Project Gutenberg's Jumalan kiitos, pöytä on katettu, by Roderich Benedix
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Jumalan kiitos, pöytä on katettu
Huvinäytelmä yhdessä näytöksessä
Author: Roderich Benedix
Release Date: November 25, 2011 [EBook #38133]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JUMALAN KIITOS, PÖYTÄ ON KATETTU ***
Produced by Tapio Riikonen
JUMALAN KIITOS, PÖYTÄ ON KATETTU!
Huvinäytelmä yhdessä näytöksessä
Kirj.
RODERICH BENEDIX
Suomennos.
Kuopiossa,
U. W. Telén & C:o kustannuksella.
Kuopiossa,
Kuopion Uudessa Kirjapainossa,
1896.
HENKILÖT:
Salokangas.
Katri, hänen vaimonsa.
Alfred, hänen vävynsä.
Emma, hänen tyttärensä.
Heikki, | palveluksessa Alfredilla.
Liisa, |
Teaatteri esittää ylellisesti sisustettua huonetta Alfredin kotona.
Perä- ja sivuovia. Keskellä teaatteria puoleksi katettu pöytä. Oikealla
peräovesta pöytä, jolla on lasia, pulloja j.n.e. Vasemmalla kädellä
1:sen kulissin luona sohva ja ompelupöytä, jolla on soittokello ja
kirjoja: vastapäätä pöytä ja sillä sanomalehtiä.
Ensimäinen kohtaus.
Heikki. Liisa. (Heikki lopettaa pöydän kattamisen ja
asettaa tuolit pöydän ympärille hyräellen erästä laulua).
LIISA (peräoven takana). Heikki, Heikki, avaa!
(Heikki avaa oven, Liisa tulee huoneeseen, kantaen
kumpaisessakin kädessään ruoka-astiaa).
HEIKKI. Tule tänne, tahdon auttaa sinua!
(Ottaa yhden astian; samalla kuin Liisa asettaa toisen
pöydälle, ottaa Heikki häntä vyötäisistä kiinni ja
suutelee häntä poskelle).
LIISA. Hyi Heikki! Mitä tuo tuommoinen on? Ajattele, jos herra tulisi
tänne!
HEIKKI. Voi, Liisaseni, muisku noin sivumennen maistaa kaikkein
parhaimmalta!
LIISA. Mutta jos herra... Kuolisin häpeästä!
HEIKKI. No, mitenkä niin? Hänhän myöskin suutelee rouvaansa ...
naimisissa kolme kuukautta olleet...
LIISA. Niin, rouvaansa, niin! Jos olisit mieheni...
HEIKKI (Huokailee ja syleilee Liisaa). Voi kuitenkin, ollapa niin
pitkällä!
LIISA (Huoaten). Voi kuitenkin! (Rivakasti). Ajattele nyt pöydän
kattamista.
(Heidän puuhatessa pöydän luona, näyttäytyy Alfred
oikeanpuolisessa ovessa, johon hän pysähtyy kuuntelemaan).
Toinen kohtaus.
Entiset. Alfred.
LIISA. Herra appi ja rouva anoppi kai tulevat tänne aamuruoalle tänään?
HEIKKI. Iloitsemaan vastanaineiden onnesta... Hm, appia en ainakaan
minä voi tuoda nähtäväksi.
LIISA. En minäkään.
HEIKKI. Eikö totta, siinä on kyllin, että meillä on toisemme.
(Tarkastaen katettua pöytää). Jumalan kiitos, pöytä on katettu!
LIISA. On!
HEIKKI. Mitä sinä sanoit?
LIISA. En mitään... Sanoin on.
HEIKKI. Se ei kelpaa, sinun on myös sanominen niin.
LIISA. Mitenkä?
HEIKKI. Jumalan kiitos, pöytä on katettu!
LIISA. Miksikä siten?
HEIKKI. Kun työ on lopussa, sanotaan: "Jumalan kiitos", että se on
valmis.
LIISA. Miten hassua!
HEIKKI. Se ei ole hupsuttelemista eikä tyhmää puhetta. Kun hyvä Jumala
oli luonut maailman ja näki, että kaikki oli hyvin, niin sanoi hänkin:
Jumalan kiitos, maailma on valmis. Sentähden, näetkös, on sen sanominen
hurskautta...
LIISA. Miten yksinkertainen sinä olet!
HEIKKI. (Ystävällisesti). Tule nyt tänne ja sano kuten minäkin:
"Jumalan kiitos, pöytä on katettu!"
LIISA. Sit' en tee!
HEIKKI. Minun tähteni!
LIISA. En tee.
HEIKKI (Tulistuu). Sinä et tee?
LIISA. En tee, en!
HEIKKI. Jospa pyytäisin sinua?
LIISA. Jos pyytäisit kymmenen kertaa, niin en sano sitä sittenkään.
HEIKKI (Uhkaillen), Liisa!
LIISA (Samoin). Heikki!
HEIKKI. Sinun täytyy sanoa se!
LIISA. Täytyykö minun?
HEIKKI (Vakavasti). Täytyy. Minä toivon sen.
LIISA. Uneksitko sinä, vai oletko kenties noussut univuoteeltasi
takaperin?
