Uhriliekki: Runoja

By Aarni Kouta

The Project Gutenberg EBook of Uhriliekki, by Aarni Kouta

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org/license


Title: Uhriliekki
       Runoja

Author: Aarni Kouta

Release Date: November 21, 2019 [EBook #60753]

Language: Finnish


*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK UHRILIEKKI ***




Produced by Tapio Riikonen








UHRILIEKKI

Runoja


Kirj.

AARNI KOUTA





Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Otava,
1915.




SISÄLLYS:

 Uhriliekki.
 Uhrikuoro.

Orja.

 Aseeton.
 Sortuva.

Valkea morsian.

 Hyvä jumalatar.
 Tähtiä kohti.
 Mennyt.
 Kirkastus.

Uhrikarkelo.

 Morsiustanssi.
 Kuolemaa kohti.

Kotiliesi.

 Pojalleni.
 Vaimolleni.
 Sa olit keidas.
 Kalapirtissä.
 Korpeen.

Kotimainen työ.

 Suomen olympialaisille.
 Gustaf Mattssonin haudalla.

Kaikkeuden kuoro.

 Avaruuksien laulu.
 Aurinkojen kuoro.
 Kiertotähtien kuore.
 Komeetta.

Kuolema. Unikuva I-V.




UHRILIEKKI.


    Olet liekki hämärän temppelitarhan,
    pyhä suitsutus halki elämän harhan.

    Jumal-alttarin oot tuli ylhäinen, ylväs,
    ikihartauden pyhä, valkea pylväs.

    Yön tähtien siintävä siunaus lienet,
    elon suurimman viestin taivaalle vienet.

    Sanan rakkaudesta, mi kaikkensa kantaa
    ain' uhriksi, koskaan ei kyllin voi antaa,

    kuin siunaus äänetön yllämme säilyy,
    yön kangastuksena päällämme päilyy.

    Ah airut outojen, valkeiden maiden,
    sanansaattaja kenttien autuaiden,

    sua siunaan, kun tulit luokseni yöhön,
    veit myötäsi tähtien korkeiden vyöhön.

    Iäks' sammutit kaikki maalliset valot.
    Iankaikkisuuksien näytit palot.




UHRIKUORO.


    Jalokivi-auringot vyöryvät ylläsi yössä,
    smaragdiliekkejä kiertävät safiirisoihdut,
    kultaiset pallot paistavat purppuravyössä,
    oudosti vangiten mielen kuin mahtavat loihdut.

    Ylenet öisessä loistossa taivahan lailla,
    kulmilla kuudan ja kutreilla tähtien tarhat.
    Katseesi kaukainen sydänyön siintävän mailla,
    ylläsi valkeus, allasi elämän harhat.

    Korkea oot, jumalattaren seppelepäisen
    kauneus vartesi valkean viivoista hohtaa.
    Silmäsi luot avaruuksiin, ja liekehtiväisen
    aurinkosaaton aurinko leimuten kohtaa.

    Kun sinitähtinä siunaten katsehes kääntyy
    maahan, niin syttyvät suitsutusalttarit ylväät,
    uhrien korkeat kuorot ilmoihin ääntyy,
    taivaille nousten kuin valkeat temppelipylväät.

    Suot ikikauneuden, pyhä, ylhäinen nainen,
    tähdestä tähtehen kulkevi korkea retki.
    Siunaten sammuu sun eessäsi polvistuvainen,
    luonasi on tuhatvuotta kuin kiitävä hetki.

    Maailmat vaipuvat jalkojes juureen ja taivaan
    kaikkeudet, ihanuudestas heijastuvaiset.
    Kiitetty ollos, suot levon, tuomitset vaivaan,
    kuiluihin paistaa silmäsi seijastuvaiset.




ORJA



ORJA.


    Sovun mieltä
    kerran vannoin,
    taiston tieltä
    miekan kannoin
    rauhan kotiin.
    Väsyin sotiin,
    pölyyn, sauhuun,
    kuolon kauhuun,
    missä miesi
    miestä vastaan
    seista tiesi,
    ainoastaan
    lyödä, taikka
    itse kuolla.
    Miehen paikka
    oli tuolla.

    Kodin sain ma,
    jota hain ma,
    nuoren naisen,
    kiharaisen
    mustakulman.
    Sodan salat,
    miekan julman
    hälle annoin.
    Lemmen valat
    itse vannoin.

    Jälleen nousin.
    Tulijousin
    maahan lyötiin
    mies ja myötiin
    orjaks julman
    mustakulman.
    Asein omin,
    käsin somin
    tehtiin paula.
    Valko-kaula
    kultanitein
    kädet nitoi,
    ikisitein
    syämen sitoi.

