The Project Gutenberg EBook of Dionysos, by Friedrich Nietzsche
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Dionysos
Valikoima runoja
Author: Friedrich Nietzsche
Translator: Aarni Kouta
Release Date: June 30, 2016 [EBook #52446]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK DIONYSOS ***
Produced by Jari Koivisto
DIONYSOS
Valikoima runoja
Kirj.
FRIEDRICH NIETZSCHE
Suom. Aarni Kouta
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Otava
1909.
SISÄLLYS:
Ecce homo.
Tähti-moraalia.
Ystävyydelle.
Vuorijäätikölle.
Syksy.
Campo Santo di Staglieno.
Venezia.
"Mun onneni!"
Pinja ja salama.
Kerran -- armon vuonna ensimäisenä kai --
Juopunut laulu.
Mistralille.
Dionysos-dityrambeja:
Vain narri! Vain runoniekka!
Erämaan tyttärien joukossa.
Viimeinen tahto.
Tulenpatsas.
Aurinko laskee.
Ariadnen valitus.
Maine ja iäisyys.
Katkelmia.
ECCE HOMO
Sukuni ma tiedän juuren!
Lailla leimuliekin suuren
hehkun, tuhoon itseni.
Mihin tartun, syttyy valo,
minkä jätän, hiiltyy palo:
liekki olen varmasti!
TÄHTI-MORAALIA
Määrätty tähtiradoillen,
mit' yöstä, tummuudesta sen?
Pyhänä käy kautt' ajan tään!
Sen saastaa kuin et näkiskään!
Maan kaukaisimman valos on:
Suursynti säälis olkohon!
Yks käsky vain: oo tahraton!
YSTÄVYYDELLE
Terve, ystävyys!
Ens aamurusko
mun toiveheni korkeimman!
Oi usein tuntui
kuin loputon ois tie ja yö,
ja elo inha,
vailla maalia!
Kaks kertaa elää tahdon,
kun silmässäsi voiton
ja huomenhohteen näin,
sa rakkain jumalatar!
VUORIJÄÄTIKÖLLÄ
Paahteessa keskipäivän,
enskerran kesä kun vuorille nousee,
poika, min uupuneet silmät kuumetta hehkuu:
hän haastaa silloin myös,
toki _näemme_ sanansa vain.
Hänen hengityksensä huokuu kuin sairaan
hengitys huokuu kuumeyönä.
Jäävuori ja lähde ja petäjä hälle
vastaa myös,
toki _näemme_ vastauksen vain.
Nopeammin kuin muulloin jyrkänteeltä
puro kuiluihin syöksyy kuin tervehtäin
ja hetkeksi, valkean pilarin lailla,
jää kaipuusta värjyen seisomaan.
Ja tummemmin, uskollisemmin kuin muutoin
petäjä katselee,
ja keskellä jäätä ja harmaan kuollutta vuorta
valo äkkiä välkähtää -- --
Valon sellaisen näin: minä tajuan sen. --
Myös silmä miehen, manalle menneen,
kai kerran vielä vaikenee,
kun tuskassa lapsensa suutelee häntä,
kätensä ympäri syleillen kiertää;
valon liekki kai kerran vielä puhkee,
silmä sammunut hehkuen lausuu:
"Lapsi! ah lapseni, tiedäthän että
sinua rakastan!" --
Ja hehkuen lausuu kaikki -- puro,
petäjä, vuorikin jäinen --
sanan katseilla täällä saman:
"me rakastamme sua!
ah lapsi, sa tiedät, sua kaikki me rakastamme!"
Ja hän,
poika, min uupuneet silmät kuumetta hehkuu,
hän tuskassa suutelee heitä,
yhä kiihkeämmin,
ei lähteä tahdo;
kuin hienona harsona sanansa puhuu
hän suustansa,
pahanilkisen sanan:
"Mun tervehdykseni hyvästiä on,
mun tuloni lähtöä,
ma nuorena kuolen."
Ylt' ympäri kaikki kuuntelee,
ei henkäystäkään käy:
ei lintu laula.
Kuin välkäys käy
yli vuorien kauhun
kaamea tunto.
Ylt'ympäri mietteihin kaikki vaipuu --
ja kuuntelee -- --
Paahteessa keskipäivän,
jolloin kesä
enskerran vuorille nousee, poika,
min uupuneet silmät kuumetta hehkuu.
SYKSY
Tää syksy on: se vielä särkee sydämesi
Sa pois pakene! --
Päivä hiipii vuorten taa,
se nousemistansa nousee
ja lepää askeleen astuttuaan.
Miks maailma kuihtui niin!
Kielissä uupuneen soittimen
soi tuulen laulu.
Pois paennut toive on --
sitä kaipaa se vaikertain.
Tää syksy on: se -- vielä särkee sydämes!
Sa pois pakene!
Oi hedelmä puun,
sa vapiset, lankeat maahan?
Salatiedon minkä sulle
yö opetti,
kun jäätävä kauhu sun poskes,
sun purppuraposkesi peittää? --
Sa vaiti oot, et vastaa?
