The Project Gutenberg EBook of Lauluja Anakreonilta, by Anacreon
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Lauluja Anakreonilta
ynnä myös Laulu Sapfolta
Author: Anacreon
Translator: Erik Aleksander Ingman
Release Date: August 7, 2015 [EBook #49646]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAULUJA ANAKREONILTA ***
Produced by Jari Koivisto
LAULUJA ANAKREONILTA
ynnä myös Laulu Sapfolta
Greekan kielestä suomentanut ja lyhykäisesti selittänyt
ER. ALEKSANDER INGMAN
HELSINGISSÄ, 1834.
Pränttäytetty J. C. FRENCKELLIN LUONA
POHJALAISILTA.
Imprimatur. _C. E. Ekelund_.
LUKIALLE.
Anakreon, jonka tekemiä nämät tässä Suomeksi käätyt Laulut ovat,
oli mainio Greekalaisten Runoja. Hänen elämäkerrastansa ei ole
meillä enään varsin täyttä tietoa. Greekalaisten kirjamiehet
vaan mainihtevat, hänen syntyneen _Teos_ nimisessä kaupungissa
_Jònian_[1] maalla vähässä Aasiassa, josta hän, koska Persalaiset,
joita nyt Kyyros hallihti, alkovat hänen syntymämaatansa rasittaa,
lähti pakoon Abdeeran kaupunkiin, Thraakian maalla. Sanotaan hänen
sitten kappaleen aikaa eläneen Samon saarella, johonka Polykrates,
saaren hallihteva kuningas, häntä kuhtui. Täällä, tämän kuuluisan
kuninkaan rikkaassa hovissa, oli Anakreonilla varsin hupanen ja
huoleton elämä; ja kehutaan hänen sulosilla lauluillansa pian niin
miellyttäneen tämän kolkkoluontosen kuninkaan, että se rupesi hänen
paraaksi ystäväksensä. Mutta Polykrates ei elänytkään enää kauan;
hän kuoli pois, ja Anakreon lähti Atheenaan. Tässä mailman muinen
kuuluisimmassa kaupungissa eli hän nyt Hipparchon turvissa, ja oli
kaikkien mainittavana. Vaan eipä hänen olonsa täälläkään ollut
pitkällinen. Sillä kuin Hipparchos murhattiin v. 513. e.Kr.s., muutti
Anakreon, joka soi rauhassa elää, takasi syntymäkaupunkiinsa; josta
hänen kuitenki vielä, koska Histiaios nosti Jòniassa kapinat Persian
valtaa vastoin, täyty uuestansa paeta Abdeeraan. Täällä hän myös
viimen kuoli 85. vuoen ijässä siitä, että joku Viinapuun marja, jos
muuten tarina totta puhuu, oli tarttunut häntä kurkkuun ja hänen
tukeuttanut.
Lauluissansa on hän somaasti ja sorialla kielellä rakkauen ihanuutta
runoillut ja myös viinan ilahuttavaa voimaa. Aika ei ole kaikkia
hänen laulujansa meille säilyttänyt; ainuastaan vähänen osa näitä
on enään jälellä, joista vielä vähempi tässä Lukialle suomennettuna
annetaan.
* * * * *
Sapfo, jonka lauluista ainuastaan yksi tässä nyt suomennettuna
myös seuraa, oli varsin erinomasen laululahjansa vuoksi ehkä vielä
Anakreoniaki mainiompi, ja eli nuin 660 vuotta e.Kr.s. Tämä vaimo
syntyi _Mityleenen_ kaupungissa Lesbon saarella, ja on molemmissa
vielä tallella olevissa lauluissansa varsin kauniisti runoillut omaa
hellää ja palavaa rakkauttansa, joka hänelle viimen surmanki tuotti.
Hän oli muka rakastunut yhteen _Faon_ nimiseen nuorukaiseen; mutta
hyljättynä tältä suuttu hän elämähänsä, ja, nostua merenrannalla
olevan korkian vuoren kukkulalle, heittiiksen sieltä päätään myöten
alas aaltojen pauhinaan, lopettain niin sekä surunsa että päivänsä.
Näitä lauluja kääntäissä on Suomentaja aina kokenut nouattaa
alkukielen omaa värsylaatua. _Anakreonin_ lauluissa on mitta enimmiten
seuraavainen:
--_ | --´ v --´ v | --' _--
eli
v v | --´ v --´ v | --' _--
elikkä:
v v | --´ --´ v v | --' _--
Ja Sapfon värsy soipi näin:
--´ v -- -- --´ v v --´ v --´ --_
--´ v -- -- --´ v v --´ v --´ --_
--´ v -- -- --´ v v --´ v --´ --_
--´ v v --´ --_
Näihin mittoihin ja myös muihinki on Suomentaja luullut kielemme
paraite sopivan, jos me lauluissamme samati kuin Greekan ja Latinan
kielissä tavallinen on, ainuastaan sanapolvien eli tavausten
omaa arvoa (quantitet), se on _pituutta ja lyhyyttä_,[2] tarkoin
noutelemme, ja tehen sitä myös sallimme että sanojen _aksenttoa_
välistä turmellaan. Tämä aksenton turmeleminen lienee monenki
mielestä kummallainen ja sopimaton. Mutta tätä havaitaan myös
paraissaki Runoissamme, kuin niitä vaan lauletaan taikka niin
luetaan kuin laulannon laatu vaatii. Se lienee siis Lauluissammeki
sallittava; vaan ainuastaan sillä eholla, että polvien arvoa myös
nouatetaan samalla. Suomen Runojat eivät ole tätä asiaa aina
ahkeroineet; sillä Runoissa usein tavataan semmosiaki värsyjä,
joissa, kuin lauletaan, sekä polvien arvo että sanojen aksentoki
surmataan e.m. näissä värsyissä:
"Minä mies vähäväkinen
en ole iso iältä"
Jotka laulettaissa näin kuuluvat:
Miinä|mies vä-|häävä-|kiinen
en o-|lee i-|soo i-|ältä.