    Turha nousta!
    Hän nyt jousta
    käyttää, nostaa
    kylmää kalpaa.
    Tiesi salpaa,
    sulle kostaa,
    joka ostaa
    tahdoit onnen.
    Poven ponnen
    rauhaan vaihdoit,
    taiston teitä,
    säveleitä
    sodan kaihdoit.

    Olet orja.
    Tuskiasi
    nää ei sorja
    vartijasi.
    Häll' on voitto,
    aamun koitto
    elon uuden,
    vastaisuuden.
    Sinä miesi
    ehtoon harmaan
    katkes tiesi
    luona armaan.



ASEETON.


    Helkkeessä kullan ja välkkeessä vasken
    asehet jalkojes juurehen lasken.

    Tantereen tomuhun kirkkahan kalvan
    heitän ma kuin helyn turhan ja halvan.

    Keihääni taitan ja jouseni särjen,
    katkaisen kiitävän nuoleni kärjen.

    Kylmänä eessäsi jälleen seisten
    katselen teriä turmani peisten.

    Aseitta oon, nyt tarttuos miekkaan,
    murra murrettu maantien hiekkaan!

    Ylpeenä voitettu haarniskan avaa
    varroten iskua kuolettavaa.



SORTUVA.


    Eloni ehtoon viime ruskotus suuri,
    säde pilvestä, yö kun lankee juuri
    ylitse nääntyvän, unhoon uupuvan maan,
    sinulta voiman kauniina kuolla saan.




VALKEA MORSIAN



VALKEA MORSIAN.


    Koristettuna et kevätkoivujen kerkin
    sa luokseni tullut, kun uhkui maa
    elinnesteitä, neitsehet mielin herkin
    kun sulhojen helmaan kiiruhtaa.
    Et saapunut kun ikivalkeus väilyi
    yli metsien, maiden ja vetten vyön,
    kesän kirkkaus outo kun siunaten säilyi
    yli päivän ja illan ja ylhäisen yön.

    Et saapunut silloin. Sa saavuit kun halla
    yli maan oli henkinyt hyyrrettään.
    Tulit yön ikitähtien ylhäisten alla
    lumihelmien välkkeessä, helkkeessä jään.
    Kiharoillasi hyinen morsiushuntu,
    ohimoillasi kirkkaus kummallinen.
    Punahuulilla pakkasen polttava tuntu,
    säde silmissä taivaiden siintävien.

    Tulit luo. Olemuksesi ääretön rauha
    kuin unho mun mieleeni laskeutui.
    Miten hiljeni maailma! Lempeä, lauha
    yö äänettömyyttänsä oudoksui.
    Soit kättä, kuin iäinen anteeksi-anto
    se sieluuni saakka kosketti.
    Iankaikkisuuteen vain silmänkanto.
    Ikivalkeat maat mulle aukeni.

    Ylistetty, ah syysyön morsiameni,
    vilun kukkia unteni haudoille toit.
    Jääseppeleen painoit sa kulmilleni,
    yli menneen unhoitusta sa loit.
    Ylistetty, ah muistelit sydämesi ylkää,
    tulit luokseni tuikkeessa tähtösien.
    En koskaan, ah koskaan ma sinua hylkää,
    surun, syysyön morsian valkoinen.



HYVÄ JUMALATAR.


    Kiitetty ollos, kun maallisen miehen
    matalaan majaan
    saavuit sa kerran.
    Astuit alle karstaisen hirren,
    istuit äärehen pöydän vajaan.
    Uskoen eloni öisehen tiehen
    puolehen pakkasen, keskelle kirren
    lämpöä loit, oi enkeli Herran.

    Astuit sa ääriltä öisen taivaan.
    Ihmisen vaivaan
    lohtua loit, levon soit, joka tarpeen
    miehelle oli, min haavoja arpeen
    saanut ei aika, ankarin taika.
    Uhkasi yöt, ei säästäneet hallat,
    välkkyivät vain vilun-tähtien vallat.

    Luokseni saavuit. Pois suli kirsi,
    helkähti ilmoihin valkea virsi.
    Pimeys, pakkanen pirtistä lähti,
    syttyi taivaalle lempeä tähti.
    Pois kädet valkeat vaivani pyyhki,
    rintani oudosta onnesta nyyhki.
    Aurinkosilmäsi sieluuni paistoi,
    huultesi hurmaa huuleni maistoi.
    Pirttini päivän paahteessa kylpein
    taivaalle nousi kuin temppeli ylpein,
    siirtyivät seinät, ja suureni silta.
    Lankesi lauluinen, laupias ilta.