HEIKKI. Elä laske pilaa. Täysi toteni on, että sinun on sanominen:
"Jumalan kiitos, pöytä on katettu!"
LIISA (Menee aivan lähelle häntä). Onko minun sanominen, täytyykö
minun?
HEIKKI. Sinun on sanominen ja täytyy!
LIISA. Ei, silloin en lainkaan sano!
HEIKKI. Viimeisen kerran, tahdotko sanoa sen?
LIISA. En, en, en, ja tuhat kertaa en, vaikka vielä paljailla
polvillasi edessäni olisit.
HEIKKI. Sepähän nähtänee!
LIISA (Ärtyneenä, kädet puuskassa). Mikä nähtänee?
HEIKKI (Pikastuneena). Et tahdo taipua; kiellät yhtä tiukkaan?
LIISA. Kiellän, kuin kiellänkin.
HEIKKI. Siispä sinun on sanominen se!
(Tarttuu hänen ranteisiinsa ja puristaa niitä).
LIISA. Aih!
HEIKKI. Sano se!
LIISA, En, en! (Irroittaa itsensä, lyöpi häntä kädelle ja puhaltaa
omiin käsiinsä). Ilkeää ihmistä, kun tuolla tavalla puristaa!
HEIKKI. Hyvä. Meidän välimme on rikki.
LIISA, Hyvästi!
HEIKKI. Niinpä menekin hii...
(Emma soittaa).
LIISA. Saamme sittemmin asiasta keskustella.
(Käy vasemmanpuoleiselle ovelle).
HEIKKI (Käypi perästä ja tarttuu, Liisan vielä ollessa ovessa, hänen
hameeseensa). Liisa! "Jumalan kiitos, pöytä on katettu!"
LIISA (Raivoissaan). En sano!
(Menee sisään).
HEIKKI. Oi, itsepintaisuus! Sinä olet nimeltäsi vaimo. Rukoukset,
uhkaukset, väkivalta, kaikki turhaan. Jos olisin ruhjonut hänet
kuoliaaksi, ei hän sittekään olisi sitä sanonut.
ALFRED (Tulee nauraen näyttämölle). Kyllä maar, sen minäkin uskon.
HEIKKI (Hämillään). Oi, herra on kuullut...
ALFRED. Osan teidän väittelystänne, niin. Tyttö on itsepintainen.
HEIKKI. Muutoin on hän niin kelvollinen ... en tiedä, mitä hän tänään
on saanut päähänsä.
ALFRED, Niinpä, niin, kuka sen tietää voi, mitä naiset päissänsä
säilyttävät... Mene nyt noutamaan pullo Madeiraa, appini juopi sitä
mielellään lasillisen aamiaispöydässä.
HEIKKI (Itsekseen, mennessään). Hänen kumminkin on sanominen se!
ALFRED (Katsoo vasemmanpuoliseen oveen päin). Eiköhän hän vielä olisi
pukineissaan? Aah, tuossa on hän?
Kolmas kohtaus.
Alfred. Emma.
EMMA. Hyvää huomenta, ukkoseni!
ALFRED (Syleilee häntä). Hyvä Emmani!
EMMA. Kuinka olet nukkunut, ystäväni?
ALFRED. Kuten onnellinen aina nukkuu, hyvin.
EMMA. Oletko todellakin onnellinen.
ALFRED. Ja sitä voit sinä kysyä? Etkö ole vaimoni?
EMMA. Imartelija. (Koomillisella totisuudella). Mutta sen pitää nyt
taukooman. Olemme olleet naimisissa kolme kuukautta, ja sinun on nyt
alkaminen olla herra talossasi, lopettaminen rakastajan osan
näyttäminen.
ALFRED. Ja sitä sinä katsoisit hyväksi.
EMMA. Minun kai täytynee. Sanoohan koko maailma, että mies muuttaa
luontoa ja tapoja naimisiin joutuessaan, ja minun lienee myöskin siihen
tyytyminen. Kuta kauvemmin viivyttelet tätä muutosta sitä vaikeampaa on
se minulle.
(Syleilee ja katsoo häntä rakkaasti silmiin).
ALFRED (Tosissaan). Milloinkaan en tule muuttamaan itseäni, rakas Emma!
Milloinkaan et tule huomaamaan mitään eroa siinä, miten on ja ollut on.
EMMA. Enkä minäkään milloinkaan tule antamaan sinulle syytä siihen.
ALFRED. Todellakin! Olet paras vaimo maailmassa! Täytät kaikki
toivomukseni jo ennenkuin olen ennättänyt lausuakaan ne julki.
EMMA. Etkö sinä tee samoin?
ALFRED. Mitenkä voisin minä vastustaa silmiäsi, kun ne niin rakkaasti
ovat minuun kiintyneet kun ne, kuten nytkin ... pyytävät suuteloa.
(Aikoo suudella häntä).
EMMA (Veitikkamaisesti). Hiljaa, hiljaa herraseni! Silmäni eivät
mitenkään pyydä mitään suuteloita, ne kenties myöntävät ne.
ALFRED. Niinpä myönnä sitten.
EMMA (Syleilee häntä). Rakas Alfred.
ALFRED. Rakas Emmani!