Ken puhuu vielä? -- --
Tää syksy on: se -- vielä särkee sydämes!
Sa pois pakene! --
"En kaunis oo"
-- niin puhuu syksyn kukkanen --,
"toki lemmin ma ihmisiä
ja lohdutan ihmisiä --
he vielä kukkia saavat nähdä,
ja puoleeni kumartua
ah! ja minut murtaa
ja muisto jälleen leimahtaa
silmässä ihmisten,
-- _muisto minua kauniimmasta_:
-- ma näen sen -- ja kuolen niin!" --
Tää syksy on: se -- vielä särkee sydämes!
Sa pois pakene!
CAMPO SANTO DI STAGLIENO
Oi laps, mi suorit hennon
karitsan untuvaa,
kuin valo tähden-lennon
silmistäs tuikahtaa,
sa armain leikkikalu
lähellä, kaukana,
niin puhdas syämmes halu,
_Amorosissima!_
Miks katkes kahle varhain?
ken syäntäs haavoitti?
Jos lemmit, lempi parhain
ei sitä korvaisi. --
Et vastaa -- kaste hieno
katsettas sumentaa: --
ol' kuolos kaipuu vieno,
_Amorosissima._
VENEZIA
Yössä tummassa
sillalla seisoin ma.
Laulu kaukaa soi:
kumpusi kultana
pois yli värjyväin vetten vyön.
Valot, soitto ja gondolit --
hämyn helmahan kaikki ui juopuen pois...
Kädet oudot sieluni soittimeen
kävi silloin, gondolilaulun ma
salaperäisen lauloin ja vapisin
hämykirjavaa autuutta.
-- Mua kuuliko kenkään, oi?...
"MUN ONNENI!"
San Marcon kyyhkyt näen jälleen: helle
puol'päivän torillani värisee.
Teen jouten lauluja, ne siniselle
taivaalle niinkuin kyyhkyt leijailee --
ja palaa luokseni,
viel' yhden soinnun solmin lentimelle
-- oi onneni!
Oi taivaankansi, sinisilkki-pielin
mi kaarrat kaupunkia kirjavaa,
sua rakastan ja pelkään _kademielin_...
sun sieluas mun sieluin janoaa!
En siitä luopuisi
kai koskaan? -- Ei, siit' emme haasta kielin!
-- oi onneni!
Sa torni tuima, jalopeura-innoin
mi nouset, sota syntysi on syy!
Soi laulus torin yllä malmirinnoin --:
sen herra olet, sen _accent aigu_.
Jos jäisin luoksesi,
mun piirittäisit hennoin pilvilinnoin...
-- oi onneni!
Ei lankee varjot vielä, soitto poista,
siks kunnes saapuu tumma, lauha yö!
Ei sävelet oo päivän, viel' ei loista
korujen kulta-purppurainen vyö,
on aikaa kylliksi
viel' laulaa yksinäisyys-unelmoista
-- oi onneni!
PINJA JA SALAMA
Ma nousin mereen ilmojen;
jos puhun -- niin ei vastaa ken.
Ma yksinäiseks ylenin --
ma varron: mitä vartoisin?
Ken pilviin saakka kohoaa, --
hän vartoo ensi salamaa.
KERRAN -- ARMON VUONNA ENSIMÄISENÄ KAI --
Kerran -- armon vuonna ensimäisenä kai --
Sibylla, viinittä juopuin, sanoiksi sai:
"Nyt käy nurin päin!
Ei matalassa viel' ollut maailma näin!
Voi, Rooma suur' on nyt naurava porttolan nainen,
ja Caesar elukka, jumala -- juutalainen!"
JUOPUNUT LAULU
Inehmo, oi!
Yön kellot mitä sulle soi?
"Unt' untelon
ma nukuin --, väistyi uni pois:
Syv' elo on,
mitata päivän miel' ei vois.
Syv' itku sen --,
syvempi vielä ilon-syys:
Huol' itkee: kestä en!
Vaan ilon miel' on iäisyys --,
-- on syvä, syvä iäisyys!"
MISTRALILLE
Tanssilaulu
Mistral-tuuli, pilven turma,
mustan murheen kirkas surma
pauhaava, sua lemmin ma!
Esikoiset saman sylin
oomme, kohtalomme ylin
yks on ikuisuuksista.
Silopintaa kallioiden
vastaas riennän karkeloiden
tahtiin viiman kanteleen:
kun sa purjehitta ennät,
vapahista vapain lennät
yli kesyttömän veen.
Huutos ilman halki viilsi,
rantaan juoksin, jossa kiilsi
vuorenseinä kellervä.
Kallioilta voiton-innoin
syöksyit jalokivi-pinnoin
silloin kosken ryöppynä.
Taivaan aavaa kenttää kiiti
orhisi ja vaunus liiti
niinkuin tuli pitkäisen,
salamana ruoskas siima
orhiin iski, niinkuin viima
lensit rataas myrskyten, --
Alas syöksyit vaunuistasi,
lyhentyen lennossasi
viuhuvaksi nuoleksi
syöksyit suoraan syvyyksihin,
niinkuin rusko-uutimihin
aamun säteet syöksyvi.