    Hiljeni maailma, ilmojen pielet
    helkähtivät kuin kanteleen kielet.
    Kaikuivat vain sinitaivahan kellot,
    häipyivät kauaksi korvet ja pellot.
    Yön yli siintivät silmäsi vainen.
    Kiitetty, kiitetty, ah jumalainen
    valtiatar, pyhä, valkea nainen!
    Kullassa välkkyen, hiuskiharainen,
    ohjasit polkumme varjosta valoon,
    tiesit tien iki-aamujen paloon.



TÄHTIÄ KOHTI.


    Välkkeessä valkeiden taivaiden
    luokseni tulit,
    hyisiä kenttiä kuin kevyt
    henkäys kulit.

    Säihkyivät yön ikitähdet sun
    suortuvillasi,
    helkkyivät kultaiset kanteleet
    kulkiessasi.

    Läikähti ilmassa kuin pyhä,
    laulava laine.
    Vaimeni vaistot, ja herkkeni
    hengeksi aine.

    Saavuit kuin valkea viesti mun
    unteni mailta,
    siunaus äänetön kentiltä
    autuailta.

    Laupias lahja, kun lankeaa
    elämän ilta!
    ah sana, saapuva kunnailta
    kirkastuvilta.

    Ääretön rauha, mi vaihdu ei
    milloinkaan vaivaan.
    Ylläni vain näen tyynen ja
    ylhäisen taivaan.

    Tähtiä kohti käy äänetön,
    tuikkiva tiemme.
    Lapsia yön iki-auringon
    lempeän liemme.

    Ah pimenee, tulet maiset jo
    toisihin vaihtuu.
    Pois avaruuksihin polkumme
    hohtava haihtuu.



MENNYT.


    Oli suuri ja syvä
    sun antaumukses.
    Niin hellä ja hyvä
    sun tunnustukses.
    Ei haastanut suusi,
    sulo-silmät vain eli,
    valo taivainen, uusi
    niist' tuikahteli.

    Valo taivaan, mi loistaa
    maan kylmimmän yllä,
    vilun, pakkasen poistaa
    vain syleilyllä.
    Niin rajaton, rikas
    olemukses ol' sulo.
    Sinun ollut ei vikas
    eron katkeran tulo.

    Syy myöskään ei minun.
    Kova kohtalon valta
    vei luotani sinun.
    Yön taivahalta
    katos viimeinen tähti,
    ja tyhjyys aukes.
    Mihin armaani lähti,
    laps uupunut raukes?

    Menit pois. Palajatko
    sa ystäväs luokse?
    Ei sallimus katko
    ikikahletta, juokse
    ei takaisin hiekka,
    mi käsistä valuu.
    Kohos kuoleman miekka,
    on mahdoton paluu!

    Elon tappava nuoli
    löi rintahasi.
    Kaikk' kauneus kuoli
    sun kuollessasi.
    Paras jäi anomatta,
    min elämä antaa.
    Sana jäi sanomatta,
    taa Tuonen mi kantaa.



KIRKASTUS.


        Ah, kirkkaus ääretön näin
    ei kaartunut ylläni koskaan ennen,
        syystaivaiden kimmeltäväin
    valo loppumaton alas auringon mennen.
        Ei varjoa yhtäkään näy,
    ikivalkeus väikkyvi päällä pääni.
        Kaikk' äänettömäksi niin käy
    kuin vaiennut ois elon viimeinen ääni.

        Pois luotani muinainen
    on häipynyt ystäväin ylväs piiri.
        Oi onnea yksinäisen!
    Jo vaipunut on sydänpäiväni viiri.
        Ah, iltaan jo kääntyvi tie,
    levon sai sydän ahdistettu ja ankee.
        Ilot murheet jo kestetyt lie,
    säde siunaava polkuni päähän lankee.

        On taistelu tauonnut jo,
    en mitään ma pyydä, en mitään anna.
        Oi laskeva aurinko,
    minut kanssasi kaukaisuuksihin kanna.
        Elo väistyvi luotani pois,
    on kaatunut kukka ja katkennut juuri.
        On niinkuin ilmoissa sois
    ikivalkeuden sävel ylhäinen, suuri.

        Elämältä ma paljon sain,
    enin lahjoitti kuitenkin laupias ilta.
        Päämaalia turhaan hain,
    elo yksinäisyyteen vain oli silta.
        Tien päähän jo päästy on,
    en takaisin kääntyä tahdo, en saata.
        Laill' laskevan auringon
    elon autuutta siunaan ja ihmisten maata.




UHRIKARKELO



MORSIUSTANSSI.


    Kukka, mi aamun kasteessa aukee,
    yrtti, mi auringon suukkohon raukee.

    Paistava parmas, häilyvä huntu,
    ehtymätön elon autuas tuntu.

    Kirkkaus kuultavan, läikkyvän lähteen,
    luottamus luojan laupiaan tähteen.