EMMA (Istuu tekemään työtä vasemmanpuoleisen pöydän viereen).
Vanhempani viipyvät kauvan; heidän olisi pitänyt oleman jo täällä.
ALFRED (Istuutuu hänen viereensä, leikitellen yhden hänen työnsä
nypläyksen kanssa). Kaipaatko heitä?
EMMA (Katsoo häneen totisesti). Ilkeä! Nyt et ajatellut mitä sanoit.
ALFRED, En, en, sinä olet oikeassa. (Nauraa). Tiedätkö, minä olen juuri
vasta... (Nauraa).
EMMA. Noh, mitä olet vasta?... Sen on pitänyt oleman jotakin hyvin
hauskaa.
ALFRED. Niin, olen salaa kuunnellut erästä todellisesti hullunkurista
kohtausta.
EMMA. Salaa kuunnellut?... Ettäs kehtaat, herraseni!
ALFRED (Aina nauraen). Aivan sattumalta. Tullessani tänne huoneestani,
kuulen vilkasta keskustelua... Seisahdun... Heikki ja Liisa ovat juuri
lopettaneet pöydän kattamisen, kun Heikki täysin tyytyväisenä
huudahtaa: "Jumalan kiitos, pöytä on katettu", ja toivoo että Liisa
kertoisi nämä sanat, sillä, sanoi, niin on sanominen hyvin päätetyn
työn perästä.
EMMA. Miten yksinkertaista.
ALFRED. Liisa kieltäytyi, Heikki ei hellittänyt ja lopultaan siitä
sakeni oikea sanasota; Heikki tahtoi pakoittaa Liisaa, mutta tämä
kieltäytyi kiven kovaan.
EMMA (Ottaa puoltaakseen Liisaa). Mutta tässä voi syystä kysyä,
kumpainenko oli tiukempi, Heikkikö vai Liisa?
ALFRED. Mutta hän pyysi Liisaa niin kauniisti.
EMMA. Se oli hassu pyyntö! En voi huomata että Liisalla oli väärin.
ALFRED (Nauraen). Elkäämme siitä enää puhuko. Meidän kesken ei mitään
semmoista koskaan voisi tapahtua. (Emma katsoo häneen epäileväisesti).
Jos sinulta sen pyytäisin, niin tekisit sen paikalla.
EMMA (Nauraen). Hm, Hm!
ALFRED (Totisesti). Olen vakuutettu, että sen tekisit.
EMMA. Ja ellen sitä tekisi?
ALFRED. Jospako et sitä tekisi? Mahdotointa... Siitä voisin panna
vaikka kuinka suuren vedon. Koetellaanpas!
EMMA (Joutuin ja levottomasti). Ei, elä koettele sitä!
ALFRED. Pyydän sinua, rakas Emma! Sano yksi ainoa kerta: Jumalan
kiitos, pöytä on katettu!
EMMA. Kuinka sinä olet lapsellinen!
ALFRED (Rukoillen). Sano nyt.
EMMA (Liikutettuna). Mikä pyyntö se on semmoinen?
ALFRED. Pieni Emma kultaiseni, sano toki: Jumalan kiitos, pöytä on
katettu!
EMMA (Liikutettuna, mutta ei kiivaasti). En, sitä minä en sano.
ALFRED. Minä pyydän sinua.
EMMA (Kiivaasti). En!
ALFRED (Korottaa äänensä). Kieltäydytkö tahtoani täyttämästä?
EMMA. Olisihan sen sanominen kovin lapsellista, ja sinä teet väärin
pyytäessäsi minua.
ALFRED. Ja sinä teet väärin kieltäytyessäsi.
EMMA (Nousee ylös; yhä tulistuneempana). Teenkö väärin? Ensimäistä
kertaa sanot minulle mitään semmoista. Miten ajattelematointa!
ALFRED. Mitä pitää kuulemani? Onko tämä lemmen kieltä?
EMMA. Voiko lempikin vaatia sellaista hulluutta?
ALFRED. En ole vaatinut, ainoastaan pyytänyt.
EMMA. Niin ... ja jos vaatisit?
ALFRED. Silloin...
EMMA (Kiivaasti). Ja jos vaatisit?
ALFRED (Samoin). Silloin et kieltäisi!
EMMA (Kovasti liikutettuna). Silloinpa juuri kieltäisinkin!
ALFRED. Mitenkä?
EMMA. Tahdot alentaa minua omissa silmissäni ... mutta se ei tule
sinulle onnistumaan... Pyyntöäsi olisin mahdollisesti noudattanut,
mutta vaatimustasi, en milloinkaan!
(Soittaa tiukkaan).
ALFRED. Jumalani, miten kiihkeä! Näinkö vaimo puhelee miehelleen?
Neljäs kohtaus.
Entiset. Liisa, sitten Heikki.
EMMA (Liisalle). Olen unouttanut nenäliinani!
(Liisa menee sisään vasempaan).
ALFRED. Emma, elä tee leikistä karvasta totta.
EMMA. Minäkö sen teen? Sinähän muutat pilan todeksi.
