman."
Runoissa ei Sukkamieltä nimitetä, mutta sitä useimmin _Lempi_,
rakkaus, rakkauden jumala. -- Ihmisen taipumuksista jumaloittiin myös
_Uni, Unonen_, tämäkin lempiä luonnostansa. _Untamo_ rukoiltiin unia
selittämään.
Terveyden jumalatar oli _Suonetar_, jonka luultiin suonia kehräävän;
hän tuli "suonisykkyrä sylissä, kalvokääri kainalossa suonia
sitelemään, päitä suonten solmimahan." -- Sitä vastaan oli _Kivutar ja
Wammatar_ vaivain ja kipujen tuottajat.
Muita jumalallisia olentoja olivat vielä: _Sinettäret_, sinisen
värin palvossa auttajat, _Kankahattaret_ kankaan kutoissa auttajat,
_Matka-Teppo_, tiejumala, auttaja matkoilla jne.
Erinäisiä olentoja, jotka vieläkin pöllöttävät kansan mielessä, olivat
_Menninkäiset_, joiden luultiin olevan kuolluitten haamuja maassa, ja
_Maahinen_, joka oleskeli maassa, puiden, kivien ja kynnysten alla.
Sen luultiin olevan ihmisen muotoinen, vaikka aivan pienen. Näitä
lepyttääksi täytyi ihmisen heille uhrata kaikkia, olutta pannessa,
leipoessa jne esikoisen. Heitä pahottaissa sai ihminen kivun,
erinomattain rupia, josta vieläkin sana _maista_ on tavallinen ja
merkitsee jonkunlaista sydelmää.
IV. Maanalan jumalat.
Muinaisilla Suomalaisilla, niinkuin heidän heimokansoillansakin, oli
se usko ettei kuolema -- tämä kolkko ja käsittämätöin tapaus, jota
he pelvolla ja vapistuksella ajattelivat -- ettei kuolema peräti
katkaisnut elämän lankaa ja ihmisen olentoa peräti tyhjäksi hävittänyt;
ihmisellä oli heidän mielestänsä jonkunlainen olemus toisellakin
puolella haudan. Tämän osottivat he muutamilla menoilla kuolleita
haudatessa: hänen mukaansa pantiin ruokaa, veitsi, kirves, tulukset,
keihäs, pata, reki ja muuta semmoista, jota hän tässä elämässä oli
tarvinnut. Sillä luultiin ihmisen tulevassakin elämässä elävän samaten
kuin maan päällä ja siis tarvitsevan samoja aseitakin. Muutamat
kansat luulivat ja luulevat vieläkin heidän uudessa olossansa olevan
ruumiilliset; toiset taas pitävät heidän hengellisinä olentoina,
jotka asuvat joko haudoissansa taikka harhailevat ympäri maan
päällä, erinomattain yön pimeydessä, myrskyssä ja rajuilmassa; he
ilmestyvät tuulen pauhussa, tulen leimauksissa ja tuhansittain muissa
luonnon tapauksissa. Poppamiehet eli loihtiat luullaan saavan heidän
nähdä ja heiltä tietää asioita, jotka tavalliselle ihmiselle ovat
käsittämättömät; ja tavallisille ihmisille ovat he myös näkymättömät.
Kuolleille uhraaminen on ollut ikivanhoista ajoista asti tapana
Aasian kansoilla. Myös Suomalaisilla kansoilla näkyy olleen joku
alku tämmöisestä vainaitten palveluksesta; sillä he pitivät juhlia
kuolleitten muistoksi ja anoivat heiltä apua. Niin luultiin
poppamiehen, haltioissa ollessansa, kulkevan ympäri maan alaisissa
paikoissa hakemassa apua kuolleilta. Runo sanoo myös että viisas
Wäinämöinen, kolmen loihtusanan puutteessa, meni vanhan Wipusen
haudalle saadaksensa häneltä sen kaivatun tiedon. Mutta kuinka
suuri ikään tämä kuolleitten palvelus oli, oli siinä aina pelko
pääasiana. Uhrit ja juhlat toimitettiin vainaitten lepyttämiseksi.