    Hartaus hehkuva, henkevyys aineen,
    läikyntä laulavan, lempeän laineen.

    Äänetön siunaus, puhtaus pyyteen,
    silmäys siintävä ah iäisyyteen.

    Katse kaukainen vienosti veessä,
    nöyrästi vaipuen oi elon eessä.



KUOLEMAA KOHTI.


    Kohti outoa tähteä kummaa
    tietä tummaa
    uupunut saatto
    kumara kulkee.
    Yö pyhä sulkee
    piiriinsä himmenevät elon muistot.
    Koittanut on iankaikkinen aatto.
    Aukeavat vitivalkeat puistot.

    Henkäys hiljainen oudoista maista,
    autuaista.
    Välke valtava tähtien vyössä,
    ah, vapauttava valkeus yössä.
    Vaipuu väsynyt, polttava pää,
    tähdet taivahan kimmeltää.

                       18.11.1915.



KOTILIESI



KOTILIESI.


    Muille loistat, mulle tummut,
    näen yössä oudot kummut.

    Tähdet yllä hyisen tienoon,
    joka uppoo usvaan hienoon.

    Aavevarjot maille lankee,
    kuuluu kuiske outo, ankee.

    Kuuluu kutsu mailta Manan.
    Saan ma tuoltapuolen sanan.

    Haastaa mulle mennyt rotu.
    En ma toisten toimiin totu.

    Muiden kanssa en ma kule,
    yhteen liity, toimeen tule.

    Katson vanhaan, katson uuteen,
    menneeseen ja vastaisuuteen.

    Kaikkialta äänet puhuu,
    hyiset huulet mulle huhuu.

    Lietes hylkää, astu laivaan,
    korkeemmat on tähdet taivaan.

    Ihanampi yksin matka.
    Seisahduit, mut jälleen jatka,

    vaikka kulkisitkin harhaan.
    Laulat laulusi sa parhaan

    ypö-yksin, ystävittä,
    suhtehitta, sitehittä.

    Uksen avaan, näen tähden,
    taivaltamaan yöhön lähden.



POJALLENI.


    Ypö-yksin kulje tiesi:
    Paikkaa karta, jonne liesi
    lämmin viittoo. Ole miesi!

    Kova, kylmä niinkuin rauta.
    Itse itseäsi auta --
    eessäs elo taikka hauta.

    Itse vastaa elon-vaalis.
    Korkealla olkoon maalis;
    tunto tyyni työsi saalis.

    Hehku, mutta lieskat salaa.
    Virvatuli pian palaa
    loppuun. Ikuisempaa halaa!

    Elon kaikki katso muodot.
    Selvää vettä souda, luodot
    kierrä. Säästät venheen vuodot.

    Älä säiky tuskaa, vaivaa,
    ylpeänä tiesi raivaa.
    Taivaan tähdet ohjaa laivaa.

    Ikitähdet yllä, alla,
    ympärillä hyinen halla
    yöss' on yksin kulkevalla.

    Lapset yhden rodun liemme.
    Vaikka joskus erois tiemme,
    eloon saman tulen viemme.

                       3.6.1914.



VAIMOLLENI.


    On elämäni sinun elämäsi.
    Ah ainut autuutein on sylissäsi
    leväten vaipua sun valkeuteesi,
    uskossa suureen, syvään sydämeesi.

    On eloni sun elämäsi tulta.
    Mit' omistan, sen yksin sain ma sulta,
    kun käsivartes kiersit kaulahani,
    kun öiset kutris leikki kulmillani.

    Lähestyn sinua kuin pyhää naista,
    helmassas elän aikaa tulevaista,
    sa miehuuteni unten ikävöity,
    kukilla suuren suven seppelöity.



SA OLIT KEIDAS.


    Sa olit keidas korpimatkallain,
    ma vähän annoin, sulta kaikki sain.

    Ma kaikilta ja kaikkialta hain,
    muut oli köyhät, sinä rikas vain.

    Miks emme käyneet iät rinnakkain?
    Nyt yksin yössä itken haavojain.

    Sa vaeltaja viitain valkeain,
    sua nää en. Kadotin ah kauneimpain.

    Ma olin käyjä teiden avarain;
    nyt olet ainut, ylin unelmain,

    kun sammuneet on tähdet taivaaltain.
    Sua kiitän öistä unten ihanain.

                           16.11.1914.



KALAPIRTISSÄ.


    Aukee eessä aava selkä vakaa,
    kiehtoo loihduin, lauluin metsä takaa,
    pistää kaukaa nienten kärjet esiin.
    Katsoo taivaan tähdet syviin vesiin.

    Päivän puunto hopeepilviin hukkuu,
    hentoon terhenvaippaan tienoo nukkuu,
    soi vain kuikan valittava ääni.
    Öiset säteet leikkii päällä pääni.