(Heikki tulee peräovesta, matkassaan viinipullo, jonka hän
asettaa pöydälle. Liisa vasemmalta, kädessä nenäliina,
jonka hän antaa Emmalle, aikoen sen perästä mennä ulos
peräoven kautta, mutta kohtaa Heikin, joka merkkiä tekemällä
kysyy: Tahdotko sanoa sen? Liisa niinikään merkin kautta
kieltää ja menee. Heikki seuraa häntä uhaten. Emma tekee
työtänsä ahkeraan Alfredista kääntyneenä, joka seisoo
oikeanpuoleisen pöydän ääressä, Emmasta kääntyneenä ja pitäen
käsissään sanomalehteä, jonka hän Heikin mentyä heittää
luotaan, minkä tehtyä hän menee Emman luo).
ALFRED (Ystävällisesti). Noh, miten on asia. Liestyykö
uppiniskaisuutesi?
EMMA (Kiivaasti; heittäen työnsä syrjään). Mitenkä?
Uppiniskaisuutesiko?... Tiedät, etten voi sitä sanaa kärsiä.
Minäkö uppiniskainen?... Ei, pikemmin olet sinä uppiniskainen, kun noin
tiukkaan voit vaatia semmoista hulluutta.
ALFRED. En milloinkaan voinut kuvitella, että voisit vastata
kieltävästi, sen katsoin mahdottomaksi.
EMMA. Vai niin? Minä en milloinkaan voisi kieltää? Niin, semmoisia te
miehet olette! Ette tahdo rakastavaista puolisoa ... ette, teidän
vaimojenne pitää olemaan orjattarianne!
ALFRED. Mikä liioittelu!
EMMA. Mutta minusta ei kuunaan tule orjatartasi, ei, kuunaan,
kuunaan!...
ALFRED. "Miehen pitää oleman herrasi", luetaan sanassa.
EMMA (Keskeyttäen). Kas siinä se nyt on! Sinä olet herra ja minä orja!
Sinä tahdot käskeä ja minun on totteleminen!... Oi, tunnustan sinut
mielelläni herrakseni ja tahdon olla sinulle kuuliainen kaikessa, kun
toivomuksesi tahi käskysi ovat järkeviä, mutta vastakkaisessa
tapauksessa en milloinkaan ... kuuletko, en milloinkaan!
ALFRED (Totisesti). Siten ei puhutella miestä, jota kunnioitetaan.
EMMA. Semmoista ei vaadita siltä vaimolta, jota kunnioitetaan.
ALFRED. Mutta pilaahan se on...
EMMA. Oi, sinä olet, sen pahempi, tehnyt siitä täyden toden! (Itkien).
Vielä kymmenen minuuttia takaperin sanoit sinä minulle: milloinkaan en
muuta itseäni, ja nyt jo seisoo edessäni kylmä, kolkkotunteinen mies,
vaatien ainoastaan orjallista nöyryyttä.
ALFRED (Totisesti). Elä itke ... tiedäthän, että kyyneleet minua
ärsyttävät!
EMMA (Nyyhkien). Sille en mitään taida, kun niin voimasi takaa niitä
puserrat. (Itkee).
ALFRED (Itsekseen). Tuota kirottua itkua! Jos nyt vanhemmat tulevat,
mitä he vainen ajattelevatkaan? (Hilliten itseään). Emma, tehkäämme
sovinto!
EMMA (Ottaen nenäliinan silmiltään ja katsoen Alfrediin). Sovinto?
ALFRED. On hassua meiltä, että tällä tavalla kulutamme kauniin aamumme.
EMMA (Lempeästi). Nytkö vasta sen huomaat?
ALFRED. Niinpä vainen, lähestyn sinua ensiksi. (Ojentaa hänelle
kätensä). Olkaamme ystäviä.
EMMA (Katsoo rakastavaisesti häneen ja panee hitaasti kätensä hänen
käteensä). Että noin voit kiusata minua!
ALFRED (Suutelee hänen kättänsä; rukoillen). Ja nyt sanot sinä minun
tähteni nuo sanat?
EMMA (Kiskasee kätensä pois, ja kirkasee pikaisesti). Miten? Sinä
vaadit vielä...?
ALFRED. Sanotko siis?
EMMA (Pikaisemmin). Mutta, Alfred...
ALFRED. Olen ojentanut sinulle käteni sovintoon, nyt on sinun vuorosi
antaa myöten.
EMMA. Siispä tahdot alkaa riidan uudestaan?
ALFRED. Lopettaa riidan. (Puoliksi rukoillen). Sano ne sanat ja minä
olen tyytyväinen.
EMMA. En, ja tuhat kertaa en!
ALFRED (Vihoissaan). Et?
EMMA (Päättävästi). En!
ALFRED (Enenevällä kiivaudella). Kaunista! Juhlallista! Näet, että
voisit ilahduttaa minua sanomalla nämä sanat, mutta et tee sitä!
Vaatimukseni olkoon hulluus, se on kumminkin minun toivomukseni, etkä
sinä sitä täytä! Olkoon se minun puoleltani itsepintaisuutta, että
vaadin sinut kertaamaan nuo sanat, niin on perään antaminen kuitenkin
rakkauden velvollisuus ... mutta sitä et tee!... Olen pyytänyt,
vaatinut, käyttänyt kaikkia mahdollisia järjen perusteluita; mutta sinä
kiellät yhtä uppiniskaisesti... Oo, elä milloinkaan enää sano, että
rakastat minua!