Tanssi, tanssi kavalilla
vaahtoharja lainehilla --
luoja _uutten_ tanssien!
Tanssimme saa tuhat tapaa,
taitehemme -- olkoon vapaa,
tietehemme -- iloinen!
Kukkasista kuulun tiemme
kukoistuksen, lehvän viemme
seppeleeksi kunnian!
Karkeloimme sylitysten
kera porttoin, pyhimysten,
jumalan ja maailman!
Ken ei tanssi tuulten lailla,
viihdy sitehiä vailla,
raihnas, raajarikkoinen,
ken on hurskaan-liukaskieli,
hyve-pöllö, mietomieli,
taivaamme ei ole sen!
Tuprutamme tomut teiden
sieraimihin nääntyneiden,
puhdistamme rannikon!
Heikon rinnan hengityksen,
velton silmän väsymyksen
täältä väistyminen on!
Kirkkaan taivaan sumentajat,
pilvet, elon rumentajat
edestämme väistyvi!
Pauhatkaamme ... niinkuin myrsky
_pauhaa_ onnen ylväin hyrsky,
henki vapain, kanssasi. --
-- Jotta muisto onnen parhaan
säilyis aina, tähtitarhaan
kanna _seppel_ myötäsi!
Viskaa kauas, korkealle,
ylimmälle taivahalle --
ripusta se merkiksi!
DIONYSOS-DITYRAMBEJA
VAIN NARRI! VAIN RUNONIEKKA!
Ilmassa seljenneessä,
kun kasteen lohdutus jo
alas maahan kumpuaa,
näkymättä ja kuulumatta
-- näet pehmeä-anturainen
on lohduntuoja kaste kuin lohdutuslempeät kaikki --:
sydän kuuma, sa muistatko silloin,
miten janosit kerran,
pisarkylpyä kyynelten taivahisten,
palaneena ja pakahtuneena,
kulonurmi-poluilla kun
pahat iltaiset auringon-katseet
sua kiersivät lomitse mustien puitten,
tulihehkuvat, ilkkuvat häikäisy-katseet.
"Sinä? -- totuuden vapaa mieskö?" -- ne ilkkui
ei! runoniekka vain!
vain eläin, viekas, ryöstävä, hiipivä,
jonk' on valhetella pakko,
pakko valhetella tieten ja taiten,
peto saaliin-ahne,
kirjo-naamioinen,
oma naamionsa,
oma saalihinsa,
_sekö_ -- totuuden vapaa mies?...
Ei! Narri vain! Runoniekka vain!
Vain kirjavia puhuva,
vain narrin-naamiosta kirjavia kirkuva,
sanasiltoja valheen kiipeileväinen,
kirjokaaria käyden
välisiltoja vaappuen
valetaivasten, valemaitten,
ympäri liidellen, ympäri laadellen --
_vain narri! vain runoniekka!_
_Sekö_ -- totuuden vapaa mies?...
Ei tyyni, jäykkä, sileä, kylmä,
kuvapatsaaksi tullut ei,
jumal-pylvähäksi,
ei temppelin eteen pantu,
ovenvartiaksi jumalan jonkun:
ei! vihankarsas totuuden-patsaille noille,
koteutuneempi korpeen kuin temppelitarhaan,
sydän kissan-kiihkoja täynnä,
joka ikkunasta hypähtävä,
suin päin joka sattumaan,
joka aarniometsän vaaniva,
himomielin vaaniva, juosta
jott' aarniometsissä saisit
kera petojen kirjavatäpläisten
sa syntisen-terveenä, kauniina, kirjavana,
himon-polttavin huulin,
peto autuaan-ilkkuva, autuaan-pirullinen,
autuaan-verenahne,
rosvoten, hiipien, _valhetellen_...
Tai kotkan lailla, mi kauan,
kauan kuiluihin tuijottaa,
kuiluihin _omihinsa_...
-- oi kuinka ne suikertelevat
alas, alle, sisälle maan
yhä syvempiin syvyyksiin! --
Silloin,
yht'äkkiä,
päistikkaa,
kuin salama syöstä
alas _karitsoihin_,
nälänvimmassa, himoiten
karitsa-riistaa,
kato kaikkien karitsa-sieluin,
kato kiukkuinen kaiken, mi katselee,
karitsansilmäisesti, käkkärävillaisesti,
harmaasti, hurskaan lammas-laakeasti...
Näin
kotkamainen, pantterimainen
on runoniekan kaipuu,
on _sun_ kaipuusi tuhannen naamion alla,
sa narri! sa runoniekka!...
Sa, joka ihmisen näit
niin _jumalana_ kuin _lampaanakin_ --,
_repiä_ jumala ihmisessä
kuin lammaskin ihmisessä,
ja repien _nauraa_ --
_se, se on sun autuutes_,
kotkan ja pantterin autuus,
runoniekan ja narrin autuus!...