    Rauhan ikisäteet siunaavaiset,
    tuntemattomat, niin toisenlaiset
    kuin ne, jotka elon tielle lankee.
    Levon täällä löytää mieli ankee.

    Takkavalkee viihdyttäen palaa,
    kultaan jättikurkihirret valaa, --
    roihut raukee, liesi hiljaa hiiluu.
    Yössä luojan lempee tähti kiiluu.

    Suuri, siunattu, oi korven rauha,
    ystävä niin äänetön ja lauha;
    unhoittuu pois maisten myrskyin pauhu.
    Nousee yöhön lempeen lieden sauhu.

           Koskeloveden sydänmaalla 6.8.1914.



KORPEEN.


    Kotilieteni, luvattu maa,
    sinut Nebon huipulta näin,
    taas pakko on taivaltaa,
    pois käännyn ma korpehen päin.

    Tyly orjantappuratie
    taas täytyy kulkea mun,
    joka askelellani lie
    sydänhurmetta haavoitetun.

    Ah, liiaksi rakastin ma,
    se ainut ol' syy sydämen.
    Siks yksin käyn maalitta
    läpi yön iki-autiuden.

    Lumi polkuni umpehen luo,
    ylt' ympäri halla ja hyy.
    Vilu viestin ainoan tuo,
    yön taivas kun tähdittyy.

    Ei saavu kukkien kuu,
    pian lankeaa iäinen yö.
    Yli hautani kaareutuu
    ikitähtien valkea vyö.




KOTIMAINEN TYÖ



KOTIMAINEN TYÖ.


    Mikä meill' on kotimaista,
    mikä Suomess' suomalaista?

    Öisen korven kolkko pauhu,
    viljelyksen kaskisauhu.
    Vaarat, jotka taivast' tapaa,
    merten selkä väljä, vapaa.
    Pellot, täynnä tähkäpäitä,
    talvi, tuova hallaa, jäitä.
    Kesä, kasvun antavainen,
    syksy, heelmää kantavainen.
    Lehdon leikit, rantain raiku,
    kaupunkien malmikaiku.
    Sähköt, yössä salamoivat,
    kellot, jotka työhön soivat.
    Väkipyöräin rautaryske,
    teräsvasaroiden jyske.
    Laulut laajat, jotka helää.
    Rinta, joka tuntee, elää
    ihmisyyden unta suurta,
    jok' on jumalien juurta.

    Tuoksi tunnen kotimaisen,
    näen hengen suomalaisen.
    Asemassa lapsipuolen
    kauan eli, vaivan, huolen
    kesti päivät, nälkää näki.
    Vieroi sitä oma väki,
    muukalaiset syrjään työnsi.
    Kohtuudeks sen kaikki myönsi.
    Kansan henki painui, nääntyi,
    kunnes ääni ilmaan ääntyi:

    Koskaan meill' ei päivä koita,
    ellei heimon henki voita
    vaaraa, joka ulkoo uhkaa,
    tekee touoistamme tuhkaa.
    Ellei ole uskallusta
    omaan ottaa omistusta,
    oma myöntää arvokkaaksi,
    vieras työntää selän taaksi.
    Oma henki kallein aina,
    eikä muukalaisen laina.

    Sähköt säkenöimään yöhön,
    miehet päivän uuden työhön,
    joka nousee, joka koittaa,
    jättikanteleilla soittaa
    voimaa maalle tallatulle,
    sorretulle, vallatulle,
    joka kahleitansa katkoo,
    sitehiä vieraan ratkoo,
    omansa ett' olla voisi,
    omat hengen helmet loisi.

                 26.9.1913.



SUOMEN OLYMPIALAISILLE.


    Ihmisvoima, jännervoima,
    rautatahdon kammitsoima,
    miehen-mielen aateloima.

    Pystypäin, ei maassa matain.
    Karkaisema kilparatain,
    pyhittämä vuosisatain.

    Kansain pienten kirkas kalpa.
    Väkivallan, sorron salpa.
    Nouset, kaatuu kaikki halpa!

    Sinun vastavoimain voitto,
    ihmisyyden kannelsoitto,
    ajan uuden aamunkoitto!

    Ylläs menneen iltarusko.
    Olemukses kangastusko?
    Ei, vaan vuorenvankka usko.

    Et sa taitu, tarmos taipuu
    hetkeks, miehes maahan vaipuu.
    Ylhäällä on henkes kaipuu.

    Ylös, ulos, laajemmalle!
    Haastaa teot Europalle:
    vaivu emme vainon alle.

    Konsa miesten mielet laukee,
    vastavoima vaikee raukee.
    Portit Europassa aukee.