Sillä kuolleitten luultiin käyvän jälkeisiä maan päällä katsomassa ja
heille levottomuutta tekemässä, eikä tämä luulo vieläkään ole peräti
kadonnut. Kuolleitten haamut saivat viimen monet nimet: _Menninkäiset,
Keijuiset, Kööpelit, Peijot, Peijakkaat_, jotka kaikki merkitsevät
melkein samaa. Kaikilta näiltä pelättiin jotain pahaa aina. Ja heidän
paikkansa oli maan alla, vaikka he toisinaan tulivat maan päälle. Jos
kuollutta ei hautaan saatu, pysyi hän aina liikkeellä maan päällä,
enimmästi samalla paikalla jossa hänen ruumiinsa oli kuollessa ollut.
Maan alla, jossa täältä lähteneet oleskelivat, vallitsi _Tuoni eli
Mana_. Hänen talonsa oli _Tuonela eli Manala_ (oikeistaan: Maanala),
joka muutoin kuvailtiin hyvin tämän maailman kaltaiseksi. Siellä
paisti päivä, siellä oli vesiä ja laaksoja, ketoja, peltoja ja
niittuja, siellä karhuja, susia, kärmeitä, haukia jne. Mutta kaikki
oli vahingollisia, kolkkoja ja hirmuisia. Metsät synkiät, vesi musta,
oraat semmoiset että kärme ja "Tuonen toukka" niistä saivat hampaansa.
Tuonelan joki, josta usein puhutaan, oli kovin virtainen ja pyörteinen,
siinä oli "vihanen koski", "kova kynsikoski." Muutoin nimitetään vielä
Manalan alusvesi, Manalan saari. Tuonelaan tullessa oli käyminen yli
yhdeksän ja puolen meren, sitte tultiin joelle, jonka takana näkyi itse
Tuonela.
Tässä talossa oli Tuoni isäntänä. Hän oli ankara, säästämätöin
eikä rukous taitanut hänen korviinsa tunkea. Hän vanha ukko,
kolmisorminen ja hattu päässä, joka rippui alas olkapäille. Hän
vartioitsi tarkoin kaikkia, jotka hänen valtaansa olivat joutuneet.
Hän ei ketään tappanut, mutta hän saatti kuolleen taloonsa ja piti
hänestä tarkan vaarin. Tässä toimessa oli hänellä apuna _Tuonetar,
Tuonen akka, Tuonelan emäntä_, joka oli vanha ämmä, vääräsorminen ja
koukkuleukainen. Pilan vuoksi sanottiin häntä hyväksi emännäksi, sillä
hänellä oli tapana panna vierastensa eteen kärmeitä ja sammakoita. --
Tämän jalon avioparin sikiö oli _Tuonen poika_, jonka sormet olivat
väärät niinkuin äitinki, mutta niiden päät raudasta. Hän oli raju ja
hirmuinen, jonka vuoksi runot hänen sanovat veriseksi ja punaposkeksi
(verestä punaiseksi).
Tuonelan jumalajoukkoon kuuluivat _Tuonen tyttäret eli Manan neidet,
Manuttaret_. Nämät olivat ilkeää sukua, vihaisia ja riitaisia. Nimet
_musta Tuonen tyttö, matala Manalan neiti_ eivät osota mitään suloista.
Näiden seassa nimitetään erittäin yksi: _Loviatar_, "Tyttö Tuonelan
sokia, Pahin Tuonen tyttäriä, ilkein Manuttaria, Alku kaikille
pahoille, Tuhansille turmioille; sill' oli muoto mustan lainen, Iho
inhan karvallinen." Hänen pahin työnsä sanotaan olleen että hän antoi
tuulen tehdä itsensä raskaaksi ja synnytti siitä yhdeksän pahinta ja
ilkeintä poikaa, joista hän kahdeksan nimitti: _Pistos, Ähky, Luuvalo,
Risa, Paise, Rupi, Syöjä, Rutto_. -- Wielä nimitetään erittäin Tuonen
tytärten seassa _Kiputyttö_. Tuonelan joessa, jossa kolme haaraa
yhdistyi, oli _Kipukivi eli Kipuvuori_, jossa Kiputyttö piti kivut
suljettuna. Itse istui hän tällä kivellä "joen kolmen juoksevassa,
Weden kolmen jakaimessa, jauhoen kipukiveä, kipuvuorta väännätellen."