Ilmassa seljenneessä,
kun kuun sirppi jo hiipii
välitse purppuraruskoin
vihertäin kateudesta,
-- vihamielisnä päivälle,
salaa jok' askeleella
vitaisten ruusu-uutimiin
kunnes ne vaipuvat,
yöhön vaipuvat vaalentuin: --
niin vaivuin ma itse kerran
totuuden-vimmastani,
päivän-kaipiostani,
mies väsynyt päivään, valosta sairas,
-- alas vaivuin iltahan, varjoon,
totuuden yhden tulessa janoten:
-- sydän kuuma, sa muistatko vielä,
miten janosit silloin? --
maanpaossa luota
totuuden kaiken!
Vain narri! Vain runoniekka!
ERÄMAAN TYTTÄRIEN JOUKOSSA
1.
"Älä mene pois!" sanoi silloin se vaeltaja, joka nimitti itseään
Zarathustran varjoksi, "jää meidän luoksemme, -- muutoin saattaisi tuo
vanha kolkko murhe jälleen karata kimppuumme.
"Tuo vanha loihtija antoi jo huonoimpansa meille parhaaksi, ja katso
vain, vanhalla hurskaalla paavilla tuolla on kyyneleet silmissä ja hän
on jälleen kokonaan laskenut laivansa alakuloisuuden merelle.
"Nämä kuninkaat voivat tosin vielä näyttää hyvää naamaa meidän
edessämme: mutta jos heillä ei olisi yhtään todistajaa, niin minä lyön
vetoa, että tuo ilkeä leikki valtaisi jälleen heidätkin, -- vaeltavien
pilvien, kostean alakuloisuuden, peitettyjen taivasten, varastettujen
aurinkojen, ulvovien syystuulien ilkeä leikki, -- meidän ulvontamme ja
hätähuutomme ilkeä leikki: jää meidän luoksemme, oi Zarathustra! Täällä
on paljon kätkettyä kurjuutta, joka tahtoo puhua, paljon iltaa, paljon
pilveä, paljon helteistä ilmaa!
"Sinä ravitsit meitä vahvalla miehenruualla ja voimakkailla lauseilla:
älä salli, että jälkiruuan aikana mietomieliset naiselliset henget
karkaavat jälleen kimppuumme!
"Sinä yksin teet ilman ympärilläsi voimakkaaksi ja kirkkaaksi! Löysinkö
minä milloinkaan maan päällä niin hyvää ilmaa kuin sinun tykönäsi
luolassasi?
"Monta maata minä olen nähnyt, minun nenäni on oppinut koettelemaan ja
arvostelemaan monenlaista ilmaa: mutta sinun tykönäsi minun sieraimeni
maistavat suurimman nautintonsa!
"Ellei ehkä --, ellei ehkä --, oi suo anteeksi vanha muisto! Suo
anteeksi vanha jälkiruokalaulu, jonka minä sepitin kerran erämaan
tyttärien joukossa.
"Heidän tykönään oli näet yhtä hyvä kirkas itämainen ilma; siellä
minä olin kauimpana poissa pilvisestä kosteasta alakuloisest
Vanhasta-Europasta!
"Siihen aikaan minä rakastin näitä Itämaantyttöjä ja toista sinistä
taivaanvaltakuntaa, jonka ylitse ei yhtään pilveä eikä ajatusta riipu.
"Te ette usko, kuinka somina he istuivat siinä, kun eivät tanssineet,
syvinä, mutta vailla ajatuksia, niinkuin pienet salaisuudet, niinkuin
suljetut arvoitukset, niinkuin jälkiruoka-pähkinät -- kirjavina ja
vieraina tietysti! mutta pilvettöminä: arvoituksina, jotka antavat
ratkaista itsensä: näiden tyttöjen huviksi minä mietin silloin
jälkiruoka-virren."
Näin puhui vaeltaja, joka nimitti itseään Zarathustran varjoksi; ja
ennenkuin yksikään vastasi hänelle, oli hän jo tarttunut vanhan
loihtijan harppuun, pannut jalkansa ristiin ja katseli hiljaisesti ja
viisaasti ympärilleen: -- mutta sieraimilla hän imi sisäänsä hitaasti
ja kysyvästi ilmaa, ikäänkuin se, joka on maistanut uusissa maissa
uutta ilmaa. Sitten hän alkoi jonkinlaisella mylvinnällä laulaa.
2.
_Ken erämaita kätkee, surman saa_...
3.
Haa!
Juhlallista!
Arvokas alku!
afrikalaisen juhlallista!
jalopeuran arvoista
tai moraalisen möly-apinan
-- mut teille ei mitään,
te ystävättäret armahimmat,
joiden jalkojen juureen
mun, europalaisen palmujen alle,
on istua suotu. Sela.
Toden tottakin kummallista!
Täss' istun nyt,
lähell' erämaata, ja kohta
niin kaukana taas erämaasta,
myös mistään viel' erämaatumatta:
nimittäin nielemänä
tämän pienimmän keitaan
-- juurikään se haukoitellen
avas armahan suunsa,
sulotuoksuisimman kaikista suista:
ma silloin suljahdin siihen,
alas, lävitse -- keskeenne teidän,
ystävättäret armahimmat. Sela.
Terve, terve valaskalalle tuolle,
jos näin piti vierahansa
se hyvänä! -- kai käsitätte
tämän oppineen vihjauksen?...