                     17.7.1912.



GUSTAF MATTSSONIN HAUDALLA.


    Taittui teräs, raukes rauta,
    aukes suuren sepon hauta.

    Juoksi hiekka, nousi miekka,
    kaatui kesken taideniekka,

    joka hehkui, joka paloi,
    valtavana muotoon valoi

    ihmisyyden iki-uskon.
    Näytti uuden aamun ruskon.

    Taitajana, tietäjänä,
    suurempana, selkeempänä

    muita seisoi, katsoi yöhön,
    vaappumatta tarttui työhön.

    Suitsui liesi, lietsoi palkeet,
    leimahtivat lieskat valkeet.

    Syttyi tähdet synkän taivaan,
    loivat lohdun ihmisvaivaan.

    Säteilivät sateenkaaret,
    kangastivat onnensaaret...

    Kunnes käsi sepon raukes,
    tähti-yönsä outo aukes.

    Hiljainen ja heloittava,
    pyhä, suuri, peloittava,

    vailla äärtä, vailla pohjaa.
    Häntä siimekseen nyt ohjaa

    siinto tähden siunaavaisen,
    häntä, joka siunas maisen

    elon, loisti, leimus yössä,
    kaatui kaikkeuden työssä.

                      2.12.1914.




KAIKKEUDEN KUORO



AVARUUKSIEN LAULU.


    Olemuksemme yö iankaikkinen on,
    ikipakkasien lepo liikkumaton.
    Valo aurinkoparvien harva ja hento,
    elo ainoa jättiläismaailmain lento.

    Ylt'ympäri ainainen äänettömyys,
    suvi saavu ei koskaan, ei talvi, ei syys.
    Pisaroina vain auringot helmaamme putoo,
    iki-yöt sädeseittejä hauraita kutoo.

    Ei alkua meillä, ei loppua lie,
    sylissämme käy elämän iäinen tie,
    säde tähdestä tähtehen siemenen siirtää,
    tulikirjansa yön ikihelmahan piirtää.

    Yhä syttyvät auringot, pirstaksi lyö
    taas toisensa, jatkuvi luomisen työ,
    edest' estehet murtuvat, särkyvi sulku.
    Iankaikkinen on elon kiertävä kulku!

    Vuosmiljoonat ääneti vyöryvät pois
    kulunut kuin hetki vain kiitävä ois.
    Iankaikkinen kantele kylmänä kaikuu,
    runo rautainen yön sekä pakkasen raikuu.



AURINKOJEN KUORO.


    Yön läpi ennämme
    tyhjyyden teitä.
    Lieskoina lennämme,
    vuosmyriaadit
    ei heikennä meitä.
    Kuin valomerinä
    myrskyten vierimme,
    pois tulikerinä
    kauaksi kierimme,
    pauhaten tuulen ja ukkosen lailla
    liidämme yön ikivarjojen mailla.

    Maailmain säihkyvät, siintävät sarjat
    seuraavat meitä.
    Kultaiset karjat
    koskaan ei heitä
    lieskamme rataa.
    Kuin pisaroina
    helmaamme sataa
    huurujen hehkuvat polttavat pilvet,
    lyö salamoina
    yön yli rautaiset, raikuvat kilvet.

    Saatamme sankarin
    suurien töiden
    suorittajaksi.
    Voimamme ankarin
    käy ajan öiden
    kautta vain
    valkeammaksi.
    Annamme auttavain,
    armahtavaisten
    valtojen valvoa.
    Pois yli maisten
    myrskyjen nostamme
    hiljaisten, lempiväin
    valkeain naisten
    siunaavat silmät.
    Murramme, kostamme
    karsaiden, empiväin
    katsehet kylmät.

    Kuin tulivirtoina
    vyörymme yössä,
    ah ikipirtoina
    raiumme työssä
    luomisen suuren.
    Alkunsa juuren
    kaikelle annamme,
    elohon tuomme
    ja hautahan kannamme.
    Meistä on kaikki, me jällehen juomme
    maljan, mi hehkumme hetteistä juoksi,
    etsimme eksyneet lähteiden luoksi
    iäisen elon.
    Laulamme voittoa kuoleman pelon,
    kutsumme lapsemme lepohon syvään,
    yön läpi tähtihin päin ylentyvään.



KIERTOTÄHTIEN KUORO.


    Äänettä kuin vene liukuva pinnalla tumman
    välkkyvän virran, liidämme iäistä rataa.
    Kuin kevyt, siintävä autere yllemme sataa
    valkeus valtavan tähden, niin kaukaisen, kumman.

    Kuin tomuhiukkaset tanssimme kenttiä taivaan,
    yllä ja ympäri tähtien säihkyvä saatto.
    Lankea koskaan ei kuoleman autio aatto,
    ain' yhä riennämme luomisen riemuun ja vaivaan.