Kipujen sieltä irti päästyä rukoiltiin häntä niitä kiini ottamaan
ja sulkemaan "kitahan kiven siaisen" taikka vierittämään vetehen.
Luultavasti oli Kiputyttö ja Kivutar eli Wammatar sama olento. Häntä
rukoiltiin myös näin:
Ota kivut kippasehen,
Waivat vaskivakkasehen,
Kivut tuonne viedäksesi,
Wammat vaivutellaksesi,
Keskelle kipumäkeä,
Kipuvuoren kukkulata;
Siellä keittäös kipuja,
Pikkuisessa kattilassa,
Yhden sormen mentävässä,
Peukalon mahduttavassa.
Kal. 45: 293-302.
Tuonelan kansa kutsutaan yleisesti Tuonelan väeksi, Manalan eli
Manan väeksi, jolla ehkä tarkoitetaan kaikkia kuolleita ja Tuonelaan
tulleita. Täällä kuvaillaan olleen sekä nuoria että vanhoja ja
keski-ikäisiä, vanhat sauvain nojalla, nuoret varustetut miekoilla,
keski-ikäiset keihäillä. Tarkaus ja järkähtämätöin ankaruus oli heidän
omaisuntensa. Sankarit ja Pohjolan tyttären kosiat menivät tavallisesti
Tuonelaan; sillä tyttöä ei luvattu huonommille uroille kuin niille,
jotka taisivat saada kiini Tuonelan karhuja, susia ja haukia,
poppamiehet haltioissa ollessaan myös kävivät Tuonelassa kuolleitten
haamuilta salaista viisautta etsimässä; mutta he eivät sinne menneet
ruumillisessa tilassa, vaan ainoasti heidän sielunsa. Wäinämöisen
matkan Tuonelaan kertoo runo näin:
Läksi Tuonelta sanoja,
Manalalta mahtiloita;
Astua taputtelevi,
Kävi viikon vitsikkoa,
Wiikon toisen tuomikkoa,
Kolmannen katajikkoa,
Jo näkyi Manalan saari,
Tuonen kumpu kuumostavi.
Waka vanha Wäinämöinen
Jo huhuta heikahutti,
Tuossa Tuonelan joessa,
Manalan alantehessa:
Tuo venettä, Tuonen tytti,
Lauttoa Manalan lapsi,
Yli salmen saadakseni,
Joen poikki päästäkseni!
Lyhykäinen Tuonen tytti,
Matala Manalan neiti
Tuo oli poukkujen pesiä,
Räpähien räimyttäjä
Tuonen mustassa joessa,
Manalan alusvedessä;
Sanan virkki, noin nimesi,
Itse lausui ja pakisi:
Wene täältä tuotanehe,
Kuni syy sanottanehe,
Mi sinut Manalle saattoi
Ilman taudin tappamatta,
Ottamatta oiva surman,
Muun surman musertamatta?
Waka vanha Wäinämöinen,
Sanan virkkoi noin nimesi:
Tuoni minun tänne tuotti,
Mana mailtani veteli.
Lyhykäinen Tuonen tytti,
Matala Manalan neiti
Tuonpa hän sanoiksi virkki:
Jopa keksin kielastajan,
Kunpa Tuoni tänne toisi,
Mana mailta siirteleisi,
Tuoni toisi tullessansa,
Manalainen matkassansa,
Tuonen hattu hartioilla,
Manan kintahat kädessä;
Sano totta Wäinämöinen,
Mi sinut Manalle saattoi?
Wielä valehtelee Wäinämöinen Tuonen tytölle että rauta, vesi ja tuli
hänen oli Maanalaan saattanut, mutta ei se auta; vihdoin oli tosi
sanominen että hän puuttui kolmea sanaa venettä laulaissa. Tuonen tyttö
saatti hänen yli joen, mutta sanoi:
Woi sinua Wäinämöinen,
Läksit surmata Manalle,
Kuolematta Tuonelahan!
Etkä täältä pääsnekänä
Sinä ilmoisna ikänä
Kotihisi kulkemahan,
Maillesi matelemahan.
Tuonetar hyvä emäntä,
Manalatar vaimo vanha,
Toipa tuopilla olutta,
Kantoi kaksikorvaisella,
Itse tuon sanoiksi virkki:
Juopa vanha Wäinämöinen!