(Kävelee liikutettuna edestakaisin).
EMMA (Nojautuen vasemmanpuoleiseen pöytään). Kutsut minua
uppiniskaiseksi ... millä oikeudella? Myönnät minun olevan hassun
sanoessani nuo yksinkertaiset sanat, ja kuitenkin vaadit sinä sen...
Onko se rakkautta? Näet, että pyyntösi minua loukkaa, vaivaa minua,
(muuntaa vähitellen ankaran äänensä yhä viehkeämmäksi ja rupeaa lopulta
itkemään) että se tekee minut ratki rauhattomaksi ... mutta se ei sinua
lauhduta, olet yhtä itsepintainen. Kysyn nyt, kuka on itsepintaisempi?
Kenen vika? Kenessä rakkauden puutetta?
Viides kohtaus.
Entiset. Heikki.
HEIKKI (Ilmoittaa). Herrasväki tulee!
ALFRED (Hiljaa Emmalle, levottomuudella). Pyyhi kyyneleesi? Mitä he
tulevat sinusta ajattelemaan?
EMMA (Käy lattian yli toiselle puolelle). Minusta ajatelkoot, mitä
tahtovat... Olen syytön!
ALFRED. Muista velvollisuutesi talon rouvana! Vieraille on näyttäminen
iloisia kasvoja.
(Emma pyyhkii silmänsä ja menee sisääntulevia
vanhempiansa vastaan.)
Kuudes kohtaus.
Edelliset. Salokangas. Kaisa. Liisa.
SALOKANGAS. Hyvää huomenta lapset, hyvää huomenta! Noh, miten te
jaksatte?
ALFRED. Sydämmellisesti tervetultua!
(Ottaa vastaan Salokankaan hatun ja kepin).
EMMA (Syleilee äitiään ja ojentaa isälleen kättä). Tervetultuanne,
rakkaat vanhempani!
KATRI. Rakas lapseni, siitä on jo hyvin kauvan, kuin sinut olen nähnyt;
sinuahan ei milloinkaan näy.
EMMA. Hyvä äiti...
KATRI. Tiedän kyllä, lapseni, että nuorella vastanaineella rouvalla on
muuta tekemistä, kuin vanhoja vanhempiaan ajatella.
SALOKANGAS (Aina iloisena ja hauskana). Niin on maailman mahti; vaimon
on jättäminen isänsä ja äitinsä ja miehessänsä kiinni riippuminen,
sanotaan sanassa... Mutta ajatteleehan kai Emma kumminkin jolloinkin
meitä vanhoja, vai mitä, lapseni?
EMMA. Aina, isäni, aina!
ALFRED (Hämillään; katsoo Emmaan, joka karttaa hänen silmäyksiään).
Emmekö istuudu pöytään?
SALOKANGAS. Kyllä, siihen olen taipuvainen, matka tänne on pitkä;
minulla on kipeät jalat ja hyvä ruokahalu.
(Emma, Katri, Alfred ja Salokangas istuutuvat. Sillä välin
tulee Liisa sisään, kantaen vatia, jonka asettaa suurelle
pöydälle tahtoen samassa poistua, mutta Heikki pidättää
häntä ja kysyy, tahtooko hän nyt sanoa sanat. Liisa merkitsee
kieltävästi, lyöpi Heikkiä kepeästi korvalle ja poistuu.
Tällä aikaa ovat toiset istuutuneet paikoilleen ja Alfred
täyttänyt lasit).
SALOKANGAS (Tyhjentää iloisesti lasinsa). Ahaa, oikein eukkoseni, olet
ottanut paikkasi nuorten keskeen... Se on hyvä tuuma, sillä jos saavat
istua vierekkäin, ei meillä heidän vieraillansa ole mitään hyvää heidän
seurastansa... Noh, kilistelkäät nyt, hyvät ystävät, ... monta olkoon
päivää, kuten tämä. (Alfred ottaa lasinsa, mutta on kahdella päällä,
Emma asettaa omansa luotaan ja pyyhkii kyyneleensä.) Mitä tämä tietää?
Ette tahdo kilistellä kanssani?... Hm, hm, herra vävypoika, näytätte
olevan hämillänne ... ja nuorella rouvalla on kyyneleitä silmissään.
(Nauraen). Ahaa, ymmärrän ... pieni kotoinen kahakka ... eikö totta?
(Alfred viittaa Heikille, että tämä saa mennä.)
KATRI. Mitä sinulla on sen kanssa tekemistä?... Anna sinä lasten sopia
se asia keskenänsä.
ALFRED. Joutava asia ... pila ... ei mitään. Hyvä Emmaseni on hieman
oikullinen.
EMMA (Itkee). Sekin?... Hän sanoo, että olen oikullinenkin.
ALFRED. Sinun pitäisi ainakin vanhempiemme läsnäollessa...
KATRI. Nyt rauhoitu, lapseni; semmoista kyllä tapahtuu.
EMMA. Tiedän, miten väärin on, kun ei osaa hillitä itseään... Mutta
minä olen liilan syvästi loukattu!
KATRI. Mitenkä?
SALOKANGAS. Hiljaa muori, elä sekoitu lasten asioihin.