    Kuin utuvalkea seppele kierrämme unten
    aavoja, arkoina aueten umpuiksi elon,
    tähtinä tuikimme keskellä kuoleman pelon,
    kukkia kantaen kylmässä jäiden ja lunten.

    Kierrämme lailla uhrien suitsuvan sauhun
    ääristä äärihin maailmain mahtavan piirin,
    nostamme, ah, elon valtavan, valkean viirin
    keskelle pakkasen, yön sekä tyhjyyden kauhun.

    Synnymme, siinnämme, vaihdumme uutehen valoon,
    ain' yhä uusia taivaita tahdomme kiitää,
    siunaten sammua sitten, ja jäisinä liitää
    jällehen auringon, ainaisen alkumme paloon.



KOMEETTA.


    Yksin yössä, yksin jäässä,
    kylmässä ja itsekkäässä

    kierrossa, miss' elo turtuu,
    kaikki kaunis katoo, murtuu,

    lennän rataa, jot'en tunne
    itsekään. En tiedä kunne

    vie mua tahto oudon vallan
    halki hyyn ja ikihallan

    yksin, ilman seuralaista.
    Kuu ei kierrä, päivä paista,

    missä kuljen, kunne kiidän.
    Salamana yössä liidän,

    yöstä tulen, katoon yöhön,
    säkenöivään tähtivyöhön.

    Mutta tieltäin kaikki sammuu,
    kalman kylmät karjat ammuu.

    Katselevat mua kammoin
    kaikki, katselleet jo ammoin

    ovat erakkoa taivaan,
    joka syöksee surmaan, vaivaan

    maisen rodun. Niin ma kuljen
    tietäni, ja jäähän suljen

    olemuksen oudon sadun.
    Kulkija oon laajan ladun,

    aluttoman, loputtoman,
    kylmän, yksinäisen, oman.

    Teen, mit'eivät toiset tehneet,
    näen, mit'ei toiset nähneet.

                       9.11.1914.




KUOLEMA

UNIKUVA



    I.

    Hämärä virta, vierivä verkalleen,
    hohde himmeä kalvossa kuulaan veen,
    saapuva mailta, joiden et ääriä tunne,
    vyöryvä eespäin, kenkään tiedä ei kunne.

    Takana tummat, louhiset jyrkänteet,
    kalliot karut, kuiluiksi haljenneet,
    raunioita niin kauas kuin silmä kantaa.
    Kyynelraidat peittävät mykkää rantaa.

    Outoa rauhaa uniset aallot soi,
    nouse ei koskaan päivän hehkuva koi.
    Pisara joskus puiden oksilta putoo,
    kuudan kylmä hopeaharsoja kutoo.

    Kaikkialla äänetön autius,
    elon ja kuolon kaamea arvoitus.
    Mistä ja minne? Kenkään ei vastata saata,
    aika on täällä kysymästä jo laata.

    Ei ole eilistä, ei ole huomistakaan,
    totta ei mikään, kangastelua vaan.
    Yksilön rajat, tahto ja toiminta raukee,
    varjojen maailma oudon väikkyvä aukee.


    II.

    Virran pintaa venhe kiitää
    höyhenkevyt, valkee,
    laineilla kuin utu liitää.
    Aallot eivät halkee
    eessä keulan, haihtuvainen
    jälkehen jää vana,
    missä haaksi hopeainen
    kulkee korkeana.

    Purtta vanhus valkee ohjaa,
    vaitelias, vakaa.
    Katse, jonka nää et pohjaa,
    kuultaa kulmain takaa.
    Ohimoilla outo siinto,
    rauha ikuisuuden.
    Kaukaisuuksiin silmänkiinto,
    koittoon aamun uuden.

    Keulapuolla nuori nainen
    nojaa helmilaitaan.
    Katsoo kultakiharainen
    virran väylään kaitaan.
    Kimmeltävät tähtitarhat
    yllä, alla hohtaa.
    Säkenöiden todet, harhat
    toisensa nyt kohtaa.

    Elonko vai kuolon laiva
    kulkee virran veessä?
    Päättynytkö pitkä vaiva,
    onni outo eessä?
    Kysyt, etsit vastausta,
    eespäin pursi soluu.
    Kohti kuolon kirkastusta
    joutsen valkee joluu.


    III.

    Paikaltaan vanhus nousee, kirkas, lauha
    yö ympärillä yhä kirkastuu.
    Hiljainen, tähtiheloittava rauha
    säteillen kaikkialle laskeuu.
    Ei kuulu heikointakaan henkäystä,
    yön hetki on nyt salaperäisin.
    Taivaiden ääretöntä kimmellystä
    heijastaa virta valoin välkkyvin.