Sen vatsalle terve,
jos oli se näin,
näin herttainen keidas-vatsa
kuin tää: mitä kuitenkin epäilen.
Näet tulenhan Europasta,
jok' on epäileväisempi kuin kaikk' aviovaimot.
Sen jumala paratkohon!
Aamen.
Täss' istun ma nyt,
tässä keitaassa pienimmässä,
kuin taateli ikään,
läpipehmeä, ruskea, kultasyinen,
himoiten pyöreää tytön suuta,
mut enemmän vielä tyttömäisiä
jääkylmiä valkeita viiltäviä
puru-hampaita: niit' ikävöitsee näät
sydän jokaisen taatelin kuuman. Sela.
Etelän hedelmäin näitten
nyt kaltaisena, ylenkaltaisena
makaan ma tässä ja mun
ylt'ympäröitsevät pienet
siipikuoriaiset
iloparvineen, imusarvineen,
kuin myöskin pienemmät vielä,
houkkiommat, syntisemmät
sydäntoiveet ja oikut, --
mun ympärisaarratte te,
te mykät, te aavistavaiset
tyttö-kissat,
Dudu ja Suleika
-- mun _ympäri-sfinksitätte_, jott' yhtehen sanaan
monet sulloisin tunteet
(-- jumal' anteeksi suokoon
tämän kielisynnin!...)
-- täss' istun, imien puhtainta ilmaa,
paratiisin-ilmaa ilmettyistä,
kultajuovaista, valoista, kevyttä ilmaa,
niin hyvää kuin joskus vain
alas putosi kuusta,
joko sattuma syynä
lie ollut tai ylimielisyys?
kuten kertovat laulajat vanhat.
Sit' epäilen kuitenkin
ma epäilijä, sill' enhân ma suotta
tule Europasta,
jok' on epäileväisempi kuin kaikk' aviovaimot.
Sen jumala paratkohon!
Aamen.
Ihaninta särpien ilmaa,
auki sieraimet kuin kupu maljan,
vailla vastaisuutta, vailla muisteloita,
niin istun ma tässä,
ystävättäret armahimmat,
ja katselen palmua, kuinka,
kuin tanssijatar,
se keijuu ja leijuu ja lanteilta keinuu
-- niin tekee sen myötä, jos kauemmin katsoo...
kuin tanssijatar, -- niin minusta tuntuu --
joka liian kauan jo, vaarallisen kauan
yhä, yhä vain yhdellä jalalla seisoi?
-- hän unhoitti siinä, niin minusta tuntuu,
pois jalkansa toisen?
Ma ainakin turhaan
kadonnutta etsin
kaksois-kalleutta
-- eli tuota toista jalkaa --
pyhästä läheisyydestä
hänen kaikkein armaimman, kaikkein siroimman
poimu- ja hulmu- ja hely-hamosensa.
Niin, jos, ystävättäret ihanaiset,
mua tahdotte uskoa oikein:
hän on _hukannut_ sen...
Hu! Hu! Hu! Hu! Huu!...
Se on poissa,
ikipäiviksi poissa,
tuo toinen jalka!
Oi vahinko armasta toista jalkaa!
Miss' -- ollevi nyt ja surrevi orpouttaan,
tuo yksinäinen jalka?
Ehkä pelkää se julmaa
kellerväkiharaista
jalopeura-hirviötä? vai ehk'on
jo kaluttuna, nakerreltuna --
voi, surkeasti nakerreltuna! Sela.
Oi älkää itkekö,
sydämet herkät!
Oi älkää itkekö,
taatelisydämet! Maitorinnat!
Te lakerijuuri-sydän-
sykkeröiset!
Ole mies, Suleika! Rohkeutta!
Älä itke enää,
kalpea Dudu!
-- Vai oisko täss' ehkä
joku vahvistus-, sydämenvahvistus-tippa
nyt paikallaan?
joku palsami-lause?
joku juhlallinen manaus?...
Haa!
Ylös, arvokkuus!
Puhkukaa, puhkukaa jälleen
hyve-palkeet!
Haa!
Viel' yksi mylväys,
moraalinen mylväys,
moraalisen jalopeuran mylväys erämaan tyttärille!
Näet hyve-ulvonta,
te tyttöset armahimmat,
on enemmän kuin kaikki
europalais-himo, europalais-ikinälkä!
Ja tässä minä seison
jo europalaisena,
enkä muuta taida, mua jumala auttakoon!
Aamen!
* * *
Ken erämaita kätkee, surman saa!
Lyö kiveen kivi, nielee erämaa.
Iäinen kuolo katsoo hehkuen
ja pureksii --, se elämää on sen...
_Inehmo oi, min himo liekkiin saa:
sa -- kivi olet, kuolo, erämaa_...
VIIMEINEN TAHTO
Niin kuolla
kuin hänen kerran kuolevan näin --,
ystävän, joka
salamoita ja katseita heitti
jumalaisena synkkään nuoruuteeni!