Waka vanha Wäinämöinen,
Katsoi pitkin tuoppiansa,
Sammakot kuti sisällä,
Madot laidoilla lateli;
Siitä tuon sanoiksi virkki:
"En mä tänne tullutkana
Juomahan Manalan maljat,
Tuonen tuopit latkimahan.
Juopuvat oluen juojat,
Kannun appajat katoovat.
Weistäessäni venoista,
Uutta purtta puuhatessa
Uuvuin kolmea sanoa
Peräpäätä päätellessä,
Kokkoa sohottaessa.
Kun en noita saanutkana,
Mailta ilmoilta tavannut,
Piti tulla Tuonelahan,
Lähteä Manan majoille
Saamahan sanoja noita,
Ongelmoita oppimahan."
Tuopa Tuonelan emäntä
Sanan virkkoi, noin nimesi:
Ei Tuoni sanoja anna,
Mana mahtia jakele.
Uuvutti unehen miehen,
Pani maata matkalaisen,
Tuonen taljavuotehelle;
Siinä mies makaelevi,
Uros unta ottelevi,
Mies makasi, vaate valvoi.
Oli akka Tuonelassa,
Akka vanha käykkäleuka,
Rautarihman kehreäjä,
Waski lankojen valaja,
Kehräsi sataisen nuotan,
Tuhantisen tuuritteli
Yönä yhtenä kesäisnä
Yhdellä vesikivellä.
Oli ukko Tuonelassa,
Se on ukko kolmisormi,
Rautaverkkosen kutoja,
Waskinuotan valmistaja,
Se kutoi sataisen nuotan
tuhantisen tuikutteli,
Samana kesäisnä yönä,
Samalla vesikivellä.
Tuonen poika koukkusormi,
Koukkusormi, rautanäppi,
Se veti sataisen nuotan,
Poikki Tuonelan jokea,
Sekä poikin jotta pitkin,
Jotta vieläki vitahan,
Jottei päästä Wäinämöisen,
Selvitä Uvantolaisen
Sinä ilmoisna ikänä,
Kuuna kullan valkeana,
Tuolta Tuonelan kodista,
Manalan ikimajoista.
Waka vanha Wäinämöinen
Sanan virkkoi noin nimesi:
Joko lie tuhoni tullut,
Hätäpäivä päälle pääsnyt
Näillä Tuonelan tuvilla,
Manalan majantehilla?
Pian muuksi muuttelihe
Ruton toiseksi rupesi,
Meni mustana merehen,
Sarana sarajikkohon,
Matoi rantaisna matona,
Kulki kyisnä kärmehenä,
Poikki Tuonelan jokea
Läpi Tuonen verkkoloista.
Tuonen poika koukkusormi,
Koukkusormi, rautanäppi,
Kävi aamulla varahin
Werkkojansa katsomahan,
Sadan saapi taimenia,
Tuhat emon alvehia,
Eipä saanut Wäinämöistä,
Ukkoa Uvantolaista.
Siitä vanha Wäinämöinen
Tuonelasta tultuansa
Sanovi sanalla tuolla,
Lausui tuolla lausehella:
"Älköhön hyvä Jumala,
Älköhön sitä suetko,
Itsemennyttä Manalle,
Tuonelahan tunkeillutta!
Äijä on sinne saanehia,
Vähä tuolta tullehia,
Tuolta Tuonelan kodista,
Manalan ikimajoista."
End of the Project Gutenberg EBook of Muinaisten suomalaisten pakanalliset
epäjumalat, by Gustaf Erik Eurén
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUINAISTEN SUOMALAISTEN ***
***** This file should be named 46980-8.txt or 46980-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/4/6/9/8/46980/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you'll have to check the laws of the country where you
are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that
* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation."
* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
works.
* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
* You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties. Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research. They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.
*** START: FULL LICENSE ***
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States. If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed. Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
a constant state of change. If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges. If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that
- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
has agreed to donate royalties under this paragraph to the
Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
must be paid within 60 days following each date on which you
prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
address specified in Section 4, "Information about donations to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg-tm works.
- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days
of receipt of the work.
- You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation. The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund. If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations. Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
[email protected]. Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations.
To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.
Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
http://www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