Vaan tämänkaltaset värsyt, joissa lyhyet polvet näin venytetään ja
sanat siis melkein ouoilta kuuluvat, ovat Suomentajan mielestä aivan
sopimattomat, ja näyttänevät toeksi, etteivät Suomalaisten Runojat
vielä ole Runoteoissaan aina kahtoneet värsyin ulkonaista kauneutta,
jota kuitenki valaistuneempi kansa on Runojoiltaan vaativa. --
Selvemmältä tosiaan ja varsin komialta soivat Runoissamme semmoset
värsyt, joissa tätä venyttämistä ei kuulla, vaikka niissä aksenttoaki
turmellaan e.m. tämä värsy:
"Kante-|leen kä-|tensä | alle"
elikkä tämä:
"Niin sa-|noopi | Lemmin-|käinen"
Ja vielä selvemmältä, jos sanojen sekä aksento että arvoki samalla
sopivat yhteen, niinkuin näissä värsyissä:
"Ihte | vanha | Väinä-möinen
Otti | soiton | sormil-|lensa"
Sen tähen pitäisi myös Suomentajan mielestä sekä Runomme että muutki
Laulumme, olkoot minkä luontoset tahansa, polvien _pituuen ja
lyhyyen_ mukaan aina rakennettaman, erinomattain siitä syystä, että
sanat näin tavoin ovat laulannolle mukavammat, ja lauluki selvemmältä
kuuluu, koska pitkihin ja lyhyihin soitto-äänihin (_toner_)
sovitellaan pitkä- ja lyhyt-polvisia (_lång- och kortstafviga_)
sanoja, niin että sekä mainittu lyhyien polvien venyttäminen että
myös pitkien lyhentäminen elikkä muuten murtaminen vältetään.
Tätäpä kuitenkin ovat pian kaikki nykyset Suomalaisten Laulujen
tekiät peräti laimin lyöneet, luullen Suomalaisen värsyn pitävän
samati rakettaman, kuin Ruotin ja muissa Göthiläisissä kielissä
(joista kuitenki Suomen kieli kokonaan erottaiksen) on tavallinen.
Muuan Laulu, pantu menneenvuotisen Wiipurin Sanan Saattajan 10:nteen
Numeroon, ja laulettava kuin: _Skön som Cyperns Herrskarinna_ lienee
sopiva näyttämään, ettei Suomalainen värsy saa Ruotin eikä Saksan
kielen jälkeen rakettaa, vaan että se on sovitettava laulannon
mukaan. Mainitun Laulun nuotti on mitaltansa seuraavainen:
v v | --´ v --´ v | --´ --_
v v | --´ v --´ v | --´
Jonka tähen myös se tähän mittaan sovitettu Suomalainen Laulu kuuluu
laulettaissa näin:
Kúnní-|à òn | kasva-|vainen
Miéhuú-|dèstá | mènòs-|sà (!!) j.n.e.
Mut eiköhän värsy näin tehtynä liene tosiaan hankalallainen ja
laulullensa kankia, ja eikö vielä päällisiksiki useimmmiten siitä
laausta, että kuin sitä lauletaan, toinen siit' ei ymmärrä pian
mitään?
Olisi nyt Suomalaisen värsyn rakennuksesta vielä paljokin sanottavaa;
vaan tässä ei ole tila tästä aineesta enään laviammin puhua. Lopuksi
vaan mainittakoon, että ne, jotk' eivät suostu näitä lauluja
mittojensa jälkeen lukemaan, siitä syystä, että aksentto heiän
mielestä silloin usein surmattaisiin, taitavat heitä lukiissansa,
niinkuin tottuneet ovat ja niinkuin Runojamme myös luetaan, seurata
vaan sanojen omaa aksenttoa. Ehkä lieneeki se paras; niinpä moniaat
oppineet arvelevat Greekalaistenki ja Latinalaisten tehneen, koska
he aksenttoa turmellen värsynsä rakensivat polvien pituuen ja
lyhyyen mukaan, kukatiesi vaan saahaksensa näin värsyn laulannolle
soveliaammaksi.
Mitä nyt näien Laulujen Suomennukseen tulee, niin taitaneepi tarkka
tutkia havaita siinä paljon vikoja ja puutteita. Vaan hän muistakoon
myös, että kielemmeki vielä tahtoopi olla kankianlainen, koska sitä
vasta nykyjään on enämmin ruvettu harjoittamaan, ja että tämä työ
siis on ollut Suomentajalle usein vaikiata. Oppineille hän myös soisi
vielä saaha mainita, että hän suomennuksessaan on seurannut enimmiten
_Gumaeliuksen_ Greekalaista Tekstiä, josta hän kuitenki paikoin on
erkaunut, nouattaaksensa toista hänen mielestänsä parempaa lukulaatua
(läsart).