ALFRED (Liikutettuna). Emman sanain mukaan näyttää siltä, että
tosiaankin äärettömästi olen häntä loukannut. Kerron teille asian, niin
saatte itse tuomita.
SALOKANGAS. Ei ole tarpeen. Emme sekoitu kotoisiin näyttelyihinne.
(Syöpi ja juopi hyvällä maulla).
ALFRED. Kyllä, kyllä on tarpeellista, että puhdistaun silmissänne.
SALOKANGAS. Ei ole tarpeen!
ALFRED. Mutta te voisitte luulla...
SALOKANGAS (Syöden). Me emme luule mitään.
KATRI. Puhu, ystäväni; kenties me siten tulemme selvyyteen.
ALFRED. Tänä aamuna kuulin Heikin pyytävän Liisaa sanomaan: "Jumalan
kiitos, pöytä on katettu", ja hän joutui raivoonsa, kuin tämä kielsi
sen. Nauraen kerroin tämän vaimolleni, ja imarrellen sanoin hänelle:
Niin itsepintainen sinä et olisi, ja pyysin hänen sanomaan nämä sanat.
Hän kieltäytyi semmoisella uppiniskaisuudella ja kiivaudella, että
jouduimme todelliseen sanasotaan.
EMMA (Itkien). Itse te sen kuulette ... kiivas, uppiniskainen,
oikullinen, kaikesta hän minua syyttää. Te, rakkaat vanhempani, voitte
todistaa, etten milloinkaan, etten milloinkaan ole ollut uppiniskainen.
SALOKANGAS. No, no, lapsi...
KATRI (Totisena). Ukko, nyt teet Emmalle vääryyttä... Tyynny lapseni,
nyt teidän on tuleminen ystäviksi jälleen.
EMMA. Ooh, hän vaatii vielä, että minun on sanominen se.
KATRI (Kummissaan). Mitenkä, herra vävypoika?
ALFRED. Pyydän, että unouttaisimme koko jutun.
SALOKANGAS (Iloisesti). Sitä mieltä olen minäkin. Turmelette hyvän
ruokahaluni. Olet pieni hupakko, Emma, ja teidän, herra vävypoika, on
antaminen hieman myöten nuorelle rouvallenne; kun hänestä tulee yhtä
vanha, kuin eukostani tässä vieressäni, ei se enää ole tarpeen.
Katsokaas, nyt hän ei enää tiedä, mitä vastaväite on, hän täyttää
kaikki toivomukseni, ja jos pyytäisin hänen sanomaan: "Jumalan kiitos,
pöytä on katettu", sanoisi hän sen paikalla.
KATRI (Iloisesti). Mutta sitä sinä et tee.
SALOKANGAS. Mitenkä?
KATRI. Sitä et tule tahtomaan.
SALOKANGAS. Mutta jos sen tahtoisin.
KATRI (Liikutettuna). Niin en tee sitä.
SALOKANGAS (Puoleksi pilalla, puoleksi todella). Nyt kai lasket
leikkiä?
KATRI. En, se on täysi toteni?
SALOKANGAS. Voisitko sen todellakin kieltää?
KATRI (Päättävästi). Voisin.
ALFRED. Pyydän, että puhuisimme toisista asioista.
SALOKANGAS (Liikutettuna). Ei, ensin pitää meillä oleman tämä seikka
selvillä. (Rukoillen). Rakas Katri, sano nyt kauniisti: "Jumalan
kiitos, pöytä on katettu."
KATRI. Anna minun olla rauhassa.
SALOKANGAS. Pyydän sinua, sano niin.
KATRI. Enkä sano!
SALOKANGAS (Vielä iloisesti, kiivastuu kumminkin vähitellen, ilman että
siltä tulistuisi.) Sanon päivittäin todellisimmasta sydämmestäni, kun
näen pöydän katetuksi: "Jumalan kiitos, pöytä on katettu"... Etkö
sinäkin sano niin?
KATRI. En!
EMMA. Rakas äiti!
SALOKANGAS. Katri!
KATRI. En, en!
SALOKANGAS. Katri!
KATRI. En, sitä en tee!
SALOKANGAS (Nousee pöydästä ärtyneenä). Ei, tämä on enemmän kuin
pilaa!... Tahdotko itsepäisyydelläsi antaa tyttärellesi huonon
esimerkin?
ALFRED (Nousee pöydästä). Mutta minä pyydän...
KATRI (Nousee pöydästä). Tuossa meillä on tuo vanha ijänikuinen totuus:
miehet vetävät yhtä, kun on vaimoja alistaminen. Isä rupeaa asiaa
puolustamaan omaa tytärtänsä vastaan.
SALOKANGAS. En muita puolusta, itseäni puolustan. Mitä tyttärelläni ja
hänen miehellään lienee keskenään, se ei minuun koske... Ainoastaan
sinulta nyt pyydän, että kertaisit jokaisen sanan.
KATRI. Miten voit pyytää jotakin niin narrimaista vaimoltasi?
SALOKANGAS. Se ei kuulu tähän! Pyyntöni on ainoastaan osoitus
kuuliaisuudestasi, muuta ei. Samasta syystä ripustutti Gessler hattunsa
Sveitsiläisille tervehdittäväksi, myöskin näiden kuuliaisuutta
koetellakseen.