Ylimielinen, syvä,
_taistossa_ tanssija --,
riemuisin kaikista kamppailijoista,
ankarin kaikista voittajista,
kohtalo omassa kohtalossaan,
kova, miettivä, harkitsevainen --:
vapiseva siitä, että sai voiton,
riemuinen siitä, ett' taistossa _kuollen_ voitti --:
kuolossa käskeväinen,
-- ja _tuhoa_ tuottaa hän käski...
Niin kuolla
kuin hänen kerran kuolevan näin:
voittaen, _tuhoa_ tuoden...
TULENPATSAS
Miss' saari on kasvanut merien helmaan,
siell' uhripaasi jyrkkänä pilvihin nousee,
siell' alla sysimustan taivaan kannen
Zarathustran merkkituli ilmoille syttyy,
tulenpatsas viekkaille purjehtijoille,
merkki, mi tietävältä vastausta vaatii...
Tää liekki vaalean-harmahtavainen
-- himonhehkuvan kielen se kauaksi viskaa,
päin kylmän seijasta korkeutta kaartaa
kaulansa -- kärsimätön, vapiseva käärme:
tään merkin asetin silmäni eteen.
Oma sieluni lieska on tää:
sen hiljainen hehku ain' yhä korkeammalle,
kaukaisuuksia kaivaten, liekehtii.
Miks väistyi Zarathustra ihmisten, eläinten luota?
Miks äkkiä pakeni mannerta hän?
Kuus tuntee hän yksinäisyyttä --,
mut yksinäinen ei kylliksi merikään ollut,
hän saarelle nousi, vuorella liekiksi muuttui,
hän onkensa etsien aavoille heittää,
on jäljellä _seitsemäs_ yksinäisyys.
Kavalat purjehtijat! Te pirstaleet tähtien vanhain!
Meret vastaisuuden! Te tutkimattomat taivaat!
ma yksinäisiä kohti nyt onkeni heitän:
väkivallalle lieskan nyt vastatkaa,
nyt korkeiden vuorien pyyntimies anoo
viimeistä yksinäisyyttänsä teiltä! -- --
AURINKO LASKEE
1.
Sydän polttava,
ei kauan sun janota tarvitse enää!
On lupaus ilmassa,
sitä huhuuvat oudot huulet mulle,
-- saapuu suuri viileys...
Sydänpäivällä paahtoi polttaen aurinkoni:
terve teille, terve tultuanne,
te äkkiä tohahtavat tuulet,
terve, te iltaiset viileät henget!
Humisee oudon raikkaana ilma.
Yön viettelysilmät
vinot, vaanivat eikö
katsele mua?...
Pysy lujana, urhea sydämeni!
Älä utele: miksi? --
2.
Eloni päivä!
aurinko laskee.
Jo virta kultana
kimmeltää.
Miks lämpöä rannan kallio huokuu:
sen kiireellä onni
uinuiko päivällä untansa?
Viel' onnen vihreä virvatuli-tanssi
käy ruskeiden rotkojen pohjalla.
Eloni päivä!
jo iltasi joutuu!
Jo hehkuu silmäsi
sammuen verkkaan,
jo vyöryy kasteesi
kyynelhelmet,
jo lipuu valkeita meriä hiljaa
sun lempesi purppurahehku,
sun autuutes viipyvä, viimeinen...
3.
Joudu, kirkkaus kultainen!
sa kuoleman
salaisin, suloisin tunne!
-- Ma kuljinko tietäni nopeasti liian?
Nyt vasta kun jalkani uupuu,
minut katseesi kohtaa,
minut onnesi saavuttaa.
Ylt'ympäri soittoa, aaltoja vaan.
Mi ennen ol' raskasta,
vaipui sinervään unhoon, --
nyt venheeni keinuvi jouten.
Myrskyn ja retken -- se unohtanut on!
Hukkuivat toivo ja toiveet,
nyt välkkyen sielu ja ulappa hohtaa.
_Seitsemäs_ yksinäisyys!
En tuntenut koskaan
sulovarmuutta lähellä niin,
niin kuumaks' en auringon kehrää.
-- Viel' eikö jäisinä hehku mun kukkulani?
Hopean kevyenä nyt
purteni aavalle ui...
ARIADNEN VALITUS
Viel' lämpöä, lempeä ken mulle suo?
Kädet tänne kuumat!
tänne sydän-hiillosmaljat!
Suorana maassa, värjyin
kuin puolikuollut, jonka jalkoja lämmitetään,
ja puistamana, ah! kuumetten outoin,
vilun jääota-nuolista väriseväisnä,
sun ajo-riistanas, aatos!
sa sanomaton, sa peitetty, peljättäväinen!
sa metsämies pilvien takainen!
Sun maahan vasamoitsemanas,
sa ilkku-silmä, mua mi pimeydestä vaanit!
Niin minä makaan,
kiemurtelen, kierielen kiduttamana
iankaikkisten tuskien kaikkein,
sun osumanas,
sa metsämies julmin,
sa tuntematon -- _jumala_...
Osu syvempään!
Osu vielä kerran!
Sydän lävistä, särje tää!
Miksi kidutat näin
väkätylsin nuolin?