Helsingissä 24:nes päivä Toukokuussa 1834.
LAULUJA ANAKREONILTA,
I.
KANTELE.
Laulaa Atreidiloita,
Laulaa Kadmookin aivon;
Mut kielin kanteloinen
Raikkuupi _rakkautta_.
Mä kielet vasta vaihoin,
Mä vaihoin kanteleenki,
Ja soitin työt Heerakleen;
Mut tuopa kanteloinen
Vaan, raikku _rakkautta_.
Jääkää uroot hyvästi!
Mun kanteleeni kaunis
Vaan _rakkautta_ raikkuu.
II.
VAIMOT.
Härälle Luoja sarvet,
Hevolle potkat anto,
Jäneksillenpä juoksun,
Hampaatpa leionaille,
Ja uimukset kaloille,
Ja siivet lintusille,
Ja miehillenpä mielen.
Mut jäikö vaimot ilman?
Mit' anto? _kauneuuen_;
Kilpein siaan sen saivat,
Siaanki laapuritten.
Voittaapa myös teräksen,
Tulenki vaimo kaunis.
III.
EROS.
Syän-yöllä, koska Arktos
Aleneepi, kääntyen jo
Käsivarrellen Boòteen,
Ja imehnosetki kaikki
Väsyneinä nukkuvatten;
Tuli tuo _Eròs_ ovelle
Koputellen salpoaini.
"Kuka" -- karjasin -- "koputtaa?
Kuka karkottaa unoisen?"
Ja _Eròs_ sanoo: "avaappas!
Mitä peljännet sä pientä?
Satehesta kastununna
Kulen yössä kuuttomassa."
Suretuinpa tuota kuullen,
Heti valkian varustin,
Oven aukasin, ja lapsen
Näjin siipiset selässä,
Oli käissä jous' ja viini.
Asetin nyt tuon takalle,
Käsiänsä kourissaini
Hivutin, ja hiuksistansa
Ve'en vuotavan pusersin.
Sepä päästyään vilusta
Sano: "koitetaanpa suotta
Tätä jousta, liekkö jännet
Pilauntunut sateessa."
Virittää ja lailla paarman
Mua maksahan paneepi.
Hypätenpä nyt hahottaa:
"Mua onnistak, isäntä,
Viaton tok' ompi jousi,
Kipu rintahas tuleepi."
IV.
EROS.
(7:mäs Laulu.)
Hyakintho-vihtasella
Mua löi _Eròs_ ja vaati
Peto juoksemaan keralla.
Läpi koskienpa tuimain
Sekä mehtien ja vuorten
Samosin mä nyt hikoillen;
Syän nousi sieramiini,
Ja tukahtuak jo tahdoin.
Tämäp' ohtahan sivauttain
Mua silkki-siivillänsä
Sano; "et sä voi rakastaa."
V.
UNONEN
(8.)
Minä maatessaini yöllä
Punasella vuotehella.
Ihanasti päihtynynnä,
Näjin unta juoksevaini
Viriästi varvaspäillä,
Remuten keralla naisten.
Pilojaanpa pisti poijat,
Ihanammat kuin _Lyaios_,
Sekä haukkuivatki hurjat
Tähen tyttöjen soreitten.
Ja ku suuellak jo mielin,
Pakenit unesta kaikki.
Minä jäätyäini yksin
Polo uotin unta taasen.
VI.
KYYHKYNEN,
(9.)
"Hei, kyyhky kaunukainen,
Sanoppa, mistä lennät,
Ja mistä voitehetki,
Lentäissä alla taivaan,
Sä liehoat ja seulot?
Mik' oot? mik' ompi työsi?"
"_Anakreon_ lähetti
Mun tuonne luoks' Bathyllon,
Tuon haltian nykyisen
Ja valtiaanki kaikkein.
Mun möi _Kytheere_ kaunis,
Ja laulun sai minusta.
Mä nyt _Anakreonilla_
Oon työssä tämmösessä;
Ja kirjojansa, näät sen,
Nyt toimitan nopeesti.
Hän irrallen lupaapi
Mun kohta päästävänsä;
Mut vaikka pääsisinki,
Mä orjanansa viivyn.
Miks' täytynee mun lentää
Kankailla, kallioilla,
Ja puissa istuskellen
Helpeitä syöskennellä?
Leip' on nyt ruoka mulla,
Mä saan sen hankkimatta
_Anakreonin_ käsistä.
Hän juuakseinki antaa
Minulle viinojansa;
Mut juotuain mä tanssaan,
Ja varjon haltiaani
Siipeini sulkasilla.
Uneenpa viimen uuvun,
Ja nuokun kanteleella.
Nyt tiiät; -- mee' jo tiehes!
Mun teit loruisemmaksi,
Kuin on harakka häiy."
VII.
VANHUUS.
(11.)
Sanoovat mulle naiset:
"Vanh' oot jo, ukko rukka.
He peili tässä, kahto,
Mitenk' on pääsi paljas,
Ja ohta hiuksetonna."
Lieneekö pääni paljas,
Ja ohta hiusta vailla,
En tiiä; tuonpa tiiän,
Mitenkä miesi vanha,
Vaikk' on jo hauta lässä,
Lyö leikit tuot' enämmin.
VIII.
PÄÄSKYNEN.
Mitään mä, pääsky, tehnen
Sinulle, huutokurkku?
Puutunko kimppuhuisi,
Ja leikkelen kynäisi?