KATRI. Oikein, ja kun hattutarina oli yhtä hupsua, kuin
häpeämätöintäkin, niin tarttuivat Sveitsiläiset kiduttajaansa vastaan
aseisiin?
EMMA. Jaha, ja me alistumme yhtä vähän, kuin Sveitsiläiset!
KATRI. Mekin voimme nousta herrojamme vastaan kapinaan!
EMMA. Olemme vaimoja, vaan emme suinkaan orjattaria!
KATRI. Turkkilaisilla tahi Mormoonilaisilla olkoot vaimot orjattaria,
mutta me elämme vapaassa ja kristillisessä yhteiskunnassa.
EMMA. Miehet näkyvät meilläkin tahtovan panna toimeen turkkilaisia
tapoja ja käytäntöjä.
KATRI (Sukkelampaan ja pikaisemmin). Mutta me tulemme tietämään, miten
puolustaa oikeuttamme.
EMMA. Sokea totteleminen on orjan avuja!
KATRI. Punnitsemme ensin, onko käsky kohtuullinen, ennenkuin sitä
noudatamme!
EMMA, Ja kohtuuttomia käskyjä emme kuunaan tottele.
EMMA, KATRI. Ei, emme kuunaan! emme kuunaan!
(Rouvat seisovat oikealla, hiljaa puhellen,
herrat vasemmalla. Loma-aika).
SALOKANGAS (Hiljaa Alfredille). No nyt ovat asiat oikealla tolallaan!
Olemme ärsyttäneet koko vaimon puolisen ihmiskunnan päällemme.
ALFRED (Hiljaa). Mitä meidän on tekeminen.
SALOKANGAS (Hiljaa). Tee mitä tahdot ... minulta olet aamiaiseni
tärvellyt ja ellen saa syödä aamiaista asianmukaisessa sielunrauhassa,
ei päivällinen minulle maista.
ALFRED. Emme kumminkaan voine peräytyäkään?
SALOKANGAS. Noh, niin, miksipä häntä taistelikaan paavin parrasta...
Olen suuttunut jonkinjoutavasta, mutta nyt palajaa hyvä tuuleni
takaisin... Naisilla ei ole asian kohdalla niin aivan väärinkään, sillä
lopultaan on yhtä itsepintaista heltiämätöin vaatiminen, kuin
heltiämätöin kieltäminenkin.
(Puhuu hiljaa Alfredin kanssa).
EMMA (Hiljaa Katrille). Olisin vaan aavistanut, että asia saisi
moisen käänteen, olisin sen paikalla pannut pilaksi ja tehnyt hänelle
mieliksi ... mutta nyt se ei käy laatuun.
KATRI. Ei, ei mitenkään, jäisit silloin ijäksi kaikeksi hänen
tiranniuutensa alaiseksi.
EMMA. Hänen on näkeminen, että minulla on luja ja muuttumatoin tahto.
KATRI. Se on oikein... Emme hiuskarvaakaan saa peräytyä! Ukkoni saa
kauvan minua pyytää, ennenkuin taas lepyn.
EMMA. Tehän autatte minua, äitiseni?
KATRI. Luota minuun, lapseni.
(Puhelevat keskenään, salavihkaa katsoen miehiinsä).
SALOKANGAS (Hiljaa Alfredille). Viisaampi peräytyy.
ALFRED. Tahdon mielelläni, mutta kunnia...
SALOKANGAS. Mitä joutavia. Löysää puhetta!... Peräytyminen rasittaa,
mukamas, ja sitä kutsutaan kunniantunnoksi... Kas niin. Lopeta nyt
jupakka jollakin onnistuneella keikauksella.
ALFRED. Niin, teillä on oikein ... mutta mitenkä? Odottakaas ... niin
kyllä kaikki vielä kääntyy hyväksi.
(Menee oikeanpuoleisesta ovesta sisään.)
SALOKANGAS (Korkealla äänellä ja iloisesti). Kuulkaa rakkaat ystäväni,
käytte minua voimallisemmiksi, kun tuumanne yhdistätte. Tahdon nyt
koota voimia, voidakseni jatkaa taistelua. (Istuutuu pöytään). Jumalan
kiitos, pöytä on katettu... Alkakaamme nyt siis. (Syö).
EMMA. Äiti kulta, emmekö mekin...?
KATRI. Sinulla on oikein, lapseni, nämä tyhmät seikkailut eivät saa
tärvellä hyvää aamiaistamme.
(Istuutuvat pöytään).
ALFRED (Oikealta, käsivarrellaan kaksi saarlia). Rakas vaimoni,
tehkäämme sovinto. Sovittaakseni itsepintaisuuteni, lahjoitan sinulle
yhden näistä saarleista. (Pitäen kumpaisessakin kädessään yhtä
saarlia). Valitse!
EMMA (Hämillään). Alfred, minä en tiedä.
ALFRED. Valitse!
EMMA. Mutta nyt...
ALFRED. Valitse, valitse vaan! (Emma ehdottomasti osoittaa yhtä
saarlia, mutta vetää kätensä joutuin takaisin). Tämänkö? (Emma
nyykäyttää päätään Alfredin pannessa saarlia hänen hartioilleen. Toisen
saarlin asettaa hän pöydälle). Miten se sopii sinulle hyvästi!