    Lähestyy nuorta naista hopeehapsi,
    kirjaillun antaa hälle värttinän,
    luo katseen neitoon, lausuu: "Kehrää, lapsi,
    kultainen loppuu lanka elämän.
    Haaveista heljimmistä puno rihma,
    kaipuusta kaukaisuuksiin siteet luo.
    Tähdistä tielles hersyy hopeevihma,
    lankaasi liitä helmilangat nuo!"

    Levittää silkkiteltan sitten yli
    kehräävän naisen, palaa paikoilleen.
    Verkalleen valkenee yön tumma syli,
    raukeevat tähdet outoon kirkkauteen.
    On seutu muuttunut, vai liekö sama,
    kuin elokin ja kuolo samaa on.
    Vain toinen raskas, toinen kirkastama
    oudoimman, siintävimmän auringon.


    IV.

    Lepää virta aamun autereessa,
    kentät aavat kasteen kimalteessa.

    Kaikkialla kylmän kuulas tuntu,
    mailla hallan hopeainen huntu.

    Hyinen hohto pilven hattaroissa,
    päivän kehrä, kuu ja tähdet poissa.

    Jäiset juovat ilman ääriin piirtyy,
    virran kalvoon niiden siinto siirtyy.

    Äänetönnä venhe vettä viiltää,
    kuurahelmin aavelaiva kiiltää.

    Nousee vanhus niinkuin patsas pilven,
    ottaa kirkkaan, hopeaisen kilven,

    jonka viskaa virtaan purren eteen.
    Painuu kirjopinta kylmään veteen,

    välkkyy, vaipuu, heittää hopeansa
    hohdon virtaan. Laineet loistossansa

    valkein lieskoin lyövät keulaa vasten.
    Pursi aaltoja ui autuasten.


    V.

    Kuin kätten outoin kosketuksesta
    kahdeksi silkkiteltta silloin halkee.
    Paikaltaan tyynnä nousee neito valkee
    yön kastehelmet vielä kutreilla.
    Kädestä kirpoo elon kehräpuu,
    kultaiset langat katkee, kirkastuu
    ylt'ympärillä aamun aallot yhä.
    Vavistus täyttää pyörryttävä, pyhä
    kehrääjän mielen, huumattuna astuu
    hän keulaa kohti, jalka kevyt kastuu
    hyrskyissä, jotka lyövät laidan yli.
    Verkalleen aukee syvyyksien syli,
    ylitse partaan neito sinne soluu.
    Tyventyy tyrskyt, poies pursi joluu.

    Kuin vellomana kulta-aaltojen
    kuohahtaa syvyys, kilpi hopeinen
    veen kalvoon nousee jälleen. Nuori nainen
    kilvellä lepää, silkkisuortuvainen
    pää nojaa käteen, katse autuaana
    taivaalle kohoo. Kaikuu voimakkaana
    laineilla outo laulu ikuisuuden,
    min soinnut helkkyy halki avaruuden.
    Veen pinnalta ne nostaa kirjokilven,
    pois kantavat sen niinkuin hopeepilven
    korkeelle, yhä korkeemmalle aina.
    Sävelten aallot vyöryy voitokkaina,
    kirkastuu taivaat yhä kirkkaammiksi,
    kehiksi auringot käy loistaviksi,
    valojen valtameriin kaikki raukee.
    Oudoimmat taivaat kimaltaen aukee.

                           4.1.1913.








End of the Project Gutenberg EBook of Uhriliekki, by Aarni Kouta

*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK UHRILIEKKI ***

***** This file should be named 60753-8.txt or 60753-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
        http://www.gutenberg.org/6/0/7/5/60753/

Produced by Tapio Riikonen

Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.

Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research.  They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.



*** START: FULL LICENSE ***

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).


Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works

1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement.  See
paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works.  See paragraph 1.E below.

1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States.  If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.

1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
a constant state of change.  If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.

1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org/license

1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.

1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that

- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
     must be paid within 60 days following each date on which you
     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
     address specified in Section 4, "Information about donations to
     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."

- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
     License.  You must require such a user to return or
     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
     and discontinue all use of and all access to other copies of
     Project Gutenberg-tm works.

- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
     of receipt of the work.

- You comply with all other terms of this agreement for free
     distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.

1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from.  If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation.  The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund.  If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.

1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.


Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.


Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations.  Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
[email protected].  Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org

For additional contact information:
     Dr. Gregory B. Newby
     Chief Executive and Director
     [email protected]


Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements.  We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance.  To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations.
To donate, please visit: http://pglaf.org/donate


Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.

Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.


Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.


Most people start at our Web site which has the main PG search facility:

     http://www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.