Vai viilasenko kohta
Sinulta kielen suusta?
Sen Teereuski tehnyt.
Unesta miksi, lempo,
Varaalla huuollaisi
Bathyllon pois eroitit?
IX.
TAPPIO.
(16.)
Yks' tappeluita Theeben,
Frygein hokeepi toinen,
Mä vaan mun tappioita.
Ei ratsus voittanut mun,
Ei jalkaväk', ei laivat;
Muu joukko, uusi vallan,
Mun voitti -- silmäparvi.
X.
JUUA PITÄÄ.
(19.)
Maa multanen se juopi,
Ja puut ne juovat maata.
Ilmaa meretki juovat,
Ja merta päivän tähti,
Ja kuu se juopi päivää.
Miks' siis kinaatte, miehet,
Jos juua myös mä tahdon.
XI.
TYTÖLLE.
(20.)
Frygeinpä kallioille
Niobee kiveksi muuttui,
Ja pääskyläisnä lensi
Pandiionin tytärki.
Mä olla peili soisin,
Jott' aina kahtoisit mun,
Mä vaatteheisi oisin,
Jott' aina kantaisit mun.
Tahtoisin ves'kin olla,
Sun poskes' pestäkseni;
Myös voiet vielä oisin,
Sun, tyttö, voiellakses'.
Sidetpä myös nisilläs',
Ja koorlu kaulallaisi,
Ja kenkäses' mä oisin,
Polettaaksein sinulta.
XII.
PALAVUUS.
(21.)
Tuokaappa, tyttö kullat,
Heti täysi malja mullen.
Minä juomatak jätetty
Palavuueltain jo raukeen.
Tuokaa myös seppeleitä.
Kukat, joilla pääni käärin,
Heti kuivivat otalla.
Kovan polttehenp' _Eròtein_
Miten, raukka, suistanen nyt?
XIII.
BATHYLLOLLE.
(22.)
Tähän varjohon, Bathyllos,
Paneumme; puu on pulska.
Norian nenässä latvan
Vapajaapi lehti kaunis.
Sulo-lähdetkin lähellä
Lirisee, manaava luokse.
Kuka paikan nähtyänsä
Ohi käyä hentoneepi.
XIV.
RIKKAUS.
(23.)
Jos rikkaus rahalla
Estäisi kuolemasta,
Kokoilisinpa tuota,
Ja _Tuonen_ pois keraltain
Markoilla makseleisin.
Mut jos eloo imehnon
Ei ostoak olekkaan;
Miks' hukkahan mä huokaan,
Ja paapotan pahasti?
Jos viepi kuollo kuiten,
Mitään se kulta auttaa?
Mun suokohot siis juua,
Ja juuen jaaritella
Juur' veikkojen keralla,
Myös vuotehilla vielä
Hyväillä tyttölöitä.
XV.
NEUVO SURUA VASTAAN.
(25.)
Kuin viinat juon ja ryypin,
Makaavat mielalaini.
Mitään mureet, mitäänpä muut
Kujerruksetki voivat?
Mä kuolen, ehk' en soisikkaan.
Turhaanko siis harhailen?
Juokaamme vaan vireesti
Viljaa koreen _Lyaion!_
Viinaapa ryypätessä
Makaavat mielalamme.
XVI.
VIINA.
(26.)
Kuin päässä viina hyökyy,
Makaavat mielalaini.
Silloin rikas kuin Kroisos
Koreesti laulut lasken;
Ja maaten kiehkuroittu,
Mä nauran maailmalle.
Tapelkohot! -- mä ryypin.
Tuos pullo mulle, poika;
Toki viinapäin parempi
Kun on kuoliaana maata.
XVII.
RAKKAUS.
(30.)
_Rakkauen_ sitehillään
Rihmoovat Runoneiot,
_Kauneuellepa_ tuovat.
Pyytää nyt _Kythereia_
Poikaansak vapauttaa,
Lunnaatkin lateleepi.
Mut jos tuon vapauttaa,
Tuop' ei nyt pakenekkaan;
Orjuus on tätä mieliks'.
XVIII.
MORSIANTEN HENKILUKU.
(32.)
Jos lehdet puissa kaikki
Luettelet minulle,
Jos lasket aaltosetki
Meren lähellä laajan,
Kirjoittamaan sun säädän
Mun morsiammiaini.
Atheenast' paa aluksi
Ees kymmenkunta kaksi,
Viistoista muuta vielä.
Paneppa laumat sitte
Korinthon kaupungista;
Sep' ainian Achaia
Koto ollut kaunukaisten.
Lesbosta sitte vielä
Ja Jòniasta saakka,
Rodosta, Kaariasta
Paa naista kakstuhatta.
Noh? -- kirjotappa kaikki!
En Syyriasta saanut,
Kanòbost' en mä liion,
En tyttölöitä Kreetan,
Joss' on _Eròs_ kylissä
Ain' ollut kunnioittu.
Ja maininnenko vielä
Gadeiraa loitommalta,
Ja lndiaa ja Baktraa
Mun mielihauteheini?
XIX.
PÄÄSKYNEN.
(33.)
Sä pieni pääskyläinen
Kesäksi tänne ehdit,
Ja teet pesäisi täällä;
Menetpä talveks' taasen
Niilin ja Memfin maille.
Mut tuop' Eròs yhekseen
Pesii syämmessäini.