(Loittonee Emmasta pari askeletta).
EMMA (Hetkisen kahdella päällä, minkä jälkeen hän kiiruhtaa Alfredin
luo.) Jumalan kiitos ... (kuiskaa hänen korvaansa) pöytä on katettu!
(Peittää punastuen kasvonsa hänen rintaansa vasten).
HEIKKI (Tulee peräovesta kantaen ruoka-astiaa, jonka hän asettaa
pöydälle oven viereen, johon jää seisomaan, servietti käsivarrella).
SALOKANGAS. Hyvin, hyvin, niin sen pitää käymän lapseni!
ALFRED (Syleillen Emmaa). Rauha on rakennettu?
EMMA. Ainaisiksi ajoiksi!
SALOKANGAS. Aivan niin, ja sille asialle kilistämme!
(Liisa tulee peräovesta, kantaen hedelmäkoria, jonka
asettaa pöydälle oven viereen, johon jää seisomaan,
selkä käännettynä Heikkiä vastaan. Alfred vie Emman
pöytään ja täyttää lasit).
KATRI (On sillä välin katsellut saarlia pöydällä; taputtelee
Salokangasta olkapäälle.) Ukkoseni!
SALOKANGAS. Mikä nyt?
KATRI. Näetkö?
SALOKANGAS. Mitä?
KATRI. Katsos, tässä on vieläkin yksi saarli.
SALOKANGAS. Vai niin.
KATRI. Etkö sinäkin tahdo sopia minun kanssani?
SALOKANGAS. Saarlin turvin?... Ei kiitoksia, se on liijan kallista.
KATRI. Mutta ajatteles...
SALOKANGAS. Toivon sen voivan tapahtua huokeammalla, kuin semmoisella
hinnalla. Että naimisissa oleva mies voi tehdä semmoisen uhrauksen
lepyttääkseen nuorta rouvaansa, on kuten ollakin pitää ... mutta jos
Alfredista tulee yhtä vanha kuin minusta ja Emmasta yhtä vanha kuin
sinusta, niin kyllä hän sitä ei silloin tee.
KATRI. Miten ilkeää!
EMMA. Tahdon toivoa, Alfred...
ALFRED (Keskeyttäen). Noh, Heikki, oletko sopinut jo Liisan kanssa?
HEIKKI. Oi, en, hyvä Herra, hän ei tahdo.
ALFRED. Ai, ai, Liisa, niin itsepäinen.
LIISA (Hämillään). Mutta, hyvä herra...
EMMA (Nauraen). Sinun täytyy antaa myöten, Liisa; sinun täytyy sanoa
se.
LIISA. Miten, rouva tietää...
EMMA. Kyllä, me tiedämme kaiken.
SALOKANGAS. Kyllä, kyllä Liisa, olet syypää tähän selkkaukseen.
KATRI (Elävästi). Sinähän olet koko aamun ilon häirinnyt.
Rangaistukseksi tulee sinun korkealla ja selvällä äänellä sanoa: (Sanoo
verkalleen joka sanan). "Jumalan kiitos, pöytä on katettu." (Kaikki
nauravat). Mitä tämä tietää?
SALOKANGAS. Nythän olet sen itsekin sanonut, vanha hupelo.
KATRI (Lyöpi itseään suuta vasten). Niinpä on se siis tehty.
(Ojentaa Salokankaalle kätensä).
ALFRED. Noh, Liisa, nyt olet jäljellä vaan sinä.
LIISA (Hämillään). En voi.
EMMA. Lupaan, että hääsi tulevat vietettäviksi kolmen viikon kuluttua.
LIISA (Iloisesti). Häät? Jumalan kiitos!
KAIKKI. Noh!
LIISA (Joka ei ymmärrä, että on sanonut sanat puolitiehen). Noh?
KAIKKI. Jatka, jatka!
LIISA. Mitä?
HEIKKI (Pyytäen). Sano nyt loppukin!
LIISA (Ymmärtää). Vai niin!
(Katsoo yhtä toisensa perästä aivan hämillään).
KAIKKI (Innoissaan). Pitkitä, pitkitä!
LIISA (Sukkelaan ja puolikorkealla äänellä). Pöytä on katettu!
(Peittää esiliinalla kasvonsa ja rientää ulos.
Heikki seuraa häntä).
KAIKKI. Hyvä! Hyvä!
End of the Project Gutenberg EBook of Jumalan kiitos, pöytä on katettu, by
Roderich Benedix
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JUMALAN KIITOS, PÖYTÄ ON KATETTU ***
***** This file should be named 38133-8.txt or 38133-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/3/8/1/3/38133/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties. Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research. They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.
*** START: FULL LICENSE ***
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States. If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed. Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
a constant state of change. If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges. If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that
- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
has agreed to donate royalties under this paragraph to the
Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
must be paid within 60 days following each date on which you
prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
address specified in Section 4, "Information about donations to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg-tm works.
- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days
of receipt of the work.
- You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation. The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund. If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations. Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
[email protected]. Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations.
To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.
Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
http://www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