Miksi katsot jälleen,
sa ikiahne inehmotuskan,
pahansuovin jumal- salama- silmin?
Et tappaa tahdo,
vain kiduttaa, kiduttaa?
Mitä _minusta_ kidutat,
sa pahansuopa, tuntematon jumala? --
Hahaa!
Sa hiivit luo,
tulet keskellä sydänyön?...
Mitä tahdot?
Puhu!
Mua ahdistat, painat --
Haa! lähell' olet jo liian!
Mun kuulet hengittävän,
mun sydäntäni kuuntelet,
sa kade, lemmenkade!
-- mille sitten?
Pois! Pois!
Miks sulla portaat?
Vai mielitkö mennä
mun sydämeeni,
mun salaisimpiin aatoksiini
niill' astua, niinkö?
Hävytön! Tuntematon -- varas!
Mitä mielit varastaa?
Mitä mielit urkkia?
Mitä ilmi kiduttaa,
sa kiduttaja!
sa -- jumal-teloittaja!
Vai tuleeko mun koirana maassa
ryömiä sulle?
Pois suunnilta innoittuneena,
lempeä -- Kehiä sulle?
Työ turha!
Pistä vain!
sa tutkain julmin! Ei,
en ole koira -- sun riistasi vain,
sa julmin metsämies!
sun vankisi ylpein,
sa ryöväri pilvien takainen...
Jo puhu viimein!
Sa salama-vaippainen! Tuntematon! sano!
Mitä _minulta_ tahdot, sa väijyjä teitten?...
Mitä?
Lunnahia?
Mitä lunnaiksi tahdot?
Vaadi paljon -- niin ylpeyteni neuvoo!
lyhyt tili -- niin neuvoo mun toinen ylpeytein!
Hahaa!
Sa -- _minut_ tahdot?
Minut -- kokonaan?...
Hahaa!
Ja kidutat minua, narri,
kidutat kuoliaaksi ylpeyteni?
Suo lempeä -- ken mua lämmittää vielä?
ken lempii?
kädet kuumat anna,
anna sydän-hiillosmaljat
minulle, yksinäisimmälle,
jonka jää, jää seitsenkertainen
opetti janoamaan
vihamiehiäkin,
suo mulle, suo,
vihamies sa julmin,
suo mulle -- _itses!_...
Tiessään!
Siinä hän pakeni, hänkin,
mun seurani ainoa, viimeinen,
mun vihamieheni suuri,
mun tuntemattomani,
mun jumal-teloittajani!...
Ei!
Saavu taas!
Tuo kidutuksesi kaikki!
Sua kohti kyynelvirtani
nyt kaikki juoksee
ja sydänliekkini viimeinen
se sinulle liekkii.
Oi saavu taas,
mun tuntematon jumalani! mun _tuskani!_
mun onneni viimeinen!...
Salama. Dionysos näyttäytyy smaragdisessa ihanuudessa.
DIONYSOS:
Ole viisas, Ariadne!...
Sirot korvat on sulla, minun korvani on sulla:
sana viisas niihin kätke! --
Sen ensin eikö pakko ole itseään vihata, ken
itseään rakastaa tahtoo?...
_Minä labyrinttisi oon_...
MAINE JA IÄISYYS
1.
Miten kauan jo hautonut olet
sa vastoinkäymisiäs?
Oo varuillasi! sun pitkä
valituksesi vielä voi munan,
Basiliski-munan
hautoa poikasiin.
Miks Zarathustra vuorilla hiipii? --
Epäluuloinen, haavoitettu, synkkä
hän väijyjä on --,
mut äkkiä, kirkkaana, hirvittävänä
päin taivaita kuilusta pohjattomasta
salama lyö:
-- sisus vuorenkin, kiinteä, kylmä,
nyt vavahtaa...
Kun viha ja ukkosen vasama yhtyy
_kirouksen_ ne synnyttää --
nyt Zarathustran suuttumus vuorilla pauhaa,
ukonpilvenä tietään hän taivaltaa.
Nyt aika on lymytä sen, ken vielä katoksen löytää!
Nyt vuoteelle käykää, ihmiset veltot!
Nyt ukkoset holvien yllä vyöryy,
nyt vapisee hirret ja muurit,
rikinkarvaiset totuudet salamoina sinkoo --
nyt Zarathustra _kiroo_...
2.
Se raha, jolla
koko maailma maksaa,
on _maine_ --,
ma hansikas-käsin käyn rahaan siihen,
sitä inhoten jalkaini alla poljen.
_Ken_ maksua tahtoo?
Ne, jotka kaupaksi ovat...
Ken _kaupaksi_ on, käsin tahmein hän tapaa
maailman kaiken
kilisevän-kalisevaa mainetta!
Sa _tahdotko_ ostaa heidät?
he kaikki on kaupaksi.
Mut tarjoa paljon!
kilistä täyttä kukkaroa
-- sa _pöngität_ heitä muutoin,
sa pöngität heidän _hyveitään_...
Ovat kaikki he siveitä.
Hyve, maine -- ne sointuvat yhteen.