Himoista yks' jo lentää,
Yks' juur' munaksi joutuu,
Yks' käy jo kuorestansa,
Ja auki suinpa alti
Nuo pienet piiskuttaavat;
Mut vanhemmat _Eròtit_
Nyt ruokkivatten näitä;
Ja äsken ruokitut he
Jo muita taas muniivat.
Mik' on nyt neuvo mulla?
Näin monta pois keraltain
En suita karkotella.
XX.
NUORELLE TYTÖLLE.
(34.)
--' v v | --' v | --' --
--' v v | --' v | --' v
--' v v | --' v | --' v
v | --' v --' -- | --' v
--' v | --' v v | --' --
v v | --' v v | --' v
v | --' v --' v | --' v
v | --' v --' v | --' v
Tyttö äläppä pelkää
Ukkoa valkopäistä.
Voi älä, vaikka nuori
Kukoistelet kuin kukka,
Viero' muiskuja vanhan.
Näet seppelilöissä
Mitenkä kukka valkee
Sopii keralle ruusun.
XXI.
EURÒPEN KUVA.
(35.)
Tuo härkä, poikaseini,
Zeus totta on minusta.
Se viepi nyt selässä
Tytön Sidònalaisen;
Se ui merenki laajan,
Ja veet jakaapi sorkin.
Ei totta härkä toinen,
Pois mailta mentyänsä,
Ois merta tuota uinut,
Ellei se ainukainen.
XXII.
VIINALAU LU.
(39.)
Sulo-viinojen keralla
Heti rinta riemullisna
Mua laulamaan paneepi.
Sulo-viinojen keralla
Sysäyntyvät mureeni,
Kamalatki mielalaini
Raju-ilmojen rajoille.
Sulo-viinojen keralla
Ilon tuottaja _Lyaios_
Ihanan kevään kukille
Mua tanssimaan taluupi.
Sulo-viinojen keralla
Kukat kiekkuroiks' punoilen;
Sovitan ne pääni päälle,
Elämää hiljaista kiittäin.
Sulo-viinojen keralla,
Sivelöitty voitelulla,
Minä tyttöäin halailen,
Ja runoilen rakkautta.
Sulo-viinojen keralla,
Avaranki luona maljan
Minä mielellä hyvällä
Elelen poikiin parissa.
Sulo-viinojen keralla
Mun on hyöty ainukainen;
_Manalaan_ sen vien muassa.
_Manalaanp'_ on meno kaikkein.
XXIII.
ERÒS.
(40.)
_Eròs_ ei mettiäistä
Ruusuissa nukkuvaista,
Havannut; sormehenpa
Se pisti. -- Piiparoien
Ja huiskutellen kättä,
Hän juosta lennättääpi
Emonsa luoksi, huutain:
"Nyt oon hukassa, äiti,
Hukassa oon, ja kuolen.
Sormeeni siipikäärme
Pienoinen pisti; -- tuota
Sanoovat mettiseksi."
Mut äiti näin: "jos pisto
Vaivaapi mettiäisen;
Kuink' eivät jäytänekki
Ne nuolet, joita ammut?"
XXIV.
TETTIKS.
(43.)
Sua, _Tettiks_, autuaaksi
Kehun, kuin sä puun nenässä,
Ravinnoittu kastehelta,
Kuninkaan tavalla laulat.
Omas' ompi kaikki tyyni,
Mitä maassa kasvoaapi,
Mitä mehtäkin tarjoopi.
Rakastettu maaväeltä
Sinä oot, et heitä haittaa;
Ja imeeksi ihmisille
Suven ennustat suloisen.
Rakas oot Runottarille,
Rakas _Foibollenki_ varsin,
Joka soiton anto sullen.
Sua ei vanhuus vioita,
Maanlapsi laulavainen,
Veretön ja vaivatonki;
Jumaloinpa verta lienet.
XXV.
UNONEN.
Näjin unta juoksevaini;
Oli hartioilla siivet.
Ja _Eròspa_, jolla suuri
Oli paino pohkioilla.
Ajo jälkehen, ja sautto.
Mitä tuo nyt merkinneepi?
Tosin, että ahdistettu
Usioilt' _Eròtiloilta_,
Minä muista irti pääsen,
Tähän ainuaanpa puutun.
XXVI.
EROKSEN NUOLET.
(45.)
Tuo ukko _Afrodiiten_
Leemnolla ahjossansa
Vasamat _Eròtiloitten_
Teräksestä telkyttääpi.
Väkäset _Kytheere_ sitten
Metosessa karkaseepi,
Sivelee _Eròs_ sapelia.
Tähän tappelusta Aares
Tuli kalpo käissä kerran;
Sepä moitti nuolt' Eròksen.
Ja _Eròs_ sanoo: "Täm' ompi
Kova kyllä. Koitteleppas."
Vasaman nyt Aares otti;
Ja hymyili tuo Kytheere.
Sep' on urho uikertaapi:
"Kova on, he, vie se poies."
Ja _Eròs_ "sen saat" sanoopi.
XXVII.
LEMPI.
(46.)
Paha on rakastamatta;
Paha myös rakasna olla;
Pahin kaikist' ompi saaha
Häjyt rukkaset tytöltä.
Sukuhun ei suostu Lempi.
Äly tallataan ja taito.
Hopioo nyt vaan haluuvat.
Periköönpä hukka hurjan,
Jok' esin rakastu tuohon.
Se jo vanhimmat vihoitti,
Veliet se vierastutti,
Teki tappelutki tuimat.
Ja me rakkahat nyt oomme
Paki turmion alaiset.
XXVIII.
VANHASTA UKOSTA.
(47.)
Iloisna äiä kaunis!
Ja poika tanssiessa.
Se ukko, kuin hän tanssii,
On vanha hiuksiltansa,
Mut mieleltäänpä nuori.
XXIX.
AFRODIITEN KUVA, PIIRRETTY DISKOS NIMISEHEN KIEKKAAN.
(49.)
Kuka tuon meren kuvaili?
Mikä taito taivahainen
Lato lainehenki vielä
Meren aukian selälle?
Kuka myös meren ylitte
Pani kaunihin _Kytheeren_,
-- Oli järki sillä oiva --
Jumaloin emon ikuisen?
Sepä näytti tuon alasti;
Mitä silmillem' ei suonut,
Peto lainehilla peitti.
Yli aaltojen ajellen,
Jäkälänpä myös tavalla
Tyvenällä tuuvitellen
Vetosen se niinkuin laiva
Sysäjääpi vieriltänsä. --
Punaviin nisäin ylitte,
Korian alaite kaulan
Jakauupi aalto aina;
Ja _Kytheere_ vein urassa
Vilajaapi kuin kupukka
Sinikukkien keralla. --
Ilopiossa heiskaroivat
Merihyljetten selässä
_Himo, Lempi_ myös, hymyillen
Kokehille kuolevaisten. --
Kalojenki käyrä karja,
Värehillä kieriskellen,
Remuaa keralla _Kyyprin_;
Sepä uipi, suu hymyssä.
XXX.
RAKKAAT.
(53.)
Kupeissa poltinmerkki
Hevoilla ompi varma;
Ja miesi Partholainen
Jo arvataan lakista.
Myös rakkahatki kohta
Mä nähtyäin eroitan.
Niill' on syämmissänsä
Yks' poltinmerkki pieni.
XXXI.
VANHUUS.
(54.)
Hapeneet jo harmaantuuvat
Lumivalkonen on pääni.
Ilon aika armahainen
Ohi myös; hampaat hajoovat
Ja enään ei päivää monta
Ole riemullista mulla.
Usiasti tuota itken,
Manalaista muistellessa.
Kita Tuonen ompi julma;
Meno sinne kauhistaapi.
Yletäk ei saata sieltä,
Joka sinne joutu kerran.
XXXII.
THRAAKIAN TYTÖLLE.
(58.)
Miksi, varsa Thraakiasta,
Silmin karsahin katellen,
Vierot vimmapäin, ja luulet
Etten tietänek mitään?
Tiiä' se, koreesti sullen
Suitet suuhun solmiaisin;
Ohjatenpa myös osaisin
Kiistamäärät kiiättää.
Nyt sä liehut laitumilla
Kirmaellen kiirahasti.
Etpä vielä oo tavannut
Ratsumiestä oikiaa.
XXXIII.
(60.)
Jopa kuollo joutukoon!
Toisin ei tulle
Ero näistä mielaloista;
Ei ikinänsä.
XXXIV.
(67.)
Ei mullen rakas oo, joka kolpakon ääressä juuen
Riitoja virkkailee, itkuja tappelujen;
Mut joka _Laulannon_ sekä _Kyyprin_ lahjoja muistain,
Kertoilee ihanaa riemua rakkauen.
LAULU SAPFOLTA.
RAKASTETULLE TYTÖLLE.
Miesi miekkoinen, jumaloinki verta
On se mielestäin, joka vastapäätäs
Istuen viipyy, ja puheesi kauniin
Kuiskehen kuulee;
Tai näkee sun suus' hyminän suloisen.
Tuo jo rinnassain syämen sytyttää.
Mutta kuin silmäs' minä nään, katoopi
Ääniki kohta.
Kieli kangistuupi, ja jäytäväinen,
Poltto suonissain mua runteleepi;
Silmäin peittää pimeys, ja korvatkin kohiseevat.
Myöspä kasvoiltain hiki kylmä käypi,
Vielä ruumiskin vapisee, ja ruohoo
Kalviamp', kuolleen näköseksi muutun,
Henkiä vailla.
SELITYKSIÄ.
I.
V. 1, 2. _Laulaa Atreidiloita, Laulaa Kadmookin aivon_. Sanalla
_Atreidiloita_ ymmärretään tässä (niinkuin Ramler, mainio Saksalainen
arveleepi) ei ainoastaan Atreuksen poikia, Agamemnoa ja Menelaaoa,
vaan hänen koko sukukuntaansa. Tämän suvun urhoollisten sekä miesten
että vaimoin kovat onnen kohtaukset tarjosivat Greekalaisten
Runojoille yltäkyllin aineita _Tragòdioita_ eli surukuvauksia
kirjottaissa; samati myös _Kadmon_ onnettomat lapset ja jälkeiset.
Anakreon ilmoittaa siis yrittäneensä Tragòdioita kirjottamaan, mutta
että luonto veti häntä runoilemaan rakkautta. -- Ramler sanoo: muuta
ei näy näissä värsyissä ymmärrettävän.
V. 5-7. _Mä kielet vasta vaihoin, Mä vaihoin kanteleenki, Ja
soitin työt Heerakleen_. Näillä vaihetuilla kielillä ja kanteleella
Anakreon kaiketi osottaa toista Runolaatua, nimittäin _urolaulua_;
ja ilmoittaa nyt koettaneensa runoilla vielä Heerakleenki mainioita
urotöitä; mutta sanoo, ettei tämäkään ainet ollut sopiva hänen
luonnollensa, joka vaan mieli rakkautta laulaa.