Niin kauan kuin maailma seisoo
hyve-lörpötyksen he maineen
kilin-kalinalla maksavat,
_elo_ melua tällaista on...
Ma silmissä kaikkien siveiden
olen kernaasti vikapää,
vikapää kaikkiin synteihin suuriin!
Silmissä maineen valta-tuomarien
mun kunnianhimoni käärmeeksi muuttuu
ma sellaisten joukossa tahdon
ain' olla _alhaisin_...
Se raha, jolla
koko maailma maksaa,
on _maine_ --,
ma hansikas-käsin käyn rahaan siihen,
sitä inhoten jalkaini alla poljen.
3.
Melu, vaikene jo! --
Asioista suurista -- ma suurta näen! --
paras vaieta on, tai suuresti puhua:
puhu suuresti nyt,
puhu haltioitunut viisautein!
Ylös katseeni luon --
valon valtameriä vyöryy siellä:
-- oi yö, oi äänettömyys, melu kuolonhiljainen!...
Näen merkin --, minua kohti
kaukaisimmasta kaukaisuudesta
tähtisarja hiljaa säihkyen laskeutuu...
4.
Olevaisuuden korkein tähti!
Kuvasarjojen iäisten taulu!
Minun luokseni saavutko? --
Ihanuutesi äänetön, jota
ei yksikään nähnyt ole, --
se eikö pakene katsettani?
Oi kilpi ehdottomuuden!
Kuvasarjojen iäisten taulu!
-- sinä tiedäthän sen:
sitä vihaavat kaikki,
sitä rakastan ma yksin,
että _iäinen_ oot!
että _ehdoton_ oot!
Mun lempeni tulen syttymään saa
vain iäti ehdottomuus.
Oi kilpi ehdottomuuden!
Ole vaisuuden korkein tähti!
-- jota saavuta mikään ei toive,
jota tahraa ei yksikään kielto,
olevaisuuden iäinen myöntäminen oot
minä iäinen myöntäjäsi oon:
_sillä sua rakastan_, oi iäisyys!
KATKELMIA
Viel' leimuaa ukkospilvi:
mut välkkyen, raskaana, hiljaa
jo Zarathustran rikkaus lepää
yli kenttien kimmeltäväin.
On kotoni korkeudessa,
ma korkeuksiin en kaipaa.
Ylös katsettani en nosta;
alas-katselevainen ma oon,
mies, jonka siunata täytyy:
alas katsovat kaikki siunaavaiset...
Se ollut ei rohkeutes, ett' epäjumalia kaadoit:
vaan että sä itsessäs epäjumalanpalvelijan
_löit_ maahan, se oli sun rohkeutes.
Salamaksi mun tietoni muuttui;
se timantti-säilällä murtaa yön tummuuden ympäriltäin!
Pettää --
se parhain on taistelutaito.
Ketunnahka:
sotisopani salainen on.
Ma teitäkö rakastan?...
Niin ratsumies ratsuaan lempii
päämaaliin mi hänet vie.
"Yöt uudet loit ympärilles,
erämaita uusia löysi
sun leijona-jalkasi."
Ei synnit, ei suuret hulluudet ihmisien
mua kärsimään saaneet:
ma ihmisen suurista hyveistä kärsin
enin hänestä kärsiessäin.
"On ihminen paha",
niin puhuivat viisaimmat vielä kaikki
mun lohdukseni.
Tää yksin kaikesta tuskasta päästää
( -- nyt valitse!):
pikainen kuolema taikka
rakkaus kestäväinen.
Sa oletko hauras?
Varo _lapsen-käsiä_ silloin!
Ei elää voi lapsi,
se ellei rikkoa saa...
"On hyötyä savustakin",
niin beduiini puhuu, niin puhun ma myös.
savu, etkö sa ilmoita taivaltajalle,
ett' ystävällinen liesi
lähellä loimuaa?
Mutkia tehden kulkevat suuret ihmiset, virrat,
mutkia tehden, mut maaliinsa:
se heidän on parhain rohkeutensa,
he teitä polveilevia ei pelkää.
Tuollapuolen Pohjolan, jään, tämän-päivän,
tuollapuolen kuoleman,
ypö-yksin:
_meidän_ elomme, _meidän_ onnemme!
Et maata, et vettä
myöten löydä
tietä pohjanperäläisten luo:
niin ennusti _meistä_ viisas suu.
KUU
Yö on: yli kattojen jälleen
kuun kulkee lihavat kasvot.
Hän, uroskissa kaikista kadehtivaisin,
kademielin rakastavaisia katsoo,
tuo kelmeä, ihrainen "ukko kuussa".
Himomielin se pimeitä nurkkia kiertää,
nojaa ikkunoihin, puoleksi suljettuihin
kuin himomielinen, lihava munkki, mi kulkee
teitä kiellettyjä yön aikaan julkeana.
End of the Project Gutenberg EBook of Dionysos, by Friedrich Nietzsche
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK DIONYSOS ***
***** This file should be named 52446-8.txt or 52446-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/5/2/4/4/52446/
Produced by Jari Koivisto
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you'll have to check the laws of the country where you
are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that
* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation."
* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
works.
* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
* You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