II.
V. 11. _Laapuri_ -- merkihtee samaa kuin _keihäs_,
III.
Eròs (Suomeksi _rakkaus_) oli Greekalaisilla taivaallinen
olento, rakkauen nostaja ja haltia. Tämä pienonen, ihana ja siivillä
varustettu poika liikku ympäri mailmaa, tulisoitto käessä ja olalla
viini (_pilkoger_) ja jousi, jolla hän ampu ihmisiä syämmeen ja
sytytti heissä rakkauen. -- Pian samankaltasta ylenlonnollista olentoa
myös meiänki esivanhimpamme muinen kunnioittivat, ja vanhoissa
Runoissa sitä _Lemmeksi_ mainitaan; jonka sanan luulisin myös
rakkautta merkihtevän. Senpä tähen olenki paikottain, koska Laulun
luonnet sitä salli, Eròsta tällä Suomalaisella nimellä nimittänyt.
V. 1-3. _Syän-yöllä, koska Arktos Aleneepi, kääntyen jo Käsivarrellen
Boòteen_. _Arktos_ on sama tähteikkö, jota Suomalaiset _Otavaksi_
nimittävät, ja joka puoli-yön aikana on alimmallaan. Lähellä tätä on
toinen tähteikkö, _Boòtes_ nimeltä, jota Greekalaiset, niinkuin myös
usein muitaki tähtiä, kuvailivat ihmisen haamulla. Tästä ymmärrämme,
miksi Anakreon sanoo, että Arktos puoli-yön aikana kääntyy Boòteen
käsivarrelle.
V.
V. 8. _Lyaios_ eli Bakhos oli viinojen jumala. Nimi Lyaios (Suomeksi
_Kirvottaja_) lienee siitä alkunsa saanut, että viina kirvottaapi
kielet.
VI.
V. 8. _Bathyllos_ oli nuori, kaunis poika, jota Anakreon erinomattain
rakasti ja hyväili.
V. 11. _Kytheere_, jota myös nimitettiin _Kythereia, Kyypris,
Afrodiite, Kallos_, on Kauneus, oli Zeus nimisen Greekalaisten
pää-jumalan tytär, kauneuen esikuva ja rakkauen (Eròksen) äiti.
VIII.
V. 7. _Sen Teereuski tehnyt_. Teereus, kuningas Thraakiassa, oli
nainut Proknen, Atheenan kuninkaan Pandiionin tyttären. Tällä
Proknella oli sisar nimeltä Filomeela, jonka Teereus väkisin makasi.
Tehtyä sen leikkasi hän Filomeelalta kielen suusta, jottei tämä muka
taitaisi ilmi antaa tätä häpiätyötä. Sitten salpasi hän Filomeelan
yksinäisehen mehtämökkiin. Mutta Prokne, saatua tieon tästä, pelasti
sisaren, piilotti sen huoneessa, ja kostaaksensa Teereuksen julmaa
kataluutta, hakkasi _Itys_ nimiseltä pieneltä pojaltansa, jonka hän
Teereukselle oli synnyttänyt, pään poikki, keitti ruumiista ruan
ja syötti sen isälle. Teereuksen rualla ollessa ilmestyi Filomeela
ja viskasi hänen eteensä pojan verisen pään. Teereus tarttu nyt
miekkaansa, ja ajo sisaria takaa. Mutta samalla Jumalat -- niinkuin
satu kertoo -- muuttivat Teereuksen tarhapöllöksi. Filomeela, joka
metässä oli onnettomuuttansa päivittänyt, muuttui yörastaaksi, ja
Prokne pääskyseksi, jolla vielä merkiksi tapetun Ityksen verestä on
punanen pilkku leuan alla.
IX.
V. 1, 2. _Yks' tappeluita Theeben, Frygein hokeepi toinen_. Frygein
tappeluilla ymmärretään _Troian_ sotaa. _Tròas_, jossa tämä sota
tapahtui, oli Vähän Frygian aluetta.
XI.
V. 2. _Niobee_ oli Tantalon tytär. Satu kertoo, että Apollo ja
Diaana (molemmat jumalalliset olennot) nuolilla olivat ampuneet
Niobeen kaikki lapset kuoliaksi, ja että se surusta oli muuttunut
kiveksi. Luultavasti on tämä satu saanut alkunsa siitä, että Frygian
kallioilla seisoi kivi, joka kaukaa kahtovalle näytti itkeväisen
vaimon.
V. 4. _Pandiionin tytär_ on sama Prokne, josta jo ennen mainittiin.
Lue VIII. v. 7.
XII.
V. 5. _seppeleitä eli kiehkuroita_. Ruot. _blomsterkransar_.
XVI.
V. 3. _Kroisos_ oli Lyydian rikkaueltansa mainio kuningas.
XX.
V. 5. _Muisku_ merkihtee samaa kuin _Suutelus_.
XXI.
_Euròpe_, jonka kuvaa Anakreon jollenkullen pojalle on tässä
selittävinään, oli Sidonin se on Foinikian kuninkaan Ageenorin
tytär. Tämän oli Zeus -- niinkuin satu kertoo -- miellyttänyt sillä
keinoin, että hän muutti ihtensä härän haamuun. Euròpe, joka paimensi
lehmiä Foinikian rannoilla, rupesi nyt tämän kanssa leikittelemään,
ja nousi viimen sitä selkään. Mutta härkäpä lähti mereen uimaan, ja
vei neion myötänsä aina Kreetan saarelle. Sinne tultua Zeus taas otti
miehen muotonsa ja makasi Euròpen. Tämä synnytti lapsia, jotka sitte
sanotaan kansoittaneen meiän hänen nimellänsä Euròpaksi mainitun
mailman osan.
XXIV.
_Tettiks_ on lentävä sirkka, joka oleskelee puissa Aasian maalla.
Tämän laulu oli vanhoin mielestä erinomattain kaunis.
V. 13. _Foibos eli Apollo_ oli soiton ja ampukeinon jumala.
XXVI.
V. 1. -- _ukko Afrodiiten_ se on _Heefaistos_, joka oli Kytheeren eli
Afrodiiten aviomies ja taitava Seppä. Leemnon saarella oli hänen
pajansa, jossa hän tako muien jumaloin tarpehia.
V. 8. _Aares_ oli sotien jumala.
XXVII.
_Lempi_ on tässä laulussa sama olento kuin _Eròs eli rakkaus_.
V, 3, 4. _saaha rukkaset_ on Ruot. _få korgen_.
XXX.
V. 1, 2. _kupeissa poltinmerkki Hevoilla ompi varma_. Greekalaisilla
oli tapana polttaa merkit hevosihinsa. Muutamilla oli _koppa_ niminen
merkki kupeessa, ja näitä nimittivät _koppatias_ eli _koppaforos_.
Toisia nimitettiin _samforos_, ja niillä oli merkkinä C. Mitä
näillä merkeillä osottivat ei tarkoin tietä; kukatiesi hyvää taikka
huonompaa hevoslaatua.
Viiteselitykset:
[1] Suomen kielessä ei ole yhtään kirjainta eli puustavia,
jolla olisi aivan sama ääni, kuin Greekalaisten _o_:lla, ellei
_uo_ arveltaisi tätä ääntä paraite vastaavan. Mutta koska _uo_,
kirjotettuna vieraassa sanassa, tekisi sen usein tuntemattomaksi,
olen sen tähen tämmösiä muukalaisia nimiä koetteeksi kirjottanut
näin: _Jònia, Eròs, Euròpe_; jotka nimet kuiten ovat aivan niin
luettavat kuin; _Juonia, Eruos, Euruope_, Tätä olen tehnyt mainion
vasta kuollehen Prof. Raskin mukaan, joka kirjotaissa Lapin ja
Suomen kieltä seuraa aivan eri tapaansa. Pitkiä ääniä aa, ee, ii,
oo, uu, yy, ää, öö kirjottaa hän á, é, í, ó, ú, ý, æ', ö', e.m. ottá
(ottaa); ja äänet oa (ua), ie, uo, eä, (iä), yö, joita hän nimittää
_Forslagsselvlyde_, merkitään häneltä näin: à, è, ò, æ`, ö`, (huom:
ei grave-merkkiä) niinkuin tòli (tuoli). Lue Lappisk Sproglære af
_R. Rask_. Köph. 1832. Tämä keino olisi minusta varsin sopiva, ja
kirjottajoille paljo huokiampi.
[2] Polvi on _pitkä_ kahesta syystä: _luonnostaan ja positionin_
kautta.
a. _Luonnostaan_ pitkä on se polvi, jonka äänike (vokal) taikka on
pitkä, se on, niinkuin tätä Suomen kielessä nykyjään merkitään,
kaksinkertasena kirjotettu e.m. sanassa _paatuu_; taikka
kaksääntäväinen (tveljudande), niinkuin sanoissa: _pouta, lyön, suora_.
b. _Positionin kautta_ pitkä polvi on se, jossa kaksi taikka kolme
konsonanttia suorastaan seuraavat äänikettä, niinkuin sanoissa
_putki, karttu_.
_Muistutetaan_: että Positio sanojen ensimmäisessä, kolmannessa,
viiennessä, seihtemännessä j.n.e. polvessa, se on, niisä polvissa,
joita _aksentolla_ puhutaan, aina tekee polven pitkäksi, niink.
sanassa lóppumáttomámpiénki; vaan ei samati toisessa, neljännessä,
kuuennessa, kaheksannessa j.n.e., jotka polvet ovat, miten sattuu,
milloin pitkät milloin lyhyet (_ancipites_), niink. ónnéttomílle
elikkä ón-|néttomílle.
Polvi on _lyhyt_, jossa äänike on lyhyt, se on, ykskertasena
kirjotettu, ja jossa ei liion ole positionia e.m. sanoissa _tapa,
puheli_. Muist: Tällainen polvi ei saa koskaan pitkänä piettää,
muuten siitä usein, varsinki laulaissa, syntyypi erehys, niink.
sanoissa _tuli ja tuuli_, _puhun ja puuhun_, _suren ja suuren_, ja
muissa.
End of the Project Gutenberg EBook of Lauluja Anakreonilta, by Anacreon
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAULUJA ANAKREONILTA ***
***** This file should be named 49646-8.txt or 49646-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/4/9/6/4/49646/
Produced by Jari Koivisto
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you'll have to check the laws of the country where you
are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that
* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation."
* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
works.
* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
* You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
[email protected]
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
